Puualan perustutkinto,

Transkriptio

1 (ykpedu Keski-Pohjn mn m mttiopisto Opetussu un n itelm 2015 Puuln perustutkinto, Puuseppä ldittu: Kent Rönnqvist hyväksytty: $ 96 't i-r- \ Sirkku Purontus rehtori L

2 Sisä llys I PUUALAN PERUSTUTKINTO, 180 ops Ammttiln kuvus, rvoperust j perustutkinnon tvoitteet Elinikäisenoppimisenvintitojen kuvus Perustutki n non rken ne... Tutkinnon muodostuminen...,... 2 AMMILLISET TUTKINNON OS, 135 osp Pkolliset tutkinnon ost, 45 osp Mterili- j vlmistustekniikk, 30 osp Asikslähtöinen vlmistustoimint, 15 osp Vlinniset tutkinnon ost, 90 osp Mssiivipuutuotteidenvlmistus,30osp Levytuotteiden vlmistus 30 osp CNC-ohjelmointij työstö, 30 osp Prosessipuusepäntyöt,30osp (Terästekniikk j konehuolto, 30 osp) Asennustyö, 5 osp Klusteiden sennus 10 osp Ovi- j ikkun-sennus 10 osp Porrssennus, 10 osp Ovien vlmistus, 15 osp lkkunoiden vlmistus, 15 osp Portiden vlmistus, 15 osp (Terästekniikk, 1 5 osp)... Sisustuspuusepäntyöt, 15 osp Höyläämötuotteiden vlmistus, 1 5 osp... CNC-työstö, 15 osp Puuln tuotntoutomtiotekniikk, 15 osp Metlliklusteiden vlmistus, 15 osp (Tivutteiden vlmistus, 15 osp) Entisöinti j puukorjus 15 osp..., Puuln tuotteiden myynti, 15 osp Tekninen suunnittelu j prototyypin vlmistus, Puutloelementtien vlmistus, 15 osp Puusepänln vlmistustoimint, 15 osp osp.. 1. t _6 r L

3 Kuivustekniikk, 15 osp Pintkäsittely, 15 osp Yritystoiminnn suunnittelu, 15 osp Työpi kkohjjksi vlmentutum inen, 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Kiintoklusteiden vlmistus, 15 osp, pikllisiin mmttititovtimuksiin perustuv tutkinnon os... 3 YHTEISET TUTKINNON OS 4 VAPAASTI VALITTAV TUTKINNON OS... 5 OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKLöKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA... 6 TYöSSÄOPPIMINEN 7 KANSAINVÄUSWS I ARVIOINTI JA ARVIOI N NISTA TIEDOTTAMIN EN... LAHTEET LO

4 1 PUUALAN PERUSTUTKINTO, 180 ops 1.1 Ammttiln kuvus, rvoperust j perustutkinnon tvoitteet Ammttiln kuvus Suomess on puun meknist jlostmist hrjoitettu niin kun kuin täällä on ollut ihmisiä. Asunnot j vltos trvekluist tehtiin luksi puust. Kotitlouteen liittyvän puun käytön rinnlle syntyi jo vuosistoj sitten elinkeinotoimint j teollisuutt, joll on ollut suuri merkitys mmme tlouselämän kehittymisessä. Nykyinen hyvinvointimme j tloutemme pohjutuu yhä merkittävästi toist st vuott sitten mhmme luodulle mekniselle puuteollisuudelle, jok edelleenkin voi nt runssti lisää työtä j hyvinvointi sekä elämisen ltu suomlisille, kunhn vin puuhun perustuv osminen j yritystoimint jälleen nousevt siihen ryoons, jok sille mn omi, uudistuvi luonnonvroj hyödyntävänä elinkeinotoimintn kuuluu. Puu on jtkuvsti uusiutuv luonnonvr. Ksvv puu toimii erittäin hyvin myös hiilensitojn j vähentää näin ollen ksvihuonepäästöjä. Suomess metsät ovt lähes koko mss misem hllitsevss semss. Puut on Suomess pidetty itsestään selvyytenä, eikä in ole mietitty sen todellist merkitystä kulttuurissmme. Puuesineitä on in käsiteltävä puun ehdoill sekä vlmistuksess että vrsinisen tuotteen elinkren ikn. Puun rkenteest j ksvutphtumst johtuu, että puuesine on in yksilöllinen tuote. Puu on ito luonnontuote, joten sen ominisuudet ovt ihmiselle miellyttäviä lähinnä lämpimyyden j ulkonäön suhteen. Oikein käsiteltynä j kunnollisesti rtkistuiss rkenteiss puu on myös pitkäikäistä j säänkestävää. Ammttiln rvoperust Puuln mmttitidon perust on puumterilien ominisuuksien tuntemus jop puuljeittin. Tärkeää on hllit myös oheismterilien j trvikkeiden ominisuudet j niiden käyttö. Ammttitidon tärkeä lue on tunnist tuotteen loppukäyttäjän trpeet j ost toimi niiden mukisesti. Kikiss työviheiss on oltv selkeästi ltutietoinen j toimittv sen mukisesti. On senteellisesti pyrittävä kokonisuuden knnlt prhseen lopputulokseen. Ryhmässä toimittess on otettv vstuu sekä ryhmän sisällä omst osuudestn että ryhmän toiminnn kokonisuudest ulospäin. Yritystoiminnn knnttvuuden perusteet on ymmärrettävä j tiedettävä, että pitkällä tähtäimellä vin knnttv yritys tk työpikt. Teknisesti on hllittv vlmistusprosessi kokonisuudessn j sen eri os-lueiden riippuvuus toisistn. On oltv myös vlmiudet työskennellä lll itsenäisesti muisskin tehtävissä kuin omss mmtissn. Yrittämisen loituskynnys on puusepänteollisuudess lhinen, kosk suuri investointej ei välttämättä trvit, jos on sopiv yrityside. L

