4. SIVISTYSPALVELUKESKUS Sivistyspalvelukeskuksen tilinpäätös yhteensä: SIVISTYSPALVELUKESKUS TP 2014 TA 2015 Muutos TA 2015 (ta+m) TP 2015 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot 3 096 426 2 867 300 0 2 867 300 2 978 318,57-111 018,57 103,9 Sisäiset tuotot 398 140 422 900 0 422 900 486 474,41-63 574,41 115,0 Tuotot yhteensä 3 494 566 3 290 200 0 3 290 200 3 464 792,98-174 592,98 105,3 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0,00 0,00-100,0 Toimintakulut -24 211 957-23 740 300 0-23 740 300-23 976 674,45 236 374,45 101,0 Sisäiset kulut -7 267 354-7 297 000 0-7 297 000-7 148 917,23-148 082,77 98,0 Kulut yhteensä -31 479 311-31 037 300 0-31 037 300-31 125 591,68 88 291,68 100,3 TOIMINTAKATE -27 984 745-27 747 100 0-27 747 100-27 660 798,70-86 301,30 99,7 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0-40,17 40,17-100,0 Poistot ja arvonalentumiset -24 490-24 500 0-24 500-16 048,73-8 451,27 65,5 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ -28 009 235-27 771 600 0-27 771 600-27 676 887,60-94 712,40 99,7 4.2. VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Toimielin: Vapaa-aikalautakunta Tehtävä: Vapaa-aikapalvelut Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja 4.2.1 Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää vapaa-aikapalvelujen hallinnon, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden sekä Loimaan opiston (musiikkiopisto ja työväenopisto) toiminnan. Kirjastopalveluiden tehtävänä on tuottaa kuntalaisille ajantasaiset ja monipuoliset kirjasto- ja tietopalvelut. Kirjastolaitos koostuu pääkirjastosta sekä Alastaron, Hirvikosken ja Mellilän kirjastoista. Virttaan lainausaseman toiminta päättyi 31.12.2014. Kaupunginkirjasto tekee yhteistyötä kirjastopalvelujen laadun varmistamiseksi muiden kirjastojen kanssa seutu-, maakunta- ja valtakunnallisella tasolla. Henkilöstömäärä Loimaan kirjastossa on alle valtakunnallisen tason. Kirjastoammatillisen henkilöstön riittävyys ja henkilöstön osaaminen ovat keskeisiä tekijöitä kirjaston toiminnassa. Kirjastoammattilaisilta edellytetään hyvää perus- ja täydennyskoulutusta, jotta kansalaisten tiedollinen tasa-arvo voi toteutua. Valtioneuvoston asetuksen (1157/2009) mukaan kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosentilla tulee olla korkeakoulututkinto ja vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Koulutetun henkilöstön osuus täyttyi, mutta korkeakoulutasoisia opintoja edellyttäviä virkoja ja toimia oli vain kolme (25 prosenttia), jolloin vaarana on korkeakoulutetun henkilöstön siirtyminen muualle. Sekä lainojen että kirjastokäyntien määrä laski edellisestä vuodesta. Kokonaislainaus oli 273 936 lainaa ja kirjastokäyntien määrä 141 992. Laskuun 1
vaikutti osaltaan se, että kirjastot olivat suljettuina kirjastojärjestelmän vaihdon vuoksi 15.10.-27.10.2015. Kirjaston käyttö on muuttunut siten, että kirjaston merkitys kohtaamis-, tapahtuma- ja työskentelypaikkana on kasvanut. Pääkirjastossa järjestetty Harry Potter ilta veti runsaasti lapsia ja nuoria paikalle. Tapahtumia järjestettiin myös yhteistyössä yhdistysten ja työväenopiston kanssa. Kansalaisten opastaminen tiedonhallintataitoihin on noussut yhdeksi kirjaston ydintehtävistä. Ikääntyville ihmisille suunnatun SeniorSurf-tapahtuman lisäksi järjestettiin myös henkilökohtaista tietoyhteiskuntataitojen opastusta. Loimaan kaupunginkirjasto on mukana maakunnallisessa Varsinais-Suomen medialähetit hankkeessa, joka päättyy vuonna 2016. Hankkeen aikana toteutetaan systemaattinen mediaohjaustaitojen valmennus maakunnan kirjastojen henkilökunnalle. Osana koulutusta toteutetaan mediaohjausta lapsille ja nuorille. Maakunnallinen mediakasvatussuunnitelma valmistui joulukuussa 2015. Kaksi lukuvuotta Hirvikosken koulun väistötilana toiminut Hirvikosken kirjaston lukusali palautettiin kirjastokäyttöön kesäkuussa 2015. Axiell oy:n Aurora-kirjastojärjestelmä otettiin käyttöön 28.10.2015. Järjestelmän vaihto tehtiin maksuttomana järjestelmäpäivityksenä, jolloin järjestemän vaihtoon varattu määräraha jäi käyttämättä. Samalla myös verkkokirjasto uusiutui. Kulttuuripalveluiden tehtävänä on luoda mahdollisuuksia ja edellytyksiä taiteen harjoittamiselle sekä kotiseututyön ja perinteen harrastamiselle. Kulttuuripalvelut tuottaa kulttuuri- ja perinnetoimintaan liittyviä palveluita sekä toteuttaa muita tehtäviä kuten järjestää julkisia tilaisuuksia, ylläpitää perinteen tallentamista ja vastaa osittain ystävyyskuntatoiminnasta ja matkailuun liittyvistä tehtävistä. Keskeisiä tehtäviä ovat musiikkitilaisuuksien ja muun esittävän taiteen tukeminen ja järjestäminen, teatteritoiminnan tukeminen, kotiseutuarkiston ylläpito, elokuvatoiminta, taidekokoelman ylläpitäminen ja kartuttaminen, erilaiset viestintäpalvelut, Vesikosken myllyn, Alpo Jaakolan Patsaspuiston, kuivurigallerian ja Elias-salin näyttelytoiminnasta ja