Yhteisasumisesta yhteiskuntaan? Markku Salo, tutkimuspää äällikkö, Mielenterveyden keskusliitto, markku.salo@mtkl.fi
Esityksen rakenne IA. Kuinka mielenterveyskuntoutujat asuvat? IB. Asuntopoliittiset johtopää äätökset II. Asumispalvelut Lapin lääl äänissä III. Psykiatrinen hoito, kuntoutuminen ja sosiaalipolitiikka: neljä paradoksia.
Ovatko mielenterveyskuntoutujat asuttamisen kohteita? Dehospitalisaatio: Psykiatriset sairaalat eivät t enää toimi asuntopoliittisena keinona. -> Onko laitostaminen vähentynyt v (deinstitutionalisaatio)? Vai Muuttanut vain muotojaan (trans- ja neoinstitutionalisaatio)?
Asuminen ja mielenterveyskuntoutus Asuvatko kuntoutujat omissa asunnoissaan? Ovatko asumispalvelut kuntouttavia? Millaiseen palvelujärjestelm rjestelmään n ne kiinnittyvät t ja millä tavoin? Millaisia ovat asukkaiden osallistumisen ja toimeentulon mahdollisuudet?
Asukkaita oletettua enemmän! n! Mt-kuntoutujien asumispalveluyksiköiss issä asuu lähes l 8 000 henkilöä öä. Heistä lähes 7 000 on 18-64 -vuotiaita mielenterveyskuntoutujia.
Asuminen: Ne Neliöt!
Ja ne huoneet! Niiden yksiköiden osuus, joissa asukkaita asuu 1 % 3 % 31 % 65 % 1 hh 2 hh 3 hh yli 3 hh
Omaan asuntoon keskimäärin kuudessa vuodessa!
Vähän omaa tilaa = vähän kuntoutumista? Vain 17 %:lla asukkaista on omassa käytössään vähintään 25 neliömetrin oma tila. Tavallisin huonekoko on 12 neliömetriä. Asumisyksiköistä (N=305) kolmasosa ilmoittaa asukkaiden asuvan myös kahden tai sitä useamman hengen huoneissa. Asumispalveluyksiköissä asuu keskimäärin 12 asukasta, joista vuosittain vain yksi asukas muuttaa omaan asuntoon. 57 %:sta asumispalveluyksikköjä ei yksikään asukas ollut päässyt omaan asuntoon vuoden sisällä.
Asuntopoliittiset johtopäätökset Asumispalveluiden kehittämissuositusten tavoitteet (2.1., sivu 18): Ensisijaisena tavoitteena on turvata asumisen pysyvyys asiakkaan omassa kodissa myös hoitojaksojen jälkeen. Pitkäaikaisessa (kursiv. MS) asumisessa asumisen laadun on vastattava yleisiä asumisen standardeja.
Asuntopoliittiset johtopäätökset II Minimi: kuusi neliötä, Kuntaliiton suositus : seitsemän neliötä. Nykyisin yleisin arvo: 12 neliömetriä. Nykyinen keskimmäinen arvo: 16 neliömetriä. -> Kuinka päästään 30 neliön tavoitteeseen? (vrt. suositus).
Asumispalveluiden tuottajat Suomessa säätiö 9 % järjestö 24 % kunta (yhtymä) 30 % yksityinen yritys 17 % osakeyhtiö 20 %
Asumispalveluiden tuottajat Lapin läänissä säätiö 0 % järjestö 12 % osakeyhtiö 18 % kunta (yhtymä) 64 % yksityinen yritys 6 %
Asumispalveluiden tuottajat Suomessa ja Lapin läänissä. Asumispalv. tuottaja Suomi n (%) Lapin lääni n (%) järjestö 72 (23,6) 2 (11,8) osakeyhtiö 61 (20,0) 3 (17,6) yksityinen yrittäjä 51 (16,7) 1 (5,9) kunta(yhtymä) 93 (30,5) 11 (64,7) säätiö 28 (9,2) Yhteensä 305 (100,0) 17 (100,0)
Indikaattoreiden pisteytyksen perusteet: Asumisindikaattori Enimmäispistemäärä Yksikön keskimääräinen etäisyys palveluista 24 4 Asukkaiden huoneiden/asuntojen keskimääräinen koko Huoneiden varustetaso - yhteispisteet 4 8 Asukaspaikkojen määrä yksikössä vuoden 2003 lopulla 4 Yhden hengen huoneessa asuvien osuus 4
Indikaattoreiden pisteytyksen perusteet: Kuntouttavuusindikaattori Enimmäispistemäärä Asukkaiden siirtyminen omaan asuntoon (+) tai psykiatriseen sairaalahoitoon (-)(yhteenlaskettu summa) Mielenterveyskuntoutujien osuus yksikön asukkaista Psykiatrisia avopalveluita ja muita kuntoutuspalveluita käyttäneiden asukkaiden osuus Tukipalveluiden tarjonta entisille asukkaille ja muille kuntoutujille Kuntoutustoimintaan osallistuvien yhteistyötahojen määrä Asumispalvelutoiminnan tavoitteet Asumisyksikön henkilökunnan ammatillinen koulutus Henkilöstön osallistuminen työnohjaukseen Henkilöstön osallistuminen koulutukseen Lisäkoulutusta saaneen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä Henkilöstön ammatilliset vahvuudet Asumisyksikön mielenterveys- ja yhteiskuntapoliittiset tavoitteet 46 8 2 4 6 4 4 4 2 2 2 4 4
