r- / OPINTOPÄil,I^ L2.2. ARVIOINTI VIERAAT KIELET OHJAAJAN OPAS Suunnittelu Suli Tkl KOULUTYON ARVIOINTI VIERAAT KIELET 1787 /73 Kouluhllitus
-\ 2 SISÄLLYS Ohjeit kouluttjll sivu Arvioinnin merkityksestä j osuudest koulutyössä 5 LÄHDEKIRJALLISUUTTA Kielitidon mittminen (POPS-ops 3 b, Suli Tkl) Huom Tämän oppn hnkkiminen j siihen perehtyminen on välttämätöntä koulutustilisuutt vrten.
3 OHJEITA KOULUTTAJALLE Ennen koulutuspäivåiä Hnki.hyvissä join POPS-ops 3 -. b, Kielitidon mittminen, j perehdy siihen. Jos mhdollist, p..e.rehdy myös rviointi käsittelevään perusosn ennen koulutuspäivää. Kehot kielten ryhgrään - tulevi opettji tuomn muknn käyttämänsä oppikirj, työkirj j opettäjn ops. Koulutuspäivänä Arvioinnin inekohtinen työskentely lienee trkoituksenmukist keskittää dignostisen j formtiivisen rvioinnin perehtymiseen j vstvien mittreiden (kokeiden) suunnitteluun j ltimiseen. Käytännöllisenä tuloksen työskentelystä voi oll joukko opetust hyödyttäviä lkudignostisi j formtiivisi kokeit. Ennen vrsinist ryhmätyöskentelyä on syybä tutustu dignostisen j formtiivisen kokeen peruspiirteisiin (POPS-ops 3 b, s. 4-8 j s.47-48). Jos kieltenopettji on koulutustilisuudess melko runssti j kikilt luokk-steilt, voidn menetellä esim. seurvsti. Kunkin vuosiluokn lkuun lditn ikisemmin luetun hllint mit- Lv lkudignoosi, jok edustvsti ktt kiken ikisemmin luetun j kikki kielitidon os-lueet. Tämän lisäksi, mikäli ik j henkilöitä riittää, voidn lti eri vuosiluokki j eriljuisi kurssej vrten erilisi formtiivisi kokeit. Lienee trkoituksenmukist, että lkudignoosin ltivt o. luokksteit opettneet opettjt. Apuvälineinä trvitn oppikirjt, työkirjt j mhdollisesti opettjn ops. Ennen ryhmätöiden lottmist sovitn seurvist sioist: 1. Mille luokk-steille j kursseille lditn lkudignoosit. 2. Mille luokk-steille, mille kursseille j mihin kurssin kohtiin lditn formtiivisi kokeit. 3. Mitä seikkoj pyritään mittmn: kokeiden tvoite 4. Keskustelln millisi koetyyppejä tulln käyttämään. (POPSopst 3 b voidn käyttää keskustelun pohjn). 5. Sovitn ryhmäiko 6. Sovitn siitä, miten ryhmätöiden tulokset toimitetn kikkien opettjien käytettäväksi. 7. Sovitn lkudignoosi j formtiivisi kokeit seurvn hrjoitusmterilin mhdollisest ldinnst, jot voidn käyttää esim. tukiopetust trvitsevn ryhmän lisäopetukseen. Os opettjist voisi lti näihin kokeisiin liittyvää tukiopetusmterili. Mikäli ik jää jäljelle, voidn keskustell rviointiin liittyvistä ongelmist. Seurvss muutmi ehdotuksi. 1) Dignostisi j formtiivisi kokeit ei suositell käytettäväksi oppilsrvosteluun. Kuitenkin oppilt trvitsevt tiedon siitä, mitä ossivt j etenkin mitä eivät vielä osnneet kyllin hyvin. Millisi keinoj voitisiin käyttää, jott oppillle voitisiin nt mhdollisimmn hvinnollist j konkreettist tieto siitii, mitii hänen tulisi tehdä oppimisens edistämiseksi j tvoitteiden svuttmiseksi? (vrt. POPS-ops 36, s. 6-7, j liite 1, s. 47-48) 2) Millä tvll voitisiin edistää puheen tuottmisen rvostelun luotettvuutt? Millä tvoin voitisiin nykytilnteess järjestää riittävän usein ktiivist suullist kielitito mittvi kokeit ilmn kohtuutont jn j energin menetystä?
