ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 122/08/2 Dnro Psy-2008-y-7 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 122/08/2 Dnro Psy-2008-y-7 Annettu julkipanon jälkeen 8.12.2008 1 ASIA HAKIJA Vasamannevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Ylivieska Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 7 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 11 Vahinkoja estävät toimenpiteet ja korvaukset... 12 Toiminnan aloittamisluvan perustelut... 12 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 12 Hakemuksen täydennykset... 12 Hakemuksesta tiedottaminen... 12 Lausunnot... 13 Muistutukset... 15 Mielipiteet... 15 Hakijan vastine... 16 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 18 Ympäristöluparatkaisu... 18 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta... 18 Lupamääräykset... 19 Korvaukset... 22 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen... 22 RATKAISUN PERUSTELUT... 22 Luvan myöntämisen edellytykset... 22 Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta... 23 Lupamääräysten perustelut... 23 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 24 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 24 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 25 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 25 KÄSITTELYMAKSU... U 25 Ratkaisu... 25 Perustelut... 25 Oikeusohje... 25 MUUTOKSENHAKU... 26

3 HAKEMUS Vapo Oy on 16.1.2008 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydennetyllä hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Vasamannevan 57,7 hehtaarin suuruisen uuden alueen turvetuotantoon. Lisäksi lupaa haetaan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Hankkeella ei ole aikaisempaa ympäristö- tai vesioikeuslupaa. Hankealue on vuokrattu; vuokralla olevaa alaa on yhteensä 72,6 hehtaaria. Vuokrasopimus on voimassa 31.12.2035 saakka. Ylivieskan kaupunki kuuluu ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistamaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava-alueeseen. Vasamannevan alueella ei ole kaavamerkintöjä. Alueen länsireunalla on voimalinja ja moottorikelkkareitti. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Vasamanneva sijaitsee Ylivieskan kaupungin Raudaskylässä noin 20 kilometriä keskustasta itään. Turvetuotantoalue muodostuu yhdestä lohkosta, jonka tuotantoala on 51,8 ha ja kahdesta auma-alueesta, joiden yhteisala on 5,9 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Sijoittelussa otetaan huomioon 400 metrin vähimmäisetäisyys asutukseen. Toiminta, joka käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheen, aloitetaan ympäristöluvan täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisen jälkeen. Kuntoonpanovaihe kestää 1 3 vuotta ja tuotantovaihe 15 25 vuotta. Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon alueen maanomistajille palauttamisen jälkeen. Viimeksi mainitusta päättävät maanomistajat. Vasamannevalla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja alkuvuosina myös ympäristöturvetta toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 35 000 m 3 päätuotetta (jyrsinpolttoturve). Turvetta alueella on noin

Vesienkäsittely Päästöt vesistöön 350 000 MWh. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä, kääntäminen ja karheaminen (paitsi imuvaunukeräilyssä). Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Kuntoonpanon, tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat yrittäjät. Energiaturpeen käyttöpaikkoja ovat Haapaveden ja Kokkolan voimalaitokset. Ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Mikäli osa-alueet ovat toiminnan jatkamisen kannalta tarpeettomia, alueet luovutetaan mahdollisimman pian maanomistajien käyttöön vuokrasopimusten ehtojen mukaisesti. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Vasamanevan turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita välittömästi noin 4 henkilötyövuotta. Välillisiä työpaikkoja syntyy voimalaitoksissa, laitevalmistuksessa ja -huollossa, tutkimuksessa, konsulttipalveluissa ja julkishallinnossa. Vasamannevan vedet johdetaan laskuojalla alapuoliseen vesistöön reittiä Vasamanoja-Pylväsoja-Kalajoki. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, padottavalla rakenteella ja pintapuomilla varustettu laskeutusallas ja pintavalutuskenttä. Vedet johdetaan pumppaamalla pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän pinta-ala on 2,8 ha ja valuma-alue 59 ha. Kentän pinta-ala on 4,7 % valuma-alueestaan. Kenttä on osittain metsäojitettua suoaluetta, jolla tehdään tarpeelliset ojien tukkimiset yms. toimenpiteet kentän toimintakyvyn varmistamiseksi. Vasamannevan koko alue (57,7 ha) on metsäojitettu. Metsäojitetun alueen kuormitusta voidaan arvioida käyttäen julkaisussa Metsätalouden vesistökuormituksen hallinta suopohjilla (Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 866, 2002) sivulla 50 esitettyjä metsätalouskäytössä olevien valumaalueiden veden mediaanipitoisuuksia Etelä-Suomessa. Tutkimuksen mediaanipitoisuudet ovat: kiintoaine 3,9 mg/l, COD Mn 27 mg/l, typpi 680 µg/l ja fosfori 27 µg/l. Edellä kuvattuja arvoja käyttäen hankealueen nykyinen vuosikuormitus on seuraava: 4 Brutto Nykyinen Ala Kiintoaine Kok.P Kok.N kuormitus ha kg/v kg/v kg/v Metsäojitettu 57,7 1062 7,4 185

Vasamannevan vuosikuormitus (brutto ja netto) kuntoonpanoaikana ja tuotantovaiheessa on seuraava: 5 Brutto Netto Ala Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N ha kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v Kuntoonpanovaihe 57,7 949 14,7 566 651 10,7 505 Tuotantovaihe 57,7 994 8,1 250 556 4,1 129 Pöly Melu Vasamanojaan tai Pylväsojaan ei tule muuta pistekuormitusta. Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölyä muodostuu pääasiassa kesän tuotantokaudella. Tuulennopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Tuotannon eri työvaiheissa pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ovat erilaisia. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen muodostavat selvästi vähemmän pölyä, koska ne tapahtuvat kentän pinnassa ja turvetta ei liikutella korkeussuunnassa ja koska käsiteltävä turve on kosteaa. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Kokoojavaunun kokonaispölypäästön arvioidaan olevan 37 % HAKU-menetelmän päästöstä. Vasamannevalla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja alkuvuosina myös ympäristöturvetta toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Yli 1 000 metrin päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, aumaus ja lastaus) aikana ja erityisesti sääolosuhteiden ollessa epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli) pölyn leviämisalue saattaa olla suurempi. Tuulensuunnan vaihteluista johtuen pöly ei leviä jatkuvasti samaan suuntaan. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin 30 50. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua (lähinnä traktorit). Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana

melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Melun kokeminen riippuu muun muassa etäisyydestä, melulähteen ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä, onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakenteita. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Jyrsin- tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 db(a) meluvaikutus jää noin 100 150 metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. 40 db(a) vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 metriä tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa avointa aluetta (entistä tai nykyistä tuotantokenttää tai avosuota). 6 Liikenne Varastointi ja jätteet Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus (35 000 m 3 ) vastaa noin 250 rekan ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu työmaatietä ja olemassa olevia metsäautotietä pitkin Ylivieska Haapavesi-maantielle ja edelleen joko Haapavedelle tai Kokkolaan. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään pois syksyllä. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossain määrin muuta raskasta liikennettä. Polttoaineita säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on 3 000 5 000 litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 31 500 litraa. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 litraa. Voiteluöljyjä käytetään noin 210 litraa ja muita voiteluaineita noin 46 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä 210 litraa, kiinteää öljyjätettä 35 kg, akkuja 11 kg, sekajätettä 1 m 3, aumamuovia 1 800 kg ja rautaromua 140 kg vuodessa. Jäteöljy, muut ongelmajätteet ja sekajätteet toimitetaan jätteiden keräyspaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuille varastoalueille. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines välivarastoidaan tuo-

tantoalueella. Kivet käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai upotetaan maahan. Ojien kaivusta syntyneet mineraalimaat käytetään taimikoiden kasvupohjana ja pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaista nostettu liete siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena tai käytetään maisemoinnissa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan mukaan alueelle suunnitellut vesienkäsittelyrakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia. 7 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Vasamannevan alue on kokonaisuudessaan ojitettua, etupäässä mäntyä kasvavaa rämemuuttumaa. Suunnitelmaan sisältyvä 57,7 hehtaarin ala on kokonaan metsäojitettua suota. Hakemukseen on liitetty Vasamannevan kasvillisuus- ja linnustoselvitykset. Kasvillisuusselvityksen mukaan alueella ei ole luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä, metsälakikohteita tai vesilain mukaisia vesiluonnon suojelutyyppejä. Alueen läheisyydessä ei ole suojelualueita tai Natura 2000 -alueverkoston kohteita. Selvitysalueella on Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin kuuluvan vaaleasaran esiintymiä. Vasamannevan pesimälinnusto on tavanomaista Keski- ja Pohjois- Pohjanmaan osin muuttuneiden neva- ja rämesoiden lajistoa. Varsinaisia suolintuja inventointialueilla tavattiin kaksi lajia. Alueen linnusto koostuu pääasiassa sekametsien lajeista. Suojelullisesti merkittävimpiä ovat EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainittu suopöllö. Alueelta ei havaittu Suomen kansainvälisiä vastuulajeja (EVA). Inventointialueella havaittiin 2 Suomen kansallisessa uhanalaisuusluokituksessa mainittua lajia, jotka kuuluvat luokkaan silmälläpidettävä (NT). Selvitysalueella ei tavattu luonnonsuojelulain (46 ja 47 ) mukaisia uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lintulajeja. Vasamanevan ja sen lähialueen linnustollinen arvo on tulosten perusteella kokonaisuudessaan sekä lajistollisesti että parimääräisesti maakunnallisesti tavanomainen. Vasamanneva on metsän tai metsäojitetun suon ympäröimä. Sen lounaispuolella Lehtisaaressa noin 100 metrin päässä on metsästysmaja. Hankealueen läheisyydessä ei ole asutusta, viljelyksiä tai vesistöjä, joihin turvepölyä voisi kulkeutua haitallisessa määrin. Marjastukseen ja sienestykseen soveltuvia alueita on runsaasti tuotantoalueen ympäristössä. Ympäröiville metsämaille kulkeutuvasta turvepölystä ei ole haittaa. Vasamannevan tuotantoalueen, lastausalueiden ja kuljetusreittien varteen ei sijoitu asutusta, joten meluhaittoja ei esiinny. Vasamannevan kunnostuksen ja tuotannon vaikutukset maisemaan kohdistuvat suunnitelmassa rajattuun alueeseen, joka muuttuu avoimeksi kasvipeitteettömäksi kentäksi. Tuotantoalue sijoittuu metsäiselle alueelle. Muutokset maisemassa eivät näy etäälle. Tuotannon päättymisen jälkeen alue siirtyy muuhun käyttöön (metsätalous, viljely tms.), jolloin maisemassa tapahtuu muutos.

8 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Vasamannevan välittömässä läheisyydessä ei ole suojeltuja Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvia alueita tai muita suojelualueita. Lähimmät suojelualueet ovat hankealueesta koilliseen 8 kilometrin päässä sijaitseva Mustakorpi (SCI, FI1000006) ja pohjoispuolella noin 9 kilometrin päässä sijaitseva Iso Honkaneva-Pieni Honkaneva (SCI, FI1100006). Pitkien etäisyyksien vuoksi hankkeella ei ole vaikutuksia suojelualueiden luonnonarvoihin. Luonnontilaisia lähteitä ja alle hehtaarin suuruisia luonnontilaisia lampia ei ole Vasamannevan läheisyydessä. Lähin pohjavesialue on Vasamannevalta kaakkoon noin 4,8 kilometrin päässä sijaitseva I-luokkaan kuuluva Harjunpuhto. Hankkeen vaikutusalueella ei ole vesilain nojalla suojeltuja pienvesiä. Alueelle kaivettavat ojat ja altaat lisäävät vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Kunnostus- ja tuotantotoiminnan aikana metsästys estyy, mutta tuotantokauden ulkopuolella se on mahdollista. Vasamanneva sijaitsee Kalajoen vesistöalueen (53) Kalajoen keskiosan alueen (53.03) Vasamanojan (53.036) valuma-alueella. Pylväsojaan laskevan Vasamanojan valuma-alueen pinta-ala on 49,1 km 2 ja järvisyys 0 %. Kalajokeen laskevan Pylväsojan alaosan valuma-alueen (53.034) pinta-ala on 134,28 km 2 ja järvisyys 0 %. Hankealueen osuus Vasamanojan valumaalueesta on 1,2 % ja Pylväsojan alaosan koko valuma-alueesta 0,4 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty Vasamanojan virtaamat laskussa Pylväsojaan ja Pylväsojan virtaamat laskussa Kalajokeen. Pylväsojan virtaamissa ovat mukana Vasamanojan valuma-alueen lisäksi Pylväsojan yläosan valuma-alueen virtaamat. Virtaamat on laskettu ympäristöhallinnon vesistömallilla. Vasamanoja laskussa Pylväojaan Pylväsoja, laskussa Kalajokeen m 3 /s m 3 /s koko vuosi MNQ 0,004 0,03 MQ 0,5 1,3 MHQ 6,2 16,2 talvi MQ 0,1 0,2 kesä MQ 0,5 1,3 Pylväsojan alaosan valuma-alueen ja Vasamanojan valuma-alueen maankäyttö on metsätalouspainotteista. Pylväsojan valuma-alueella on myös maataloutta. Alueilla ei ole lainkaan järviä, vaan vesistöt ovat puroja tai ojia. Vasamanojan valuma-alueen vesistökuormitus on lähes täysin metsätalouden hajakuormitusta. Vasamanojan ja Pylväsojan valuma-alueilla ei ole turvetuotantoa.

