ASEMA. Euroopan rakennusperintöpäivät Kangasalla

Samankaltaiset tiedostot
Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015)

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki Riitta Mikkola

TIIVISTÄ JA MATALAA OMAKOTIRAKENTAMISTA KERAVALLA

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

HANGAKSEN PIENTALOALUEEN ETELÄSOSA

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625

RAKENNUSINVENTONTI Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENTAMISTAPAOHJEET

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy


m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

s-2 s-2 s-2 s-2 Mittakaava: 1: m Laukaan kunta

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE kaupunginosan korttelit 16, 18-20

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: Tekniset palvelut Rakentaminen

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

Suunnittelijoiden kelpoisuus Kaupunkikuva

Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17


Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

Asemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje

J A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.

PIDESLUODON RAKENTAMISTAPAOHJE

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit

RAKENTAMISOHJE TINTTIKALLIO II PIENTALOALUEELLE

RAKENNUSTAPAOHJEET KH

HÄMEENKOSKI VALKINRANTA

SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 719 SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160

SILIKALLIO ITÄ - AK: RAKENTAMISTAPAOHJEET

H E L S I N K I, R ATA P I H A KO R T T E L I T j a

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

LAAJENNUSALUE

RAKENNUSTAPAOHJEET / EMÄNTÄKOULU

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

3. Suunnittelun yhteydessä on laadittava selvitys tontin maaperästä.

HAAKKOINM TUOHIVEHMAA LV-2 LV-1 AO-12 VL-5 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VL-5 AO-12 VL-7 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VP 2:11 AO-121

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT

KOIVISTONKYLÄ , KIVIMÄENKATU 7, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN, KAAVA NRO 8544

TONTTIA KOSKEVAT ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET (ASEMAKAAVA A-2308)

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

Härmälä, Pilotinkatu 17

PUSULAN KAUKELANTIEN TONTTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

RAKENTAJAINFO HANNA AUDITORIO 18:00->

Transkriptio:

1900 Rautatieasemien ympärille syntyi usein tiivis yhteisö. Tampere- Vaasa rautatie vihittiin käyttöön 1883. Kangasalle uusi asemarakennus rakennettiin v. 1896-98. Aseman virkailijoita ja asemamiehiä muutti tällöin alueelle. Halimajärven itäpuolelle nousi lisää taloja. ASEMA Rautatieasema-alueen läheisyydessä sijaitsee asemapäällikön asuinrakennus, vanhoja makasiineja, entinen kestikievari sekä rautatieläisten asuinrakennuksia 1800-luvun lopulta. Seutu on rakennushistoriallisesti ja paikallishistoriallisesti merkittävä alue.

1960 1960-luvulla valtasi tiukka modernismi alaa myös asuntorakentamisessa. Tuon ajan omakotitalot ovat usein selkeäpohjaisia, matalia, tasakattoisia ja tiiliverhoiltuja. EEROLA Vatialassa sijaitseva Eerolan alue on rakennettu ajan hengen mukaisesti. Alueen muoto on suorakulmainen. Rakennukset ovat usein pohjamuodoltaan L-mallisia, jolloin piha on sisäänpäin kääntynyt ja suojainen. Talot on ryhmitelty tiiviisti kahden puiston ympärille. Rakennuksen yhteydessä on yleensä autokatos tai - talli. Osaan rakennuksista on myöhemmin muutettu loiva harjakatto.

LINTURINNE 1950 Sodan jälkeen asuntotuotanto oli voimakasta. Laatua haluttiin varmistaa standardisoinnilla. Standardisoimistyön tuloksena kehittyi jälleenrakennuskauden vallitseva pientalotyyppi: harjakattoinen, lautaverhoiltu, puolitoistakerroksinen tyyppitalo eli ns. rintamamiestalo, joka levisi koko Suomeen maaseudulta asutuskeskuksiin ja esikaupunkeihin. Linturinteen rintamamiestaloalue sijaitsee loivalla harjun lievealueella. Liikenneverkko on kampamainen. Kadut alkavat Kyötikkäläntieltä ja nousevat alueen perälle metsän reunaan asti. Puutarhamaisessa pihassa on erillisiä talousrakennuksia ja pihaa ympäröi usein pensasaita. Talot ovat noppamaisia, puolitoistakerroksisia, harjakattoisia ja kellarillisia. Rakennusmateriaaleista oli pulaa. Huoneet sijoittuvat piipun ympärille ja sisäänkäynnin edessä on kuisti tai portaat. Julkisivumateriaalina on laudoitus tai rappaus. Ullakolla on makuuhuoneita tai toinen asunto.

1950 Jälleenrakennuskautena kehiteltiin tyyppitaloja ja omakotitalojen teollista valmistusta. Teollisesti esivalmistettavien puutalojen valmistuksen edelläkävijänä Suomessa toimi A. Ahlstöm Oy. Ruutanassa sijaitsevan Lokomon alueen taloista suuri osa on Ahlströmin Warkauden puutalotehtaan valmistamia elementtirakenteisia tyyppitaloja, jotka ovat puurakenteisia, yksikerroksisia ja julkisivultaan vaakalaudoitettuja. LOKOMON ALUE Alue on rakennettu Lokomon tehtaantyöläisten asuinalueeksi. Rakennukset sijoittuvat säännönmukaisesti vinottain tien varteen. Osa rakennuksista on säilyttänyt hyvin alkuperäisen ilmeensä. Alue sijaitsee rinteessä ja on maaperältään kivikkoista. Asukkaat ovat runsain mitoin rakentaneet kiviaitoja ja pengerryksiä. Erilliset isot talousrakennukset sijoittuvat tontin takaosaan.