Indikaattoreiden pisteytyksen perusteet: Toiminnallisuusindikaattori Enimmäispistemäärä 30 Asukkaiden harrastuksiin ja muuhun toimintaan osallistuminen Päivätoimintaan osallistuvien asukkaiden osuus yksikön asukkaista Koulutukseen osallistuvien asukkaiden osuus yksikön asukkaista Työtoimintaan osallistuvien asukkaiden osuus yksikön asukkaista Järjestötoimintaan osallistuvien asukkaiden osuus yksikön asukkaista Yhteisindikaattori: Enimmäispistemäärä 8 4 6 6 6 100
Asumisindikaattori: Lappi C -luokka B -luokka A -luokka järjestö 50,0 50,0 osakeyhtiö 33,3 66,7 yksityinen yrittäjä 100,0 kunta tai kuntayhtymä 81,8 18,2 säätiö yhteensä 5,9 76,5 17,6
Asumisindikaattori: Lappi Lapin lääni: asumisindikaattori 100 % 90 % 80 70 % 60 50 % 40 % 30 20 % 10 0 % A -luokka B -luokka C -luokka järjestö osakeyhtiö yksityinen yrittäjä kunta tai kuntayhtymä säätiö yhteensä
Tulos 1. Yksiköt aliedustettuina heikoimmassa ryhmässä (yli kolminkertaisesti, 1/17) 2. Parhaassa ryhmässä kaksi julkista ja yksi yhdistyksen yksikkö (3/17)
Kuntouttavuusindikaattori: Lappi C -luokka B -luokka A -luokka järjestö 50,0 50,0 osakeyhtiö 33,3 66,7 yksityinen yrittäjä 100,0 kunta tai kuntayhtymä 36,4 54,5 9,1 säätiö yhteensä 35,3 58,8 5,9
Kuntouttavuusindikaattori: Lappi Lapin lääni: kuntouttavuusindikaattori 100 % 90 % 80 70 % 60 50 % 40 % 30 20 % 10 0 % A -luokka B -luokka C -luokka järjestö osakeyhtiö yksityinen yrittäjä kunta tai kuntayhtymä säätiö yhteensä
Tulos 1. Henkilökunnan toiminnan osalta vain yksi julkinen yksikkö sijoittuu A-luokkaan. 2. Yksiköt kaksinkertaisesti yliedustettuina C-luokassa (6/17) ja niistä peräti neljä on julkisia yksiköitä.
Toiminnallisuusindikaattori: Lappi C -luokka B -luokka A -luokka järjestö 50,0 50,0 osakeyhtiö 33,3 66,7 yksityinen yrittäjä 100,0 kunta tai kuntayhtymä 9,1 81,8 9,1 säätiö yhteensä 17,6 64,7 17,6
Toiminnallisuusindikaattori: Lappi Lapin lääni: toiminnallisuusindikaattori 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % A -luokka B -luokka C -luokka järjestö osakeyhtiö yksityinen yrittäjä kunta tai kuntayhtymä säätiö yhteensä
Tulos 1. Erot eri palveluiden tuottajien välillä tasoittuvat ja jakauma noudattaa Gaussin käyrää : 2. Yksi yhdistyksen, osakeyhtiön ja julkinen yksikkö C-luokassa; yksi yhdistyksen, yrityksen ja julkinen yksikkö A-luokassa; muut (11/17) B-luokassa.
Yhteisindikaattori: Suomi C- luokka B- luokka A- luokka järjestö 9,7 65,3 25 osakeyhtiö 29,5 60,7 9,8 yksityinen yrittäjä 25,5 70,6 3,9 kunta tai kuntayhtymä 15,1 66,7 18,3 säätiö 3,6 85,7 10,7 yhteensä 17,4 67,5 15,1
Yhteisindikaattori: Lappi C-luokka B-luokka A-luokka järjestö 50 50,0 osakeyhtiö 66,7 33,3 yksityinen yrittäjä 100,0 kunta tai kuntayhtymä 90,9 9,1 säätiö yhteensä 17,6 70,6 11,8
Yhteisindikaattori: Suomi Koko Suomi: yhteisindikaattori 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % vahvin ryhmä keskiryhmä heikoin ryhmä järjestö osakeyhtiö yksityinen yrittäjä kunta tai kuntayhtymä säätiö yhteensä
Yhteisindikaattori: Lappi Lapin lääni: yhteisindikaattori 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % vahvin ryhmä keskiryhmä heikoin ryhmä järjestö osakeyhtiö yksityinen yrittäjä kunta tai kuntayhtymä säätiö yhteensä
Eri palvelun tuottajat: Lappi vs. Suomi 1. Keskimääräistä paremmin pärjäävät Lapin läänin yksiköistä: Julkiset yksiköt: A-Luokassa 1/11; B-luokassa 10/11. 2. Keskimääräistä heikommin pärjäävät Lapin läänin yksiköistä: Osakeyhtiöt, joista 2/3 sijoittuu C- luokkaan ja 1/3 B-luokkaan.