ylläpidosta vastaaminen, Heimolinnan toiminta. Taidetalon tiistaikonserttien sarjaa on edelleen jatkettu. Toritoiminnasta vastaaminen on kulttuuripalvelujen vastuulla. Kulttuuripalveluihin täytettiin vuoden 2015 aikana kulttuuriohjaajan toimi. Taidekokoelmat (kaupungin kokoelma, Anttilan veistoskokoelma, Haapasten kokoelma ja talletukset kuten STS:n kokoelma) ovat osittain esillä Taidetalossa, Rantatie 2. Kiinteistöön on asennettu ilmastointi- ja lämmityslaitteet, jotka ovat käytössä kellarissa (varasto) ja toisessa kerroksessa (näyttely ja hallinto). Samoin turvallisuus on järjestetty museotasoiseksi. Näyttelytilojen koko on n. 250 m 2, varaston noin 200 m 2. Ullakkokerros on mahdollista ottaa tulevaisuudessa taidetoiminnan käyttöön. Taidetaloon on sijoitettu myös 2
Suomen Taiteilijaseuran kokoelma (43 teosta). Kaupunki sai vuonna 2015 neljä teoslahjoitusta ja hankki kuusi taideteosta. Liikuntapalveluiden tehtävänä on turvata ja kehittää koko kunnan alueella eri hallintokuntien, liikuntajärjestöjen, yhteisöjen ja muiden liikuntapalveluja tuottavien tahojen yhteistyöllä liikuntaan ja terveisiin elämäntapoihin ohjaava palvelukokonaisuus. Tehtäväalue sisältää liikuntatoimen hallinnon, liikuntatoiminnan järjestämisen ja tukemisen, liikuntatilojen ja alueiden käytön koordinoinnin, järjestöavustukset ja liigaseurojen yhteistyösopimukset, jäähalliyhtiön tuen jääaikaa ostamalla sekä urheilustipendien kustannukset. Erityisliikunta on ollut edelleen painopisteenä ja sen kehittämistä jatketaan yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Loimaa on ollut yksi neljästä pilottikunnasta OKM:n ja Turun ammattikorkeakoulun rahoittamassa ja hallinnoimassa Neuroliikkuja paikallistasolla (2013-2015) konsultointi- ja kehittämisprojektissa. Projektin päämäärinä on ollut kehittää liikunnan edellytyksiä ja rakenteita niin, että liikunnan harrastaminen haluamallaan tavalla on neuroliikkujalle mahdollista terveytensä ja toimintakykynsä edistämiseksi. Liikuntapalveluihin muodostettiin yksi viikoittain kokoontuva ohjattu ryhmä, joka palvelee neuroliikkujia. Loimaalla hankkeessa mukana olivat myös fysioterapia ja kotihoito. Yhteistyössä järjestettiin toista kertaa soveltavan liikunnan tapahtuma Hirvihovin liikuntakeskuksessa. Tapahtuma on saanut hyvän vastaanoton ja siitä tehdään vuosittainen tapahtuma. Kotihoidon kanssa kehiteltiin Kartanonmäen kuntosalilla starttiryhmien toimintaa. Yhteistyössä valmistui myös neuroliikkujan polku. Liikuntapalvelut järjesti 24 ohjattuja erityisliikunta- ja 4 terveysliikuntaryhmää ja 3 lasten ryhmää (ikäihmisten hyvänolon liikunnat ja ohjatut kuntosaliryhmät, vanhusten tasapainoryhmät, pitkäaikaissairaiden, mielenterveyskuntoutujien, neuro-/soveltavanliikunnan- ja kehitysvammaisten ryhmät, miesten kuntoryhmät, circuit, nuorten vähän liikkuvien Time out toiminta). Liikunnanohjaajat vierailevat eläkeläis- ym. järjestöjen tilaisuuksissa antamassa liikuntaneuvontaa ja tietoja kaupungin palveluista. Uimahalli Vesihovi on vauvasta vaariin kuutena päivänä viikossa vesiliikuntapalveluja tuottava seutukunnallinen ohjatun liikunnan (vauva- ja perheuinnit, lasten ja aikuisten uimakoulut, kaikille avoimet ja järjestöjen ostamat vesijumpat, koululaisten uimaopetus) ja omaehtoisen virkistyksen keidas, jonka henkilöstö- ja taloudelliset resurssit on turvattava. Vesihovi oli avoinna 266 arkipää ja kävijöitä kirjattiin 65495. Vesihovi oli mukana perinteisessä Ui kesäksi kuntoon kampanjassa ja syyslomaviikolla yhtenä päivänä hallissa oli WIBIT toimintarata, joka oli erittäin suosittu keräten yli 300 osanottajaa. Liikunnan palveluketjua valmisteltiin poikkihallinnollisena yhteistyönä. Tuloksena syntyi LiPaKe Loimaa Liikuntapalveluketju tyypin 2 diabeetikoille - hanke, johon haettiin avustusta vuodelle 2016 Aluehallintovirastolta. Vuoden mittaan liikuntapalvelut järjesti itse tai yhdessä muiden yhteistyötahojen kanssa erilaisia liikuntatapahtumia esim. hiihtispäivän, lasten temppu- 3
ratoja, avoimia luisteluvuoroja jäähallilla, liikuntaleirin Kalikassa, Kevan pyöräretken ym. Saviseudun kuntien liikuntatoimet järjestivät yhdessä vuoden mittaan pyöräilyyn, kävelyyn/juoksuun ja hiihtoon ja uintiin kohdistuneet Saviseutu liikkuu kampanjat, joiden tavoitteena on innostaa kuntalaisia omaehtoiseen liikuntaan ympäri vuoden. Liikuntatilojen ja alueiden kunnossapitoa ja kehittämistä suunnitellaan käyttäjäryhmien tarpeita kuunnellen yhteistyössä kunnossapidosta vastaavan teknisen palvelukeskuksen kanssa. Hirvikosken yhtenäiskoululle valmistui pitkään toivottu lähiliikuntapaikka, johon kaupunki sai myös valtionavustusta. Jo vuosia esillä ollut jalkapallon tekonurmikentän rakentaminen ei vieläkään toteutunut. Loimaan kaupunki sekä Oripään ja Säkylän kunnat hyväksyivät harjureitin ulkoilureittisuunnitelman ja lähettivät sen ELY-keskuksen vahvistettavaksi. ELYkeskus vahvisti ulkoilulain (606/1973) 4 :n mukaisen Harjureitin ulkoilureittisuunnitelman joulukuussa 2015. Kunnat voivat nyt hakea määräystä ulkoilureittitoimitukseen Varsinais-Suomen maanmittaustoimistolta. Nuorisopalveluiden tehtävänä on luoda edellytyksiä nuorisotoiminnalle ja tarvittaessa järjestää itse toimintaa, tukea nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuksia tiiviissä yhteistyössä viranomaisten, järjestöjen ja yhteisöjen sekä yksityisten henkilöiden, erityisesti nuorten kanssa. Nuorisopalveluiden tehtävänä on huolehtia, että nuorilla on mahdollisuus käyttää heille suunnattuja palveluja ja että heillä on mahdollisuuksia ja valmiuksia vaikuttaa elinolosuhteisiinsa. Nuorisopalvelut järjesti avointa toimintaa neljällä nuorisotilalla. Hirvikoskella, Alastarolla, Mellilässä ja Citynuokkarilla oli junnunuokkaritoimintaa ja avointen ovien iltoja yläkouluikäisille ja vanhemmille. Hirvikoskella ovat kävijämäärät olleet hyvin pienet ja yläkouluikäisten avoimen toiminnan illat lopetettiin. Junnunuokkareiden osallistujamäärät ovat olleet nousussa erityisesti citynuokkarilla ja Alastarolla. Avoimen toiminnan lisäksi on järjestetty tapahtumia ja kerhotoimintaa esim. 7-luokkaisten ryhmäytys, selviytymispelit 6-luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen (ehkäisevää päihdekasvatusta). Harrastustoimintaan ohjaamista järjestettiin kaikille viidesluokkalaisille ja henkilökohtaisena sitä haluaville. Harrastuksiin ohjausta järjestetään myös kaikessa omassa toiminnassa. Alakouluikäisten kesäleirejä järjestettiin Kalikan leirialueella. Leireihin osallistujien määrät ovat hieman vähentyneet. Tavoitteena on, että kaikki loimaalaiset alakouluikäiset voivat osallistua joko kaupungin tai seurakunnan järjestämälle kesäleirille. Yleisten leirien lisäksi järjestettiin yhdessä sosiaalitoimen kanssa perheleiri ja Keskuskoulun kanssa leirikoulu. Nuorten osallisuuden edistäjänä ja nuorten asioiden edistäjänä Loimaalla toimii nuorisovaltuusto. Vuonna 2015 aloitti uusi nuorisovaltuusto toimintansa. Nuorten omaehtoisia ryhmiä ja nuorten aloitteita tuetaan toiminnallisesti ja taloudellisesti. Vuonna 2015 järjestettiin yläkouluilla Nuorisoparlamentti, jossa luokkakohtaiset ideat ja ehdotukset työstettiin yläkoulujen yhteisiksi esityksiksi Loimaan kaupungin palvelujen ja toimintojen ke- 4
hittämiseksi. Valmisteluun nousivat liikuntapuisto ja värikuularata. Liikuntapuistoa suunniteltiin yhdessä Puistokadun koulun kanssa. Vuoden 2013 alusta astui voimaan nuorten yhteiskuntatakuu, joka edellyttää paikallisia toimia erityisesti nuorten koulutuksen ja työllistymisen osaalueilla. Nuorisotakuun toteutuksen ja kehittämisen osalta nuorisotoimen vastuulla on etsivä työ. Etsivää työtä toteutettiin seutukunnallisena. Nuorten työpajatoiminta on hallinnollisesti sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen alaisuudessa. Loimaan kaupungissa on lasten ja nuorten monialainen työryhmä, joka toimii nuorisolain edellyttämänä nuorten ohjaus- ja palveluverkostona. Työryhmän tehtävänä on edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista, koota tietoa nuorten kasvu- ja elinoloista sekä nuorten palvelujen saavutettavuudesta ja riittävyydestä. Verkoston tehtävänä on tehostaa nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä ja edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvien tietojen vaihdon sujuvuutta. Yhteistyöryhmä kiinnitti huomiota peruskoulussa annettavaan ehkäisevään työhön. Työryhmä koosti peruskoulun tarjonnan. Syksyllä 2015 aloitettiin kulttuurikasvatussuunnitelman valmistelu. Nuorten tiedonsaannin parantamiseksi ja turvaamiseksi on nuorisotiedotuksella merkittävä rooli. Nuorisotiedotusta edistetään ja yhteistyötahojen kanssa parannetaan nuorten oikeellisen tiedon saamisen mahdollisuuksia sekä palveluista että nuorten oikeuksista. Vuonna 2015 aloitettiin Pelissä elämänhallinta-hanke. Hanke keskittyy kehittämään seuraavia neljää toimenpidettä: 1. Kehitetään uusia toimintamalleja, joilla saavutetaan koko ikäluokka. Toimintamalleja kehitetään niille sektoreille, jotka tutkimusten (esim. kouluterveyskysely, Luuppi-kysely) mukaan nousevat kriittisiksi nuorten elämän kannalta. 2. Rakennetaan liikkuva tiedotuspiste palvelemaan erityisesti hajaasutusalueiden tarpeita. Liikkuvan tiedotuspisteen avulla saavutetaan myös koulun ulkopuoliset nuoret, jolloin nuorten samanarvoisuutta lisätään eri puolilla kuntaa. 3. Kehitetään vertaistiedotusta. Vertaistiedottajiksi rekrytoidaan nuoria, joilla on tarvetta erityistukeen. 4. Nuorisotiedotuksen ja -neuvonnan merkityksen ja tapojen juurruttaminen paikallisten viranomaisten ja toimijoiden arkityöskentelyyn. Seutukunnallinen nuorisotoiminta (SENU) jatkoi toimintaansa kuuden kunnan yhteistyönä tuottaen nuorisopalveluja sekä kehittäen nuorisotoimintaa seutukunnan alueella. Hankkeina toimivat etsivän nuorisotyön hanke ja uraohjaukseen keskittyvä hanke. Seutukunnallisena toteutettiin nuorten kuulemista ja leiri-/kurssitoimintaa (mm. bändikurssi). Uraohjaushanke päättyi vuoden 2015 lopussa. Maakunnallisena hankkeena on jatkanut Verkot-hanke, jonka tehtävänä on edistää lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman juurruttamista Varsinais- Suomeen nuorisotoimialalla. 5
