SOTE-ENNAKOINTI-projekti



Samankaltaiset tiedostot
SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI- projekti - tuloksia, johtopäätöksiä ja suosituksia

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

SOTE-ENNAKOINTI- projekti

SOTE-ENNAKOINTI. Marja-Liisa Vesterinen. - sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

SOTE-ENNAKOINTI. Marja-Liisa Vesterinen. - sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi

Moniammatillinen yhteistyö ammattien välinen oppiminen. Työpajan antia

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Minna Hökkä & Juho Lehto. EduPal hanke

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät , Jyväskylä Päivi Haarala

Varhaiskasvatuksen opintopäivä

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

Hankkeen aikataulu. Laaja asiantuntijaverkosto ja OKM-STM virkamiesryhmä valmistelun tukena.

Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja

Bioanalyytikon tehtäväsiirrot ja tehtäväkuvan laajentuminen. Kaija Sopenlehto Bioanalyytikko (yamk) Suomen Bioanalyytikkoliitto ry

Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat, henkilöstö ja johtaminen 2016

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

Marja-Liisa Vesterinen (toim.) SOTE-ENNAKOINTI. sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi. Raportteja ja tutkimuksia 3

YLEMMÄN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNON KEHITTÄMINEN. Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja Kuusankoskitalo

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014

Muutosagenttitoiminnan tulokset - Kainuu

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveysalan ammattikorkeakouluverkoston yhteistyöpäivä

EP Ikä-sote Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

Sosiaalityön koulutuksen näkymät suhteessa alan muutokseen ja koulutustarpeisiin. Anneli Pohjola Kevätseminaari Kangasala 20.5.

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus: Lääketieteen peruskoulutuksen arviointi

Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Asiakas keskiössä moniammatillisen yhteistyön ja sujuvien hoitoketjujen keinoin kotihoidon osaaminen kehittämistarpeiden valossa

Vanhuspalveluiden osaamistarpeet eri ammatti-ja tehtäväryhmissä

Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Arto Pekkala

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Koulutuksen ja työelämän haasteet ja mahdollisuudet

ITSENÄISET HOITAJAVASTAANOTOT Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät Mervi Flinkman, työvoimapoliittinen asiantuntija, Tehy ry

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Marja-Liisa Vesterinen SOTE-ENNAKOINTI sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden

Uuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

Välinehuoltoalan kokeilujen tilannekatsaus. VÄLINEHUOLTOALAN JAOSTO KOKOUS Marja Veikkola, koordinoija

Opinnoista Osaajaksi -hanke ( ) PKS-KOKO Kesäseminaari

VÄLIRAPORTTI VUODELTA 2014

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perustason ensihoidon osaamisalan kokeilun yhteistyöpäivä Ajankohtaiskatsaus

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Ajankohtaisfoorumi Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen

A B C D. Osaaminen. Ydinviesti:

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna Tekniikan Alojen Foorumi Markku Lahtinen. Tammikuu 2012

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Liittyvä Voima Collaborative Intensity Kumppanuusmalli työelämän ja korkeakoulun osaamistiivistymänä ESPOO TYÖELÄMÄKUMPPANINA

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Esitys ja malli päivähoidon / varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelman tuottamiseksi

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Osaava työelämäpedagogi

Transkriptio:

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen kehittämispäivät 2.-3.11.2009 SOTE-ENNAKOINTIprojekti Marja-Liisa Vesterinen Fil. toht., kauppatiet.lis. Tutkimusjohtaja SOTE-ENNAKOINTI-projekti Sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen ennakointi Valtakunnallinen ESR-hanke, jossa osarahoittajana OPH Kuntarahoitukseen osallistuvat koulutuskuntayhtymä, Lappeenrannan kaupunki ja E-K sosiaali- ja terveyspiiri Kesto: 1.5.2008-30.4.2011 Kustannusarvio: 413.126 Laadullinen tutkimus, ennakoinnissa sovelletaan Delfitekniikkaa Proj.pääll. tutkimusjohtaja, FT, KTL Marja-Liisa Vesterinen Projektiryhmässä opetushenkilöstöä amo, aiko ja 5/09 asti Saimaan amk, yhteistyökumppani soster Lpr-Imatra, Ekshp, yksityissektori maakunnassa 1