5 Perustutkin non tvoitteet Puuln perustutkinnon teollisuuspuusepän koulutusohjelm nt lj-liset perusvlmiudet puutuote- j puusepänteollisuuden erilisiin työtehtäviin. Lisäksi hänellä on osminen j työelämän edellyttämä mmttitito inkin yhdessä puuln erikoistumislss siten, että hän voi sijoittu työelämään, suoriutu mmttilns tehtävistä muuttuvss toimintympäristössä sekä kehittää mmttititon. Puuln perustutkinnon suorittneell on monipuolinen mmttitito j hän kehittää sitä jtkuvsti. Hänellä on luovuutt, rohkeutt j om-loitteisuutt tehdä itsenäisiä rtkisuj toimiessn työntekijänä ti yrittäjänä. Hän on yhteistyökykyinen j pystyy näkemään työnsä osn suurempi tehtäväkokonisuuksi j ottmn huomioon lähilojen, joist tärkeimpänä uuden prosessiteollisuuden sekä käsi- j tideteollisuuden mmttilisten tehtävät omss työssään. Puuln perustutkinto tuott opiskelijlle lj-liset vlmiudet toimi puusepän työtehtävissä Suomen puutuoteteollisuudess j puuteollisuudess ti itsenäisenä yrittäjänä. Tutkinnon suorittnut os toimi erilisiss puusepänteollisuuden tuotteiden vlmistusprosesseiss sekä niihin liittyvästä prosessinohjuksess j kunnosspitotöissä. Hän toimii yrityksen ltu- j ympäristöjärjestelmän mukisesti. Puuseppä ott toiminnssn huomioon kestävän kehityksen vtimukset j tvoitteet. Puuln perustutkinnon suorittnut puusepällä on ongelmnrtkisutidot selvittää uudet tilnteet j lisäksi hän os toimi innovtiivisesti. Hän seur jtkuvsti puuln monipuolist kehittymistä sekä kotimss että ulkomill. Knsinvälisessä toimintympäristössä toimiv puuseppä os kommunikoid vierll kielellä j hänellä on tito mukutu erilisiin olosuhteisiin j kulttuureihin sekä toimi suvitsevsti erilisten ihmisten knss. Hän os luod knsinvälisiä kontktej j hänellä on jntsinen käsitys knsinvälisen puuln tilst j sen trjomist työmhdollisuuksist. Lisäksi mmtillisen peruskoulutuksen tvoitteen on nt opiskelijlle vlmiuksi yrittäjyyteen. Koulutuksen tvoitteen on myös tuke opiskelijoiden kehitystä hyviksi j tspinoisiksi ihmisiksi j yhteiskunnn jäseniksi sekä nt opiskelijoille jtko-opintovlmiuksien, mmtillisen kehittymisen, hrrstusten sekä persoonllisuuden monipuolisen kehittämisen knnlt trpeellisi tietoj j titoj. (1630/1998, 5 $ (muutos )). Elinikäisen oppimisen vintidot sisältyvät mmtillisten tutkinnon osien mmttititovtimuksiin j yhteisten tutkinnon osien osmistvoitteisiin sekä niiden rviointikriteereihin. Avintitojen tvoitteen tuke sellisen osmisen kehittymistä, jot trvitn jtkuvss oppimisess, työelämän tilnteiss selviytymisessä j tulevisuuden uusiss hsteiss. 2

6 1.2 Elinikäisen oppimisen vintitojen kuvus Oppiminen j ongelmnrtkisu Opiskelij ti tutkinnon suorittj suunnittelee toimintns sekä kehittää itseään j työtään. Hän rvioi om osmistn. Hän rtkisee työssään ongelmi sekä tekee vlintoj j päätöksiä. Hän toimii työssään joustvsti, innovtiivisesti j uutt luovsti. Hän hnkkii tieto, jäsentää, rvioij sovelt sitä. Vuorovikutus j yhteistyö Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii tilnteen vtimll tvll erilísiss vuorovikutustilnteiss sekä ilmisee erilisi näkökntoj selkeästi, rkentvsti j luottmust herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilisten ihmisten knss j työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilisi ihmisiä tsvertisesti. Hän noudtt yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä j toiminttpoj. Hän hyödyntää smns plutett toiminnssn. Ammttietiikk Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii työssään mmtin rvoperustn mukisesti. Hän sitoutuu työhönsä j toimii vstuullisesti noudtten tehtyjä sopimuksi j mmttiins kuuluv etiikk. Terveys, turvllisuus j toimintkyky Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii turvllisesti j vstuullisesti työ- j vpikn sekä liikenteessä j ylläpitää terveellisiä elintpoj sekä toimint- j työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti j hyödyntää llln trvittvn terveysliikunnn sekä ehkäisee työhön j työympäristöön liittyviä vroj j terveyshittoj. Aloitekyky j yrittäjyys Opiskelij ti tutkinnon suorittj edistää toiminnlln tvoitteiden svuttmist. Hän toimii loitteellisesti j sikslähtöisesti työntekijänä jlti yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintns j työskentelee tvoitteiden svuttmiseksi. Hän toimii tloudellisesti j tuloksellisesti j joht itseään. Hän mitoitt omn työnsä tvoitteiden mukn. Kestävä kehitys Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii mmttins kestävän kehityksen ekologisten, tloudellisten, sosilisten sekä kulttuuristen peritteiden mukisesti. Hän 3

7 noudtt ln työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä j sopimuksi. Estetiikk Opiskelij ti tutkinnon suorittj ott toiminnssn huomioon omn lns esteettiset tekijät. Hän edistää ti ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä j muut esteettisyyttä. Viestintä j mediosminen Opiskelij ti tutkinnon suorittj viestii monimuotoisesti j vuorovikutteisesti tilnteeseen sopivll tvll hyödyntäen kielititon. Hän hvinnoi, tulkitsee sekä rvioi kriittisesti erilisi medituotteit, käyttää medi j viestintäteknologi sekä tuott medi-ineistoj. Mtemti ikk j I uonnontieteet Opiskelij ti tutkinnon suorittj käyttää peruslskutoimituksi työssä vdittvien j rkipäivän lskutehtävien rtkisemisess. Hän käyttää esim. kvoj, kuvji, kuvioit j tilstoj mmttitehtävien j -ongelmien rtkisemisess j hän sovelt fysiikn j kemin linlisuuksiin perustuvi menetelmiä j toiminttpoj työssään. Teknolog i j tietotekniikk Opiskelij ti tutkinnon suorittj hyödyntää mmtiss käytettäviä teknologioit monipuolisesti. Hän ott työssään huomioon tekniikn hyödyt, rjoitukset j riskit. Hän käyttää tietotekniikk monipuolisesti mmtissn j knslisen. Aktiivinen knslisuus j eri kulttuurit Opiskelij ti tutkinnon suorittj käyttää hyödykseen tieto yhteiskunnn perusrkenteist j toimintvoist sekä osllistuu rkentvll tvll yhteisön toimintn j päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiens j velvollisuuksiens mukisesti sekä työssä että rkielämässä. Hän pyrkii ktiivisell toiminnll vikuttmn epäkohtien poistmiseen. Hän noudtt ts-rvo- j yhdenvertisuuslkej. Hän toimii sillisesti j työelämän vtimusten mukisesti eri kulttuuritustn omvien ihmisten knss kotimss j knsinvälisissä toiminnoiss. 4

