ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA VTT Timo Aro @timoaro syyskuu 2017
Esityksen ydinviesti Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen maan kansallinen etu. Koko maan ja suurten kaupunkiseutujen kehittäminen eivät ole kuitenkaan toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys ja tuleva kasvu on tosiasia eikä tunne
ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT 1. Kaupungistumiset eri kokoisilla alueilla 2. Keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitys etenevät samanaikaisesti 3. Liikenneyhteyksien ja väylien kasvava merkitys, kehityskäytävät ja -vyöhykkeet 4. Alueellinen liikkuvuus (muuttoliike ja pendelöinti) 5. Demografinen muutospaine (väestö- ja ikärakenteen muutos, maahanmuutto, työikäiset) 6. Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen 7. Suurten reformien läpivienti (hallinto- ja koulutusreformit 8. Digitalisaatio.
MIKSI KAUPUNGISTUMINEN ON NYT PINNALLA? Kaupunkipolitiikkaan sekä kaupunkien ja kaupunkiseutujen kehittämiseen liittynyt patoutunut tarve Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutukseen liittyvät reformit Demografinen käänne Maahanmuuton ja vieraskielisten kasvu ja keskittyminen Uudet työn tekemisen ja liikkumisen muodot Kovat ja pehmeät vetovoimatekijät sekä mieli- ja mainekuvien kasvanut merkitys Nuorten ja nuorten aikuisten muuttuneet arvot, asenteet ja preferenssit
MISTÄ ME OIKEIN PUHUMME, KUN PUHUMME KAUPUNGISTUMISISTA? 1. Kaupunkialueiden kasvusta globaalina ja kansallisena ilmiönä: Suomi on monin tavoin myöhäiskaupungistunut, mutta nopeasti kaupungistunut maa. Kaupungistumiseen liittyy useita kasautumisetuja ja haittoja, joihin vaikuttavat maantieteelliset ja historialliset tekijät sekä julkisen vallan ja instituutioiden toimet. Kaupungistuminen on keskeinen tekijä alueiden muutos- ja kehitysdynamiikassa 2. Sujuvista ja nopeista yhteyksistä kaupunkiseutujen sisällä ja välillä: Liikennepoliittiset ratkaisut stimuloivat aluekehitystä. Kaupunkiseutujen sisällä korostuu sujuva ja toimiva sisäinen joukko- ja kevyt liikenne, asemanseutujen infra-struktuurin kehittäminen ja liikkuvuuden sujuvoittaminen. Kaupunkiseutujen välillä korostu matkaketjut, liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet. Liikkuminen työmarkkina-alueiden välillä korostuu. Aikaetäisyys 45-60 minuuttia tai 100 km ylärajana. 3. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä: Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen kehittäminen on ollut enemmän hillitsevää, koordinoimatointa ja reaktiivista ja vähemmän stimuloivaa, koordinoitua ja proaktiivista. Suomessa asuu kaupunki-alueilla tilastointitavasta riippuen 70-85 % koko maan asukkaista. Neljä viidestä asuu 20 suurimmalla ja puolet kuudella suurimmalla seudulla. Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen osuus on kaksi kolmasosaa tai neljä viidesosaa kaikille keskeisillä tunnusluvuilla
Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallinen merkitys?