Loimaan kaupunki on saanut oikeuden toteuttaa Erasmus+ -ohjelman kautta nuorisovaihtoa. Vuonna 2015 jatkettiin eurooppalaisten nuorten vapaaehtoisten vastaanottamista sekä nuorten lähettämistä. Osallistuttiin nuorten pohjoismaisen ryhmävaihdon suunnitteluun ja toteutukseen leirimuotoisena. Työväenopisto tuottaa loimaalaisille heidän tarpeistaan lähtevää opetusta ja oppimistavoitteista harrastustoimintaa, joka tukee kuntalaisten aktiivisuutta, kehittää osaamista ja sivistystä sekä edistää henkistä ja ruumiillista hyvinvointia. Paikallisten yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä mahdollisimman laajan seutukunnallisen, alueellisen ja paikallisen kurssitarjonnan saavuttamiseksi. Työväenopiston toiminta käsittää varsinaisena toimintana perinteisen vapaan sivistystyön ja lisäksi lapsille ja nuorille annettavaa taiteen perusopetusta. Syksystä 2013 alkaen opistossa on ollut myös teatteritaiteen perusopetusta. Teatteritaiteen perusopetuksen ottaminen opetusohjelmaan on perusteltua, sillä alueella halutaan tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus laadukkaaseen, opetussuunnitelmaa noudattavaan ja tasolta toiselle etenevään teatteritaiteen opetukseen. Kalenterivuonna 2015 työväenopisto järjesti opetusta kaikkiaan 7 444 tuntia ja siihen osallistui 4 718 kurssilaista (v. 2014: 7 429 tuntia ja 4 457 kurssilaista). Vuonna 2015 opiston tarjoamaan opetukseen osallistui 2 526 eri henkilöä (v. 2014: 2 205 henkilöä). Loimaan työväenopisto ja Auranlaakson kansalaisopisto saivat molemmat vuonna 2014 rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä laatu- ja kehittämistoimintaansa. Hankkeet toteutettiin yhdessä ja pääosin vuoden 2015 aikana. Loimaan koordinoimassa hankeessa ideoitiin Saviseudulle ja Auraanmalle yhteinen lasten ja nuorten taidekoulu ja laadittiin esitys kuvataiteen perusopetuksen uudeksi opetussuunnitelmaksi. Pöytyän ylläpitämän Auranlaakson kansalaisopiston koordinoimassa hankkeessa mainituille opistoille laadittiin uusi kehittämisstrategia sekä uudistettiin oppilaitosten yhteistä julkikuvaa markkinointiviestinnän keinoin. Syksyllä 2015 Loimaan työväenopistossa käynnistettiin aluehallintoviraston rahoittamana Onni Oppia -kehittämishanke, jossa kumppaneina on kuusi varsinaissuomalaista kansalais- ja työväenopistoa. Loimaan kaupungin saama hankeavustus oli 24 000 euroa ja se on käytettävä kevääseen 2017 mennessä. Vuonna 2015 työväenopisto ei hakenut opintoseteliavustusta, koska osa edellisen vuoden avustuksista oli vielä käyttämättä. Vuoden aikana tehtiin myös selvitys Loiman työväenopiston ja Auranlaakson kansalaisopiston yhdistämisestä uudeksi viiden kunnan opistoksi. Kuntien nimeämistä virallisista neuvottelijoista koostunut selvitystyöryhmä päätyi lopulta syksyllä 2015 esittämään, että opistot jatkaisivat tulevaisuudessakin erillisinä oppilaitoksina, kiinteää yhteistyötä kuitenkin edelleen tehden. Työväenopiston hallinto on hankittu 1.8.2012 alkaen Pöytyän kunnalta (Auranlaakson kansalaisopiston rehtori). 6
Musiikkiopisto järjestää laadukasta musiikin ja tanssin opetusta sekä niihin liittyvää muuta toimintaa alueen asukkaille. Musiikillisten ja tanssiin liittyvien tietojen ja taitojen kartuttamisen lisäksi tavoitteena on tarjota asukkaille mielekästä toimintaa vapaa-ajaksi elämänlaatua parantamaan. Musiikkiopistossa opetetaan jousi-, puhallin- ja lyömäsoitinten, pianon sekä kitaran soittoa. Opetusta annetaan orkesterisoitossa, kamarimusiikissa, yksin- ja kuorolaulussa, pop- ja jazzmusiikissa. Oppilaille annetaan lisäksi opetusta teoria-säveltapailussa ja opintojen edistymisen mukaan musiikkitiedossa. Musiikkiopistossa toimii avoin linja, jossa kustannukset katetaan kokonaan oppilasmaksuilla. Avoimella linjalla voivat opiskella kaiken ikäiset oppilaat ilman velvollisuutta osallistua pääsykokeeseen. Vuonna 2015 toiminnan painopisteenä oli musiikkiryhmien ja yhteissoiton kehittäminen. Uusia opiskelijoita vuonna 2015 otettiin perusopetukseen 27 ja valmennusopetukseen kolme. Vuoden aikana perusasteen päättötodistuksen sai seitsemän opiskelijaa ja kurssitutkintoja suoritettiin yhteensä 34. 4.2.2 Toimielimen perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 2014 TA2015 TP 2015 Henkilöstö Vapaa-aikajohtaja 0 0 0 Kirjastotoimenjohtaja 1 1 1 Kirjastonjohtajat 0 0 0 Kirjastonhoitajat 2 4* 2 Kirjastovirkailijat 9 7 9 Kulttuurisihteeri 1 1 1 Musiikinohjaaja 0,4 0,4 0,4 Kulttuuriohjaaja 1 1 1 Liikuntasihteeri 1 1 1 Liikunnanohjaajat 4 4 5 Kassa/kahviotyöntekijä 2 2 2 Laitoshuoltaja 2 2 2 Laitosmies 1 1 1 Uimaopettaja/uinninvalvoja 1 1 0 Tilapäistyöntekijät 0,5 0,5 0,5 Nuorisosihteeri 0,5 1 0,5 Nuoriso-ohjaaja 2,4 3 2,4 Seutu-/maakunnallinen 3,1 2 3,1 työntekijä, hanketyöntekijä Nuorisotalojen valvojat 0,1 0,2 0,1 Johtava rehtori 0 0* 0 Rehtori 1 1 1 Opettaja /työväenopisto 2 2 2 Sivut. tuntiopettajat/to 80 70 76 7