8 1.3 Perustutkinnon rkenne PUUALAN PERUSTUTKINTO, PUUSEPPA Tutkinnon muodostuminen mmtillisess peruskoulutuksess, I 80 osp 2 Ammtilliset tutkinnon ost, 135 osp 2.1 Pkolliset tutkinnon ost, 45 osp Mterili- j vlmistustekniikk, 30 osp (PS2.1.1.p )' Asikslähtöinen vlm istustoim int, 1 5 osp ( PS p) 2.2Ylinniset tutkinnon ost, 90 osp Vlittv 1-3 tutkinnon os kohdist (30-90 osp). Lisäksi on vlittv kohdist yhteensä G-60 osp siten, että pkollisist j vlinnisist tutkinnon osist muodostuu yhteensä 135 osp. Mikäli vlitn tutkinnon os2.2.6, pitää sen lisäksi vlit tutkinnon os 2.2.7,2.2.8 ti Mssiivipuutuotteiden vlmistus, 30 osp (PS2.2.1.v) Levytuotteiden v I m istus, 30 osp (PS v) CNC-ohjelmointij -työstö, 30 osp (PS2.2.3.v) P rosess i p u use pä ntyöt, 30 osp (P v) 2.2.5Teràlekniikk j konehuolto, 30 osp Asennustyö, 5 osp (PS2.2.6.v) Klusteiden sennus, 10 osp (P v) Ovi- j ikkun-sennus, 10 osp (PS2.2.8.v) Porrssennus, 10 osp (PS2.2.9.v) Ovien vlmistus, 15 osp (PS v) lkkunoiden vlmistus, 15 osp (PS v) Portiden vlmistus, 15 osp (PS' v) Terätekniikk, 15 osp Sisustuspuusepäntyöt, 1 5 osp (P v) Höyläämötuotteiden vlmistus, 1 5 osp (PS v) CNC-työstö, 15 osp (PS v) Puuln tuotntoutomtiotekniikk, 1 5 osp (P v) 1 Suluiss on KPEDUn Primuksess käyttämä koodi. KPEDUn trjomt tutkinnon ost on merkifty hrmll. 5

9 Metlliklusteiden vlmistus, 1 5 osp (PS v) Tivutteiden vlmistus, 15 osp Entisöinti j puukorjus, 15 osp (PS v) Puuln tuotteiden myynti, 15 osp (P v) Tekninen suunnittelu j prototyypin vlmistus, 15 osp (PS v) Puutloelementtien vlmistus, 1 5 osp (P v) Puusepänln vl mistustoimi nt, 1 5 osp (P v) Kuivustekniikk, 15 osp (P v) Pintkäsittely, 15 osp (P v) Yritystoi m in nn su unn ittelu, 1 5 osp (V A v) Tutkinnon os mmtillisest perustutkinnost, osp (PS v) Tutkinnon os mmttitutkinnost ti erikoismmttitutkinnost* (PS v) Tutkin non os mmttikorkekouluopinnoist" ( PS v) Työpi kkohjjksi vlmentutum inen, 5 osp (V v) Yrityksessä toimiminen, 15 osp (VA2.15.'105.v) Huippuosjn toimiminen, 15 osp (PS v) , Pikllisiin mmttititovtimuksiin perustuv tutkinnon os 5-15 osp (PS v) - Kiintoklusteiden vlmistus, 15 osp (PS v) Tutkinnon os vpsti vlittvist tutkinnon osist, 5-15 osp (PS v) " Tämän vlinnisen tutkinnon osn ljuudeksi lsketn 15 osp. 3 Yhteiset tutkinnon ost mmtillisess peruskoulutuksess, 35 osp Pkolliset Vlinniset 3.1 Viestintä- j vuorovikutusosminen, 11 osp (Y3.1) 8 osp 3 osp Aidinkieli (Y3.1.1 p) Toinen kotiminen kieli, ruotsi (Y3.1.2.p) Viert kielet (Y3.1.3.p) 3.2 Mtemttis-luonnontieteellinen osminen,9 osp (Y3.2) osp 3 osp 6

