Hoivakodissa / kotihoivassa?

Transkriptio

1 Johdanto Hoivakodissa / kotihoivassa? Diskreetin valinnan koe Heikki Pursiainen 1 Timo Seppälä 2 1 VATT 2 THL 21. elokuuta 2013

2 Taustaa Väestö ikääntyy nopeasti, kuten kaikki toistavat ad nauseam. Vanhuspalveluiden tarve lisääntyy. Selvitettävä millaisia palveluita tarvitaan ja kuinka palvelutuotanto rahoitetaan. On luultavaa, ettei rahoitus voi kokonaan tulla julkisista varoista. Ihmisten täytyy maksaa merkittävä osa omasta hoivastaan. Mistä ihmiset ovat valmiita maksamaan ja kuinka paljon?

3 Johdanto Mistä tietoa tulevien vanhusten tarpeista? Tulevan vanhusväestön hoivapalveluita koskevista tarpeista ja haluista tiedetään varsin vähän. Hoivapalvelujen markkinat ovat kehittymättömiä / olemattomia, samoin vanhuspalveluiden rahoitusinstrumenttien. Taloustieteellisen tutkimuksen materiaalina tavallisesti käytettävää markkina-aineistoa vanhuspalvelujen kysynnästä, hinnoista jne. ei siksi ole saatavilla. Tietoa on hankittava muista lähteistä. Yksi mahdollisuus on kyselytutkimus. Tavanomaiset kyselytutkimukset ovat kuitenkin lähestulkoon hyödyttömiä.

4 Johdanto Gallupit ovat hyödyttömiä Tavanomainen gallup-kysymys on muotoa: Asuisitko vanhana mieluummin omassa kodissasi kuin palvelutalossa? Asumismuodon valinnassa ei kuitenkaan ole kysymys siitä, mikä vaihtoehto on jollakin yleisellä tasolla mieluisin. Todellinen asumismuodon valinta riippuu paitsi mieltymyksistä, myös taloudellisista rajoitteista. Valintaan vaikuttaa oleellisesti se, mikä on eri vaihtoehtojen hintataso. Vastaus kysymykseen Asuisitko mieluummin palatsissa vai kaksiossa? sisältää hyvin vähän tietoa siitä, millaisia asumisvalintoja ihmiset todellisuudessa tekevät. Jos halutaan kunnollista tietoa, on kysyttävä: Asuisitko palatsissa vai kaksiossa, jos palatsin vuokra olisi X euroa ja kaksion Y euroa?

5 Johdanto Diskreetin valinnan koe Diskreetin valinnan koe on kyselytutkimus, jossa ihmiset pannaan tekemään valintoja erilaisten vaihtoehtojen välillä, aivan kuten missä tahansa kyselytutkimuksessa. Kuhunkin vaihtoehtoon liittyy kuitenkin aina hinta. Vastaajan on siis otettava vastatessaan huomioon paitsi omat halunsa ja tarpeensa, myös taloudelliset mahdollisuutensa. Valintatilanteet vastaavat siis tässä mielessä todellisessa elämässä kohdattavia valintatilanteita. Tämän vuoksi valintoja voidaan analysoida samalla tavalla kuin oikeita markkinavalintoja. Voidaan soveltaa standardinomaisia ekonometrisiä menetelmiä.

6 Esimerkkivalinta Taulukko: Esimerkkivalintatilanne Vaihtoehto: A Vaihtoehto: B Asunto Asumismuoto Palvelutalo Nykyinen asunto Huone / Huoneisto Huone Nykyinen asunto Etäisyys kaupasta 30 min Nykyinen etäisyys Hoiva Ammattihoiva 40 min / päivä 20 min / päivä Palvelut Viriketoiminta Ei viriketoimintaa Viriketoimintaa Turvaranneke Ei turvaranneketta Ei turvaranneketta Ateriapalvelut Ateriat sisältyvät Ateriat sisältyvät Viikkosiivous Kyllä Kyllä Kustannukset /kk Palveluiden hinta / kk Asumiskustannukset / kk 2700 Nykyiset Valinta: Valitsetko A:n vai B:n?

7 Otos Johdanto Kohdejoukko: 10 suurimman kaupungin vuotiaat asukkaat. Vastaajat ovat siis henkilöitä, jotka eivät vielä tarvitse vanhushoivaa, mutta tarvitsevat sitä lähitulevaisuudessa. Lisätarkasteluna tutkittiin myös näiden aikuisia lapsia. Tiedot kerättiin talvella Vastaajia (aikuisia) oli 578. Vastaajille lähetettiin etukäteen materiaalipaketti, joka sisälsi tietoa vahushoivasta, tutkimuksen tavoitteista ja varsinaiset valintavaihtoehdot. Varsinainen haastattelu tehtiin noin kahden viikon kuluttua materiaalien lähettämisestä.