4 3) Miten erilisten kirjllisten tuotosten rvioinnin luotettvuutt voilisiin prnt käytettävissä olevien resurssien puitteiss? (Eräitä näkökohti POPS-ops 36, s. 44) 4) Millä tvll kunnss voitisiin sd ikn ti kehittää edelleen opettjien yhteistoimint erilisten kokeiden ltimiseksi j täten toi minnn rtionlisoimiseksi? (Kts Suunnittelu-opintovihkoj)
3 OHJEITA KOULUTTAJALLE Ennen koulutuspäiviiä Hnki.hyvissä -. join PoPS-ops B b, Kielitidon mittminen, j perehdy siihen. Jos mhdollist, p..erehdy myös rviointi käsittelevään perusosn ennen koulutuspäivää. ;_{9!gt1_\igl!"p "yt 3ään tulevi opettji tuomn muknn käyttmns opplkrj, työkirj j opettjn ops. Koulutuspäivänä Arvioinnin inekohtinen työskentely lienee trkoituksenmukist keskittää {ignostisel jq formtiivisen rvioinnin perehtymiseen j vstvien mittreiden (kokeiden) suunnitteluun j ltimiseen. Käytännöllisenä tuloksen työskentglyqtä voi oll jouklo opetust hyödyitäviä lkudignostisi j formtiivisi kokeit. Ennen vrsinist ryhmätyöskentelyä on syytä tutustu dignostisen i formtiivisen kokeen peruspiirteisiin tpofs ;p"; t b;;.?cj;;:4ädi Jos kieltenopettji on koulutustilisuudess melko runssti j kikilt luokk-steilt, voidn menetellä esim. seurvsti. Kunkin vuosiluokn lkuun lditn ikisemmin luetun hllint mittv lkudignoosi, jok edustvsti ktt kiken ikisemmin luetun j kikki kielitidon os-lueet. Tämän lisäksi, mikäli ik i henkilöitä riittää, voidn lti eri vuosiluokki j eriljuisi kurösej vrten erilisi formtiivisi kokeit. Lienee trkoituksenmukist, että lkudignoosin ltivt o. luokksteit opettneet opettjt. Apuvälineinä trvitn oppikirjt, työkirjt j mhdollisesti opettjn ops. Ennen ryhmätöiden lottmist sovitn seurvist sioist: 1. Mille luokk-steile j kursseille lditn lkudignoosit. 2. Mille luokk-steille, mille kursseille j mihin kursjin kohtiin lditn formtiivisi kokeit. 3. Mitä seikkoj pyritään mittmn: kokeiden tvoite 4. Keskustelln millisi koetyyppejä tulln käyttämään. (popsgpqst 3 b voi4n käyttää keskustelun pohjn). - 5. Sovitn ryhmäjko 6. sovitn siitä, miten ryhmätöiden tulokset toimitetn kikkien opettjien käytettäväksi. 7. sovitn lkudignoosi. j formtiivisi kokeit seurvn hrjoitusmterilin mhdollisest ldinnst, jot voidn käyttää esim.iukiopg-tlpt. trvitiev-n ryh!.rän lisäopetukseen. os opettjist voisi lti näihin kokeisiin liittyvää tukiopetusmterili. Mikäli ik jää jäljelle, voidn keskuste.ll rviointiin liittyvistä ongelmist. Seurvss muutmi ehdotuksr. 1) Dignostisi j_formtiivisi kokeit ei suositell käytettäväksi oppilsrvosteluun. Kuitenkin oppilt trvitsevt tiedon siitä, mitä o"sivt jq etenkin mitä eivät vielä osnneet kyllin hyvin. Milrisi keinoj voitisiin kåyltäå, jott oppillle voitisiih nt mhdollisimmn hävinnollist. j.konkreettist.tieto siitåi, mitåi hänen tulisi tehdä oppimisens edistämiseksi j tvoitteiden svuttmiseksi? (vrt. pops-bps 36, s. 6-7, j liite 1, s. 47-48) 2) Millä tvll voitisiin edistää puheen tuottmisen rvostelun luotettvuutt? Millä tvoin voitisiin nykytilnteess järjestää riittävän usein ktiivist suullist kielitito mittvi kokeit ilmn kohtuutont jn j energin menetystä?