10 Mtemtiikk (Y3.2.1.p) Fysiikk j kemi (Y3.2.2.p) Tieto- j viestintätekniikk sekä sen hyödyntäminen (Y3.2.3.p) 3.3 Yhteiskunnss j työelämässä trvittv osminen, 8 osp (Y3.3) Yhteiskunttidot (Y p) Työelämätidot (Y p) Yrittäjyys j yritystoi m int (Y p) Työkyvyn ylläpitäminen, liikunt j terveystieto (Y p) 3.4 Sosilinen j kulttuurinen osminen, 7 osp (Y3.4) Kulttuurien tuntemus (Y3.4.1.v) T ide j kulttuuri (ß..2.v) Etiikk (Y3.4.3.v) Psykologi (Y3...v) Ympäristöosminen (Y3.4.5.v) Os-lueit kohdist (Y3..6.v) osp 3 osp osp osp 16 osp Kohtien vlinnisist os-lueist voidn lti pienempiä kuin 3 osp:n ljuisi os-lueit, esim. 1-2 osp:n ljuisi os-lueit. Nämä vlinniset os-lueet lditn tutkinnon perusteiss olevien 3 osp:n os-lueiden osmistvoitteiden, rvioinnin kohteiden j rviointikriteerien pohjlt. Lisäksi kohtien os-lueist voidn lti uusi tutkinnon perusteiss olevi 3 osp:ttä ljempi 4 osp:n ljuisi vlinnisi os-lueit. Näihin os-lueisiin lditn osmistvoitteet, rvioinnin kohteet j rviointikriteerit Opetushllituksen määräyksen liitteen mukisesti. 4 Vpsti vlittvt tutkinnon ost, l0 osp 4.1 Ammttitito syventäviä ti ljentvi mmtillisi tutkinnon osi (W4.1.v) 4.2Pikllisiin mmttititovtimuksiin ti osmistvoitteisiin perustuvi tutkinnon osi (W4.2.v) 4.3 Yhteisiä tutkinnon osi ti lukio-opintoj (W.3.v) 4.4 Jtko-opintovlmiuksi timmtillist kehittymistä tukevi opintoj (W.4.v) 4.5 Työkokemuksen kutt hnkittuun osmiseen perustuv yksilöllinen tutkinnon os (W4.5.v) 5 Tutkinto yksilöllisesti ljentvt tutkinnon ost (YL5.v) 7

11 1.4 Tutkinnon muodostuminen Kuvioss 1 on hvinnollistettu perustutkinnon muodostumist moduleittin (KU- VIO 1). Väreillä hvinnollistetn opintojen eteneminen tutkinnon osittin. Symbolit kertovt, mihin osiin sisältyy työssäoppiminen j mmttiosmisen näyttö. tutkinnon ost 1 Socn tutkínnon ost 15 osp 5 osp Ammtillinen 10 osp Väreillä hvinnollistetn opintojen eteneminen tulkinnon osittin. Symbolit kertovt mihin sisåltyy työssäoppiminen j mmttiosmisen näyttö 8

12 2 AMMILLISET TUTKINNON OS, 135 osp 2.1 Pkolliset tutkinnon ost, 45 osp Mterili- j vlmistustekniikk, 30 osp Toteutus käytännössä 1 Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist o Aikisempi työskentely puusepänln työtehtävissä Mhdolliset ikisemmt opinnot Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit Opettj kirj oppim isen seurntkohteiden rvioi nti päätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppi m isen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppi m isen tvoitteeuseurntkohteet käydään yhdessä läpi työpikkohjjn, opiskel ijn j opettjn knss työssäoppi m isest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppi m isen ikn oppim isen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppim ist ohjv opettj vrm ist opiskel ijn oppi m isen työp ikkohjjlt. Arviointipäätös on opettjn j työp i kkohjjn yhdessä tekemä. 9

13 Toteutus käytännössä Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4. Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvus näytöstä Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä vlmistmll itsenäisesti suullisi ohjeit noudtten ti kirjllisi työsuunnitelmi tulkiten yksinkertisen tuotteen ti tuotteen osi. Pinopiste on työturvllisess j ergonomisess työskentelyssä sekä koneiden käytön hllinnss. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Työtä tehdään siinä ljuudess, että osoitettv osminen vst kttvsti tutkinnon perusteiss määrättyjä mmttititovtimuksi, rvioinnin kohteit j kriteereitä. Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss /työkohteess ti mmtillisess peruskoulutuksess koulutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Näyttöympäristönä voi oll työssäoppimispikk ti opiston käytännön opetuksen ympäristöt. Ammttiosmisen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij j opettj. Opiskelij tekee itservioi n n i n osm isestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät pääsääntöisesti opettjt j työelämän edustjt yhdessä ti opettj(t) toimikunnn päätöksen mukisesti. Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi 5.Muu osmisen rviointi Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä. Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. 10

14 Toteutus käytännössä 6.Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioinn in perustel ut kirjtn mmttiosmisen näytön rvioin nin yhteydessä. Oppim isen etenemisen seurnt: Oppim isympäristö j menetelmät: Opetustilt, työsli. Hrjoitustöiden vlm istus, Oppilitoksen käytännön oppimisympäristöissä. Teoriopinnot j oppimistehtävät Ammttititovtimukset Opiskelij os. Peruskoneetj työturvllisuus. Mittimet o Lti yksinkertisi mmttipiirustuksi o Lti mterililuettelon o Määrittää puutvrn kosteuden o Mterilit o Liitosten perusteet o Liimuksen perusteet o Pintkäsittelyn perusteet o Terä j konehuolto o luke mmttipiirustuksi j suunnitell sen mukn työjärjestyksen Opiskeltv sisältö o Työjt. suojlitteet, henkilökohtiset työturvllisuusväl ineet o Työn suunnittelu. Tekninen piirtämisen sisältöt: o projektiot o mitoitus o kokoonpnokuvt o Mterililuettelot. Mittimet o Puuntyöstökonejokortti, koneet j litteet o Mterilien vlint. Viimeistely j lduntrkkilu o Pintkäsittelyn perusteet o Mterilituntemus. Kuivustekniikk. Työmenetelmien,välineiden j koneiden käyttö. liitokset,pintkäsittely o terähuolto. o käsityöklut o muut terät. Konehuoltoperuskoneille o kestävä kehitvs, iätteiden Oppimisen seurntkohteet 1. Os noudtt työikoj, käyttää työsu j suojimi. 2. Os tuotteen vlmistukseen liittyvän suunnittelun, os käyttää mittvälineitä. 3. Suoritt puuntyöstökonejokortin 4. Os vlmist hrjoitustyöt piirusten mukn:. Oppimistehtävä 1 o Oppimistehtävä 2. Oppimistehtävä 3 o Oppimistehtävä 4. Oppimistehtävä 5 5. Tietää puun ominisuudet, puuljit, mterilit, kuivuksen Tietää liitokset, liimt 6. Os pintkäsittelyn perusteet. 7. Tietää puun työstössä käytettävät terät, sekä konehuollon merkityksen T7

