Yhteiskunnallinen yrittäjyys Pekka Haavisto Kalliola uudistuu Hyvinvointi murroksessa

Setlementti 2 2 0 1 5 S E T L E M E N T T I L I I K E O N I H M I S E N M U O T O I N E N Yhteiskunnallinen yrittäjyys Pekka Haavisto Kalliola uudistuu Hyvinvointi murroksessa

s i s Ä l T ö 2 2 0 1 5 04 08 09 11 Kohtaamisia byrokratian ohi Setlementtitoimijat muuttavat kimppaan Kalliola on kommunikaatioväylä yhteiskunnan palveluihin Yhteiskunnallista yrittäjyyttä nuorille 09 Silke Brandt on saanut apua Kalliolan setlementin Ne-Rå-neuvontapalveluista suomalaisen byrokratian koukeroihin. 14 Otsola ponnistaa opintotoiminnasta ja nuorisotyöstä 16 Matkalla käsityön somaestetiikkaan 18 Lähemmäs taidetta 20 22 24 26 Rauhaa, rakkautta ja respektii! Saksassa nuoret ovat vahvasti mukana vapaaehtoistoiminnassa "Paras retki mitä on tehty pitkään aikaan!" Uusia ideoita asumiseen Berliinistä 04 Setlementtiliiton uusi puheenjohtaja Pekka Haavisto suuntaa katseen eriarvoistumiseen ja kansalaistoiminnan mahdollisuuksiin. Kannen kuvasi:anna Autio 07 Haluamme omaa elämää, toteaa Tommi Tyynilä kolumnissaan. 2 11 Yhteiskunnallinen yrittäjyys voi tarjota nuorille verkostoja ja työmahdollisuuksia. Haastattelussa Setlementtiliiton Meillä on idea -hankkeen projektipäällikkö Evelyn Sõer. S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 2 2 0 1 5 03 07 28 30 30 P A L S T A T P Ä Ä K i R J o i T U s Keskellä hyvinvointivaltion muutosta Suomalainen hyvinvointivaltio on leikkausten ja muutosten kohteena. Nyt on tärkeää miettiä kansalaisjärjestöjen paikkaa. K O L U M N I Haluamme omaa elämää Tommi Tyynilä muuttaa elokuussa Setlementtiasuntojen Kipparintaloon, joka on kehitysvammaisille nuorille suunnattu tuetun asumisen talo Helsingin Kalasatamassa. T Ä S S Ä J A N Y T Uutisia, ajankohtaisia teemoja ja tulevia tapahtumia S E T L E M E N T I T Suomalaiset setlementtitoimijat yhteystietoineen T I E T O A S E T L E M E N T T I L I I K K E E S T Ä

P Ä Ä K i R J o i T U s Keskellä hyvinvointivaltion muutosta Suomeen on saatu uusi hallitus. Se aloittelee työtään vaikeassa tilanteessa. Uudistusten lista on pitkä, ja kipeääkin sen tiedetään tekevän. Hallitus sanoo, että halvemmalla voidaan saada aikaan entistä parempaa, mutta ne joiden etuuksista ja asemasta ollaan leikkaamassa eivät sitä usko. Pelätään kurjistumisen ja väliinputoamisten kierrettä. Ihan aiheetonta pelko ei olekaan, sillä Euroopassa on esimerkkejä siitä, miten valtio tarjoaa kansalaisille ja järjestöille yhä enemmän sosiaalista vastuuta ja entisiä tehtäviään. Tästä on seurannut, että valtiot ovat korostaneet enemmän ihmisten omaa vastuuta elämästään kuin näiden ihmisja kansalaisoikeuksia. Viime vuonna Setlementtiliiton julkaisusarjassa ilmestyi professori Briitta Koskiahon teos Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa etsimässä. Sen ydinviesti oli monin osin sama kuin maamme uuden hallituksen. Entisenlainen elämänmeno ei ole enää mahdollista. Yhteiskunnan tarjoama universaali ja aukoton sosiaaliturva ja kaikki muut hyvinvointivaltion tarjoamat palvelut ovat muutoksessa. Hyvinvointivaltiota ei entisessä merkityksessä enää ole ja rehellisiä ollaksemme on kysyttävä, oliko sitä koskaan oikeasti olemassa. Rakensimme hyvinvointiamme velkaa ottamalla. Tilanne on paradoksaalinen, yhtäältä hirvittää ja toisaalta ymmärrämme, että muutoksen on tultava. Tulossa oleva muutos voi oikein oivallettuna sisältää paljon myönteistä. Pitkälti se riippuu meistä itsestämme. Hyvinvointivaltion jäsenet ovat olleet veronmaksajia, asiakkaita ja kuluttajia. Mahdollisuutemme yhteiskunnalliseen osallistumiseen on ollut oikeus äänestää vaaleissa, eikä sen jälkeen oikein muuta. Kansalaisyhteiskunnan jäsenet, kansalaiset, sen sijaan osallistuvat päätöksentekoon aluetasolla ja muuttavat ajatteluaan ja toimintaansa vastuullisemmaksi sekä suhteessa itseensä että lähimmäisiinsä. Nämä muutokset yhteiskunnassamme ovat enemmän kuin tervetulleita. Setlementtiliitto täyttää pian sata vuotta. Me olemme vastuullisia siitä, millaisen setlementtiliikkeen jätämme jälkeemme tuleville. Liikkeemme historia ja nykypäivä antavat meille kaikki mahdollisuudet olla keskeisiä kansalaisyhteiskunnan rakentajia. Se edellyttää meiltä avautumista yhteistyöhön ja rohkeutta liikkua omilta mukavuusalueiltamme. Hyvää ja toiveikasta kesää. P e n t t i L e m m e t y i n e n T o i m i t u s j o h t a j a, S e t l e m e n t t i l i i t t o Seura a Setlementtiliittoa Facebookissa! w w w.facebook.com/setlementtiliitto Setlementti Setlementti-lehti on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto. S e t l e m e n t t i - l e h t i, Läntinen Brahenkatu 2, 00510 Helsinki, lehti@setlementti.fi Va s ta ava p ä ät o i m i t ta j a, Pentti Lemmetyinen, pentti.lemmetyinen@setlementti.fi, p. 0400 961 469 T o i m i t u s s i h t e e r i, Heta Mulari, heta.mulari@setlementti.fi M u u t o i m i t u s k u n ta : Jaana Kymäläinen, Kirsi Lohtander, Susanna Raunio U L K O A S U, Jaakko Bashmakov T I L A A J A P A LV E L U, Merja Eloaho, merja.eloaho@setlementti.fi, p. 040 578 3564 P a i n o, Nykypaino Oy, Helsinki, 2015, ISSN 1797-4119 3 2 2 0 1 5 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