9 Vedenlaatu Hankealueen käsitellyt kuivatusvedet johdetaan Vasamanojaan, joka yhtyy noin 8 kilometrin päässä Pylväsojaan. Pylväsoja laskee Kalajokeen noin 13 kilometrin päässä hankealueesta. Purkuvesistön vedenlaatua on tarkasteltu Vasamanojasta, Pylväsojasta ja Kalajoesta Pylväsojan yhtymän ylä- ja alapuolelta sekä ympäristöhallinnon Nivalan vedenlaadun havaintopaikalta. Ympäristöhallinnon käyttökelpoisuusluokituksessa Kalajoki kuuluu luokkaan välttävä. Hankealueen muita lähivesistöjä ei ole luokiteltu. Vasamanojasta on otettu vuonna 2007 ennakkoon kertanäyte. Vasamanojan vesi on runsasravinteista ja humus- ja rautapitoista. Vesi on varsin heikkolaatuista, vaikka valuma-alueella ei ole käytännössä muuta kuormitusta kuin metsätalouden hajakuormitus. Pylväsojasta on joitakin analyysituloksia vuosilta 1993 1995. Vesi on ollut 1990-luvulla erittäin ravinteikasta ja sameaa. Korkeat ravinnepitoisuudet kuvastavat Pylväsojan valuma-alueen voimakasta maatalouden hajakuormitusta. Kalajoesta Pylväsojan ja Kalajoen yhtymäkohdan yläpuolelta (Kalajoki 5 c) ja alapuolelta (Kalajoki 6 b) on viimeisimmät vesinäytteet otettu vuonna 1997. Siksi Kalajoen veden nykytilaa kuvaamaan on otettu myös Nivalan havaintopaikan 10900 tuloksia. Kalajoen vesi Pylväsojan yhtymäkohdan alapuolella on ollut hapanta ja ruskeaa humusvettä. Keskimääräisten pitoisuuksien perusteella ravinteita ja a-klorofylliä on reheville vesialueille tyypillisesti runsaasti. Rehevöitymisvaikutuksista kertovat myös ajoittain esiintyneet alentuneet happipitoisuudet. Kalajoesta Pylväsojan yläpuolelta vesinäytteitä on otettu vähemmän ja niiden analyysivalikoima on ollut varsin suppea. Tulosten perusteella havaintopaikkojen vedenlaadussa ei ole oleellista eroa. Kun otetaan huomioon Kalajoen suuret vedenlaadun vaihtelut, vedenlaadussa ei ole ajallisesti tapahtunut oleellisia muutoksia. Nivalassa Kalajoen vesi on ollut pääpiirteittäin samanlaista kuin alempanakin eli ruskeaa ja runsasravinteista. Keskimääräisten vedenlaatutietojen perusteella Kalajoen vesi on 2000-luvulla laadullisesti hieman parantunut aiemmasta. Fosforia, humusaineita ja rautaa on nykyisin hieman vähemmän. Laskennallisen arvion perusteella Vasamannevan turvetuotantoalueen kuormituksella on hyvin vähäinen vaikutus Vasamanojan ja Pylväsojan vedenlaatuun. Hankealueen kuivatusvesillä ei ole normaalissa tilanteessa havaittavaa vaikutusta alapuolisen Kalajoen vesistön tilaan. Seuraavassa taulukossa on esitetty Vasamannevan kuivatusvesien aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset alapuolisella vesialueella. Brutto Netto Pitoisuuslisäykset virtaama Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N vuositasolla m 3 /s mg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l Pylväsoja, Vasamanojan alapuoli Kunnostus 0,5 0,066 1,03 39,6 0,046 0,75 35,3 Tuotanto 0,5 0,070 0,57 17,5 0,039 0,29 9,0 Pylväsoja laskussa Kalajokeen Kunnostus 1,3 0,022 0,35 13,4 0,015 0,25 11,9 Tuotanto 1,3 0,024 0,19 5,9 0,013 0,10 3,1

Vuositasolla arvioituna keskimääräiset pitoisuuslisät ovat sekä kunnostusettä tuotantovaiheessa erittäin pieniä alapuolisissa vesistöissä. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus suoraan laskentakohtaan ottamatta huomioon vesistössä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. Koska Vasamanojan tai Pylväsojan vettä ei käytetä talousvetenä, toiminnalla ei ole vaikutusta kiinteistöjen talousvesikäyttöön. Vasamanojaan tai Pylväsojaan ei niiden vähäisen koon vuoksi liity rantakiinteistöjen käyttöön sidonnaista virkistyskäyttöä, joten rantakiinteistöjen käytölle ei voida katsoa aiheutuvan virkistyskäyttöhaittaa. 10 Kalasto ja kalastus Vasamannevan alapuolisten lähialueiden kalastustiedot on selvitetty kalastusoikeuden haltijalta. Ylivieskan kalastuskunnan mukaan Kalajokeen heidän alueelleen istutettiin 3 500 1-kesäistä kuhaa vuonna 2007. Kalajoen yläjuoksulle tehdyt istutukset näkyvät myös heidän saaliissaan. Kalastus Vasamanojassa ja Pylväsojassa on hyvin vähäistä, lähinnä vain satunnaista kevätpyyntiä. Ylivieskan kalastuskunnan antamat kalastotiedot koskevat siten pääosin Kalajokea. Kalajoessa Ylivieskan kalastuskunnan alueella kalastaa vuosittain noin 30 taloutta ja arvoilta noin 60 henkilöä. Kalastus on lähinnä paikkakuntalaisten kotitarve- ja virkistyskalastusta. Alueella järjestetään vuosittain onki- ja pilkkikilpailuja noin 20 kertaa. Käytetyimpiä pyydyksiä alueella ovat onget ja erilaiset muut vapa- ja koukkupyydykset. Verkkoja on käytössä vuosittain noin 20 ja katiskoja 50. Saalisarvioiden mukaan Kalajoen kalastuskunnan vesialueelta (40 ha) on saatu viime vuosina saalista seuraavasti: Kalalaji Saalis kg/vuosi Muutos + = lisääntynyt - = vähentynyt ahven 130 + harjus 7 + hauki 170 - kuha 20 + lahna 200 + made 30 - särki 230 + säyne 50 + taimen 5 + Saalisarvion perustella made- ja haukikannat ovat hieman taantuneet, muiden lajien osalta tilanne on hieman parantunut. Istutusten menestyksellisyyttä arvioitaessa harjus- ja taimenistutusten tuloksellisuus on heikko, sen sijaan Kalajoen yläjuoksulle tehdyt kuhaistutukset näyttävät onnistuneen kohtalaisesti ja kuhaa saadaan jonkin verran alajuoksullakin. Rapu on alueella rauhoitettu. Rapuruton jälkeiset istutukset ovat onnistuneet, joten kanta on kasvussa.