15 o o lti ktkisuj ploitteluluettelon käyttää ln mittvälineitä käyttää mterilejj muit ineit käyttökohteen mukn oikein mitt puutvrn kosteuden vlmist tuotteiden rkenteit j liitoksi vlmist tuotteit määriteltyjen ltuvtimusten mukn viimeistellä vlmistmns tuotteet pintkäsittelyn edellyttämällä tvll pintkäsitellä tuotteen trkoituksen mukisel-l tvll työskennellä työturvllisesti, huomioiden myös Atexdirektiivin velvoitteet ylläpitää työpikn järjestystä j siivot työpisteensä. ljittelu o Atex-direktiivi o työturvllisuuskortin j tulityökortin suorittm iseen vdittvt vlmiudet sekä tiedollisesti j tidollisesti EA1 vstvt tidot. Opiskelij os käyttää vähintään seurvi peruskoneit: o pyörösh o vnnesh o oikohöylä o tsohöylä. ljyrsin o yläjyrsin o monikrporkone o pineilmpuristin o CNC - kone o nuhhiomkone 72

16 2.1.2 Asikslähtöinen vlmistustoimint, l5 osp KESKEISET ASI- Toteutus käytännössä l.kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist o Aikisempi työskentely puusepänln työtehtävissä o Mhdolliset ikisemmt opinnot Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2.Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss eiole os-lueit Opettj kirj oppimisen seurntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonosittin i os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3.Työssäoppimise n /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppi m isen tvoitteeuseur ntkohteet käydään yhdessä läpi työpikkohjj n, opiskelijn j opettjn knss työssäoppi m isest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppi m ist ohjv opettj vrm ist opiskelijn oppim isen työpikkohjjlt. Arvioi nti päätös on opettjn j työpi kkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppim isen rvioi ntipäätöksen Wilmn 4.Ammttiosmis en näyttö Ammttiosmisen näytön ku- Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvus näytöstä Opiskelij ti tutkinnon suorittj osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä ti tutkintotilisuudess vlmistmll itsenäisesti sikkn suullisi ohjeit noudtten ti kirjllisi työsuunni- 13

17 Toteutus käytännössä vus j toteutus Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn telmi tulkiten tuotteen ti tuotteen osi. Työn rvioinniss korostetn työn iktuluss pysymistä j vlmiin tuotteen mitttrkkuutt j ltu. Työtä tehdään siinä ljuudess, että osoitettv osminen vst kttvsti tutkinnon perusteiss määrättyjä mmttititovtimuksi, rvioinnin kohteit j kriteereitä. Am mttiosm isen näyttöä ti tutkintoti lisuutt voidn jtk toisess työpikss/työkohteess t i m mti llisess peruskou I u- tuksess koulutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Näyttöym päristönä voi oll työssäoppim ispikk, opiston käytän nön opetuksen ympäristöt. Ammttiosmisen näytön kuvus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä. Arviointikeskustelu Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij j opettj. Opiskelij tekee itservioinn i n os m isestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Ammttiosmisen näytön ryosnn päättävät pääsääntöisesti opettjt toimikunnn päätöksen mukisesti Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rvioi ntikeskustel un yhteydessä. 5.Muu osmisen rviointi Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. 6.Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioin n in perustel ut ki rjtn m mttiosm isen näytön rvioin n in yhteydessä. L4

18 Oppimisenetenemisenseurnt: Pkollisettutkinnonostsuoritettu Oppimisympäristö j menetelmät: Opetustilt, työsli, teoriluokk.työtehtävissä toimiminen joko työssäoppimispikll ti oppilitoksen käytännön oppimisympäristöissä. Teoriopinnot j oppimistehtävät. Am m ttit itovtim u kset Opiskeltv sisältö Oppimisen seurntkohteet Opiskelij os selvittää sikkn trpeen lti trvittvt dokumentit tuotteen vlmistmiseksi vlmist tuotteen nnettujen kriteereiden mukisesti iktulu noudtten viimeistellä tuotteen pintkäsittelyn edellyttämällä tvll. o Työjt. suojlitteet,henkilökohtiset työturvll i- suusvälineet Työn vstnotto. Työn suunnittelu o Tekninen piirtäminen o Mterililuettelot o Mittimet o Viimeistely j lduntrkkilu o Pintkäsittelynperusteet. Mterilituntemus. Työmenetelmien,välineiden j koneiden käyttö o Dokumentit o Kestävä kehitys o mtemtiikk 1. Os noudtt työikoj, käyttää työsu j suojimi. 2. os selvittää tuotteen ulkonäön, mitttrkkuuden j ltukriteerit, vlmist sikstö tä. 3. Os tuotteen vlmistukseen liittyvän suunnittelun, os käyttää mittvälineitä. 4. Tietää puun ominisuudet, puu ljit, mterilit, Tietää liitokset, liimt 5. Os pintkäsittelyn perusteet. L5

19 2.2 Vlinniset tutkinnon ost, 90 osp Mssiivipuutuotteiden vlmistus, 30 osp Toteutus käytännössä l.kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist:. Aikisempi työskentely puusepänln työtehtävissä, joss käytetään mssiivipuutuotteit. Mhdolliset ikisemmt opinnot Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2.Oppimisen rviointi Oppi m isen rvioi n nin suun nitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit Opettj kirj oppim isen seur ntkohteiden rviointi päätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3.Työssäoppimise n /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppim isen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteeuseurntkohteet käydään yhdessä läpi työpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppimist ohjv opettj vrmist opiskelijn oppimisen työpi kkohjj lt. Arviointi päätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppim isen rvioi nti päätöksen Wilmn. 16

20 Toteutus käytännössä KESKEISET ASI- 4. Ammttiosmisen näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvus näytöstä. Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä vlmistmll mssiivipuutuotteen nnettujen ohjeiden mukisesti käyttäen puusepänln keskeisim piä työstökoneit. Työtä tehdään siinä ljuudess, että osoitettv osminen vst kttvsti tutkinnon perusteiss määrättyjä mmttititovtimuksi, rvioinnin kohteit j kriteereitä. Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss /työkohteess ti mmtillisess peruskoul utuksess kou I utuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Näyttöym päristönä voi oll työssäoppimispikk ti opiston käytännön opetuksen ympäristöt. Ammttiosmisen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä. Arviointikeskustelu Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij j opettj. Opiskelij tekee itservioi nn in osm isest n kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät pääsääntöisesti opettjt j työelämän edustjt yhdessä ti opettj(t) toimikunnn päätöksen mukisesti Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osmisen rviointi Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tutkin non os n rvosn m uodostuu mmttiosm isen näytöstä. Ammttiosmisen näytön ryosn on tutkinnon osn osmisen ryosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioi nn i n perustel ut ki rjtn m mttiosm isen näytön rvioi n nin yhteydessä. 17