4 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 2 2 0 1 5

T e k s t i : H e t a M u l a r i K u v a t : A n n a A u t i o Kohtaamisia byrokratian ohi Setlementtiliiton puheenjohtaja Pekka Haavisto pohtii kansalaistoiminnan tehtävää eriarvoistumisen ehkäisijänä. S E T L E M E N T T I L I I T T O Kansanedustaja Pekka Haavisto valittiin viime vuoden marraskuussa Suomen Setlementtiliiton uudeksi puheenjohtajaksi. Haaviston mielestä setlementtien kaltainen kolmannen sektorin kansalaistoiminta on keskeisessä roolissa, kun etsitään kohtaamisia avun tarpeessa olevien ihmisten kanssa virallisten instituutioiden ulkopuolella. Kevään vaalikampanjan aikana tapasin nuorehkon miehen Tampereella. Hän kertoi olevansa asunnoton, työtön ja asuvansa kaverin luona. Mies oli ollut vankilassa 20 vuotta, ja töiden saaminen oli vaikeaa. Jäin miettimään tätä kohtaamista pitkäksi aikaa. Millainen tilanne on tällaisten ihmisten kohdalla, joilla ei välttämättä ole ketään auttamassa asioiden hoitamisessa, Haavisto pohtii. Eriarvoistuminen ja kansalaistoiminta Kolmannen sektorin kansalaisjärjestöt työskentelevät yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa eriarvoistumisesta ja epävarmuudesta puhutaan yhä enemmän ja aiheesta. Viime vuonna Ympäristöministeriön tilaama Nuorten asuminen 2014 -tutkimus osoitti, kuinka etenkin kasvukeskuksissa kilpailu asunnoista on koventunut. Erityisesti Setlementtitoiminta tuntuu olevan valtakunnan tarkimmin vartioitu salaisuus, sillä toimintaa tuskin tunnetaan sen ulkopuolella. Tuntuu siltä, että tämänhetkinen slogan voisi olla Setlementtityö ei tehdä siitä numeroa! Näkyvyydessä ja markkinoinnissa on siis vielä kehitettävää, Haavisto naurahtaa. maahanmuuttajataustaisten nuorten asema asuntomarkkinoilla on kantaväestöä heikompi, ja he joutuvat kohtaamaan myös suoraa syrjintää. Tarve sosiaaliseen asumiseen ja edullisempiin asuntoihin on suuri. Ilmiö näkyy Miesten kansalaistalon Mattilan johtajan Jukka Tukian mukaan myös Tampereella. Asumisesta on tullut hirvittävän kallista, ja vuokrat ovat korkeita myös Tampereen kaupungin tarjoamissa asunnoissa. Jos luottotiedot ovat menneet, asuntoa voi olla todella vaikeaa saada, Tukia kuvaa. Erityisesti maahanmuuttajataustaiset asukkaat saattavat maksaa todella kovia vuokria yksityisillä markkinoilla, ja erilaisia alivuokralaissopimuksia solmitaan usein, hän jatkaa. Haavisto korostaa, että vaihtoehtoiset kanavat ja kolmannen sektorin työ ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpi väylä saada aikaan toimintaa, jossa pystytään selvittämään esimerkiksi asumiseen ja työllistymiseen liittyviä elämän solmukohtia yksilöllisesti. Ihmisillä voi olla monenlaisia elämäntilanteita, joiden kautta he ovat joutuneet väliinputoajiksi byrokratian sääntöjen ja toimintatapojen väliin. Silloin tarvitaan sitä, että joku kuuntelee, ja pohditaan yhdessä ajan kanssa, löytyisikö ratkaisua. Haavisto nostaa esiin suoraan ihmiselle ulottuvan kohtaamistyön, jonka on setlementtityön ydintä. Mikkelin setlementissä vieraillessani vaikutuin seniorityöstä ja vanhusten kohtaamisesta ja siitä, kuinka avoimesti ihmiset puhuivat tunteistaan ja elämäntilanteistaan. Eräs mies kertoi, kuinka vaimon kuoltua hänen elämästään olivat lähteneet samalla Puhuin Setlementtiasunnot Oy:n toimitusjohtajan Kimmo Rönkän kanssa tilanteesta, joka tuli minua vastaan muutama kuukausi sitten. Tapasin pikkuvauvan äidin, joka ei ollut menestynyt Helsingin kaupungin asuntohaussa. Neuvoin häntä ottamaan yhteyttä Setlementtiasuntoihin, ja hänen asiansa oli mennyt sitä kautta eteenpäin. Oli hienoa pystyä ohjaamaan kysely viranomaistahojen ulkopuolelle, Haavisto toteaa. D 2 2 0 1 5 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 5

D Opintotoiminnan uusia näköaloja Pekka Haavisto nostaa esiin setlementtien opintotoiminnan, joka on tällä hetkellä muutosten edessä. Toiminta on jo valmiina, jos halutaan alkaa kehittämään yhteistä tuotemerkkiä setlementtiopistoille. Setlementtien opintotoiminta on valtavan laajaa ja monipuolista. Haaviston mielestä valtakunnallinen, yhdistynyt toimiala voisi antaa vahvan vision opintotoiminnan kehittämiselle tulevaisuudessa. Tästä huolimatta kunkin paikkakunnan toiminnan volyymi pitää taata. Opintotoimintaa ei voi fyysisesti koota isoihin yksiköihin, koska välimatkat pitenevät ja saavuttavuus heikkenee. Opintotoiminnan uutena visiona Haavisto pohtii kansalaisia osallistavaa opetustoimintaa, jossa kuka tahansa voisi opettaa opistossa alaa, jonka itse osaa hyvin. Ihmisillä on niin monenlaisia tiedonaloja nykyään. Voisimme valjastaa paitsi kansalaisten kyvyn opiskella, myös opettaa, mikä sopisi hyvin setlementtitoimintaan. Tästä voisi kehittää vaikkapa kansallisen, valtakunnallisen päivän. Setlementtiliiton liittohallituksen jäsenet kaudella 2015 2016 kaikki sosiaaliset suhteet, Haavisto kuvaa. Setlementtitoiminnan kautta kyseinen mies oli kuitenkin löytänyt uusia ystäviä ja lähtenyt mukaan toimintaan sen sijaan, että olisi jäänyt yksin neljän Liittohallituksen uusiksi jäseniksi valittiin: Kristian Jeskanen Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja, yhteisöpedagogi (2015), Jyvälän Setlementti, Oiva tupa kaikkien Ilona -hanke Jussi Kemppainen, toiminnanjohtaja, Oulun Seudun Setlementti Johanna Lehtimäki, sosionomi, Auralan Nuoret, Tyttöjen Talo Liittohallituksen jäseninä jatkavat: Aaro Harju, filosofian tohtori, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry:n pääsihteeri Pertti Hartikainen, teknikko, Rovalan Setlementin hallituksen jäsen Anna-Kristiina Mikkonen, YTM, Linnalan Setlementin hallituksen jäsen Piia Puurunen, nuorempi tutkija, Kuopion Setlementti Puijolan varapuheenjohtaja Nasima Razmyar, yhteisöpedagogi, Kalliolan Nuoret ry:n puheenjohtaja Ilkka Repo, KTM, Allergia- ja Astmaliiton toimitusjohtaja seinän sisään. Setlementtitoiminta voi tällaisessa tilanteessa täyttää elämää. Vastapuhetta ja erojen politiikkaa Leena Suurpää ja Anne-Mari Souto kirjoittavat Nuorisotutkimus-lehdessä (2/2014) erojen politiikasta nuorisotyössä, ja siitä, kuinka eriarvoistuminen kietoutuu nuorten elämässä tiiviisti esimerkiksi arkipäivän rasismiin, sukupolvisuhteisiin ja köyhyyteen. Useiden nuorisotutkimusten mukaan nuoret eivät useinkaan koe, että heitä otettaisiin vakavasti yhteiskunnallisina toimijoina ei edes silloin, kun päätösten kohteena ovat heitä lähellä olevat asiat. Jos nuoret eivät usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, luottamuksen puute lähiyhteisöä kohtaan kasvaa, mikä eristää nuoria entisestään. Luottamus lähiyhteisöön on avainasemassa, kun pyritään kohtaamaan ja tekemään töitä esimerkiksi radikalisoituvien nuorten parissa. Viime aikoina teema on julkisessa keskustelussa liitetty erityisesti ISIS-liikkeeseen, mutta radikalisoituminen näkyy myös esimerkiksi äärioikeistolaisen liikehdinnän vahvistumisena. Olen tavannut sekä radikalisoituneita nuoria että heidän perheenjäseniään, joille radikalisoituminen on ollut shokki. Esimerkiksi Suomen somaliyhteisöissä tehdään töitä radikalisoitumisen ehkäisemiseksi. Yhteisöjen oma viesti on kaikkein tärkein ja kaikkein uskottavin näille nuorille, Haavisto toteaa. Kuten Suurpää ja Souto painottavat, rasisminvastainen nuorisotyö vaatii vastapuhumisen ja kiistämisen kaltaisia työkaluja. Haavisto nostaa esiin viimeaikaiset uutisoinnit Kalliossa tapahtuneista väkivaltaisuuksista nuorisoryhmien välillä, ja painottaa moniulotteista lähestymistä väkivaltatilanteisiin. Jos nuoret saavat kuvan väkivaltaisesta kaupungista, se on elämää mullistava kokemus. Keskustelu siirtyy mielestäni usein nopeasti siihen, että väkivaltaisia nuoria pitäisi ymmärtää. Ensimmäisen reaktion pitää kuitenkin mielestäni olla solidaarisuus uhria kohtaan, ja vasta sen jälkeen reaktio, jossa yritetään ymmärtää tekijöitä ja hakea apua ja ratkaisuja. Uhrin kokemus ei saa jäädä vähälle huomiolle. 6 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 2 2 0 1 5