Ympäristöriskit Kalastusta haittaavista tekijöistä suurimpina Ylivieskan kalastuskunta on pitänyt vesistön säännöstelyä ja turvetuotannon kuivatusvesiä. Kuivatusvesien happamuuden pelätään vievän elpymässä olevan rapukannan. Kalastuskunnan arvion mukaan Kalajoen vedenlaatu on nykyisin tyydyttävä ja Pylväsojan välttävä. Vedenlaadut ovat hieman parantuneet aiemmasta. Vedenlaatua heikentäviä tekijöistä ovat maanviljelyn ja metsätalouden hajakuormitus sekä vesistön säännöstely. Havaintojen mukaan rehevöitymiseen liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet Kalajoella, mikä näkyy särkikalojen runsastumisena ja vesikasvillisuuden lisääntymisenä. Vasamannevan vaikutusalueella ei ole todettu lohikalojen luontaista lisääntymistä, vaan lohikalakannat ovat istutusten varassa. Kalajoessa esiintyvät kalalajit ovat kevätkutuisia, vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestäviä lajeja tai istutuksin ylläpidettäviä lajeja. Vasamannevan alapuolisiin vesiin kohdistuva laskennallinen turvetuotannon ravinne- ja kiintoainekuormitus on vähäinen eikä sen vaikutuksia voida erottaa tai eritellä muista samaan suuntaan jo nykyisellään vaikuttavista tekijöistä, kuten maa- ja metsätalous ja asutus. Kuivatusvesien vaikutus alapuolisten vesien kalakannoille on niin vähäinen, ettei perustetta hoito- ja kalatalousmaksuvelvoitteelle ole olemassa. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten ja toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa ja vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovakuutus. 11 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuilla. Käyttötarkkailu tuottaa kirjattua taustatietoa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista (mm. ojitukset, tuotanto, vesiensuojelutyöt, näytteenotto, mahdolliset valitukset, sääolot). Päästötarkkailu tuottaa hankekohtaista tietoa päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu vaikutuksista ympäristössä (esim. pinta- ja pohjavedet sekä kalatalous). Hakemukseen on liitetty esitys Vasamannevan turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi. Hakija ei ole pitänyt Vasamannevan olosuhteissa kalataloudellista vaikutustarkkailua eikä pöly- ja melutarkkailua tarpeellisena.

12 Vahinkoja estävät toimenpiteet ja korvaukset Hankkeesta ei tule aiheutumaan korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa alapuoliselle vesistöalueelle. Toiminnan aloittamisluvan perustelut Hakijan mukaan hankkeen tekee kiireelliseksi turpeen lisääntyvä käyttötarve Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitoksessa. Lisäksi nykyiset 1970- ja 1980-luvuilla käyttöönotetut tuotantoalueet ovat turvevaroiltaan ehtyneet. Vuotuisten nostomäärien on oltava aikaisempia suurempia. Nostomäärät ovat suoraan riippuvaisia käytössä olevan suoalan kokonaispinta-alasta, koska vuosittain suon pinnasta kuoritaan korkeintaan 15 cm:n turvekerros. Poistumien myötä vuosittaiset tuotantomäärät pienentyvät. Suon pohjaa kohti mentäessä tuotanto vaikeutuu ja samalla hidastuu, koska pohjamaan rajassa on nostoa haittaavia kiviä ja kenttien kuivatustilanne useimmiten heikkenee. Tuotantoalueiden kulumisen vuoksi tuotantoala pienentyy ja tuotannon tehokkuus heikentyy. Lisääntyvän kysynnän, tuotantoalan pienentymisen ja tuotannon tehokkuuden alentumisen vuoksi on tarpeen saada uutta tuotantoalaa, jotta kysyntää ja käyttöä varten tarpeellinen määrä turvetta saadaan tuotettua ja toimitettua käyttökohteisiin ja käytettyä talousalueen moninaisiin käyttötarkoituksiin ja -tarpeisiin. Kun otetaan huomioon kuntoonpanoon menevä aika, hanke on ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetulla tavalla kiireellinen. Jos luvan myöhemmän epäämisen johdosta olisi tarpeen toimenpitein saattaa ympäristöä ennalleen, kysymys on ojituksen ja mahdollisesti käynnistyneen turvetuotannon kuormitusvaikutuksen hallinnasta. Eräissä vesioikeuden päätöksissä tuotantoalueen kuormituksen on todettu alentuvan noin kolmessa vuodessa alle korvausvelvollisuuden perustavan kuormitustason. Suunnilleen sama arvio toistuu hankkeissa, joissa annetaan määräyksiä toiminnan lopettamiseksi. Esitetty 5 000 euron vakuus on riittävä kattamaan edellä mainitun ajan kuivatusvesien ympärivuotisen pumppauksen pintavalutukseen ja kunnossapidon kustannukset. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 2.2.2008 selvityksellä tuotantoalueen omistuksesta ja omistajien yhteystiedoilla, maanomistajatiedoilla ja toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta koskevilla lisäperusteilla sekä 8.7.2008 kaivannaisjätteitä koskevalla jätehuoltosuunnitelmalla. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Ylivieskan kaupungissa 19.3. 18.4.2008 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 19.3.2008 sanomalehti Keskipohjanmaassa. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen joh-

dosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Ylivieskan kaupungilta sekä Ylivieskan kaupungin terveydensuojelu-, ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta. 13 Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 -ohjelman mukaisesti turvetuotantoa on suunnattava jo ojitetulle alueelle. Vasamannevan hanke ojitettuna täyttää tämän vaatimuksen. Maakuntakaavassa Vasamannevan alueelle on osoitettu olemassa olevia ja suunniteltuja moottorikelkkareittejä. Turvetuotannon vaikutuksia olemassa olevaan reittiin tai mahdolliseen reittisuunnitelmaan ei ole hakemuksessa selvitetty. Luonnonsuojelu- ja alueidenkäyttöviranomaisen näkökulmasta hankkeeseen ei ole huomautettavaa. Vesivaraviranomaisen näkökulmasta Vasamanojan siirrossa tulee ottaa huomioon, että uoman poikkileikkaus pysyy samana kuin ennen siirtoa. Toiminnanharjoittajalle tulee määrätä kaivetun uoman kunnossapitovelvoite. Pumppuallas on mitoitettu oikein. Pintavalutuskenttä on osittain ojitettu, joten sen toimintatehosta ei voi olla varmuutta etukäteen. Ojien tukkimisesta ei ole olemassa ohjeistusta eikä ympäristökeskuksella ole niistä kokemusta, jolla se voisi ohjata tai opastaa asiassa. Pintavalutuskentän toiminnan varmistamiseksi kentän tehoa on tarkkailtava ottamalla vesinäytteitä kentän ylä- ja alapuolelta. Lupamääräyksiin on kirjattava vesienpuhdistukselle tavoitetaso. Mikäli niihin ei päästä, on esitettävä tehostamissuunnitelma. Kentän alapuolelle on asennettava mittapato. Vesistötarkkailu on tehtävä ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Pumppuallas ja pintavalutuskenttä on rakennettava ensin, jotta ne ovat käytössä jo kuntoonpanovaiheessa. Vesiensuojelua, mukaan lukien pumppausta pintavalutuskentälle, on toteutettava myös mahdollisten tuotantokatkosten aikana. Mahdolliset häiriö- ja poikkeustilanteet on ilmoitettava heti ympäristökeskukseen. Häiriöt on korjattava heti ja kirjattava myös käyttöpäiväkirjaan. Vuosittaiset päiväkirjakoosteet on liitettävä lupamääräysten tarkistamishakemukseen, joka voidaan tehdä vuoden 2018 loppuun mennessä. Toiminnanaloittamislupaa ei voida myöntää, koska tehtävät toimenpiteet (ojitus, pintaturpeen poisto, sarkojen muotoilu ja tuotanto) aiheuttavat alapuoliseen vesistöön peruuttamattomia päästöjä. Aluetta olisi lisäksi hankala ennallistaa ennen toimintaa olevaan tilaansa, mikäli osoittautuisi, ettei hankkeelle saadakaan lupaa. 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että suunnitellun turvetuotannon pääasiallinen vesistövaikutusalue ulottuu Vasamanojaan ja Pylväsojaan. Kuormitus kuitenkin pitää yllä ja vahvistaa Kalajoessa jo nykyisinkin havaittavia kalataloudellisia haittoja. Vesistössä aiheutuvat pitoisuusmuutokset on hakemuksessa esitetty ainoastaan keskimääräisinä

vuosiarvoina, jolloin virtaamavaihteluihin liittyviä kuormituspiikkejä ei ole otettu huomioon. Hakijan arvion mukaan kalataloudellinen kompensaatio tai tarkkailu eivät ole tarpeen. Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Kalajoen vesistössä kynnys kompensaation ja tarkkailun määräämiseksi on eri kuormittajien yhteisvaikutuksen vuoksi ylittynyt, eikä yksittäisen toimijan pieni kuormitusosuus ole peruste niistä vapautumiselle. Kompensaatio voidaan toteuttaa kalatalousmaksulla (100 /vuosi) tehtävin toimin. Maksua on voitava käyttää Kalajoessa saakka, koska sen käyttömahdollisuudet muulla purkureitillä ovat vähäiset. Tarkkailun sisältö vuodesta 2013 alkaen voidaan ratkaista Kalajoen yhteistarkkailuohjelman uusimisen yhteydessä. Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että markkinatilanteesta johtuva kiire ei ole perusteltu syy aloittamisluvan myöntämiseksi muutoksenhausta huolimatta. Vasamanneva on metsäojitettu, mutta sitä ei ole valmisteltu turvetuotantokuntoon. Toiminnan aloittaminen lisäisi kuormitusta oleellisesti usean vuoden ajaksi, mikä tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi. Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että edellytyksiä toiminnanaloittamisluvan myöntämiseen ei ole. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2018 loppuun mennessä. 3. Ylivieskan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristönsuojeluviranomainen on todennut, että hakemuksessa vähätellään etenkin Pylväsojavarren kulttuurihistoriallista, kalataloudellista, luonnonsuojelullista ja virkistyskäyttömerkitystä. Pylväsojavarressa on aikoinaan rakennettu uomaan tukeutuvaa asutusta noin 10 kilometrin matkalla. Lähempänä Kalajokea on ollut useita myllyjä ja pajoja. Asutus on osin aiemmin käyttänyt virtaa raakavesilähteenään. Pylväsojavarsi on tunnettu vuosia saukon reviirinä. Ojasta on saatu viime vuosiin saakka harjuksia ja tammukoita. Ylivieskan kaupunki on tehnyt alueelliselle ympäristökeskukselle aloitteen uoman kalataloudellisesta kunnostamisesta. Myös kyläläiset ovat suunnitelleet uoman varteen polkureitistöä, mikä kuvaa Pylväsojan arvoa ja merkitystä. Arvot on selvitettävä tarkemmin ennen lupaharkintaa, samoin kuin turvetuotannon mahdolliset vaikutukset niihin. Linnuston selvittämiseen käytetty linjalaskentamenetelmä antaa kertaalleen suoritettuna yleispiirteisen kuvan alueen lajistosta ja parimääristä. Laskenta on lisäksi ajoittunut melko aikaiseen vaiheeseen pesimäkautta. Alueella ei kuitenkaan oletettavasti ole merkittäviä linnustollisia arvoja. Tosin kohteelta havaittiin kevättalvella 2008 teeren ja metson mahdollisia soidinjälkiä. Tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyn, mikäli lupa on myönnettävissä lausunnossa esitetyistä Pylväsojan luonto- ja kulttuuriarvoista huolimatta, tulee tapahtua parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla. Hakija on velvoitettava osallistumaan alueella toteutettavaan vesistön yhteistarkkailuun. Poikkeuksellisista tilanteista tai häiriöistä sekä kunnostustöiden ja tuotannon aloittamisesta tulee ilmoittaa kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle etukäteen. Pylväsojan arvot ja hankkeen vaikutukset niihin tulee selvittää ennen lupaharkintaa eikä ympäristönsuojeluviranomainen ole puoltanut aloittamislu- 14