21 Oppimisen etenemisen seurnt: Oppimisympäristö j menetelmät: Pkolliset tutkinnon ost suoritettu Opetustilt, työsli, työssäoppimispikk Työtehtävissä toi m im i ne n joko työssä o ppim isp i k ll t i oppil itoksen käytä n nön o ppi m isym pä ristöissä. Teoriopinnot j oppimistehtävät. Am m ttit itovtim u kset Opiskeltv sisältö Oppimisen seurntkohteet Opiskelij os.vlm ist mssiivipuutuotteit ti niiden osi.luke työpiirustuksi j lti osluettelon.vlit tuotteen käyttökohteeseen soveltuvt puu- j muut mterilit.käyttää vlm istuksess käytettäviä puuntyöstökoneit, litteit j teriä.vl it mssiivipuutuotteen vlmistukseen liittyviä erilisi liitosmenetelm iä, mllineit jlti vlm istustekniikoit.toim i sikslähtöisesti. Työjt. suojlitteet, henkilökohtiset työturvllisuusvälineet r Liitokset. Työn vstnotto. Työn suunnittelu o Tekninen piirtäminen o Mterililuettelot o Mittimet o Viimeistely j lduntrkkilu. Pintkäsittelynperusteet Mterilituntemus o Työmenetelmien,välineiden j koneiden käyttö o Dokumentit Kestävä kehitys 1. Os noudtt työikoj, käyttää työsu J suojrmr. 2. os selvittää tuotteen ulkonäön, mitttrkkuuden j ltukriteerit 3. Os tuotteen vlmistukseen liittyvän suunnittelun, os käyttää mittvälineitä. 4. Tietää puun ominisuudet, puuljit, mterilit, Tietää liitokset, liimt 5. Ospintkäsittelyn perusteet. 18

22 2.2.2 Levytuotteiden vlmistus 30 osp KESKEISET ASI- Toteutus käytännössä l.kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist Aikisempi työskentely puusepänln työtehtävissä, puutuote ln eril isten levyjen jlostm inen vlm iiksi tuotteiksi j oskomponenteiksi sekä erilisten levyjen jtkojlostminen. Mhdolliset ikisemmt opinnot Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rvioíntipäätöksen Wilmn. 2.Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit Opettj ki rj oppim isen seurntkohteiden rviointi päätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3.Työssäoppimise n /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutki nnon os n oppim isen seu r ntkohteist ( HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppim isen tvoitteeuseur ntkohteet käydään yhdessä lä pi työpikkohjj n, opiskelijn j opettjn knss työssäoppim isest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppim ist ohjv opettj v rm ist opiskelijn oppim isen työpikkohjj lt. Arvioi nti päätös on opettj n j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn. 4.Ammttiosmis en näyttö Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvus näytöstä L9

23 Toteutus käytännössä Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Opiskelij osoitt mmttititons tekemällä puutuoteln levyjen jlostmist vlmiiksi tuotteiksi, oskomponenteiksi, ti suorittml l erilisten levyjen jtkojlostm ist. V lm istm inen voi tphtu joko konelinjoill ti yksittäisillä koneill, puutuoteln tehtss ti mhdollisimmn idoss levyklusteiden vlmistuksen ympäristössä. Työtä tehdään siinä ljuudess, että mmttitidon voidn todet vstvn mmttititovtimuksi. Näyttö koostuu khdest näytöstä joist ensimmäinen näyttö oppilitoksess j toinen työssäoppimispikll. Työtä tehdään siinä ljuudess, että osoitettv osminen vst kttvsti tutkinnon perusteiss määrättyjä mmttititovtimuksi, rvioinnin kohteit j kriteereitä. Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss /työkohteess ti m mtil I isess peruskou I utu ksess kou lutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Näyttöympäristönä voi oll työssäoppimispikk j opiston käytännön opetuksen ympäristöt. Ammttiosmisen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Arviointikeskustelu Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Ammttiosmisen näyttö osoitetn khdess näytössä, yksi näyttö koulun oppimisympäristössä j toinen näyttö työssäoppimispikll. Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointi keskustel uss, johon osll istuvt opiskel ij, työelämä ned ustj j opettj. Opiskelij tekee itservioinnin osmisestn kriteereiden perustel l. Opettj kirj rvioi ntiin os llistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät pääsääntöisesti opettjt j työelämän edustjt yhdessä ti opettj(t) toimikunnn päätöksen mukisesti Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä. 5.Muu osmisen rviointi Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. 20

24 Toteutus käytännössä 6.Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen osnäytöistä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioinn i n perustelut kirjtn m mttiosm isen näytön rvioi nnin yhteydessä. Tutkinnon osn nimi j ljuus (osp): Levytuotteiden vlmistus 30 osp Oppimisenetenemisenseurnt: Pkollisettutkinnonostsuoritettu. Oppimisympäristö j menetelmät: Opetustilt, työsli, työssäoppimispikk Työtehtävissä toi m im ine n jo ko työssäoppim isp i k I l ti oppilitoksen käytä nnön oppimisympäristöissä. Teoriopinnot j oppimistehtävät. Ammttititovtim ukset Opiskeltv sisältö Oppimisen seurntkohteet Opiskelij os.tehdä setteit j säätöjä levyklusteit jlostvil le koneille.vlit j suoritt terien vihtoj käyttämiinsä konersiln.käyttää sekä konelinjn koneit, että yksittäisiä koneit.käyttää numeerist työstötekniikk levytuotteiden vlm istu k- SESSA.pinnoitt puutuoteln levyjä.tuott ldukkit j mit ttrkkoj kom ponenttej.tehdä levyklusteiden kokoonpnoj. Työjt. suojlitteet,henkilökohtiset työturvll i- suusvälineet. Liitokset Työn suunnittelu, stndrdit o Tekninen piirusten lukutito. Mterililuettelot, hinnoittelu. Helt o Viimeistely j lduntrkkilu. Mterilituntemus o Työmenetelmien,välineiden j koneiden käyttö, cnc{ekniikk. Dokumentit Kestävä kehitys 1. Os noudtt työikoj, käyttää työsu j suojimi. 2. Os käyttää levytuotteiden vlmistuksess käytettäviä koneit. 3. Os vlmist levyklusteiden osi. 4. Os käyttää numeerisi työstökoneit. 5. Oslevyklusteiden kokoonpnon. 6. Os keskeisimmät helt levytuotteiden vlmistuksess. 21,