K O L U M N I T e k s t i : T o m m i T y y n i l ä K u v a : H e t a M u l a r i Haluamme omaa elämää Olen kesällä muuttamassa omilleni pois äidin ja isän rien kanssa olen ollut ala- ja yläasteelta saakka samassa Kotona joudun aina siivoamaan ja pitämään yllä järjes- Osa kavereistani tekee räppiä ja omia sanoituksia. luota Kipparintaloon, joka on koulussa. tystä, kun isä ja veli jättävät Yksi räppitekstien aihe on kehitysvammaisille nuorille astioita levälleen. Omassa se, millainen itse on ja millai- suunnattu tuetun asumisen Tuntuu hienolta muuttaa kodissa kaikki pysyy omalla seksi pitäisi oppia. Myös talo. Talo on Helsingin yhdessä samaan taloon. paikallaan, ja pystyn siivoa- koulukiusaaminen on yksi Kalasatamassa. Koulukave- Me haluamme omaa elämää maan itse, vaikka olisi koulua teemoista: riimit kertovat reita muuttaa samaan taloon, sellaista joka ei olisi ihan ja töitä. Saan myös itse siitä, mitä kiusaamiselle ja joidenkin tulevien naapu- samanlaista kuin kotona. päättää keitä kutsun kylään, pitäisi tehdä ja mitä on itse eikä kukaan ole passittamas- joutunut kokemaan. sa nukkumaan. Jos on vaikka Nettikiusaamista on paljon keikka, joka kestää myöhään, muun muassa YouTubessa, niin olisi kiva jäädä kuuntele- jos sinne on laittanut omia maan loppuun saakka. räppejä esille. Kipparintalossa on hyvä olla Valmistun joulukuussa yhteiset säännöt esimer- Helsingin Diakoniaopistosta, kiksi siitä, että jokaisen pitää ja saan kotityön ja -palvelun saada olla omassa asunnossa perustutkinnon. Entisessä rauhassa, eikä toisten ovikel- kesätyöpaikassani en saanut loja saa soitella jatkuvasti. On olla paljon tekemisissä kiva saada kavereita kylään, ihmisten tai ruuanlaiton mutta oma rauha on myös kanssa. Tein aamusta iltaan tärkeää. On hyvä, että ilmoi- melkein pelkästään tiski- tetaan mihin mennään ja hommaa. Mulle ei annettu mihin aikaan tullaan takaisin. samanlaisia töitä kuin muille, eikä yhtä paljon vastuuta. Mulla on arki-iltaisin paljon Tykkään tehdä ruokaa, mutta tekemistä: soitan kitaraa ainoa työ mitä annettiin oli ja laulan, pelaan tennistä tiskaaminen. ja käyn koripallotreeneissä HNMKY:ssä Malmilla. Kave- Haaveammattinani olisi olla reita tapaan Nuorisokeskus töissä asiakaspalvelussa ja Hapessa. Mulla on kahden ruuanlaitossa. Voisin olla kaverin kanssa bändi, joka töissä vaikka rautatieaseman soittaa hevimusiikkia. pikaruokalassa. Siellä ei olisi Pertti Kurikan Nimipäivät on koko ajan tiskattavaa, olut- yksi meidän esikuvista: heillä laseja korkeintaan. Tykkäisin on hallussa suomirock ja olla tiskin takana myymässä, punk, meillä puolestaan hevi- koska siinä saan olla ihmisten rock. Meillä oli toukokuun kanssa. alussa Helsingissä keikka muiden bändien kanssa. 7 12 2 0 1 5 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