Opettaja/musiikkiopisto 5 5 5,5 Sivut. tuntiopettajat/mo 17 17 15,5 Palvelusihteeri 1 1 1 Yhteensä henkilötyövuosia 138,0 66,5 128,1 65,3 133,0 65,9 Tilat/toimipiste Kirjastot ja lainausasemat 5 5 4 Kulttuuritilat 7 7 6 Liikuntakeskukset 4 4 4 Nuorisotilat 4 4 4 Virkistysalueet 2 2 2 Opistotalot 2 2 2 * ostopalveluna Pöytyältä 1.8.2012 alkaen (Auranlaakson kansalaisopiston rehtori) Kirjastot ja lainausasemat: Virttaan lainausaseman toiminta päättyi 31.12.2014. Kulttuuritilat: Heimolinna, Elias-Sali, Vesikosken mylly, Alpo Jaakolan patsaspuisto, Kuivurigalleria, taidetalo, Hirvikosken paloaseman varasto (paloaseman varasto siirtynyt muuhun käyttöön). Taidetalon kävijämäärä oli 2300 ja Patsaspuiston 1500. Liikuntakeskukset: Alastaro, Hirvikoski, keskusta-alueen urheilukeskus, Mellilä Virkistysalueet: Kalikka ja Mellilänjärven rantasauna ja takkatupa. 4.2.3 Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on edistää ja ylläpitää asukkaiden hyvinvointia tuottamalla riittävät olosuhteet virkistys- ja harrastustoiminnalle sekä järjestämällä monipuolista ja virikkeellistä toimintaa eri-ikäisille kuntalaisille yhteistyössä eri tahojen kanssa. Yhdistysten toimintaa tuetaan avustuksin. Lähtökohtana vapaa-aikapalveluiden toiminnassa on lisätä sellaisia toimintatapoja ja palveluita, jotka edistävät kuntalaisten kuulumista yhteisöihin. Palveluilla on varmistettava mahdollisuudet osallistua aktiivisesti vapaa-ajalla myös niille kuntalaisille, jotka eivät ole kansalaisjärjestöjen toiminnan piirissä. Vapaa-aikapalvelut ovat osaltaan kehittämässä kaikkien kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaa elinympäristöään koskeviin asioihin. 1) Sujuvan elämän kotikaupunki/asukkaat ja asiakkaat a) Sujuvat ja vaikuttavat palvelut o Palvelujen kehittämiseen liittyvät hankkeet 1. Opetushallitus on myöntänyt Loimaan kaupungille kansalaisopistojen laatu- ja kehittämisavustusta 31 000 euroa käytettäväksi Saviseudun ja Auranmaan yhteisen lasten ja nuorten taidekoulun ideoimiseen ja perustamiseen. Loimaan työväenopiston ja Auranlaakson kansalaisopiston yhteisessä Opetushallituksen rahoittamassa lasten ja nuorten taidekouluhankkeessa, joka päättyi vuoden 2015 lopussa, on selvitelty ko. oppilaitosten taiteen perusopetuksen kehittämistarpeita ja ideoitu sen tulevaisuuden kehittämistoimenpiteitä sekä näkyvyyden parantamista. 8
Kuvataidekoulun (taiteen perusopetuksen) kehittäminen on pitkällä ja uudistaminen on perusteltua, koska opiskelijamäärä on tällä hetkellä hyvin vähäinen. Taiteen perusopetuksen uudistettu opetussuunnitelma tulee lautakunnan käsittelyyn alkuvuodesta 2016. Yhteistoimintaa Pöytyän kanssa tekemällä pystytään seutukunnan lapsille tarjoamaan kattava ja monipuolinen taiteen perusopetuksen opetustarjonta niin kuvataiteessa kuin teatteritaiteessa ja käsityössäkin. 2.Opetushallitus on myöntänyt Pöytyän kunnalle kansalaisopistojen laatu- ja kehittämisavustusta 28 000 euroa käytettäväksi yhteisen kehittämisstrategian luomiseen Auranlaakson kansalaisopistolle ja Loimaan työväenopistolle. Tavoitteena on myös rakentaa mainituille oppilaitoksille yhteinen imago sekä laatia päättäjille konkreettinen ehdotus opistojen yhdistämiseksi. Hanke on määrä toteuttaa Auranlaakson kansalaisopiston ja Loimaan työväenopiston yhteistyönä. Hankkeessa tuotettu opistojen rehtorin kokoama verrattain laaja ja seikkaperäinen oppilaitosten toimintojen kehittämistä koskeva aineisto on toiminut pohjamateriaalina vuoden 2015 alueopistoselvitystä tehtäessä. Myös opistojen kotisivut sekä niiden yhdessä käyttämä tiedotus- ja markkinointimateriaali on uudistettu. 3. Lounais-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Loimaan kaupungille 24 000 euroa käytettäväksi Loimaan työväenopiston koordinoimaan Onni Oppia -hankkeeseen, jossa on mukana seitsemän Ilo Oppia! - opistorenkaan varsinaissuomalaista kansalais- ja työväenopistoa. Hanke toteutetaan vuosina 2015 2017. Ilo Oppia! -verkostolla on pitkä perinne ja vahva tahto lujittaa verkostoyhteistyötä entisestään. Se on maakuntansa suurin kansalaisopistoverkosto. Hankkeessa mukana olevien kansalais- ja työväenopistojen toiminta ulottuu Turun, Auran, Pöytyän, Marttilan, Oripään, Kaarinan, Liedon, Naantalin, Paimion, Sauvon, Raision, Maskun, Ruskon, Mynämäen ja Nousiaisten kunta-alueille. Hankkeen avulla opistot vahvistavat rooliaan ja näkyvyyttään varsinaissuomalaisella koulutuskentällä. Hankkeen tarkoitus on jalkauttaa sivutoimisten opettajien aineryhmäkohtaiset ja asiakaspalveluhenkilöstön kehittämisfoorumit vuosittain toistuvaksi, systemaattiseksi toimintamalliksi, käynnistää työnohjaustyyppiset aineryhmäkohtaiset kehittämistiimit sekä nivoa henkilöstön kehittämissuunnitelma osaksi Ilo Oppia! -verkostolle laadittavaa yhteistä kehittämisen vuosikelloa. Em. toimenpiteillä parannetaan opetuksen ja opistotyön laatua ja itsearviointia. Valmisteilla on kulttuurikasvatussuunnitelma, jossa sovitaan vapaaaikapalveluiden ja perusopetuksen välisestä palveluiden tuottamisesta uuden opetussuunnitelman puitteissa. 9