Valtakunnallisuus projektissa Syksystä 2009 alkaen 1. Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa - yhteistyökumppaneina TYKS ja Satakunnan shp sekä Turun, Satakunnan ja (Pohjois-Karjalan) amk:t ja Tampereen ja (Oulun seudun) ammattiopistot 1.9.2009 alkaen 2. Sote-haastattelut 2. kierros Vantaa, Ylivieska, Espoo, Tampere, Oulu, Kouvola. - syvennytään testaamaan ensimmäisen kierroksen tuloksia ja johtopäätöksiä 3. Päivähoidon ennakoinnissa verkostoituminen maan 16 suurimpaan kaupunkiin - käynnistynyt 1.9.2009 SOTE-ENNAKOINTI-PROJEKTIN TUTKIMUSONGELMAT 1.Miten sote-ala ja varhaiskasvatuspalvelut muuttuvat tulevaisuudessa? 2. Miten palvelurakennetta, työprosesseja, henkilöstörakennetta ja ammattiryhmien välistä työnjakoa tulee uudistaa? Mitä ovat kehittämistarpeet ja muutokset palvelurakenteissa ja -prosesseissa ammattiryhmien välisessä työnjaossa ml. tehtäväsiirrot uusien ammattiryhmien syntymisessä teknologian käyttöönotossa? 2

TUTKIMUSONGELMAT jatkoa 3.Mitä osaamista tarvitaan alan eri tehtävissä, myös erilaisissa avustavissa tehtävissä? Miten osaamistarpeet muuttuvat? Mitä rekrytointimuutoksia edellä olevasta seuraa työelämässä sote-alalla ja varhaiskasvatusalalla? henkilöstörakenteen muutoksia, uusia ammatteja 4.Miten uudistuva lainsäädäntö ja muut uudistukset vaikuttavat osaamistarpeisiin ja ammattirakenteisiin? jo työssä olevien täydennyskoulutustarpeisiin ammattirakenteisiin ja työnjakoon? tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmiin? TUTKIMUSONGELMAT jatkoa 5. Miten sote-alan ja varhaiskasvatuksen työpaikoilla tulisi vastata monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajaväestön tarpeisiin? - tarpeet palvelujen tuottamisessa ja toisaalta mamu-väestön kouluttamisessa sote-alalle 6. Mitä koulutuksen uudistamistarpeita seuraa kaikesta edellisestä? 3