S E T L E M E N T T I L I I K K E E S S Ä Kalliolan setlementtitalo aloittaa muodonmuutoksen Setlementtitoimijat muuttavat kimppaan Suomen vanhin setlementti Kalliola aloittaa setlementtitalonsa muodonmuutosurakan Helsingin Kalliossa kuluvana kesänä. Mittavassa peruskorjauksessa talo remontoidaan nykyaikaiseksi ja vanhoista tiloista loihditaan uusia kansalaistoiminnan, kansalaisopistotoiminnan sekä Setlementtiliiton, Kalliolan setlementin ja Setlementtiasunnot Oy:n toimistojen tiloja. Peruskorjaushankkeen on määrä valmistua vuoden 2016 kesällä. Kalliolan nykyinen setlementtitalo on valmistunut vuonna 1966. Tätä ennen paikalla sijaitsi Bobrikovin koulu, joka oli Kalliolan käytössä vuodesta 1919 lähtien. Kansalaissodan runtelemassa Helsingissä rauhaa soviteltiin muun muassa Kalliolan tiloissa. Punaisille ja valkoisille järjestettiin yhteisiä luentoja, joissa rakennettiin siltaa eri näkemyksien välille. Siltojen rakentaminen eri tahojen välille on edelleen setlementtityön kivijalka. Nykyisessä Kalliolan setlementtitalossa asui alkuaikoina yliopisto-opiskelijoita. He osallistuivat toimintaan ohjaamalla kerhoja työväen kaupunginosan asukkaille. Ensi vuonna setlementtitalon peruskorjauksen jälkeen rakennukseen asettuu jälleen opiskelijoita. Tällä kertaa ei kuitenkaan asumaan vaan päivätöihin, kun Neuvontapiste Ne-Rå siirtyy Kallion Kolmannelta Linjalta pääkallonpaikalle. Ne-Råssa korkeakouluopiskelijat ohjaavat ja neuvovat asiakkaita muun muassa sosiaalipalveluihin liittyvissä kysymyksissä. Saksalainen maahanmuuttaja Silke Brandt on yksi Ne-Rån asiakkaista. Hän käy Ne-Rå:ssa opiskelijoiden juttusilla aina ennen, kun hänen on oltava tekemisissä Kelan kanssa. - Minulle on kehittynyt Kela-fobia, Silke Brandt sanoo. Bobrikovin koulu oli aikoinaan Kalliolan setlementtitalo. Valtio lahjoitti talon Kalliolalle vuonna 1937. Talo kuitenkin purettiin 1960-luvulla ja paikalle rakennettiin nykyinen 70-lukua henkivä rakennus. (Kalliolan setlementin arkisto). Nykyinen Kalliolan setlementtitalo valmistui vuonna 1966. Talo aloittaa muodonmuutoksen kuluvana kesänä. (Kalliolan setlementin arkisto) Nyt alkavassa juttusarjassa seurataan Kalliolan setlementtitalon peruskorjauksen etenemistä ja kurkataan samalla talon historiaan sekä tulevaisuuteen. 8 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 2 2 0 1 5

S E T L E M E N T T I L I I K K E E S S Ä T e k s t i T : S u v i K o s k e n m a a K u v a t : A n n a A u t i o, K a l l i o l a n a r k i s t o Kalliola on kommunikaatioväylä yhteiskunnan K A L L I O L A - S A R J A 1 palveluihin Silke Brandt on asunut Suomessa seitsemän vuotta. Hänellä on suomalaisen yhteiskunnan palveluista myönteinen käsitys. Ainoastaan Kelan kanssa sukset ovat olleet ristissä. Apua on löytynyt oikeusaputoimistosta ja Kalliolan setlementin palveluista. Kun Silke Brandt muutti 7 vuotta sitten Saksasta Suomen Joensuuhun, hän oli kummajainen suomalaisen byrokratian rattaissa. Hän ei saapunut maahan rakkauden tai työn perässä vaan silkasta mielenkiinnosta Suomea kohtaan. Suomi kiehtoi minua tavattomasti ja päätin matkustaa Pohjois-Karjalaan lomamatkalle. Siellä ajatus muutosta sai alkunsa, Silke muistelee. Silke Brandt irtisanoutui työpaikastaan ja muutti Joensuun kautta Helsinkiin toiveissaan löytää työpaikka, vaikka hän tiesi sen olevan vaikeaa. Suomessa asiat hoidetaan verkossa Leena Ruskomaa Ne-Rå:sta tietää, että maahanmuuttajana työllistyminen ei ole itsestäänselvyys. Ne-Rå ohjaa maahanmuuttajia alkuun työ-, opiskelu- ja asuntoasioissa. Suomessa eteneminen aloitetaan verkkopalveluiden kautta. Tämä aiheuttaa kieliongelmia ja osalla ei ole valmiuksia tietokoneen käyttöönkään, Ruskomaa toteaa. Silke Brandt puhuu jonkin verran suomea ja on opetellut sitkeästi ulkoa muun muassa pankkien, TE-toimiston ja Kelan verkkopalveluiden rakenteita, jotta asiointi onnistuisi. Minusta ulkomaalainen ei voi vaatia, että suomalainen yhteiskunta mukautuu ja tarjoaa kaikki palvelunsa englanniksi, Silke pohtii. Ei tänne voi vain tulla ja alkaa elää Silke Brandtin isoimmat ongelmat Suomessa juontavat juurensa 2000-luvun alun Helsinkiin, oleskeluoikeuteen ja suomalaiseen sosiaaliturvatunnukseen. Olin tullut maahan omilla varoillani ja minulla oli esittää todistus siitä, että pystyn elättämään itseni. Minunlaistani maahanmuuttajaryhmää ei oltu kuitenkaan määritelty säännöissä. Minulle sanottiin Silke Brandt D 2 2 0 1 5 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 9

S E T L E M E N T T I L I I K K E E S S Ä "Olisin valmis tekemään melkein mitä vain työtä. En haluaisi lähteä Suomesta. Rakastan tätä maata." Kelasta, että ei tänne voi vain tulla ja alkaa elää. Tästä alkoi kahden vuoden painajainen Kela-asioimisessa, kunnes Silke marssi oikeusaputoimistoon. Tässä vaiheessa hänellä oli jo oikea työpaikka. Oikeusaputoimisto puuttui peliin ja Kela joutui taipumaan. Silke hyväksyttiin Suomen yhteiskunnan jäseneksi ja hän sai sosiaaliturvatunnuksen ja henkilökortin. Noiden aikojen vuoksi minulle on kehittynyt Kela-fobia. Kun minun pitää asioida Kelan kanssa, käyn ensin Ne-Råssa. Se on minulle kommunikaatioväylä yhteiskunnan palveluihin. Leena Ruskomaa kertoo, että Ne-Rån toiminnassa näkyy selkeästi asiakkaiden epäluulo viranomaisia kohtaan. Toiminta koetaan kasvottomaksi. Ihminen ahdistuu helposti, kun on kyse niinkin olennaisesta asiasta kuin toimeentulosta. Järjestelmä on hyvin monimutkainen etenkin silloin, jos on kielimuuria. Tällä hetkellä Silke on työtön työnhakija ja joutuu käyttämään yhteiskunnan tukipalveluita. Taustani on kulttuurituotannossa. Olisin kuitenkin valmis tekemään melkein mitä vain työtä. Tilanne alkaa olla hankala, mutta en haluaisi lähteä Suomesta. Rakastan tätä maata, Silke summaa. 10 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 2 2 0 1 5