1990 Metsäkulman laajennusalue sijaitsee Kirkkoharjun pohjoisrinteessä, Kyötikkäläntien ja Asemantien välissä. Ulkoasultaan yhtenäinen alue on rakentunut 1980- ja 90-luvun vaihteessa. Harjakattoiset rakennukset sijoittuvat rinteen suuntaisesti. Katon väri on suurimmassa osassa taloista punainen ja julkisivuväritys punavalkoinen. METSÄKULMA Metsäkulman alueen tontit olivat haussa v. 1989. Perheemme, johon kuului siihen aikaan isä, äiti ja yksi lapsi onnistui saamaan 2. sijalla hakemuksessamme olleen tontin. Tonttikaupat tehtiin seuraavana keväänä kj. Nurmisen ja maanmittausteknikko Saarisen kanssa. Toinen lapsi syntyi kesällä v. 1990. Isän isyysloma kului tontin perustuksia tehdessä. Muuttamaan pääsimme v. 1991 kesäkuussa nuoremman lapsen 1-vuotissyntymäpäivän aikaan. Kulunut vuosi oli ollut työntäyteinen alkaen tontin puiden kaadosta Monta mutkaakin mahtui matkalle; rakentaminen viivästyi kaavasta tehdyn valituksen vuoksi. Kaavoittajan kanssa oli myös vähän erimielisyyttä talomme ulkonäöstä Mutta miten ihanaa olikaan päästä muuttamaan ihan uuteen taloon. Alueelle oli muuttanut paljon lapsiperheitä, joten lapset löysivät heti ikäistään seuraa. /.../ Aktiiviset asukkaat perustivat Metsäkulman jätehuoltoyhdistyksen ja v. 1993 oli roskapankin eli jätelajitteluaseman avajaiset. Pankki toimii edelleen, jokainen perhe on vuorollaan talonmiehenä ja huolehtii, että paikat pysyvät kunnossa./.../ Olemme jo asuneet tällä alueella 13 vuotta ja viihdymme edelleen Alue on rauhallinen ja ulkoilureitit ja marja- ja sienimaastot ovat lähellä. Pyörätie kirkonkylään on valmis ja lisää asukasviihtyvyyttä. Miinuksena voisi mainita vähäiset linja-autovuorot ja elintarvikekioskin puute mutta ehkä nekin vielä ajan oloon saadaan. asukas Metsäkulmalta

1970 1970-luvulla oli lyhyt ajanjakso, jolloin rakennettiin paljon jyrkkäharjaisia omakotitaloja. Rakennukset sijoittuvat tontille usein pääty tielle päin. Mäyrävuoren talojen alue on rakentunut 1970- luvun lopulla. Alue sijaitsee Kuohunharjun juurella, keskustasta itään ja on maastoltaan tasaista. Asemakaava on muodoltaan suorakulmainen. Kaavoitustoimistossa on laadittu tarkat tontin suunnitteluohjeet jolloin rakennuksista ja pihoista on muodostunut yhtenäinen ympäristö. Näkymä Kuohunharjulta vuonna 1978. MÄYRÄVUORI Aloitimme omakotitalomme rakennustyöt ensimmäisten joukossa v. 1976 Mäyrävuoren jyrkkäharjaisten talojen kortteliin. Muuttamaan pääsimme vasta helmikuussa 1977, koska aravalainojen maksatus oli silloin porrastettu niin, että rakentamisen saattoi aloittaa vasta heinäkuussa 76. Olemme asuneet nyt siis jo yli 27 vuotta Mäyrävuoressa. Oma talo ja pihapiiri olivat haaveissamme pitkään ja meille omakotiasuminen oli oikeastaan ainoa luonnollinen vaihtoehto. Kodin uudistaminen ja remontointi sekä puutarhanhoito ovat mielipuuhaamme. 58-vuotias mies Oman pihan merkitys on iso ja varsinkin kesäisin mukavasti puuhastelua antava. Nurmikolle, hedelmäpuille, marjapensaille, koristepensaille, yrttimaalle ja kukille on tilaa 300 m2 mikä on mielestämme riittävästi. Terassi ja grilli antavat vaihtelua kesän ruokailuihin. Talven lumitöissä pääsemme helpolla, omia töitä on parikymmentä neliömetriä. Alue merkitsee minulle aika paljon, koska Mäyrävuori on tuttu jo lapsuudesta jossa retkeilimme ja seikkailimme sen luolissa. Vuoren kuntopolku on nyt tullut tutuksi. Alue sijaitsee sopivan matkan päässä kaikesta ja pyörälläkin pääsee hyvin. 67-vuotias mies