LÄHTÖISYYS MAAKUNTA- KAUPUNKISEUTU- LÄHTÖISYYS
Neljä yli 250 000 asukkaan kaupunkiseudut (Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seudut)
10 yli tai noin 100 000 asukkaan kaupunkiseudut (Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Hämeenlinnan, Vaasan, Kouvolan ja Lappeenrannan
14 SUUREN JA KESKISUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN* (14/70) MERKITYS ERÄILLÄ TUNNUSLUVUILLA 68,6 % väestöstä (2016) 71,8 % työpaikoista (2014) 74,1 % bkt:sta (2014) 90,0 % t&k menoista (2015) 75,6 % korkea-asteen suorittaneista (2015) 79,5 % uusista asunnoista (2010-2015) 83,7 % vieraskielisistä (2015) 70,6 % työllisistä (2014) 60,9 % yrityksistä (2014) Ja herraties mitä muuta! * Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lappeenrannan seudut (yli 100 000 asukasta tai noin 100 000 asukasta) Lähde: Tilastokeskus, väestö, työssäkäynti, aluetilinpito, tutkimus- ja tuotekehitys, koulutusrakenne, rakentaminen; Analyysi: Timo Aro 2017
C21 KAUPUNKIEN OSUUS (%) KOKO MAASTA ERÄILLÄ TUNNUSLUVUILLA OSUUS VÄESTÖNLISÄYKSESTÄ (2010-2016) BRUTTOKANSANTUOTTEESTA (SEUTU 2014) VIERASKIELISISTÄ (2016) OSUUS VALMISTUNEISTA ASUNNOISTA (2015) OSUUS YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKOISTA (2014) OSUUS KAIKISTA TYÖPAIKOISTA (2014) KORKEA-ASTEEN OPISKELIJOISTA (2016) ALOITTANEISTA YRITYKSISTÄ (2015) OSUUS VÄESTÖSTÄ (7/2017) 61,4 61,1 58,1 53 67,7 64,2 79,2 77,3 >100 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 C 21 kaupungit (yli 50 000 asukkaan kaupungit): Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Seinäjoki, Rovaniemi, Mikkeli, Kotka, Salo ja Porvoo Lähde: Tilastokeskus, väestö; rakentaminen; aluetalous; koulutus; työssäkäynti; yritykset Graafi ja luokittelu: Timo Aro 2017
Alue- ja väestörakenteen muutos
KAUPUNKI- JA MAASEUTUALUEIDEN VÄESTÖKEHITYS VUOSINA 1990-2016 Kaupunkialueet + 733 314 (+23,7 %) Sisempi kaupunkialue + 321 259 (+22,1 %) Ulompi kaupunkialue + 277 796 (+23,7 %) Kaupungin kehysalue + 134 259 (+28,6 %) Maaseutualueet -233 671 (-12,7 %) Maaseudun paikalliskeskukset -16 597 (-4,9 %) Kaupungin läheinen maaseutu +22 746 (+6,2 %) Ydinmaaseutu -111 573 (-15,6 %) Harvaan asuttu maaseutu -128 247 (-30,8 %) Lähde: Tilastokeskus, väestö; kaupunki- ja maaseutuluokitus
KAUPUNKIALUEIDEN VÄESTÖLISÄYS JOKA AINOA PÄIVÄ 74 henkilöä päivässä vuosina 1990-2016 78 henkilöä päivässä vuosina 2000-2016 85,5 henkilöä päivässä vuosina 2010-2016
ESIMERKKINÄ HELSINGIN SEUDUN MUUTTOVOITTO 2010-2016 Helsingin seutu sai muuttovoittoa maan sisältä ja ulkomailta yhteensä 75 272 henkilöä vuosina 2010-2016 eli keskimäärin 10 753 henkilöä vuodessa Keskimäärin 896 henkilöä kuukaudessa Keskimäärin 207 henkilöä viikossa Keskimäärin 29,9 henkilöä päivässä. Yhdessä kaksikerroksisessa Onnibussissa on 89 asiakaspaikkaa Helsingin seutu sai muuttovoittoa 846 Onnibussin verran vuosina 2010-2016 Keskimäärin 121 Onnibussin verran uusia muuttajia vuodessa Keskimäärin 10 Onnibussin verran uusia muuttajia kuukaudessa Keskimäärin 2,3 Onnibussin verran uusia muuttajia viikossa! Avainkysymys: Keitä ovat uudet muuttajat, jotka istuvat Onnibussissa ja muuttavat Helsingin seudulle