T e k s t i : H e t a M u l a r i K u v a t : A n n a A u t i o Millaisia ajatuksia nuoriin ja yrittäjyyteen liittyy? Entä mitä on yhteiskunnallinen yrittäjyys, ja millaista merkitystä sillä on tänä päivänä? Yhteiskunnallista yrittäjyyttä nuorille S E T L E M E N T T I L I I T T O Evelyn Sõer Setlementtiliiton Meillä on idea -hankkeessa pureudutaan näihin ajankohtaisiin kysymyksiin. Hankkeessa on mukana 18-29-vuotiaita nuoria, jotka eivät tällä hetkellä ole koulutuksen tai työelämän piirissä. Hankkeessa mukana olevilla nuorilla on monikulttuurinen tausta. Monikulttuurisuuden saa jokainen määrittää itse. Joidenkin nuorten vanhemmat tai toinen vanhemmista ovat tulleet muualta, nuoret itse ovat muuttaneet Suomeen muualta tai kuuluvat johonkin etniseen vähemmistöön. Tai he voivat muuten kokea olevansa monikulttuurisia nuoria, kuvaa hankkeen projektipäällikkö Evelyn Sõer. Yhteistyö nuorten kanssa näkyy hankkeen nimessä, joka on nuorten keksimä. Halusimme hankkeelle nimen, jonka kaikki ymmärtävät. Mukana ideoimassa oli nuoria, jotka ovat asuneet jo pidempään Suomessa sekä nuoria, jotka ovat asuneet vähemmän aikaa eivätkä puhu vielä kieltä hyvin. Meillä on idea kuvaa sitä, kuinka toiminnassa etsitään yhdessä uusia ideoita. Enemmän pieniä ja vireitä yrityksiä Yhteiskunnallinen yrittäjyys on viime aikoina puhuttanut Suomessa lisääntyvästi. Yhteiskunnalliset yritykset pyrkivät liiketoimintansa avulla nostamaan esiin ja ratkaisemaan yhteiskunnallisia ja ekologisia ongelmia, ja yrityksen liikevoittoa käytetään yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen. Yhteiskunnalliset ja ympäristöongelmat ovat yhteisiä, ja niin ratkaisujenkin pitää olla. Yhteiskunnallinen yritys voi olla myös hyvä tapa rahoittaa itse toimintaa. Kun taloustilanne on kireä, tarvitaan vaihtoehtoisia rahoituskanavia, Sõer kuvaa. Sõer pohtii, että vielä tällä hetkellä monet yhteiskunnalliset yritykset ovat Suomessa varsin suuria. Esimerkiksi Setlementtiasunnot, Diacor ja Linnanmäki ovat yhteiskunnallisia yrityksiä. Olen yrittänyt etsiä toiminnassa mukana oleville nuorille uusia inspiroivia esimerkkejä totta kai Linnanmäki on inspiroiva, mutta se ei ole realistinen nuoren toteutettavaksi. Olisi hyvä saada Suomeen enemmän pieniä ja vireitä yhteiskunnallisia yrityksiä. Yrittäjyyteen liittyy Suomessa paljon säädöksiä, lomakkeita ja virallisia asioita. Tässä hankkeessa ei perusteta nuorten kanssa y-tunnuksia tai rekisteröidytä. Mutta totta kai ohjaamme eteenpäin, jos joku pääsee niin pitkälle oman ideansa kanssa. Jostakin pitää aloittaa, Sõer kertoo. Tärkeitä verkostoja ja linkkejä Oman yritysidean pohtimisen voi aloittaa hankkeen järjestämissä koulutuksissa, joita on tähän mennessä järjestetty pääkaupunkiseudulla. Koulutusten sisältö ponnistaa etukäteen suunnitellun sisällön lisäksi osallistujien omista kiinnostuksen kohteista ja vahvuuksista, ja vertaisryhmän rooli on niissä merkittävä. Vertaisryhmän tavoitteena on saavuttaa hyvä D 11 2 2 0 1 5 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden ytimessä on tavoite tuottaa yhteiskunnallista hyvää ja vaikuttaa epäkohtiin. D olo siitä, että ketään ei mollata ja kaikkien ideat ovat hyviä. On tärkeää, että saadaan rakennettua riittävän turvallinen ja vähän kreisi ilmapiiri, jotta jokainen voi rohkeasti heittäytyä ideoimaan, Sõer kuvaa. On hienoa huomata, kuinka nuoret auttavat toisiaan ja kertovat vähemmän aikaa Suomessa asuneille vaikkapa harrastusmahdollisuuksista. Puhelinnumeroiden vaihtaminen voi tuntua pieneltä asialta, mutta se on valtava voitto, jos on vasta tullut Suomeen eikä ole vielä kavereita, hän jatkaa. Hankkeen koulutuksissa pyritäänkin antamaan nuorille kontakteja, verkostoja ja kokemusta siitä, että he voivat tulevaisuudessa itse olla jonkun kontaktina työelämään. Olen itse tullut Suomeen muualta, ja tiedän, millaista on etsiä kesätyöpaikkaa, kun sitä ei saa äidin tai isän kautta. Vain osa työpaikoista tulee avoimeen hakuun. Mitä siinä tilanteessa voi tehdä, jos on nuori, jolla ei ole verkostoja ja työkokemusta? Sõer on huomannut, kuinka nuorten yritysideoissa tulevat esiin heidän kansainväliset verkostonsa ja osaamisensa. Nuorilla on osaamista ja mielettömiä tarinoita, ja ideat tulevat suoraan sydämestä. On aina lahja, jos on kasvanut useamman kulttuurin ja toimintatavan kautta. Se on hyvä pohja luovuudelle, ja tätä moninaisuutta voisi hyödyntää enemmän yhteiskunnassa, Sõer painottaa. Kohti oma-aloitteista vaikuttamista Yhteiskunnallisen yrittäjyyden ytimessä on tavoite tuottaa yhteiskunnallista hyvää ja vaikuttaa epäkohtiin. Koulutuksissa pohditaan yhdessä nuorten kanssa, mitä epäkohtia he näkevät ympärillään, mihin he haluaisivat vaikuttaa ja miten ongelmia voisi lähteä ratkaisemaan oman yritysidean, esimerkiksi tuotteen tai palvelun, kautta. Jotkut nuorista ovat huolissaan orvoista toisessa kotimaassaan, toiset pohtivat pakolaisten tai lasten asemaa. Jotkut miettivät nuoria, joilla ei ole matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia ja jotka ajautuvat sen vuoksi tekemään asioita, joita ei pitäisi tehdä. Sõer tietää, että yhteiskunnallinen yrittäjyys voi parhaimmillaan olla vaikuttamisväylä. Sen kautta voi puuttua asioihin, jotka ovat 12 omasta mielestä tärkeitä. Uskon, että yhteiskunnallinen yrittäjyys antaa verkostoja muihin nuoriin ja työelämään. Yhteiskunnallinen yrittäjyys voi etsiä ratkaisuja myös työllisyyteen. Ei kaikista tarvitse tulla yrittäjiä, mutta oma-aloitteinen ja yrittäjämäinen työote on tärkeää omaksua. Joillekin nuorille tämä ajattelutapa voi olla uutta, jos on totuttu ajattelemaan, että opettaja on se, joka tietää. Sõer näkee yhteiskunnallisen yrittäjyyden myös laajemmin setlementtiliikkeelle mahdollisena tapana suunnitella ja rahoittaa toimintaa. Yhteisen hyvän tuottaminen yrittämisen kautta istuu hyvin setlementtitoiminnan profiiliin. Ei tarvitse kuin kävellä Helsinginkatua pitkin, kun törmää asioihin, joita pitäisi muuttaa. Tässähän tämä elämä on, lähellä meidän toimintaa. Setlementtiliiton Meillä on idea -hanke (2014 2016) on nuorten lisäksi suunnattu myös kaikille setlementtien työntekijöille, jotka työskentelevät nuorten parissa. Hanke on osa Setlementtiliiton Monikulttuurisen työn toimialaa. Hanke järjestää työntekijöille kouluttajakoulutuksen 27.-29. lokakuuta Helsingissä. Hanke tuottaa myös materiaalin pohjalta julkaisun, joka on suunniteltu nuorten koulutuksia varten. Vuonna 2016 hanke järjestää laajemman seminaarin yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä. Hankkeen rahoitus tulee Raha-automaattiyhdistyksen Paikka auki -ohjelmasta, jonka tavoitteena on kehittää nuorten työelämätaitoja ja etsiä ratkaisuja nuorten työllistymiseen. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat British Council ja Skotlannissa toimiva Social Enterprise Academy. Lisätietoa löydät hankkeen kotisivuilta: www.meillaonidea.fi Lisätietoa yhteiskunnallisista yrityksistä: www.arvoliitto.fi S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 2 2 0 1 5