8 Tunnuslukuja I Taulukko: Demografisia ja koulutukseen liittyviä tunnuslukuja Sukup. Ikä Siviilisääty Lasten lkm. Koulutus Työmarkk.as. Ammatti N: 287 Min. :56.00 Naimisissa :410 Min. : Perus : 124 Kokop.t. : 75 Eläkeläinen :434 M : Kv.:63.00 Eronnut : Kv.: Amm.koulu :141 Osap.t. : 47 Ylempi th..: 46 Med. :65.00 Avol. : 36 Med. : Ylioppilas : 18 Ei ansiot.:456 Työntekijä : 27 Ka. :65.18 Leski : 39 Ka. : Opisto :124 Työtön : Kv.:67.00 Naimaton : 8 3. Kv.: Amm.korkeak. : 16 Yrittäjä : 20 Max. :72.00 Max. : Yliopisto :155 Alempi th. : 17 (Muu) : 10 Vastaajat jonkin verran keskimääräistä parempituloisia ja paremmin koulutettuja. Lisäksi eläkeläiset yliedustettuina (ilmeisistä syistä).

9 Tunnuslukuja II Taulukko: Tulot, varallisuus ja itse arvioitu eliniänodote Tulot Asuminen Varallisuus Eliniänodote Ei osaa sanoa: 41 Omistusasunto :505 alle :213 Min. : alle 20k : 63 Vuokra-asunto : : Kv.: alle 40k :148 Työsuhdeasunto : : 54 Med. : alle 60k :152 Muu (esim. vanhempien asunto): 12 yli :158 Ka. : alle 80k : 85 RF : 0 Ei osaa sanoa : Kv.: yli 80k : 89 Max. :130.00

10 Johdanto Valinta palveluasumisen ja omassa asunnossa asumisen välillä Kiinnostavimmat tulokset koskevat valintaa palveluasumisen ja omassa kodissa asumisen välillä. Hoivapalveluita voi kuluttaa joko palvelutalossa tai omassa kodissa. Valinta riippuu paitsi omassa kodissa asumisen arvostuksesta, myös kustannuseroista omassa kodissa asumisen ja palveluasumisen välillä. Kokeen tuloksia voidaan kuvata esimerkiksi seuraavan ajatusleikin avulla. Hyvä arvaus palveluasunnon kuukausikustannuksesta on useista lähteistä yhdistetyn tiedon perusteella 2700 e / kk. Tutkimustulosten perusteella voidaan laskea, kuinka suuri osa vastaajista asuisi omassa kodissa, jos palveluasumista tuettaisiin X %.

11 Asumismuodon valintakuvio Kotona asuvien osuus % Palveluasumisen tuki %

12 Johdanto Asumismuotoa koskevien tulosten yhteenveto Suuria eroja asumismuotoa koskevissa valinnoissa. Asumismuotojen kustannuseroilla merkittävä vaikutus valintoihin. Tukipolitiikalla voidaan siis vaikuttaa suuresti asumismuodon valintaan. Merkittävä vähemmistö haluaa asua kotona, vaikka palveluasumista tuettaisiin paljonkin. Missä tahansa realistisessa skenaariossa kysyntää sekä kotipalveluille että palveluasumiselle.

13 Maksuhalukkuus hoivapalveluista Maksuhalukkuus / kk Ranneke Virike Hoiva Siivous Huoneisto Ateriat

14 Jos lapset saisivat päättää Kotona asuvien osuus % Palveluasumisen tuki %

15 Omaishoito ja omaishoivan tuki Omaishoivaa antavien osuus % Nykyinen taso / Hki Omaishoivan tuki / kk

16 Yhteenveto Johdanto Enemmistö haluaisi asua omassa kodissaan, vaikka palveluasumista tuettaisiin runsaastikin. Merkittävä vähemmistö haluaa kuitenkin asua palvelukodissa missä tahansa realistisessa skenaariossa. Näiden välillä suuri joukko ihmisiä, joiden valinta riippuu täysin palveluasumisen ja kotipalveluiden kustannuksista. Tämän vuoksi tukipolitiikalla voidaan vaikuttaa asumismuodon valintaan. Järkevä tukipolitiikka ohjaa asumisvalintaan vanhuksen oman ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kannalta edulliseen suuntaan.

17 Johdanto Vastauksista voidaan päätellä, että ihmiset ovat tarvittaessa valmiita maksamaan palveluista merkittäviä summia itse. Summat ovat niin suuria, että niitä on mahdotonta maksaa pelkästään tuloista. Vastaajat ovat siis valmiita käyttämään säästöjä hoivapalveluiden rahoittamiseen. Säästöistä suuri osa on sitoutunut asuntovarallisuuteen. Kenties kysyntää asuntovarallisuuden purkamiseen suunnitelluille rahoitusinstrumenteille. Kysyntä riippuu kotihoivan ja palveluasumisen kustannuseroista.