b) Terveyden edistäminen ja kansansairauksien vähentäminen o Neuroliikkuja paikallistasolla konsultointi- ja kehittämisprojekti (OKM:n ja Turun AMK:n rahoittama ja ammattikorkeakoulun hallinnoima projekti alkoi syksyllä 2013 ja päättyy vuonna 2015. Projektin päämäärinä on kehittää liikunnan edellytyksiä ja rakenteita niin, että liikunnan harrastaminen haluamallaan tavalla on neuroliikkujalle mahdollista terveytensä ja toimintakykynsä edistämiseksi. Liikunta pyritään saamaan osaksi neuroliikkujan mahdollista hoito-, palvelu- ja /tai kuntoutussuunnitelmaa.) Liikuntapalveluihin perustettiin keväällä 2015 uusi ohjattu liikuntaryhmä neuroliikkujille. Syksyllä 2015 ryhmän nimeksi muutettiin soveltavan liikunnan ryhmä. Luotiin Neuroliikkujan polku Loimaa ja järjestettiin yhteistyössä fysioterapian, kotihoidon ja Novidan opiskelijoiden kanssa järjestyksessään toinen neuroliikunnan tapahtuma Hirvihovin liikuntakeskuksessa. Kotihoidon kanssa kehiteltiin Kartanonmäen kuntosalin starttikursseja. Loimaan työväenopisto järjesti vuonna 2015 liikkunnan ja terveyden opetusta kaikkiaan 975 tuntia jakautuen 70:een kurssiin. Kurssien yhteenlaskettu osallistujamäärä oli 1375. o Liikuntaneuvontapalvelujen kehittäminen (osana terveysneuvontaa, poikkihallinnollisena yhteistyönä) Suunnittelun tuloksena syntyi LiPaKe (Loimaa Liikuntapalveluketju tyypin 2 diabeetikoille) - hanke, jolle on haettu valtionavustusta liikunnallisen elämäntavan paikalliseen kehittämiseen (7 750 euroa) aluehallintovirastolta. Hankehakemuksen yhteydessä on valmisteltu hankkeen toimintamallia ja määritelty keskeiset tavoitteet. c) Lasten ja nuorten syrjäytymisen varhainen ja ennakoiva estäminen o Seutukunnallisina toteutetaan etsivän nuorisotyön Elo-hanketta ja työpajatoiminnan rahoituksella toimivaa koulutukseen ja työelämään ohjaavaa Ura-hanketta. Ura hanke päättyi vuoden 2015 lopulla. Vuoden 2016 talousarvioon sisältyy etsivän nuorisotyöntekijän työsuhteen vakinaistaminen. Jatkorahoitusta haetaan vuosittain etsivän nuorisotyön toteuttamiseen. o Maakunnallisesti toteutetaan lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman nuorisotyön osuuden juurruttamista Verkot-hanke. Toimintaalueena on Lounais-Suomi. Loimaan nuorisopalvelut hallinnoi hanketta. Tässä hankkeessa painopisteinä on nuorisotyön yleinen kehittäminen kunnissa, monialaisen toiminnan kehittäminen sekä nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen kehittäminen. Tavoitteena on edistää nuorten tasaarvoista kohtelua koko maakunnan alueilla eri nuorisotyöllisissä palveluissa. o Nuorisopalvelut toteuttaa yhdessä Loimaan Teatterin kanssa kansainvälisen vapaaehtoistyön (EVS) hankketta. Hanke jatkuu vuodelle 2017. Hankkeen rahoittaja on Youth in Action, Euroopan Unionin 10
o o alaohjelma. Loimaa on vastaanottavana tahona neljälle nuorelle ja lähettäjätahona yhdelle nuorelle. Loimaan kaupungin erilaisten lasten ja nuorten monialaisten työryhmien toimintamuotojen ja tehtävien yhdistämistä selvitettiin, mutta toistaiseksi ryhmät säilyetään ennällaan. Loimaan lasten ja nuorten monialaisen työryhmän pääpaino vuonna 2015 oli nuorisotakuun toimenpideohjelman tulosten ja ehkäisevän työn nostaminen peruskoulun opetussuunnitelmiin. Loimaan kaupungin nuorisopalvelut sai 20 000 euroa rahoitusta Nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen paikalliseen kehittämiseen. (Pelissä elämänhallinta hanke). Tavoitteena on kehittää ko. palveluja siten, että nuorten yhdenvertaisuus tieto- ja neuvontapalvelujen osalta toteutuu myös haja-asutusalueilla. (osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen, arjen rakentumisen seuranta ja tukeminen, nuorisotyön ja politiikan yleinen kehittäminen). Hankkeelle on haettu jatkorahoitusta vuosille 2016 2017. 