S E T L E M E N T T I L I I T T O Evelyn Sõer painottaa, että yhteiskunnallinen yrittäminen voi olla nuorille hyvä vaikuttamisväylä. 13 2 2 0 1 5 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

S E T L E M E N T T I L I I K K E E S S Ä Otsola ponnistaa opintotoiminnasta ja nuorisotyöstä Otsolan setlementti täytti tänä keväänä 70 vuotta. Historia on pitkä ja vuosien aikana on tapahtunut paljon. Toiminnanjohtaja Alexander Bruk, onnea 70-vuotiaalle setlementille. Mitä Otsolan setlementille kuuluu? Olemme äskettäin viettäneet tunnelmallista 70-vuotisjuhlaamme Porin Teatterin perinteikkäissä tiloissa. Kansalaisopistomme toimii vireästi eri puolilla toiminta-aluettamme, vaikka olem- mekin yleisen taloustilanteen kiristyessä joutuneet jonkin verran rationalisoimaan opetustoimintamme määrää, joka oli saavuttanut tähänastisen huippunsa vuonna 2012. Samalla olemme panostaneet toimintamme laadulliseen kehittämiseen. Yksi ylpeydenaiheemme on se, että taloudellisista paineista huolimatta olemme saaneet pidettyä kansalaisopiston opintomaksut erittäin kohtuulli- 14 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 2 2 0 1 5

Veikko Silvennoinen opettaa tietotekniikkaa. Lasten flamencoryhmä esiintyi Porin Teatterissa Otsolan setlementin 70-vuotisjuhlassa. sella tasolla. Etsivä sosiaalinen nuorisotyömme, joka oli Otsolan alkuperäinen työmuoto, on elpynyt ja lähtenyt uudelle hyvälle kehitysuralle vuodesta 2007 alkaen. Tällä hetkellä meillä on käynnissä esimerkiksi Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittama Sänttis-projekti, jonka parissa työskentelee lähes puolet päätoimisesta henkilökunnastamme. Taloustilanne on edelleen kireä. Millaiset opistokentän tulevaisuudennäkymät ovat? Valitettavasti julkisen talouden tilanne on vaikea niin valtion kuin kuntienkin osalta, eikä helpotusta ole tältä osin luvassa ainakaan lähivuosina. Kansalaisopistokentällä on jo tapahtunut suuria rakenteellisia muutoksia, ja tämä kehitys jatkunee vielä jonkin aikaa. Suomessa on edelleen kymmeniä hyvin pieniä, alle 5000 valtionosuustunnin kansalaisopistoja, jotka joutuvat pohtimaan asemaansa. Kuitenkin jokaisen yksittäisen opiston tilanne on omanlaisensa ja riippuu viime kädessä asianomaisen toiminta-alueen olosuhteista. Kuinka porilaiset voivat? Millaisia tarpeita Porin alueen ihmisillä olisi Otsolan toiminnalle? Pori on yksi niitä paikkakuntia, joiden asukasluku kasvaa hitaasti mutta johdonmukaisesti. Täällä on runsaasti erilaista palvelutarjontaa, mukaan luettuna monenlaisia opiskelumahdollisuuksia. Otsolalle on kuitenkin aina riittänyt asiakkaita. Erityisesti tarvetta tuntuisi olevan ennaltaehkäisevän lapsi- ja nuorisotyön lisäämiselle eri kaupunginosissa. Myös kansalaisopiston joillekin oppiaineille on selvästi enemmän kysyntää kuin mitä pystymme tarjoamaan. T e k s t i : A l e x a n d e r B r u k, J a a n a K y m ä l ä i n e n k u v a t : R i t v a F r i m a n & J u h o - A l e k s i L e p i s t ö Tietotekniikan kurssit houkuttelevat erityisesti seniori-ikäisiä Veikko Silvennoinen on toiminut Otsolan kansalaisopiston tietotekniikan opettajana 1980-luvun lopulta saakka. Nykyisin tietotekniikan opetus on opiston kurssitarjonnassa laajaa, ja kursseja järjestetään peruskursseista kuvan-käsittelyyn. Vuositasolla Otsolan tietotekniikan opetustarjonnassa on yli 100 kurssia ja yleisöluentoa. Opetus oli kuitenkin varsin pienimuotoista ja erinäköistä, kun Silvennoinen piti ensimmäisen kurssinsa vuonna 1989. Opetusta tehtiin alussa pareittain jyhkeillä pöytäkoneilla. Nykypäivän näkökulmasta laitteisto levykkeineen ja alkeellisine ohjelmineen tuntuu varsin nostalgiselta, Silvennoinen muistelee. Otsolan tietotekniikkakursseilla käy eniten seniori-ikäisiä opiskelijoita. Monilla kursseilla on ollut ainakin yksi yli 75-vuotias osallistuja, ja jopa yli 80-vuotiaita osallistujia on löytänyt Otsolan kursseille. Seniori-ikäisten kanssa pitää kiinnittää erityistä huomiota oppimistapaan ja opetusmetodeihin. Asiat käydään läpi seikkaperäisemmin ja edetään hitaampaan tahtiin, Silvennoinen kuvaa. Silvennoinen tietää, että opiston kurssit ovat monelle seniorille ainoa paikka, jossa voi opiskella tietotekniikkaa. Monet osallistujat kertovat, että esimerkiksi lastenlasten kärsivällisyys ei riitä opettamiseen. He opettavat asian nopeasti ja toteavat no justhan minä sen näytin, Silvennoinen naurahtaa. Ryhmästä saatava vertaistuki on myös osallistujille erittäin tärkeää, hän jatkaa. Tietotekniikan opettaminen vaatii jatkuvaa itseopiskelua, jotta opettaja itse pysyy muuttuvien laitteistojen ja ohjelmien perässä. Tietotekniikan opettaminen on myös alituista tasapainoilua, kun kursseilla saattaa olla hyvinkin eritasoisia osallistujia. Paras palaute opettajalle on aplodit viimeisen kurssikerran lopussa. Niihin ei koskaan kyllästy, Silvennoinen summaa. T e k s t i : H e t a M u l a r i 15 P O R I D 2 2 0 1 5 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