van myöntämistä hankkeelle. Myös hakijan esittämä vakuus on riittämätön verrattuna edellä todettuihin arvoihin. Ympäristölupavirastoon 20.10.2008 toimitetun Ylivieskan kulttuurimaisema-alueen ja kaupungin lähiympäristön luontoselvityksen mukaan Pylväsoja Ängeslevän kohdalla on alueellisesti poikkeuksellisen hyvin säilynyt puroluontokohde. Puro polveilee alueella pääosin luontaisessa ja perkaamattomassa uomassa, joka päällisin puolin voisi tarjota elinmahdollisuuden muun muassa harjukselle ja tammukalle. Rantamaat ovat heinäisiä ja ruohoisia korpia ilman varsinaista erityislajistoa. Korpikaisla muodostaa paikoin komeita kasvustoja. 15 Muistutukset 4. AA, Metsäjylhä RN:o 100:8 Muistuttaja on todennut, että Vasamanoja on tehty 1930-luvulla lapiokaivuna. Kun metsäojitus lisääntyi voimakkaasti 1960 70 -luvuilla, se haluttiin perata uudelleen. Oja on kuitenkin perattu vain noin kolmen kilometrin matkalta alaosaltaan. Muistuttaja on vaatinut, että Vasamanoja perattaisiin nyt perkaamattomalta osaltaan turvetyömaalle saakka. Muistuttaja on esittänyt, että ennen työmaan aloittamista selvitetään Vasaman tiekunnan kanssa, millä tieyksikkömäärällä Vapo Oy osallistuu käyttämiensä metsäteiden rakentamis- ja kunnossapitokustannuksiin. Lisäksi muistuttaja on pyytänyt Vapo Oy:tä selvittämään, onko suurjännitelinjojen alla olevien alueiden hyödyntäminen turvetuotannossa mahdollista. 5. BB, Vasama RN:o 11:172 Muistuttaja on vaatinut, että Vasamanojan, joka virtaa hänen tilansa läpi, vedenkorkeutta ja -laatua on seurattava vallitsevaan lähtötilanteeseen nähden. Erityisesti on valvottava, etteivät vaikutusalueella olevat metsät soistu mahdollisen Vasamanojan veden nousun johdosta. On myös huolehdittava, ettei teiden laatu huonone tai kunnossapidosta aiheudu lisäkustannuksia. Muistuttaja on edellyttänyt, että maaperän, puuston ja teiden nykytilanteesta on tehtävä tarpeelliset mittaukset ja tutkimukset ja päätettävä tarpeellisesta seurannasta. Toiminnan loputtua ei alueelle saa jäädä vesialtaita tai rakenteita, jotka voivat huonontaa nykytilaa. Lisäksi muistuttaja on tiedustellut, määrätäänkö päätöksessä vakuus lupamääräysten täyttämiseksi, jos toiminnanharjoittaja lopettaa toimintansa tai menee konkurssiin. Mielipiteet 6. CC Mielipiteen esittäjä ei ole vastustanut turvetuotannon aloittamista Vasamannevalla, mutta on halunnut pitää Pylväsojan veden vähintään yhtä puhtaana kuin se on nykyisin ja mahdollisuuden kehittää ojaa entistä enemmän virkistyskäyttöön. Pylväsoja on tärkeä muun muassa virkistyskalastuksen kannalta. Ojaan nousee Kalajoesta tammukkaa ja harjusta ja siinä viihtyvät myös hauki ja ahven. Ojan alueella esiintyy saukkoja. Oja on tärkeä virkistysalue asukkaille ja retkeilijöille.

Suunniteltujen vesienkäsittelyrakenteiden on toimittava siten, että esimerkiksi tulvan tai ukkoskuuron aikana vedenlaatu ei heikkene. 16 7. DD ym. Kirjelmän allekirjoittajat ovat ilmoittaneet olevansa Pylväsojan varren asukkaita, jotka eivät vastusta turvetuotantoalueen aloittamista Vasamannevalla, mutta haluavat pitää Pylväsojan veden vähintään yhtä puhtaana kuin se on nykyisin ja mahdollisuuden kehittää ojaa entistä enemmän virkistyskäyttöön. Pylväsoja on tärkeä muun muassa virkistyskalastuksen kannalta. Ojaan nousee Kalajoesta tammukkaa ja harjusta ja siinä viihtyvät myös hauki ja ahven. Ojan alueella esiintyy saukkoja. Oja on tärkeä virkistysalue asukkaille ja retkeilijöille. Ojalla kalastetaan paljon. Kyläläiset ovat rakentaneet yhteisen kokoontumispaikan ojan yli menevän sillan yhteyteen. Ympäristökeskuksen suunnitelmissa Pylväsoja on määritelty yhdeksi vesistöjen kunnostuskohteeksi Ylivieskassa. Suunniteltujen vesienkäsittelyrakenteiden on toimittava siten, että esimerkiksi tulvan tai ukkoskuuron aikana vedenlaatu ei heikkene. 8. EE Mielipide on samansisältöinen kuin mielipide 6. 9. FF ja GG Mielipide on samansisältöinen kuin mielipide 6. Hakijan vastine Ympäristölupavirasto on 24.4.2008 varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastine lausuntojen ja muistutusten sekä 26.6.2008 mielipiteiden johdosta. Vastineissaan hakija on esittänyt seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Karttatarkastelun perusteella moottorikelkkareitti sijoittuu Vasamannevan ulkopuolelle, joten turvetuotantoalueella ei ole vaikutusta reittiin. Jokilaakson kelkkailijoilta saadun tiedon mukaan suunnitellun tuotantoalueen läheisyydessä olevat reitit ovat käytössä. Joitakin muutoksia reitteihin on kelkkailijoiden edustajalta saadun tiedon mukaan tulossa. Kelkkareitin perustaminen turvetuotantoalueellekin on periaatteessa mahdollista, mutta reitit on tähän saakka sopimuksinkin perustettu siten, että kelkkailusta ja muodostuvista polanteista yms. ei ole haittaa turvetuotannolle ja työmaaliikenteelle. Myös Vasamannevalla reittien muutokset voidaan toteuttaa turvetuotanto huomioon ottaen. Se tullee huomioitavaksi viimeistään reittitoimituksessa tai -sopimuksessa. Hakijan mielestä turvetuotanto elinkeinotoimintana on hupiluontoiseen moottorikelkkailuun nähden etusijalla. Vaatimus vesienkäsittelyteholle asetettavista tavoitearvoista tulee hylätä. Metsäojitetuille alueille perustettujen pintavalutuskenttien toimivuudesta on jo olemassa tietoa. Vesienkäsittelymenetelmän tehon luotettava todentaminen vaatii varsin mittavat järjestelyt tarkkailun osalta. Hakija on katsonut laajan tarkkailun olevan melko pienellä turvetuotantoalueella kohtuuton vaatimus. Huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella pintavalutuskentän