Tutkimuksen toteutus Etelä-Karjalassa syksy 2008-kevät 2009 1.Asiantuntijaraadin haastattelu: viitekehys ja tulevaisuuden visio 2.Haastattelut erikoissairaanhoitoon: lääkärit, osastonhoitajat 3.Haastattelut sos.- ja terveystoimi Lpr ja Imatra: Vanhuspalvelut: osastonhoitajat pitkäaikaissairaanhoidossa ja vanhainkodeissa/ palveluasumisessa, kotihoidon esimiehet ja osastonhoitajat Sosiaalipalvelut palvelualueittain, johto ja yksiköiden esimiehet Terveyspalvelut: johtavat lääkärit, tk-lääkäreitä, osastonhoitajia, hoitotyön joht. 4.Yksityissektori : Tehostetun palv.asumisen, hoitokotien ja terveyspalveluja myyvän tahon haastattelut 5.Opettajille tehty kysely ohjattuna ryhmäkyselynä ja -vastaamisena 6.Internet-kyselyt Erikoissairaanhoidon ja tk:n lääkärit (oma kysely), osastonhoitajat, apul.osastonhoitajat, yksiköiden johtajia (oma kysely), henkilöstökysely haastateltujen esimiesten alaisille otoksena (oma kysely) 7.Kysely ammattikorkeakouluille ja terveyskeskuksille sekä erikoissairaanhoitoon toteutuneista/ suunnitelluista tehtäväsiirtokoulutuksista, asiantuntijahoitajakoulutuksist ja tehtäväsiirroista 8.Opiskelijat:työssäoppimis- ja harjoittelujaksoilla oppimistehtäviä ja opinnäytetöitä projektin aihepiiristä, mukana keväällä -09 58 opiskelijaa, syksyllä 2009 n. 40 opiskelijaa Yhteensä n. 580 henkilöä tähän mennessä Aineiston keruun 2. kierros: kehityssuuntien / skenaarion pätevyyden testaaminen 1. ETELÄ-KARJALASSA TOTEUTUNEET HAAST., KYSELYT JA ASIANTUN- TIJARAATI (1. kierros) viitekehys ja visio - haastattelut - kyselyt - analyysi ja tulokset - johtopäätökset / tulevais. skenaariot - suositukset - asiantuntijaraadin käsittely 2. JOHTOPÄÄTÖKSET JA 3. EDELLÄKÄKÄVIJÖI- TULEVAISUUDENKUVA DEN TOTEUTUKSET - keskeinen muutos, josta kysytään lisää - 2. kierroksen asiantunt.raadit J O H T O P Ä Ä T Ö K S E T Terv.- keskus Perhe-ja sos.palv. Vanhuspalv:t Sähköinen toim.järj. ja teknol. XXX -Tk +amk Kaupunki 1 Kaupunki 2 jne SHP 1 ja 2 4

Tulosten ja johtopäätösten esittelyä tutkimusongelmittain - syksyn 2008 ja kevään 2009 aineistosta - tutkimusryhmän omasta havainnoinnista ja toimintaympäristön muutosten seurannasta sekä ennakoinnista - asiantuntijaraadin toiminnasta Esiin tulleita muutoksia ja johtopäätöksiä tutkimusongelmaan no 1: I PALVELURAKENNE JA PROSESSIT SEKÄ TYÖNJAKO 1. Palvelu kootaan asiakkaan ympärille - ajattelua ohjaa asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus sekä henkilöstön valmius ja valtuutus uudistaa 2. Siirtymää entisistä rakenteista uusiin - esim. erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon tai vanhuspalveluihin jne. -> uusi työnjako organisaatioiden kesken ja uusi erikoistuminen -> ensin osaamisen varmistus!(esim.tehtäväsiirtokoulutukset 2 seur. diaa) -> keskittyminen omaan tehtävään osaamispohjaiseksi ja asiakaslähtöiseksi -> uudet palveluprosessit kuvattava -> prosessien rajapinnat huomion kohteeksi! -> uudet ammatit kuten palveluohjaajat 5

TEHTÄVÄNSIIRROT JA UUDET YHTEISTYÖMUODOT LISÄKOULUTUKSEN PERUSTEELLA - pohjana valtakunnallinen muutossuunta lääkäriltä hoitajalle, mutta myös muiden ammattiryhmien välillä - haastattelujen ja kyselyjen tulokset lähes 40 muutosehdotusta tehtäväsiirroista ja työnjaon muutoksista - liikkeelle strategisesti tärkeistä potilasketjuista - tehtäväsiirtokoulutuksen valtakunnallinen formaatti työn alle Johtopäätökset ja suositus terveyskeskuksen toimintamalliksi koottu lääkäri-hoitajatyöparin pohjalta (seur. dia) - sisältää samalla suosituksen hoitajavastaanotoista ja suosituksen tarvittavan lisäkoulutuksen toteutuksesta Tutkimustulos: Ammattiryhmien välisten tehtäväsiirtojen ja työnjaon muutostarve ja -suunta terveyskeskuksissa 1. Omalääkäri- omahoitajatyöparit KOULUTUSTA!!! 2. Hoitajavastaanotot (asiantuntijahoitajat pitkäaik.sairaille) KOULUTUSTA!!! 3. Päiväpäivystysmalli KOULUTUSTA!!! - matalan kynnyksen päiväpäivystys (vrt.toimiva tk-ohjelma), myös mielenterv.palveluun -> hoitajien mielenterv.- ja päihdeosaaminen - call centerin tarpeen arviointi ja uudistaminen /tulee tarpeettomaksi -> sen resurssit kohdistetaan uudelleen - STM:n hahmotus: vastuuhoitajalla kokonaisvastuu potilaan omahoidosta, voi uusia potilaansa lääkereseptejä lääkärin ohjeiden mukaan, myös ohjaus taloudellisiin ja sosiaalisiin tukiin - Muutoksissa tarpeen yhteinen koulutus, kirjallinen ohjeistus, työnkuvien uudistaminen ja tiedotus asiakkaille Kysymys 2. kierrokselle: onko tämä yleinen kehityssuunta? 6