HELSINGIN, ESPOON JA VANTAAN YHTEENLASKETTU VÄESTÖ- LISÄYS OSATEKIJÖITTÄIN VUOSINA 2000-2016 26000 24000 22000 Luonnollinen väestönlisäys Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutto Väestölisäys yhteensä Helsingin, Espoon ja Vantaan väestölisäys osatekijöittäin vuosina 2000-2016 20000 18000 15,5 % 16000 14000 12000 10000 38,3 % LUONNOLLINEN VÄESTÖLISÄYS KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO 46,2 % NETTOMAA- HANMUUTTO 8000 6000 4000 2000 224 024 VÄESTÖ- LISÄYS 2000-2016 0-2000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016-4000 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Graafit: Timo Aro 2017
VÄESTÖMUUTOS 1 X 1 KM TILASTO- RUUDUISSA VUOSINA 2005-2015 FAKTALAATIKKO Vakituisesti asuttuja 1x1 km ruutuja 88 390 eli jokaisessa ruudussa on asunut vähintään yksi asukas vakituisesti vuosina 2005-2015 Väestö kasvoi alle joka kolmannessa ruudussa vuosina 2005-2015 =SINISET RUUDUT Väestö vähentyi enemmän kuin joka toisessa ruudussa (55,7 %) vuosina 2005-2015 =PUNAISET RUUDUT Väestön määrässä ei ole tapahtunut muutosta joka viidennessä ruudussa vuosina 2005-2015 Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi: Timo Aro 2017
Länsi- ja Etelä-Suomen väestömuutos 1 x 1 km ruuduissa vuosina 2005-2015
Itä-Suomen väestömuutos 1 x 1 km ruuduissa vuosina 20052015
Pohjois-Suomen väestömuutos 1 x 1 km ruuduissa vuosina 2005-2015
VÄESTÖMUUTOS 5 X 5 KM TILASTO- RUUDUISSA VUOSINA 2005-2016 FAKTALAATIKKO Graafi kuvaa Suomen maapinta-alan 5 x 5 kilometrin ruutuja neljällä eri ulottuvuudella Siniset ruudut kuvaavat alueita, joissa vakituisesti asuvan väestön osuus kasvoi vuosina 2005-2016 Punaiset ruudut kuvaavat alueita, joissa vakituisesti asuvan väestön osuus väheni vuosina 2005-2016 Keltaiset ruudut kuvaavat alueita, joissa vakituisesti asuvan väestön määrässä ei tapahtunut muutoksia vuosina 2005-2016 Valkoisissa ruuduissa ei ollut vakituista asutusta vuosina 2005-2016 Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta Taustakartta: MML, Esri Finland Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi: Timo Aro 2017
VÄESTÖNKEHITYKSEN OSATEKIJÄT KUNNITTAIN (311) 2014-2017/6 81 luonnollinen väestönlisäys positiivinen 65 kuntien välinen muuttoliike positiivinen 296 nettomaahanmuutto positiivinen
LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS 2014-2017/6 KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO 2014-2017/6 NETTOMAAHANMUUTTO 2014-2017/6 LUONNOLLINEN VÄESTÖN- LISÄYS 2014-2017/6 KUNTIEN VÄLINEN NETTO- MUUTTO 2014-2017/6 NETTOMAAHANMUUTTO 2014-2017/6 Yli +500 hlöä +100-499 hlöä +0-99 hlöä Negatiivinen Yli +500 hlöä +100-499 hlöä +0-99 hlöä Muuttotappiota Yli +500 hlöä +100-499 hlöä +0-99 hlöä Muuttotappiota Lähde: Tilastokeskus, väestö; ennakkoväkiluku Kartta ja luokittelu: Timo Aro 2017 POSITIIVINEN = 81 KUNTAA NEGATIIVINEN = 230 KUNTAA POSITIIVINEN = 65 KUNTAA NEGATIIVINEN = 246 KUNTAA POSITIIVINEN = 296 KUNTAA NEGATIIVINEN = 15 KUNTAA
KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO SEUDUITTAIN VUOSINA 2010-2016 KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ MUUTTOVOITTOA SAANEET SEUDUT JA MÄÄRÄLLINEN MUUTTOVOITTO VUOSINA 2010-2016 +13 736 KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO SEUDUITTAIN VUOSINA 2010-2016 MUUTTOVOITTOA YLI 1500 HLÖÄ (6) MUUTTOVOITTOA 1-1499 HLÖÄ (6) MUUTTOTAPPIOTA -1 - -99 HLÖÄ (4) +12 MUUTTOTAPPIOTA -100 - -499 HLÖÄ (11) +30 132 +3 394 MUUTTOTAPPIOTA -500 - -1499 HLÖÄ (29) MUUTTOTAPPIOTA YLI -1500 HLÖÄ (14) +6 994 +4 344 +3 148 Joensuun seutu +483 Seinäjoen seutu +375 Tunturi-Lapin seutu +99 Ålands landbygd +370 Mariehamns stad +170 Hämeenlinnan seutu +33 Lähde: Tilastokeskus, väestö/muuttoliike Luokittelu ja graafit: Timo Aro 2017
VALMISTUNEET ASUNNOT* KUNNITTAIN 10 000 ASU- KASTA KOHDEN PER VUOSI VUOSINA 2010-2015 TOP 20 KUNNAT VALMISTUNEIDEN ASUNTOJEN MÄÄRÄSSÄ SUHTEESSA ASUKASLUKUUN VUOSINA 2010-2015 (10 000 ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI) VALMISTUNEET ASUNNOT KUNNITTAIN 2010-2015 (asuntojen määrä 10 000 as. kohden/v) Yli 75 (18 kuntaa) 60-74,9 (23 kuntaa) 45-59,9 (44 kuntaa) 30-44,9 (74 kuntaa) 15-29,9 (108 kuntaa) Alle 15 (43 kuntaa) ROVANIEMI YLÖJÄRVI LAPUA NURMIJÄRVI KAUNIAINEN JYVÄSKYLÄ JÄRVENPÄÄ KONTIOLAHTI JOENSUU KIRKKONUMMI ESPOO VANTAA KEMPELE SIPOO LEMPÄÄLÄ OULU YLIVIESKA SEINÄJOKI PIRKKALA JOMALA 73,4 73,5 75,4 75,5 77,3 77,9 79,6 80,1 82,9 86,5 87,3 87,6 88,3 90,3 92,2 92,9 100,7 105,5 123,6 Koko maa ka. 53,6 155,6 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180,0 *Valmistuneet asunnot= asuinrakennukset (asumiseen käytettävät rakennukset, joissa asuinalaa on vähintään puolet kerrosalasta) Lähde: Tilastokeskus, rakentaminen; kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta Kartta ja graafi: Timo Aro 2017
SUMMA SUMMARUM ALUERAKENNE SUOMESSA 2030? 1. Helsinki (Tallinna) ja laajenevan metropolialueen Suomi 2. Helsinki-Tampere-Turku kasvukolmio ja laajenevan vaikutusalueen Suomi 3. Kasvukäytävien Suomi (Suomen kasvukäytävä Helsinki-Hämeenlinna- Tampere-Seinäjoki-Vaasa-Uumaja ja Pohjoinen kasvuvyöhyke Tukholma- Turku-Helsinki-Pietari vaikutusalueineen 4. Suurten ja monipuolisten korkeakouluseutujen Suomi (6-10 seutua) 5. 4-5 laajan työssäkäynti- tai suuralueen Suomi 6. 18 kehittyvän maakunnan Suomi 7. Koko maan asuttuna pitävä Suomi
Lisätietoja Timo Aro @timoaro timo.aro@pori.fi tai timokaro@gmail.com Kiitos!