KOHINA KULMAMODULAATIOISSA

Samankaltaiset tiedostot
KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN SPEKTRIN LASKEMINEN

KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA

KYNNYSILMIÖ JA SILTÄ VÄLTTYMINEN KYNNYKSEN SIIRTOA (LAAJENNUSTA) HYVÄKSI KÄYTTÄEN

VAIHELUKKOTEKNIIKKA JA TAKAISINKYTKETYT DEMODULAATTORIT KULMAMODULAATION ILMAISUSSA

LUKU 7 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN SPEKTRIN LASKEMINEN

LUKU 6 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN

INTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISESSA MODULAATIOSSA

1 a) Eristeiden, puolijohteiden ja metallien tyypilliset energiakaistarakenteet.

INTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISISSA MODULAATIOISSA


KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN ILMAISU DISKRIMINAATTORILLA

z = Amplitudi = itseisarvo ja vaihe = argumentti (arg). arg Piirretään vielä amplitudi- ja vaihespektri:

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 17: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, impulssikuormitus ja Duhamelin integraali

Piennopeuslaite FMP. Lapinleimu

ẍ(t) q(t)x(t) = f(t) 0 1 z(t) +.

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

S FYSIIKKA IV (ES), Koulutuskeskus Dipoli, Kevät 2003, LH4. Bohrin vetyatomimallin mukaan elektronin kokonaisenergia tilalla n on. n n.

Piennopeuslaite FMH. Lapinleimu

BH60A0900 Ympäristömittaukset

S Signaalit ja järjestelmät Tentti

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

Telecommunication engineering I A Exercise 3

4 YHDEN VAPAUSASTEEN HARMONINEN PAKKOVÄ- RÄHTELY

A1 q qk A1 q qk m² kn/m² kn m² kn/m² kn 4,3 2 8,6 2,9 2 5,8. A2 g gk A2 g gk m² kn/m² kn m² kn/m² kn 2,9 4 11,6 2,9 4 11,6

W dt dt t J.

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 12: Yhden vapausasteen vaimenematon pakkovärähtely, harmoninen

PARTIKKELIN KINEMATIIKKA

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.

X(t) = X 0 + tx 1 + t 2 X 2 + t 3 X ,

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

dx = d dψ dx ) + eikx (ik du u + 2ike e ikx u i ike ikx u + e udx

Usko, toivo ja rakkaus

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

XII RADIOAKTIIVISUUSMITTAUSTEN TILASTOMATEMATIIKKAA

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 2, Kevät 2017

Sisältö Sisältö Tietoliikennesignaalit ja niiden tutkiminen aika- ja taajuustasossa Tietoliikenne, informaatio, signaali...

RATKAISUT: 15. Aaltojen interferenssi

2 u = 0. j=1. x 2 j=1. Siis funktio v saavuttaa suurimman arvonsa jossakin alueen Ω pisteessä x. Pisteessä x = x on 2 v. (x ) 0.

BM20A Integraalimuunnokset Harjoitus 8

Vallox TEKNINENOHJE. Vallox SILENT. Tyyppi 3510 Mallit: VALLOX 75 VALLOX 75 VKL VALLOX 95 VALLOX 95 VKL VALLOX 95 SILENT VALLOX 95 SILENT VKL

matsku 2 YHTEEN- JA VÄHENNYSLASKU Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle!

Luento 9. Epälineaarisuus

Luento 4. Fourier-muunnos

7. VEDYNKALTAISEN ATOMIN KVANTTITEORIA

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 13: Yhden vapausasteen vaimenematon pakkovärähtely, herätteenä roottorin epätasapaino tai alustan liike

Käyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet, KSU-4310: Tentti ma

Luvan antaminen rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörin viran täyttämiseen

Luento 9. Epälineaarisuus

KAIDE KAIDE LUMON HYÖKKÄYSTIE PALOKUNNAN PPP LUMON AUKKO SP KUNTOILUTILA LUMON KATON RAJASSA AUKKO MONITOIMITILA LUMON PPP KATON RAJASSA AUKKO


Analyysi A. Harjoitustehtäviä lukuun 1 / kevät 2018

2. Tutki toteuttaako seuraava vapaassa tilassa oleva kenttä Maxwellin yhtälöt:

Epävarmuus diskonttokoroissa ja mittakaavaetu vs. joustavuus

FASTER -TYÖVENEET. MITTATILAUSTYÖNÄ.