S E T L E M E N T T I L I I K K E E S S Ä D Matkalla käsityön somaestetiikkaan Saavutettavuuden parantaminen avaa polkuja käsityön esteettiseen kokemukseen 16 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 2 2 0 1 5 Otsolan kansalaisopistossa on työskennelty syksystä 2013 lähtien somaestetiikan filosofian parissa kahdessa eri hankkeessa, jotka on toteutettu opetushallituksen laatu- ja kehittämisavustuksella. Hankkeissa on lähestytty somaestetiikan filosofiaa sekä tarkasteltu sen soveltuvuutta ja mahdollisuuksia liikuntavammaisten käsityön opetuksessa sekä kokemuksellisuuden ja saavutettavuuden parantamisessa. Hankkeita on työstänyt työryhmä, joka koostuu kansalaisopiston joogan, tanssin ja käsityön opettajista. Hankkeissa on tuotettu tähän mennessä kaksi opintokokonaisuutta, joiden lähtökohtana on ollut somaestetiikan filosofia. Työskentelyssä on lähestytty esteettisen kokemuksen muodostumista käsityön tekemisessä ja kohtaamisessa sekä tutkittu kehon roolia tässä tapahtumassa. Esteettisessä kokemuksessa kysymys on taiteellistumisesta ja siitä, miten kohtaamme ja vastaanotamme arkisiltakin tuntuvia tapahtumia. Miten hetki muuttuu taiteenomaiseksi? Käsityön esteettisen kokemuksen muodostumista on tarkasteltu materiaalin, tilan, taidon, riitin ja kollektiivisuuden näkökulmista. Somaestetiikka on estetiikan filosofia, jonka on kehittänyt yhdysvaltalainen esteetikko, pragmatisti Richard Shusterman. Shusterman on kiinnostunut estetiikan laajentamisesta taidemaailmasta arkeen, keskelle elävää ja kokevaa ihmistä. Hänen estetiikan ajattelussaan keholla on suuri merkitys - pragmatistisen estetiikan ja filosofisen elämän tutkimustyön kautta Shusterman on inspiroitunut pohtimaan

Käsityökurssin päätösretkellä tavoiteltiin kokonaisvaltaista luonto- ja käsityökokemusta. kehon keskeistä ja kompleksista roolia esteettisessä kokemuksessa. Tämän kautta hän on määritellyt käsitteen somaestetiikka, mielen ja kehon filosofia. Jotta ymmärtäisit mitä tarkoitan somalla, sinun on ajateltava keho elävänä ja olemassa olevana. Somassa keholla on kyky erottautua, se on tarkoituksellinen, subjektiivinen ja herkkä. Somalla on myös sosiaalinen ja yhteiskunnallinen tarkoituksensa, Shusterman toteaa Soulez Tale(s) lehdessä. Käsityö syntyy kehon ja mielen välisessä dialogissa. Sana käsityö viittaa käsin tehtävään työhön, mutta nykykäsityössä ja sen estetiikan filosofiassa käsityö on monimerkityksellinen, varsin laajasti eri aisteja avaava kokonaisvaltainen mielen ja kehon tapahtuma. Esteettisessä kokemuksessa esimerkiksi katseen merkitys on huomattava. Käsityön saavutettavuuden parantaminen ja tekemisen mahdollistaminen erilaisilla kehoilla avaa polkuja kokemuksen syventämiseen. Käsityön tekemisen ilo on mahdollistettava kaikille kehoille. Hankkeissa kehitystyön kohteena on ollut puun sahaaminen ja hiominen, virkkaaminen, rosee-tekniikka, harppuneulonta ja neulonta. Työryhmässä on pohdittu tekemisen teknisen toteutettavuuden lisäksi sitä, millaisen tarinan materiaali avaa. Millaiselle polulle yhdessä tekeminen ja tekemisen tila johdattaa? Miten alkuriitti vaikuttaa kokemuksen muodostumiseen? Kehitystyö, käsityön kokemuksellinen matka jatkuu. T e k s t i : P i r i t t a M ä k i n e n K u v a t : E e v a - L i i s a H u s u Kokonaisvaltaista ja moniaistillista somaestetiikkaa käsityökurssilla Somaestetiikan filosofiaan perustuva käsityökurssi järjestettiin tänä keväänä yhteistyönä Otsolan opiston ja Porin Validiapalvelujen kanssa. Validia järjestää päivätoimintaa vaikeavammaisille aikuisille. Käsityökurssille osallistui kymmenen henkilön aikuisryhmä. Somaestetiikan kurssi oli vaikuttava ja voimauttava kokemus sekä ohjaajille että asiakkaille, pohtii Jaana Tuulivaara, joka toimii Lounais-Suomen päivätoiminnan palveluesimiehenä. Somaestetiikan filosofiaan liittyy kokonaisvaltainen käsitys mielen avaruudesta, kokemuksellisuudesta, esteettisyydestä ja rauhoittumisesta. Filosofia merkitsi ohjaajillemmekin uudenlaista opettelua olemaan hiljaa, pysähtymään ja keskittymään tekemiseen ja aisteihin. On totuttu siihen, että ryhmätoiminta tarkoittaa puhumista. Somaestetiikka mahdollistaa hiljentymisen ja rauhoittumisen kiireen keskellä, Tuulivaara kiteyttää. Ryhmän osallistujat tulevat monista eri ammatillisista taustoista, ja jokaisella on oma henkilöhistoriansa. Tästä henkilöhistoriasta ammennettiin myös kurssin aikana toteutetussa pelissä, jonka pelimerkit, nopat ja kysymykset tehtiin ensimmäisten kurssikertojen aikana yhdessä käsityönä. Kyse on yhteisöllisestä pelistä, jonka kautta kukin voi tuoda esiin omaa tarinaansa. Puusta peliksi -kurssin vastuuopettaja Tiina Raitanen nostaa esiin kurssin moniaistillisuuden ja taiteellisen ulottuvuuden. Kurssikerrat aloitettiin alkuriiteillä, jotka saattoivat keskittyä esimerkiksi tuoksun aistimiseen kurssitilassa tai lintujen, tuulen ja veden äänten kuunteluun kurssin päättäneellä luontoretkellä. Yhdessä tekeminen ja keskittyminen toi ryhmää yhteen ja tiivisti yhteistä kokemuksellisuutta. Viimeisellä kerralla naurettiin vapautuneesti yhdessä, kuin oltaisiin tunnettu toisemme jo pidemmän aikaa, Raitanen toteaa. Raitanen on kokenut moniammatillisen yhteistyön Validian kanssa antoisana ja toivookin sille jatkoa. Erityisryhmien kanssa työskentely vaatii omanlaistaan työotetta ja erilaista keskittymistä. Yhteys syntyy hieman hitaammin, ja tarvitaan paljon aikaa ja läsnäoloa. Validian ohjaajien mukanaolo kurssilla oli tärkeä voimavara myös meille opettajille, Raitanen tiivistää. T e k s t i : H e t a M u l a r i Somaestetiikan työryhmään Otsolan kansalaisopistossa kuuluivat Piritta Mäkinen (hankevastaava), Sari Mattila (jooga), Eeva-Liisa Husu (käsityö), Sointu Varjus (käsityö) ja Tiina Raitanen (käsityö). Lisätietoa Richard Shustermanista ja somaestetiikasta: http://www.fau.edu/humanitieschair/bio.php https://www.youtube.com/watch?v=fou32uxx20i Lisätietoa hankkeesta: http://www.otsola.net/soma-hanke/ 17 2 2 0 1 5 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n P O R I