25 2.2.3 GNG-ohjelmointij työstö, 30 osp Toteutus käytännössä l.kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist: Ai kisem pi työskentely puusepänl n työtehtävissä, CNCkoneen käyttäminen j ohjelmointi. Mhdolliset ikisemmt opinnot Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osm isen tunnustm ispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2.Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit Opettj kirj oppim isen seurntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3.Työssäoppimise n /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteeuseurntkohteet käydään yhdessä läpi työpi kkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppim isest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppim ist ohjv opettj vrm ist opiskelijn oppim isen työp i kkohjj lt. Arviointipäätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4.Ammttiosmis en näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Näyttötod istukseen tu lee yksilölli nen kuvus näytöstä. Opiskelij osoitt osmisensmmttiosmisen näytössä vlmistmll itsenäisesti CNC-koneell tuotteen, jonk on piirtänyt ti mllintnut CAD-ohjelmll. 22

26 Toteutus käytännössä Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Työtä tehdään siinä ljuudess, että osoitettv osminen vst kttvsti tutkin non perusteiss määrättyjä m mttititovtimuksi, rvioinnin kohteit j kriteereitä. Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss/työkohteess ti mmtillisess peruskoulutuksess koulutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Näyttöympäristönä voi oll työssäoppimispikk ti opiston käytännön opetuksen ympäristöt. Ammttiosmisen näytön toteutus voioll HOPS:n mukn yksilöllinen. Arviointikeskustelu Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä. Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij, työelämänedustj j opettj. Opiskel ij tekee itservioinn in osm isestn kriteereiden perustell. Opettj ki rj rviointiin osllistuvien os puolten rvioinnit Wilmn. Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi 5.Muu osmisen rviointi Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät pääsääntöisesti opettjt j työelämän edustjt yhdessä ti opettj(t) toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä. Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. 6.Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioinnin perustelut kirjtn mmttiosmisen näytön rvioinnin yhteydessä. 23

27 Oppimisenetenemisenseurnt: Pkollisettutkinnonostsuoritettu Oppimisympäristö j menetelmät: Opetustilt, työsli, työssäoppimispikk Työtehtävissä toimiminen joko työssäoppimispikll ti oppilitoksen käytä nnön oppimisym päristöissä. Teoriopinnot j oppimistehtävät. Am mttit itovtim u kset Opiskeltv sisältö Oppimisen seu rnt kohteet.tehdä työpiirustuksi CAD -ohjelmn vull.3d -mllintmisen perusteet.vlmist 2D-3D CAM - työstördt.käyttää CNC-ohjttu työstökonett o Työjt. suojlitteet, henkilökohtiset työturvl lisuusvälineet o tekninen piirtäminen o Työstörtohjelmt o CNC- työstöyksikön käyttö. CNC- työstöyksikön huolto 1. Os noudtt työikoj, käyttää työsu j suojimi. 2. Mllint tuotteen CAD ohjelmll 3. Os käyttää CAMohjelm 4. Työmenetelmien, - välineiden j mterilin hllint. 5. Käytännönhuoltotehtävä 24

28 2.2.4 Prosessipuusepäntyöt, 30 osp Toteutus käytännössä l.kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist: o o Aikisempi työskentely puusepänteollisuuden työprosesseiss j tuotntoprosessin konelinjn koneill Mhdolliset ikisemmt opinnot Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2.Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss eiole os-lueit Opettj kirj oppim isen seu rntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3.Työssäoppimise n /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppi m isen toteutuksen seur ntkohteet määritetään opiske- I ijkohtisesti tutki nnon os n oppim isen seu rntkohteist ( H OPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteeuseurntkohteet käydään yhdessä läpi työpi kkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppim isest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustel u työssäoppi m isen i kn oppi m isen seu rntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppi m ist ohjv opettj vrm ist opiskel ijn oppim isen työp i kkohjjlt. Arviointipäätös on opettj n j työp i kkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn. 4.Ammttiosmis en näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvus näytöstä. Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä tekemällä prosessin omisess vlmistustoiminnss puun jtkojlostust korkeltuisi ksi j m itttrkoiksi puusepänln tuotteiksi, puut jlostviss tehtiss ti mhdollisimmn idoss prosessityön vlmistuksen ympäristössä. Työt voivt kohdistu esimerkiksi 25

29 Toteutus käytännössä sh- j puutvrn jtkojlostmiseen, erilisten kntvien puurkenteiden, puulevyjen t i erilisten pu u rkentm isen sisustustuotteiden vlmistmiseen. Työtä tehdään siinä ljuudess, että osoitettv osminen vst kttvsti tutkinnon perusteiss määrättyjä mmttititovtimuksi, rvioinnin kohteit j kriteereitä. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss/työkohteess ti mmtillisess peruskoulutuksess koulutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Näyttöympäristönä voi oll työssäoppimispikk ti opiston käytännön opetuksen ympäristöt. Ammttiosmisen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä. Arviointikeskustelu Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij, työelämänedustj j opettj. Opiskel ij tekee itservioin nin osm isestn kriteereiden perustel l. Opettj kirj rviointi i n osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät pääsääntöisesti opettjt j työelämän edustjt yhdessä ti opettj(t) toimikunnn päätöksen mukisesti Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä. 5.Muu osmisen rviointi Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. 6.Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioinnin perustelut kirjtn mmttiosm isen näytön rvioinnin yhteydessä. 26