763101P FYSIIKAN MATEMATIIKKAA Kertaustehtäviä 1. välikokeeseen, sl 2008

4.7 Todennäköisyysjakaumia

Toimilaitteet AJAC, pneumaattinen

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA

a) Miksi signaalin jaksollisuus on tärkeä ominaisuus? Miten jaksollisuus vaikuttaa signaalin taajuussisältöön?

Luento 11. Stationaariset prosessit

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

Yhden vapausasteen värähtely - harjoitustehtäviä

Rekursioyhtälön ratkaisu ja anisogamia

4.3 Signaalin autokorrelaatio

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 16: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, yleinen jaksollinen kuormitus

LVM/LMA/jp Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

NEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 10/7b

Ko onnut. pianon my ö tstilyks eli e A - A - B O K J E N X T J S. S S A v II. E. /Johnin kus/mumksella. s o li / 11 a n // / o M M S I!

Parikkalan kunta Pöytäkirja 1/ Asia Sivu

Lineaaristen järjestelmien teoriaa II

Luento 6 Luotettavuus ja vikaantumisprosessit

Päätös AIKO/ERM -hankkeen 88/ /2017: "ViSu Virtuaalisuuden soveltaminen sosiaalisiin haasteisiin" rahoittamisesta

Luku 2. Jatkuvuus ja kompaktisuus

Kirjoitetaan FIR-suotimen differenssiyhtälö (= suodatuksen määrittelevä kaava):

Insinöörimatematiikka A

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 15: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, roottorin epätasapaino ja alustan liike

Yksinkertainen korkolasku

Puolijohdekomponenttien perusteet A Ratkaisut 6, Kevät 2017

Oppijan verkkopalvelukokonaisuus. Mika Tammilehto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

8 YHDEN VAPAUSASTEEN VÄRÄHTELY

Transkriptio:

OHI ULMMOULIOISS ioliikkiikka I 559 ai äkkäi Osa 4 7

ulaoulaaio ouloii kohia vallissa iskiiaaoi koosuu ivaaoisa ja vhokäyäilaisisa. ivaaoi suaa -sigaali vaihkula uuosopua aajuu uuosa kskiaajuu C ypäillä. ullaa havaisaa, ä SR-suoiuskyvyssä o suui o liaais ja päliaais oulaaioi välillä. Eoa siiyy jopa M: ja FM: välillä FM: uksi. uvassa si-ilaisusuoai uoosuu käyäössä väliaajuussuoaisa kaisalvyksi olaa Casoi kaava ukaissi: B. alysoiaa aluksi M ja FM yhä kulaoulaaioa, ja sijoiaa yöhi oulaaio yyppi johuihi yhälöihi. ioliikkiikka I 559 ai äkkäi Osa 4 7

7 ioliikkiikka I 559 ai äkkäi Osa 4 ulaoulaaio ouloii kohia vallissa S { } si si os os si si os os os os os si os os os B k x s s FM p M α α L L L L

4 7 ioliikkiikka I 559 ai äkkäi Osa 4 apakaisais kohia vkoisiys o Rayligh-jakauuu kohia vhokäyä ja o s asa jakauuu vaih. Sovllaa sigaalivkoi piuu ja kula ylisä iippuvuua: o kohiasa johuva vaihviaaio osa. suauuu :h, joka siiää saoa. iskiiaaoi siis suaa vaih ψ uuosa. akasllaa vaihkula ψ uuosa ilaissa, joissa SR o suui s., C >> ja pii s., C <<. α R a b a, os si os a b b a R R x b a x α ϕ ϕ α ϕ ϕ os si a os os R R ψ ψ

5 7 ioliikkiikka I 559 ai äkkäi Osa 4 Vaihkula ψ ku ulo SR o suui C >> C >> suuia osa ajasa. ähää, ä kohia vaikuus pi ku kasvaa, li iskiiaaoi lähö vihs voiaa vaikuaa C :lla jopa kyyks yläpuollla oiiassa. ohia ja sigaali ova aiiivisia. Ioaaio siis säilyy. si si ψ

6 7 ioliikkiikka I 559 ai äkkäi Osa 4 Vaihkula ψ ku ulo SR o pii C << uvassa C << suuia osa ajasa. ohiavkoi oioi. Sigaali ja kohia uliplikaiivisia. Ei ol havaiavissa aiiivisa -kopoia yksiää. ysssä o kyysiliö. si si ψ ψ