toiminta pystytään varmistamaan. Vasamannevalle suunniteltu pintavalutuskenttä on kooltaan mitoitusohjeet ylittävä (4,7 % valuma-alueesta), mikä osaltaan varmistaa kentän toimivuutta. Tavoitearvoilla ja niiden seurannan vaatimilla tarkkailuilla ei saavuteta parannusta Vasamannevan vesienkäsittelyyn. Pintavalutuskentälle johdettavasta vedestä on perusvesienkäsittelymenetelmillä (sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat ym.) poistettu jo osa kiintoaineesta ja siihen sitoutuneista ravinteista. Siten esimerkiksi pintavalutuskentän reduktioprosentit eivät kokonaisuudessaan kerro turvetuotantoalueen vesienkäsittelymenetelmien tehoa. Hakemuksessa esitetyllä tarkkailuohjelmalla pintavalutuskentän ja kaikkien hankealueen vesienkäsittelyrakenteiden toiminta voidaan todentaa riittävällä varmuudella. Alapuolisen vesistön kannalta tavoitearvoilla ei ole merkitystä. Merkittävää on ainoastaan alueelta lähtevät päästöt ja niistä aiheutuva kuormitus. Esitetty tarkkailuohjelma (ml. käyttötarkkailu) on laadittu siten, että vesienkäsittelyrakenteiden mahdollinen arvioitua heikompi toiminta havaitaan ja tarvittaessa voidaan ryhtyä muutos- tai tehostamistoimiin. Tätä varten ei tarvita hankalasti tulkittavia ja tarkkailtavia tavoitearvoja yksittäiselle rakenteelle. Ennen kuin alueella voidaan aloittaa ojitukset ja muut päästöjä aiheuttavat toimenpiteet, pintavalutuskentän ja laskeutusaltaiden tulee olla käytössä. Vasamannevan tuotantoalue on kokonaisuudessaan ojitettua aluetta ja lisäksi pintavalutuskentän koko ylittää mitoitussuositukset. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei aiheudu sellaisia ympäristönsuojelulain tarkoittamista päästöistä aiheutuvia peruuttamattomia haitallisia muutoksia tai muutoin merkityksellisiä haitallisia muutoksia ympäristössä, että aloittamislupaa ei voitaisi myöntää. Muutoksenhaku ei siten tule tarpeettomaksi ja jo tapahtuneen kuormituksen aiheuttamat mahdolliset haitat voidaan poistaa tai ne päättyvät, jos lupapäätös kumotaan. Muutama vuosi sitten turpeen kysyntä laski voimakkaasti päästökaupan alkaessa. Turpeen nykyinen voimakas kysyntä ei tällöin ollut ennakoitavissa eikä lupia voitu hakea epävarmassa tilanteessa ikään kuin varmuuden vuoksi. Hakija on katsonut, että toiminnanaloittamisluvan myöntämiseen ovat olemassa sekä liiketaloudelliset että ympäristönsuojelulliset perusteet. 17 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskuksen esitys 100 euron vuosittaisesta kalatalousmaksusta on hyväksyttävissä, vaikkakin Vasamanevan vaikutukset Kalajoessa ovat erittäin vähäiset eikä niitä käytännössä voida erottaa muusta vastaavanlaisesta kuormituksesta. Vasamannevan kalataloudellista tarkkailua hakija ei ole pitänyt tarpeellisena. 3. Ylivieskan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Vasamannevan turvetuotantoalueen osuus Pylväsojan alaosan koko valuma-alueesta on 0,4 % eikä sillä ole vaikutusta lausunnossa mainittuihin Pylväsojan arvoihin eikä mahdollisiin kunnostuksiin. Vasamannevan luonto- ja linnustokartoitukset ovat riittäviä myös Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen mielestä. Hakijan hakemuksessa esittämä tarkkailu on riittävä.

18 4. AA Vasamannevan turvetuotanto ei aiheuta tulvan vaaraa Vasamaojan rantatiloille, eikä hakija ole pitänyt Vasamanojan perkaamista tarpeellisena. Vapo Oy neuvottelee tiekuntien kanssa teiden rakennus- ja kunnossapitokustannuksista omalta osaltaan. Sähkölinjan alle kulkevien maiden ottaminen turvetuotantoon on mahdollista, mikäli alueet soveltuvat turvetuotantoon. Tämä edellyttää kuitenkin vuokrasopimuksen solmimista maanomistajien ja Vapo Oy:n välillä. 5. BB Luvan hakija toimii alueella lupamääräysten mukaisesti sekä laissa säädetyllä tavalla. Alueellinen ympäristökeskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvovat toiminnanharjoittajan toimintaa laissa säädetyllä tavalla. Mielipiteet Hakija on huomauttanut, että 6. CC:n, 7. DD:n ja hänen myötäpuoltensa, 8. EE:n sekä 9. FF:n ja GG:n mielipiteet on toimitettu ympäristölupavirastoon muistutusten toimittamiselle varatun ajan jälkeen, eikä niitä tarvitse ottaa huomioon lupaprosessissa. Hakija on kuitenkin todennut, että muistuttajien huoli Pylväsojan vedenlaadun heikkenemisestä tulvan ja ukkoskuurojen aikana Vasamannevan tuotantoalueesta johtuen on aiheeton. Vasamannevan tuotantoalueelle on suunniteltu pumppaamo, jolla vedet pumpataan pintavalutuskentälle. Pumppu on mitoitettu niin, ettei pintavalutuskenttä kuormitu liikaa. Rankkasateiden aikana vesi varastoituu laskeutusaltaisiin ja ojastoihin. Laskeutusaltaat mitoitetaan vesiviranomaisen valvontaohjeen mukaisesti. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Vasamannevan turvetuotantoon Ylivieskan kaupungissa Kalajoen keskiosan Vasamanojan vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 57,7 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Ympäristölupavirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.