30 Oppimisenetenemisenseurnt: Pkollisettutkinnonostsuoritettu Oppimisympäristö j menetelmät: Opetustilt, työsli, työssäoppimispikk Työtehtävissä toimiminen joko työssäoppimispik ll ti oppilitoksen käytä nnön oppim isym pä ristöissä. Teoriopinnot j oppimistehtävät. Am mttititovtimu kset Opiskeltv sisältö Oppimisen seu rntkohteet Opiskelij os. työskennelläpuusepänteollisuuden työprosessiss ohjeiden mukisesti, normlijoutu isuudel l o sett j tehdä säätöjä tuotntoprosessin konelinjn koneille o vlit j viht teriä konelinjn koneisiin sekä suoritt muut linjnhoitjlle kuuluvt huolto- j puhdistustehtävät o seurt j vlvo tuotntoprosessiss tuotettujen tuotteiden ltu j koneiden kunto o toimi mhdollisiss ongelm tilnteiss oikell tvll o käyttäätuotntoprosessin utomtiotekniikk. tuotntokohtisestihyödyntää numeerist työstötekniikk vlm istuksess o toimi työryhmässä o käyttää tuotnnon seurntjärjestelmiä o Työjt. suojlitteet,henkilökohtiset työturvllisuusvälineet o tuotntoprosessinkonelinjn säädöt. tuotntolinjn terät j huolto j puhdistus o Ltujärjestelmät o tuotnnonseurntjärjestelmät o utomtiotekniikk CNC- työstöyksikön käyttö 1. Os noudtt työikoj, käyttää työsu j suojimi. 2. sett j tehdä säätöjä tuotntoprosessin konelinjn koneille 3. Suoritt trpeelliset huoltotoimenpiteet 4. Os seurt j vlvo vlm istettvien tuotteiden ltu tuotntoprosessiss j puuttu ltupoikkemiin 5. Käyttää tuotntoprosessin utomtiotekniikk 6. Käyttää tuotnnon seurntjärjestelmiä (Terästekniikk j konehuolto, 30 osp) 27

31 2.2.6 Asennustyö, 5 osp Toteutus käytännössä l.kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist: o Aikisempi työskentely puusepänln jonkin toimiln sennustehtävissä o Mhdolliset ikisemmt opinnot Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustm ispäätöksen j kirj rvioi ntipäätöksen Wilmn. 2.Oppimisen rviointi Oppi m isen rvioin nin su u nnitelmt (seurntkohteet) on ld ittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit Opettj kirj oppimisen seurntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3.Työssäoppimise n /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlmiiksi. Oppimisen tvoitteeuseurntkohteet käydään yhdessä läpi työp i kkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppi m isest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopim uksen llekirjoitustilnteess. Opiskelij ohjv työpikkohjj käy opiskelijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppim isest. Työssäoppi m ist ohjv opettj vrm ist opiskelijn oppi m isen työpi kkohjjlt. Arviointi päätös on opettj n j työpi kkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4.Ammttiosmis en näyttö Ammttiosmisen näytön ku- Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvus näytöstä. Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä tekemällä jonkin puusepänteollisuuden toimiln sennustehtäviä piirustusten j työohjeiden mukisesti sennustyökohteess ti 28

32 Toteutus käytännössä vus j toteutus Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn muuss mhdollisimmn hyvin todellisi olosuhteit vstvss työympäristössä. Työtä tehdään siinä ljuudess, että osoitettv osminen vst kttvsti tutkinnon perusteiss määrättyjä mmttititovtimuksi, rvioinnin kohteit j kriteereitä. Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss/työkohteess ti mmtillisess peruskoulutuksess koulutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Näyttöympäristönä voi oll työssäoppimispikk ti opiston käytännön opetuksen ympäristöt. Ammttiosmisen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä joko klusteiden,-ovi,-ikkun ti porrssennuksen knss Arviointikeskustelu Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij, työelämänedustj j opettj. Opiskel ij tekee itservioi n ni n osm isestn kriteereiden perustell. Opettj ki rj rviointi i n osll istuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Ammttiosmisen näytön ryosnn päättävät pääsääntöisesti opettjt j työelämän edustjt yhdessä ti opettj(t) toimikunnn päätöksen mukisesti Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä. 5.Muu osmisen rviointi Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. 6.Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioin n in perustel ut kirjtn m mttiosm isen näytön rvioi nn i n yhteydessä. 29

33 Oppimisenetenemisenseurnt: Pkollisettutkinnonostsuoritettu Oppim isympäristö j menetelmät: Opetustilt, työsli, työssäoppimispikk Asennustehtävissä toimiminen työssäoppimisp ikll, o p p i l ito kse n o p pi l styö ko hte i ss/työs I iss. Teoriopinnot j oppimistehtävät. Ammttititovtim u kset Opiskeltv sisältö op Opiskelij ti tutkinnon suorittj os: Tehdä sennustyöhön liittyvät vlmistelut j lopetustyöt Tehdä yksinkertisi sennustöitä Käyttää sennustöissä trvittvi peruskoneit, -litteit j työvälineitä Luke sennustöihin liittyviä piirustuksi j piirrosmerkkejä Käyttää sennustyöhön liittyviä kiinnitystrvikkeit Tehdä sennustyöhön liittyviä lskelmi o Työn suunnittelu. Työn kokonisuuden hllint o Yrityslähtöinen,lduks j tloudellinen toimint o Omn työn ruiointi o Asennustyön hllint o Työvälineiden käyttö o Mterilien,trvikkeiden j tuotteiden hllint o Piirustusten j piirrosmerkkien hllint o Tuotetuntemus o Mterilien ominisuuksien tunteminen o Mtemtiikk j luonnontieteet Ammttietiikk o Terveys,turvllisuus j toimintkyky o Kestävä kehitys. Oppiminen j ongelmnrtkisu o Vuorovikutus j yhteistyö L. Noudtt sovittuj työikoj j -ohjeit, työsun- j suojinten käyttö. 2. Työn suunnittelu 3. Asennustöiden teko j hllint 4. Koneiden j litteiden käyttö 5. Piirustustenlukutito 6. Asennustrvikkeiden käyttö 7. Ongelmnrtkisukyky 8. Mterililskent 30