7 7 ioliikkiikka I 559 ai äkkäi Osa 4 Ilaisi lähö sigaali S Olaa ä iskiiaaoissa o apliui ajoii vakio. Suu SR : apauksssa saaaa sovla llä johuja kulia: si si F p F F p F F F FM M S k S y k y y y y y ψ ψ

8 7 ioliikkiikka I 559 ai äkkäi Osa 4 Ilaisi lähö kohia spki ja ho S ohia ho laskisksi o si ääiävä s hoihysukio. Olaa, ä SR o suui. ohia-aalyysi yksikaisaisksi olaa, ä. aihuaisi vai kopoja aajuuksill >, joka ilaisi LF poisaisi. oska B >, SR paa -lvällä LF:lla i vaik. hyöysig. B S S B B s F s s s / /, si,

9 7 ioliikkiikka I 559 ai äkkäi Osa 4 Ilaisi lähö kohia spki ja ho S FM vaikapi ivoii vuoksi. Jos yx/, ii S y S x oska ½ C, voiaa lauskk kijoiaa i / avulla: S F F,, F

iskiiaaoi lähö SR M-apauksssa Lähö kohiaho o käää vaolli suus /. k p SR / Yiä uisaa SR k p M:lla vaihpoikkaa i saa yksikäsiisyy vuoksi yliää avoa, jo k p <, jolloi k p E[ ] <. Ilaisuvahvisus o siis M:llä aksiissaa oi B kaaaajuis jäjslää vaua. äyäössä s o yypillissi paljo pipi. FM: apauksssa ilaisuvahvisukslla i oiassa ol yläajaa, koska s o viaaiosuh ukio, joll i ol yläajaa. S avo ääää vai aksiiaajuusviaaio käyäössä siis suuilupaai. viaaiosuh ääillää: B huippuaajuusviaaio saoakaisalvys : aioa paai, joho voiaa vaikuaa. ioliikkiikka I 559 ai äkkäi Osa 4 7 [ ax ]

iskiiaaoi lähö SR FM-apauksssa Casoi kaavaa sovla B, ku >> saaaa SR iippuvaisksi kaisalvysä B olaa ax. SR F Yiä uisaa SR SR SR F F F FM:llä voiaa siis kaisalvyä kasvaaalla saavuaa papi suoiuskyky. ii o oiai päliaaisill oulaaioill. äyäössä i voi kasvaa hyvi suuksi, koska uu ulo kohiaho kasvaa s. SR << ja ilaisi siiyy kyyks alapuolll. Jo lähyshoaki äyyy kasvaaa suhllissi. ioliikkiikka I 559 ai äkkäi Osa 4 4 B 7

iskiiaaoi lähö SR FM-apauksssa uvasa havaiaa kyysiliö, joa aalysoiaa yöhi. yysiliö alkaa, ku SR, siis vasaaoi ulo SR, o välillä... B. ioliikkiikka I 559 ai äkkäi Osa 4 7

M vai FM papi? Riippuu saoasigaali spki luosa, li oko : spki paiouu suuill vai piill aajuuksill. Ylsä FM o papi. ioliikkiikka I 559 ai äkkäi Osa 4 7

Esikoosus jälkikoosuskiika käyö Häiiö os-aajuus y y FM M i i i os si i i kiikka siis vaiaa yksiaajuis kaoaalohäiiö lisäksi yös kohiaa. ioliikkiikka I 559 ai äkkäi Osa 4 4 7

5 7 ioliikkiikka I 559 ai äkkäi Osa 4 Esikoosus-jälkikoosuskiika käyö oska <<, u paaussa suoiuskyvyssä o huoaava. SR SR S H Hz RC H koosaao F koosu F F F F F E F E / a, a, / << H S x S y S H S x y

Esikoosus-jälkikoosuskiika käyö oosuskiika käyö saaaa lisää lähi viaaioa ja si aviavaa kaisalvyä, koska sikoosussuoai koosaa saoa suuiaajuisia kopoja. yypillissi kuiki suuiaajuis kopoi osuus o vähäi, jo kaisalvys i kasva suusi. Suaavassa sikissä o lasku kiika hyöyä. ioliikkiikka I 559 ai äkkäi Osa 4 6 7

Esikoosus-jälkikoosuskiika käyö ioliikkiikka I 559 ai äkkäi Osa 4 7 7