2) Jyvällä tulevaisuudesta/talous, organisaatio ja henkilöstö -> palvelurakenteiden uudistaminen o Toritoiminnan kehittäminen (VAPLAssa käsitelty työryhmän perustamista) Työryhmän raportti on valmistunut ja se on hyväksytty vapaaaikalautakunnassa 19.3.2015 (26 ). Raportissa esitettyjen kehittämistoimenpiteiden seuranta/väliarviointi tehdään keväällä 2016. o Selvitys Loimaan työväenopiston, musiikkiopiston ja Auranlaakson kansalaisopiston yhdistämisestä (järjestämisluvat 2017-) Pöytyän kunnanhallitukselta (9.2.2015/ 48 ) tuli esitys selvitystyön käynnistämisestä Auranlaakson kansalaisopiston ja Loimaan työväenopiston yhdistämiseksi yhteiseksi alueelliseksi opistoksi. Loimaan kaupunginhallitus hyväksyi selvitystyön käynnistämisen 9.3.2015 (88 ) ja uudelleen 30.3.2015 (115 ). Selvitystyötä varten nimettiin työryhmä. Työryhmä lähtee loppuraportissaan siitä, että opistot jatkaisivat itsenäisinä ja tekevät nykyiseen tapaan tiivistä yhteistyötä. Vapaaaikalautakunta on kokouksessaan 22.10.2015 (76 ) hyväksynyt loppuraportin ja esittänyt kaupunginhallitukselle, että opistot jatkavat toimintaansa erillisinä oppilaitoksina. KH päätti 9.11.2015 (320 ), että Loimaan työväenopisto jatkaa itsenäisenä oppilaitoksena. Arviointi / toiminta vaikuttavuus ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 2014 s TA2015 TP2015 Kirjastopalvelut lainat/asukas 18,6 19 16,6 Kulttuuripalvelut taidetalo/käyntikerrat 2800 3800 2300 Liikuntapalvelut uimahalli / käyntikerrat 58826 70 000 65495 erityisliikunnan ryhmiä 21 24 24 11
- osallistujat - käyntikerrat 332 7255 500 8000 500 10195 muiden liikuntaryhmien käyntikerrat 15000 19000 16597 Nuorisopalvelut avoin toiminta (talotoiminta, muu 10953 9000 12684 toiminta) kävijämäärä seutukunnallinen toiminta, osallistujat 2678 2500 1571 Työväenopisto toteutuneiden opetustuntien määrä 83,6 % > 90 % 86,8 % ( %) opiskelijoiden määrä 2205 2400 2526 Musiikkiopisto opiskelijoiden määrä 274 330 287 opetustunteja/ viikko ka 245 257 250 Arviointi / toiminta taloudellisuus ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 2014 s TA 2015 TP 2015 Kirjastopalvelut käyttökustannukset /asukas 51,11 s 50,82 50,56 käyttökustannukset/laina 2,74 2,67 3,04 Kulttuuripalvelut käyttökustannukset / asukas 29,91 s 29,37 31,08 Liikuntapalvelut käyttökustannukset/ asukas 90,53 s 85,87 93,15 Nuorisopalvelut käyttökustannukset/ asukas 20,05 s 22,52 17,83 Työväenopisto käyttökustannukset/asukas 25,98 s 27,77 31,39 nettomenot / opetustunti 58,95 s 64,92 69,31 Musiikkiopisto nettomenot /opiskelija 1630 s 1468 1458 Asukaslukuna on käytetty 16 700 (TA), 16 468 (TP) Kirjaston lainamäärä on vähentynyt viime vuosina (321 745->309 462 ->273 936) Vapaa-aikalautakunnan määrärahojen jakautuminen vuosina 2010 2015 (1 000 ): Vuonna 2015 henkilöstömenojen osuus toimintakuluista oli noin 41,2 %, palvelujen ostojen 21,9 %, aine- ja tarvikemenojen 5,7 %, avustusten 7,9 % ja muiden toimintakulujen 23,3 %. Muut toimintakulut muodostuvat pääosin kiinteistöjen vuokrakuluista. Toimintatuotoissa viime vuosina vaihtelua ovat aiheuttaneet pääosin uimahallimaksut ja erilaiset hankkeiden valtionavustukset. 12
Toimintatuottojen ja kulujen muutos 2012 2015 (1 000 ): 2012 2013 2014 2015 muutos-% 12/15 Toimintatuotot 849 938 993 918 +8,1 Henkilöstökulut 2 088 2 013 2 051 2 072-0,8 Palvelujen ostot 1 109 1 127 1 106 1 106-0,3 Aineet ja tarvikkeet 298 310 289 286-4,0 Avustukset 420 372 424 396-5,7 Muut kulut 1 160 1 189 1 197 1 174 +1,2 Toimintakulut yhteensä 5 075 5 011 5 066 5 034-0,8 Toimintakate 4 226 4 073 4 074 4 116-2,6 Vapaa-aikalautakunnan palvelut on viime vuosina järjestetty suunnitellun mukaisesti ja toiminnassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tämä näkyy myös määrärahojen käytön vähäisinä muutoksina. Henkilöstökulujen muutokset perustuvat lähinnä joidenkin tehtävien tilapäisiin osa-aikaisuuksiin tai siihen, että jokin työsuhde on ollut tilapäisesti täyttämättä. Määrärahojen käyttö (talousarvio 2015, tilinpäätös 2015) vastuualueittain: Vapaa-aikalautakunnan palvelut järjestettiin vuonna 2015 käyttösuunnitelman mukaisesti. Toiminnalle asetetut tavoitteet toteutuivat, mutta määrärahat ylittivät budjetoidun summan noin 41 000 eurolla. Sisäiset kulut ylittyivät 58 000 euroa (liikuntapalvelujen rakennusten ja alueiden kunnossapito). Henkilöstökulut ylittyivät noin 6 000 euroa ja muut kulut 17 000 euroa. Ylityksiä kompensoitiin aine- ja tarvikemenojen ja palvelujen ostojen hankintarajoituksella. Palvelujen ostoihin varatut määrärahat alittuivat noin 11 000 eurolla ja tarvikemenot 28 000 eurolla. Kulttuuripalveluissa ylittyivät lähinnä henkilöstömenot ja palvelujen ostot, liikuntapalveluissa palvelujen ostot ja toisaalta tulot alittuivat ja työväenopistotoiminnassa ylittyivät henkilöstökulut ja palvelujen ostot. Vapaa-aikapalveluiden vertailutietoja 2008 2014: 13