Esiin tulleita muutoksia ja johtopäätöksiä tutkimusongelmaan no 1: I PALVELURAKENNE JA -PROSESSIT SEKÄ TYÖNJAKO.. jatkuu 3. Siirtymää tulosalueelta toiselle -> esim. terveyspalveluista sosiaalipalveluihin -> uusi organisointi, uudet palveluprosessit, uudet vastuut ja työnjaot, uudet kokonaisuudet, jotka hallittava 4. Laajenemista usealle tulosalueelle -> moniammatillisuus vahvistuu -> yhteinen nimittäjä on asiakas, ei oma organisaatio -> kokonaisuuksien hallinta oleellista 5. Siirtymää ketjussa yhä enemmän avopalveluun ja ennaltaehkäisevään työhön -> kotiin, sähköiseen järjestelmään, asiakkaan omaan vastuuseen asti -> tarvitaan resurssien kohdentamista uudelleen tukemaan siirtymää TUTKIMUSTULOKSIA PROSESSEISTA II PROSESSIEN KUVAAMINEN JA UUDISTAMINEN (palveluprosessit, hoitoketjut, hoitolinjastot) 1. Rajapintojen toimivuuden varmistaminen - Kuvaaminen ei saa päättyä oman vastuualueen reunaan, jos asiakasprosessi jää siinä vielä kesken 2. Vastuiden yksiselitteinen esiin saaminen prosessien kuvaamisessa ja uudistamisessa 3. Prosessien kuvaaminen vielä vaatimatonta laatikkoleikkiä 4. Taito kuvata ja lukea prosesseja sekä kehittää niiden avulla sisällyttävä myös peruskoulutukseen 7

Tutkimustuloksia prosesseista jatkoa Suositamme, että * Työyhteisöissä käydään yhdessä läpi kuvaamisen idea mikä merkitys prosessien kuvaamisella on itse työn, työnjaon ja kustannustehokkuuden sekä tulosten parantamiseen ->kuvaamisen tavoite aukeaa ilman prosessikuvauksia ei työn kehittämistä voida selkeästi kohdistaa täsmällisesti ja varmuudella oikeaan kohtaan prosessia * Opetellaan yhdessä ja ohjatusti prosessien kuvaamista asiantuntija + koneen käyttäjä kouluttajina koulutuksellisia työmenetelmiä * Tehdään kuvaamiseen työnjako ei uuvuta ketään vaan sopivan kokoinen urakka kullekin * Kuvaukset kaikkien käytettävissä olevaan toimintajärjestelmään käydään yksikössä yhdessä läpi ja sisäistetään niiden hyöty ja merkitys * Prosessien kuvaamisessa työtä kehittävä ote kuvattaessa arviointi, uuden suunnittelu ja prosessin uudistaminen * Tämä on tehokas keino yhtenäistää ja kehittää palveluprosesseja (hoitoketjuja, hoitolinjastoja) HENKILÖSTÖRAKENTEEN JA AMMATTIRYHMIEN VÄLISEN TYÖNJAON UUDISTAMINEN jatkuu 1. Uudet ammatit 2. Tehtävänsiirrot ja uudet yhteistyömuodot lisäkoulutuksen perusteella 3. Osaaminen oikeaan käyttöön: Työnjaon tarkistaminen koulutuksen ja olemassa olevan osaamisen perusteella ilman lisäkoulutustarvetta - ehdotetut muutokset koskevat erityisesti lähihoitajia: lääkehoitoa, omahoitajuutta, hoitosuunnitelman tekemiseen osallistumista/ vastuuta/ lähihoitajat ja muutenkin lähihoitajien osaamisen ottamista käyttöön - osastonhoitajien työnkuvaa helpotettava työnjaolla ja vahvistettava kehittämis- ja johtamissuuntaan -> varmista koulutus 4. Työnjaon ja vastuun siirto osittain asiakkaalle/ potilaalle teknologian avulla - analyysi kesken, ei vielä johtopäätöksiä eikä suosituksia 8