5 \! osro l h \ ARvIoINNIN MERKITYKSEsTÄ JA osuudesta KOULUTYöSSÄ (lustuksen runko) Opetuksess joudutn jtkuvsti tekemään erilisi rtkisui tvoitteiden, työtpojen, mterilin jne. suhteen. Opetuksen j korilutuksen suunnitelmllisuutt on viime ikoin voimkksti koroitettu. Opetuksen suunn^ittelu_n pohjksi trvitn jtkuvsti tieto oppimisen ridisty- 4igestä. Siksi koululyössä trvitn jtkuv oppimis-eir evlutiotä. Se on kuitenkin nähtävä ensisijisesti tiedonhnkintmenetelmänä (plutteen hnkkimisen) j toissijisesti oppilsrvostelun välineenä. Joskus s sellisen vikutelmn, että kielenopetuksess kokeill mittmisell j rvostelull on kohtuuttomn keskeinen sem. Kuitenkin rvioinnin tehtävä on lähinnä vustv: tiedon hnkkiminen odetuksen suunnitteluun j toteuttmiseen. Olisi toivotti, että kieleiropetuksen tvoitteiden kehittämiseen käytettäisiin yhtä pljon ik j ponnisteluj, kuin tulosten rviointiin, kosk eräässä mielessä hyvä iviointi edellyttää >hyvää> tvoitekuvust. Arvioinnill on tärkeä sem opetuksess j oppimisess, mutt se ei s dominoid niitä, korkeintn ohjt, jott tvoitteiden svuttminen tehostuisi.! Koetilnne on luonnollisesti myös oppimistilnne. Se poikke kuitenkin muist oppimistilnteist siinä, ettäiieto tuloksest i'iivästyy pljonkin (ylioppilskirjoituksiss jop - joskus useit viikkoj). iniensiivisen koetilnteen ikn mhdollisesti väärin opitut sit vtivt vstvsti runsst ponnistust niiden >poisoppimiseksi>. Jott koetilnne olisi mhdollisimmn tehoks myös oppimistilnteen, tulisi oppiliden sd tieto oikest vstuksest mhdollisimmn nopesti. - - ARVIOINNIN ERI TEHTÄVISTÄ Kielitidon mittmisell voi oll totev, ohjv ti ennustv tehtävä. POPS:iss j Oppilsrvostelun uudistmistoimikunnn mietinnössä korostetn, että ennustv (rvosnojen ntmiseen tähtäävää/proenostist/summtiivist) rviointi tulisi vähenlää j vstvsti tbteäv j.ohjv (dignostist j formtiivist) rviointi tulisi sen sijn kehittää. Dignostinen rviointi käsittää lähtötilnteen krtoituksen (= lkudignoosi) sekä jtkuvien, itsepintisten virheiden trkstuskrtoituksen. Formtiivinen rviointi on opetuksen kuluess suoritettv jtkuv oppimisen j opettmisen evluointi. Sen vull opettj j oppilt - svt tieto opetuksen j opiskelun edistymisestä, j tieto ohj opettjn j oppiln toimint. Kummnkn tehtävänä ei ole rvosnojen ntminen, vn tiedon hnkkiminen opetuksen j opiskelun suunnitteluun j toteuttmiseen. Totevn j ohjvn tehtävän lisäksi dignostisell j formtiivisell rvioinnill on opiskelu motivoiv vikutus, kosk tieto toiminnn tuloksest on yleensä motivoiv.