Vertailutieto/vuosi Loimaa Varsinais-Suomi Manner-Suomi Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as 2008 82 121 115 Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as 2009 76 125 119 Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as 2010 70 139 124 Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as 2011 84 143 127 Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as 2012 80 129 128 Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as 2013 78 127 127 Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as 2014 81 120 128 Kirjaston nettokustannukset, /as 2008 50 55 53 Kirjaston nettokustannukset, /as 2009 49 56 54 Kirjaston nettokustannukset, /as 2010 48 57 55 Kirjaston nettokustannukset, /as 2011 53 60 57 Kirjaston nettokustannukset, /as 2012 51 60 58 Kirjaston nettokustannukset, /as 2013 50 59 58 Kirjaston nettokustannukset, /as 2014 51 58 57 Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as 2008 59 80 81 Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as 2009 78 81 86 Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as 2010 84 81 87 Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as 2011 65 83 90 Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as 2012 93 90 94 Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as 2013 91 92 96 Liikunnan ja urheilun nettokustannukset /as 2014 91 90 98 Lähde: Kuntien palvelutuotannon kustannuksia, tilastokeskus. Kulttuuritoimen nettokustannukset sisältävät tehtäväluokat: kirjastotoimi, museo- ja näyttelytoiminta, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta, musiikkitoiminta sekä muu kulttuuritoiminta. Vertailutieto/ vuosi / opetuksenjärjestäjä Loimaa Kunnat Kaikki Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti 2009 66,62 82,23 83,04 Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti 2010 72,48 83,96 84,80 Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti 2011 70,35 87,50 88,10 Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti 2012 70,49 88,63 89,30 Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti 2013 75,38 88,90 90,44 Kansalaisopistojen toimintamenot/tunti 2014 79,48 92,32 92,87 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti 2009 57,88 62,02 56,08 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti 2010 64,76 62,26 56,77 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti 2011 58,38 64,02 58,31 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti 2012 60,50 64,66 58,98 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti 2013 63,08 66,88 61,08 Kansalaisopistojen nettotoimintamenot/tunti 2014 61,91 66,48 60,15 Taiteen perusopetus /opisk. 2009 1 643 1 688 1 639 Taiteen perusopetus /opisk. 2010 1 518 1 726 1 684 Taiteen perusopetus /opisk. 2011 1 563 1 778 1 708 Taiteen perusopetus /opisk. 2012 1 806 1 822 1 743 Taiteen perusopetus /opisk. 2013 1 562 1 870 1 766 Taiteen perusopetus /opisk. 2014 1 445 1 943 1 814 Taiteen perusopetus /opetustunti 2009 61,15 68,87 70,85 14
Taiteen perusopetus /opetustunti 2010 59,74 70,82 73,03 Taiteen perusopetus /opetustunti 2011 61,12 73,20 75,27 Taiteen perusopetus /opetustunti 2012 63,96 75,55 77,62 Taiteen perusopetus /opetustunti 2013 63,21 76,55 78,95 Taiteen perusopetus /opetustunti 2014 62,34 78,67 80,91 Lähde: Opetushallituksen raportit. Toimintaan ja talouteen liittyvät olennaiset haasteet/ riskit: o hankerahoituksen jatko (mm. nuorisopalveluissa etsivä nuorisotyö ja alueellinen työ rahoitetaan hankkeilla ja niiden jatkaminen ilman hankerahoitusta on vaikeaa). Mm. nuorisopalveluissa merkittävä osa toiminnan järjestämisestä perustuu hankerahoitukseen. Jos hankerahoitus loppuu tulisi palvelut järjestää omalla rahoituksella. Työväenopistossa hankerahoitus on viime vuosina mahdollistanut monipuolisen kehittämistoiminnan. o uimahallin tulevaisuus (korjaustarve, henkilöstön määrä) Uimahallin korjaamistarve edellyttää huomattavia investointeja ja uimahallin korjausjaksot puolestaan merkitsevät, että uimahallipalvelut eivät ole kuntalaisten käytettävissä. Sulkujaksot vähentävät merkittävästi myös liikuntapalvelujen tuloja. Uimahallin henkilöstön vähäisyys on tietynlainen riski hallin häiriöttömälle ja turvalliselle käytölle. o leikki- ja liikuntapaikkojen kunto (resurssit ylläpitoon ja kehittämiseen) Leikki- ja liikuntapaikkojen hoitoon ja uudistamiseen tulisi olla selkeä suunnitelma ja riittävät resurssit, jotta paikat ja välineet olisivat käyttäjille turvalliset. o mahdollisten kuntakentän muutosten vaikutukset yhteistyösopimuksiin Muutoksilla on vaikutusta erityisesti seutukunnalliseen toimintaan ja hankeyhteistyöhön. 4.2.3 Vapaa-aikalautakunnan tilinpäätös yhteensä VAPAA-AIKALAUTAKUNTA TP 2014 TA 2015 Muutos TA 2015 (ta+m) TP 2015 Poikkeama Käyttö % Toimintatuotot 744 000 704 700 0 704 700 710 797,17-6 097,17 100,9 Sisäiset tuotot 249 200 208 600 208 600 207 700,66 899,34-100,0 Tuotot yhteensä 993 199 913 300 0 913 300 918 497,83-5 197,83 100,6 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0,00 Toimintakulut -3 231 371-3 218 300 0-3 218 300-3 206 971,71-11 328,29 99,6 Sisäiset kulut -1 836 505-1 769 400-1 769 400-1 827 071,04 57 671,04 103,3 Kulut yhteensä -5 067 876-4 987 700 0-4 987 700-5 034 042,75 46 342,75 100,9 TOIMINTAKATE -4 074 677-4 074 400 0-4 074 400-4 115 544,92 41 144,92 101,0 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 0-10,08 10,08-100,0 Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0 0,00 0,00 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ -4 074 677-4 074 400 0-4 074 400-4 115 555,00 41 155,00 101,0 15