T e k s t i : N o o r a K a r u m a a Kuudella eri asuinalueella edistetään yhteisöllisyyttä uudella taideprojektilla. Lähemmäs taidetta 18 SSe ettl lee mee nttt ti i I SSE ETTL LEE MEE NTTT TI Illi i i ke e o n i i h mi iss ee n m u ott oi i nee n 2 2 0 1 5

Kirsi Riihijärvi (vas.) ja Inka Ylihärsilä toteuttavat yhteisötaideprojektia Hervannassa. Yhteisötaide on seikkailua, Ylihärsilä summaa. Taidetta lähellä -projektilla on yksinkertainen ydin: tehdään taidetta asukkaiden kanssa. Projektin tavoitteena on vahvistaa asukasyhteisöä taidemenetelmin. Eri puolille Suomea on palkattu ammattitaiteilijoita suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia taideteoksia yhdessä asukkaiden kanssa. Yhteisötaideprojekti toteutetaan Suomen Setlementtiliiton ja Taiteen edistämiskeskuksen yhteistyönä kesän mittaan Helsingissä Kalliossa, Espoossa Matinkylässä, Hämeenlinnassa, Tampereella Hervannassa, Vaasassa Palosaarella, sekä Kemijärvellä. Vastakohtana sille, että taiteilija tekee teoksen ja vie sen jonnekin nähtäville, tarkoituksena on saada koko porukka mukaan tekemään, Hervannan osaprojektin taiteilija, teatteri-ilmaisun ohjaaja Kirsi Riihijärvi kertoo. Alun perin puhuttiin lähiötaideprojektista, mutta kohdepaikkojen erilaisuuden vuoksi virallinen nimi Taide lähiöiden yhteisöllisyyden vahvistajana muuttui työnimeksi Taidetta lähellä. Hervantaa on sanottu Suomen suurimmaksi lähiöksi. Matinkylällä ja Palosaarella on juurensa työläiskaupunginosina, Kemijärvi on lähihistorialtaan teollisuuskaupunki. Muutaman tuhannen asukkaan Kemijärvellä ei ole etelän mittakaavan lähiöitä, eikä Helsingin kantakaupungin Kalliokaan istu mielikuvaan lähiöstä. Myös taiteen muodot ovat moninaisia. Kemijärvellä luodaan katutaidetta graffitimenetelmin, ja Vaasan Palosaaressa julkinen tila koristuu mosaiikkiteoksesta. Hämeenlinnassa yhdistyvät urbaani viljely ja tanssitaide. Kalliossa asukkaat dokumentoivat tarinoita asuinympäristöstään ja Matinkylässä asukkaat pääsevät jakamaan elämänsä merkittäviä tapahtumia tilateokseen. Hervannassa lastataan maitokärryyn erilaisia pieniä taidetehtäviä, joista koostetaan suurempia yhtenäisiä kokonaisuuksia. Miten yhteisötaide syntyy? Ihmisiä rohkaistaan vapautumaan. Meidän taiteilijoiden rooli on tukea luovuutta ja mahdollistaa taiteen tekeminen myös heille, joilla ei ole siitä kokemusta, Riihijärvi sanoo. Taiteilija työntää, tukee, mahdollistaa ja luo Kolmella kohdepaikalla Hervannassa, Palosaarella ja Kemijärvellä toimivat myös paikallista kansalaistoimintaa kehittävät Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -osahankkeet. Hämeenlinnassa hanke tekee yhteistyötä Yhdessä mukana -projektin, Helsingissä Kalliolan setlementin ja Espoossa Matinkylän Kylämajan kanssa. Taidetta lähellä -projektia rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. vision, että toteuttaminen on mahdollista. Hervannassa projektiin ryhtyvät Riihijärven lisäksi myös kuvataiteilija Inka Ylihärsilä ja muusikko Risto Ylihärsilä. Kirsi Riihijärvi ja Inka Ylihärsilä ovat molemmat opiskelleet sosiokulttuurista työtä, johon liittyy erilaisia tapoja tukea ihmisiä luovassa toiminnassa. Inka Ylihärsilä on ollut toteuttamassa yhteisötaidetta aiemmin esimerkiksi Seinäjoen ensimmäisessä lähiössä Kasperissa sekä Myrsky-hankkeessa, jonka kohderyhmänä ovat nuoret mielenterveyskuntoutujat. Nyt päättyvässä Myrsky-hankkeessa taiteen toteutustapa on ollut sataprosenttisesti ryhmälähtöinen. Aloittaessamme emme tienneet yhtään, mikä on lopputulos. Päädyimme tekemään lyhytelokuvan, jonka tekemiseen ei meillä vetäjilläkään ollut entuudestaan juurikaan taitoja, Inka Ylihärsilä kertoo. On aina jännittävää, kun saa haastaa itsensä. Tulee voittajafiilis, kun saa yhdenkin ihmisen innostumaan, Riihijärvi sanoo. Olen työskennellyt nuorten poikien kanssa, jotka ovat aluksi ilmaisseet, että heitä ei kiinnosta pätkääkään tällainen teatterihomma. Lopulta he kuitenkin ohjaavat rakkauskohtauksia aivan liekeissä, hän jatkaa. On luotava tunne, että saa ja uskaltaa mokata. Pitää pyrkiä pois suoritusyhteiskunnasta takaisin leikkimiseen, Inka Ylihärsilä täydentää. Yhdessä tekemistä ja seikkailua Yhteisötaideprojekti toteutetaan Setlementtiliitossa ensimmäistä kertaa, ja erilaisten työskentelytapojen testaaminen on tärkeää. Samalla kun tehdään taidetta, arvioidaan ja kokeillaan myös yhdessä tekemisen keinoja. Taidekärryssämme on vaikeitakin tehtäviä, mutta siellä on myös todella simppeleitä juttuja. Kärryllä voi vain käväistä tai voi jäädä keskittymään pidemmäksi aikaa. Maalauspohjan tai tekstin voi viedä kotiin työstettäväksi ja palauttaa meille myöhemmin, Riihijärvi selventää. Yhteisötaidetta tehdessään taiteilijat joutuvat altistamaan työnsä muiden ihmisten varaan. Olemme tekemisissä todellisuuden ja muiden ihmisten toiveiden kanssa. Voihan olla, että kukaan ei halua tulla taidekärryymme tutustumaan. Läsnä on epäonnistumisen mahdollisuus, kun asetelma on, että mennään ja katsotaan mitä syntyy, Riihijärvi sanoo. Minua innostaa tässä jutussa, että saa pistää itsensä likoon ja pääsee siihen fiilikseen, että mitä tahansa voi tehdä. Kaikki on mahdollista. Yhteisötaide on seikkailu. Se ei ole tylsää, vaan se on ihanaa, Inka Ylihärsilä summaa. 19 S E T L E M E N T T I L I I T T O 2 2 0 1 5 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n

T e k s t i : E s s i S i l j o r a n t a j a H e t a M u l a r i K u v a t : E s s i S i l j o r a n t a Rakentavan vuorovaikutuksen työpaja yhdisti naiset Vanajan vankilan VOIMA-päivässä. Rauhaa, 20 S e t l e m e n t t i I S E T L E M E N T T I l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 2 2 0 1 5