19 Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 3 olevan kartan (MK 1:15 000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen keräilyojan kautta Vasamanojaan. Vasamanojan siirto tuotantoalueen ulkopuolelle on tehtävä niin, että uuden ojan vetokyky on riittävä ja kaivutöiden toteutuksesta ei aiheudu vedenlaadun tarpeetonta heikkenemistä. Uusi oja on kaivettava kokonaan luvan saajan hallinnassa olevalle alueelle. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 7B olevan piirustuksen "Tuotantosuunnitelma" MK 1:10 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaan ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Vesienkäsittelyä on jatkettava myös mahdollisten tuotantokatkosten aikana. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaassa on oltava pintapuomi ja poistopään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Kentän alapuolelle on asennettava mittapato. 3. Pintavalutuskentän rakentaminen on toteutettava siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pintavalutuskenttää rakennettaessa ei saa vahingoittaa alueen luontaista kasvillisuutta. Oikovirtaukset on estettävä. Pintavalutuskentällä olevat ojat on täytettävä tai tukittava vähintään 10 metrin välein tehtävillä padoilla. Veden jakautumisesta tasaisesti koko pintavalutuskentälle on huolehdittava jako-ojilla tai -putkilla. Tarvittaessa niiden sijoitus on muutettava sekä tehtävä virtausohjaimia. 4. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 5. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 6. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusallas, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.

Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. 7. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. 8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Ylivieskan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Ylivieskan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 20

Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on vesistötarkkailun osalta toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle sekä Ylivieskan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Kalajoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesienkäsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 14. Luvan saajan on osallistuttava Vasamanojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoa varten tehtävistä ojituksista ja turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 15. Luvan saajan on maksettava Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle vuosittain kalatalousmaksua 100 euroa käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Sen jälkeen kalatalousmaksu on maksettava kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesienkäsittelyä ja päästö- ja vaiku- 21

tustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 22 Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään 30.6.2019 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys Vasamannevan turvetuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä ja vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon, rapukantaan ja virkistyskäyttöön. Hakemukseen on sisällytettävä vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma kustannusarvioineen, mikäli tarkkailun perusteella tehdyissä tarkkailuraporteissa puhdistusteho on todettu riittämättömäksi. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio muista toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi ja vahinkojen estämiseksi tai vähentämiseksi. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Vasamannevan uusi turvetuotantoalue sijaitsee metsäojitetulla alueella. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole luvan myöntämisen esteenä olevia luonnonarvoja. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Tämä täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Vasamannevan olosuhteissa. Turvetuotantoalueen sijoittamiselle ei ole kaavallisia esteitä.

Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Kun otetaan huomioon Vasamannevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. 23 Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta Turvetuotantoalueen kuntoonpanosta ja turvetuotannosta aiheutuvat päästöt vesistöön ovat peruuttamattomia, mikä tekee muutoksenhaun hyödyttömäksi. Luvan saaja ei ole esittänyt sellaista perusteltua syytä päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta, että toiminnanaloittamislupa olisi myönnettävissä. Tämän vuoksi ympäristönsuojelulain 101 :n mukaiset edellytykset toiminnan aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista puuttuvat. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 6. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Koska tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta, riittää pöly- ja meluhaittojen rajoittamiseksi yleisluonteinen määräys 7. Määräykset 8 ja 9 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen käsittelemiseksi asianmukaisesti. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 10. ja 11. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 12 ja 13 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattoman vahingon varalta ja lupamääräysten tarkistamista varten. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava ympärivuotisesti kuntoonpanovaiheen ajan ja tuotantovaiheessa vähintään neljän vuoden ajan niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, onko ryhdyttävä toimenpiteisiin vesienkäsittelyn tehostamiseksi. Vaikutustarkkailuohjelmien hyväksyntä on delegoitu asianomaisille viranomaisille. Ohjelmien sisältö voidaan tällöin sovittaa Kalajoen alueen yhteistarkkailuohjelmiin. Lupamääräyksen 14 kunnossapitovelvoite on tarpeen muun muassa toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Vasamannevan vedet joh-

detaan Vasamanojaan, ja turvetuotannosta ja muun muassa Vasamanojan siirrosta voi aiheutua kunnossapitotarvetta. Lupamääräys 15 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. 24 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vaatimus pintavalutukselle asetettavasta puhdistustehosta on hylätty, mutta puhdistuksen tehokkuutta on tarkkailtava. Tarkkailutulosten perusteella valvontaviranomaisella on mahdollisuus ryhtyä tarvittaviin toimiin mahdollisten epäkohtien tai ennakoitua huonomman toimivuuden vuoksi. 3. Ylivieskan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. Vaatimus Pylväsojan arvojen selvittämisestä esitettyä laajemmin on hylätty. Hanke ei aiheuta yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista Pylväsojan alajuoksulla. Ympäristökeskuksesta saadun tiedon mukaan Pylväsojan kalataloudellisesta kunnostamisesta ei ole tehty aloitetta. 4. AA:n vaatimus Vasamanojan perkaamisesta on hylätty, mutta luvan saaja on velvoitettu osallistumaan Vasamanojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu Vasamannevan ojituksesta ja turvetuotannosta. Teiden rakennus- ja kunnossapitokustannuksista sopiminen ja sähkölinjan alla olevien maiden ottaminen turvetuotantoon eivät kuulu ympäristöluvassa käsiteltäviin asioihin. Tämän vuoksi nämä vaatimukset jätetään tutkimatta. 5. BB:n vaatimukset tarkkailusta ja toiminnan lopettamisen jälkeisestä tilasta on otettu huomioon lupamääräyksissä 12, 13, 14 ja 16. Maaperän, puuston ja teiden tarkkailua ei määrätä, koska hankkeesta ei ennalta arvioiden näiltä osin aiheudu vahinkoa. Ympäristönsuojelulain perusteella, jota sovelletaan ympäristölupaa myönnettäessä, vakuutta ei voi määrätä turvetuotantohankkeessa. 6. CC:n, 7. DD:n ja hänen myötäpuolensa, 8. EE:n sekä 9. FF:n ja GG:n vaatimus vesienkäsittelyrakenteiden toimivuudesta on otettu huomioon lupamääräyksissä 1 6 ja 11. Vesienkäsittelyrakenteet on mitoitettu niin, että ne toimivat myös rankkasateiden aikana. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista.

25 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 45a, 46 1 ja 4 momentti, 55 2 momentti, 90 ja 103a Vesilaki 2 luku 22 1 ja 3 momentti Jätelaki 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 4 600 euroa. Perustelut 30 300 hehtaarin suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on 4 600 euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

26 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Paavo Liimatta Antti Ylitalo Tarja Savela Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Antti Ylitalo (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Tarja Savela. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182. TS/es Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Valitusosoitus Tuotantoaluekartta Vasamannevan käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma

Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 7.1.2009, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: asiak.palv. 020 690 182; telekopio 08-816 2870 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2