TUTKIMUSTULOS: MUUTOSTARPEITA HENKILÖSTÖ- RAKENTEESSA JA TYÖNJAOSSA SOTE-ALALLA YHTEENVETO: 1. Uusia ammatteja -> uusia koulutusohjelmia ja tutkintoja 2. Uusi työnjako, tehtäväsiirrot ja yhteistyömuodot ammattiryhmien kesken sekä tarvittavat koulutukset 3. Osaaminen oikeaan käyttöön: Työnjaon tarkistaminen koulutuksen ja osaamisen perusteella ilman lisäkoulutustarvetta 4. Prosessit kuvataan uudelleen: Osa prosesseista ulottuu ostopalveluun, sähköiseen järjestelmään, kotiin ja kolmanteen sektoriin Tutkimusongelma 3. MITÄ OSAAMISTA TARVITAAN ALAN ERI TEHTÄVISSÄ, MYÖSERILAISISSA AVUSTAVISSA TEHTÄVISSÄ? Lääkehoitokoulutusta lainsäädännön uudistusten perusteella - kliinisen hoitotyön, (muun muassa hoidon tarpeen arviointiin liittyviä taitoja), lääketieteen ja farmakologian lisäopintoja Erikoissairaanhoidon erityisosaamisen ennakointi alaprojektissamme tuottaa tietoa substanssiosaamisen muutosvaatimuksista- valmis 2010/12 Siirrettävien, yleisten valmiuksien, tietojen ja taitojen osaamisvaatimukset kasvaneet hyvin paljon (valmis osio) Raportoidaan väliraportissa vuoden 2009 loppuun mennessä 9

Muita osaamistarpeita ja koulutuksen uudistamistarpeita Uuden terveysteknologian oppiminen sitä mukaa kuin se kehittyy Sähköisiin järjestelmiin ja eri ohjelmiin tutustuminen sitä mukaa kuin niitä tulee Projekti on sopinut paikallisesti, että em. sisällytetään harjoittelu-/ työssäoppimisjaksoille ja että sotepiiri antaa amk:lle, amolle ja aikolle luvan käyttää keskussairaalan opetusluokkaa eri ohjelmiin tutustumiseen opettajan johdolla -> harjoittelijat, sijaisiksi tulevat opiskelijat ja aikanaan valmistuvat osaavat piirin atk-asiat ilman erillistä henkilöstöltä tarvittavaa opetusta Sote-alan kokonaisuuden hallinta ja moniammatillisuuden/ tiimityön hallinta erilaisine yhteistyömuotoineen Tehtäväsiirroista ja lainsäädännöstä johtuvat osaamisalueet Lääkehoidon syvmepi oppiminen Erikoissairaanhoidon uudet osaamistarpeet substanssialueittain Palveluohjauksen osaaminen eri tulosalueiden tarpeisiin Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuus ja työmuodot Monikulttuurisuuteen liittyvät asiat -liittyvät erityisesti varhaiskasvatusosaan Jatkotyöstetään : Osaamistarpeita kerätään koko projektin ajan 4. Miten uudistuva lainsäädäntö ja muut uudistukset vaikuttavat osaamistarpeisiin ja ammattirakenteisiin? Miten lainsäädäntö vaikuttaa jo työssä olevien täydennyskoulutustarpeisiin, työnjakoon ja ammattirakenteisiin? Miten lainsäädännön muutokset tulee huomioida tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmissa? Keskustelu jäänyt vielä vähäiseksi, koska odotetuimmat lainmuutokset yhä kesken 10

5. Monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajaväestön tuomat haasteet sote-alan ja varhaiskasvatuksen työpaikoille ja koulutukseen? Haastatteluissa ja kyselyissä monikulttuurisuus nousi esiin vain vähän venäjänkielen taitoa hoitajille kotihoidossa on jo venäjänkielisiä hoitajia joitakin, maahanmuuttajien käyttöä lisättävä Lastensuojelussa ja hoitajien työssä: - lasten perushoito laiminlyöty, mamu-äidin mielenterveysongelmat, kasvatuskysymykset (kuritus, dominoivat isoäidit estävät kotoutumista), - vanhempien rooli siirtyy maahanmuuton yhteydessä lapsille, koska he hallitsevat nopeammin kielen ja uuden yhteiskunnan Maahanmuuttajalääkärit: - Lääkäreitä toimii mamu-lääkäreiden tutoreina -> myönteinen asenne - Hoitajilta kritiikkiä: ei-suomea-puhuvien lääkäreiden korvaaminen asiantuntijasairaanhoitajilla, jotka työskentelevät yli osastorajojen ja konsultoivat lääkäriä esim. lääkitysasioissa jne. (Psykiatria), - Nyt vastuu kokonaishoidosta on siirtynyt hoitajille, puhumattakaan potilasturvallisuudesta. Esim. psykiatriassa työväline on oma persoonamme ja dialogi. Haastatteluissa tullut esille paljon yksittäisiä koulutustarpeita, esimerkkejä Yksityissektorin haastattelu: koulutuksessa tulisi lisätä opiskelijoiden ymmärrystä yrittäjyydestä ja yksityissektorilla toimimisesta ( toisaalta yrittäjyyden näkökulma aukeaa vasta työsektorilta käsin eli olemalla siellä töissä ) Yksityissektorin teemaksi ottaminen sote- opintoihin: esim. pakollinen harjoittelu yksityissektorilla ja siihen liittyvät opintotehtävät. Erityisammattitutkinto kehitysvammahuoltoon (AIKO)? Henkilökohtaisen avustajan koulutus peruste: vammaispalvelulain muutos -> kotiin annettavat palvelut. Osaamistarve kodinhoidolliset työt + hoidollinen osaaminen Perhehoidon kehittäminen, laitoshoito alas -> koulutustarve/tukea kunnan taholta perhehoitajille Lähihoitajapohjaiset sosionomit parhaita työelämässä! Saattohoidot ja osin tehostettu hoito tapahtuvat kotona ja asettavat näin vaatimuksia hoitohenkilökunnan ammattitaidolle. täydennyskoulutusta lähihoitajille, esim katetrointi ym. hoitotoimenpiteet. Toivotaan näytteenottajien koulutusta esim. täydennyskoulutuksena lähihoitajille Tarvitaan myös laboratoriohoitajia, nyt lähestytty Lahden amk:ta, jotta jostain saataisiin hoitajia 11

Kiitos mielenkiinnosta! Voit soittaa/ meilailla, jos joku esityksessäni jäi askarruttamaan tai haluat antaa lisää evästyksiä Marja-Liisa Vesterinen 040-543 8416 marja-liisa.vesterinen@ekky.fi 12