Asumisyksiköiden sijainti. Etäisyys muista palveluista. Suomi: 12,5 % sijaitsee ka. 5-10 km:n etäisyydellä muista palveluista (38/305). Lapin läänissä vastaavasti: 5,9 % (1/17)! Suomi: 9,8 % sijaitsee ka. yli10 km:n etäisyydellä muista palveluista (30/305). Lapin läänissä vastaavasti: 17,6 % (3/17).
ASUMISPALVELUT SUOMEN ERI LÄÄNEISSÄ. YHTEISINDIKAATTORIN KESKIARVO, SUURIN JA PIENIN ARVO SEKÄ KESKIHAJONTA YHTEISINDIKAATTORI pienin n keskiarvo suurin arvo sijoitus arvo sijoitus hajonta sijoitus (max. 100) ETELÄ-SUOMEN LÄÄNI 115 43,6 70 3 20,5 3 49,5 4 LÄNSI-SUOMEN LÄÄNI 104 43,8 74,5 1 11 5 63,5 1 ITÄ-SUOMEN LÄÄNI 38 46,2 72 2 31,5 1 40,5 2 OULUN LÄÄNI 31 42,6 63 5 26 2 37 1 LAPIN LÄÄNI 17 42,1 70 4 20,5 3 49,5 4 SUOMI 304 43,8 74,5 11
Tehtävä teoriassa ja käytännössä Kuinka henkilökunnan panosta voidaan kehittää?
Asuminen ja mielenterveyskuntoutus Mahdollisimman itsenäinen inen asuminen ei ole (riittävä) ) tavoite! Mielenterveyskuntoutuksen erityisyys Asumisen standardeista tinkiminen. Mielenterveyskuntoutuksen erityisyys = Palvelujärjestelm rjestelmän, asumispalveluiden käytännön ja kuntoutumisen kokonaisuus.
Asumispalveluiden rakenteelliset vinoutumat Hajanainen palvelujärjestelm rjestelmä tukee laitostamista, asumispalveluiden irrallisuutta, laatueroja ja voitonpyyntiä kuntoutujien kustannuksella. -> Kenellä on vastuu kokonaisuudesta? Ketkä voivat osallistua pääp äätöksentekoon -> (Seutu)kunnallinen uusi demokratia! Erilliset resurssikanavat tekevät t koordinoinnin tarpeettomaksi ja vahingolliseksi kuntoutumisen kannalta.
Välirakenteesta välittv littäväksi rakenteeksi Kuntoutuksen ytimessä on avoimen perheenomaisen vuorovaikutusverkoston ylläpit pitäminen, jonka tavoitteena on haastaa alaikäisen isen aikuisen myytti -> Vastuun koelaboratorio Vertaisarvioinnin ja kokemusasiantuntijoiden aseman vahvistaminen asumispalveluiden käytännössä.
MIELENTERVEYSKUNTOUTUS = Sosiaalinen (hyväksynt ksyntä); Yhteiskunnallinen (osallistuminen); Taloudellinen (toimeentulo); Juridinen (itsemää ääräämisoikeus); Terveydenhoidollinen (palvelujärjestelm rjestelmä; ; vertaistuki); Kulttuurinen (leimautuminen; erilaisuuden arvostus); ja Psyykkinen (elämän n mielekkyys; kotonaan maailmassa oleminen) kysymys.
Ehdotuksia: Asuminen: 1.Yksikk Yksikkökoosta koosta sääs äätäminen (max( max.. 20) 2.Minimik Minimikäyttövaroista sääs äätäminen. 3.Kilpailutuksesta kumppanuuteen -> hankintalain kumoaminen sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta.
Jokaisella on oikeus olla tarpeellinen! 4. Kannustava toimeentulomalli: 4. Vajaakuntoisten toimeentulosta: Kyvyttömyyden todistaminen diagnoosien avulla antaa oikeuden etuuksiin -> Kuntoutujien toimeentuloon: Kuinka pyrkimykset rakentaa elämää äänsä ja tulevaisuuttaan todistetaan,, jotta oikeus kannustavaan toimeentuloon tulee mahdolliseksi kolmenapaisessa toimeentulomallissa (osa-aikaty aikatyö; vapaaehtoistyö ja kannustava kuntoutumistuki)?
Asumisyksiköt yhteiskunnassa? Millä eri tavoin yksiköt voisivat toiminnassaan avautua ulospäin ja edistää lähiyhteisöidensä mielenterveyttä?
Välitilinpäätös Sivistyneessä yhteiskunnassa jokaisella on oikeus asuntoon, syrjimättömään toimeentuloon, omien voimavarojen mukaiseen osallistumiseen ja Tulevaisuuteen
KIITOS!