Moniaistisuus Hyvinkään matkailutuotteissa Case: Hyvinkään kirkko ja Rautatiemuseo

Moniaistisuus Hyvinkään matkailutuotteissa Case: Hyvinkään kirkko ja Rautatiemuseo Ahokas, Oksanen, Paulamäki, Pitkänen Laurea-ammattikorkeakoulu Kerava 2011 Kerava

Moniaistisuus Hyvinkään matkailutuotteissa Case: Hyvinkään kirkko ja Rautatiemuseo Ahokas, Oksanen, Paulamäki, Pitkänen Matkailuala 00142 Lokakuu, 2011

Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Mitä on tuotteistaminen matkailussa?... 4 3 Moniaistisuus matkailutuotteissa... 7 3.1 Näkö tärkeimpänä aistina... 8 3.2 Muut aistit... 8 4 Hyvinkään matkailullinen potentiaali... 9 4.1 Hyvinkään kirkko... 11 4.2 Suomen Rautatiemuseo... 12 5 Kvalitatiivinen dokumentointi kohteesta... 14 6 Yhteenveto... 18 Lähteet... 20 Kuviot... 23

1 Johdanto Tässä raportissa tutustumme Hyvinkään matkailutarjontaan ja mahdollisuuksiin. Raportti on osa suurempaa Sensing Rural Cultures eli SING hanketta. Tehtävänannon saimme Laureaammattikorkeakoulusta ja tämä tutkimus on osa Matkailupalvelujen tuotteistaminen ja laatu opintojaksoa. Jokainen ryhmä sai valittavakseen yhden aistin ja yhden Keski-Uusimaalaisen kunnan. Valitsimme näköaistin ja kohteeksi Hyvinkään. Olemme puhuneet opintojaksolla, kuinka tärkeää moniaistisuus ja eri aistien käyttö on matkailualalla, joten tämän takia tutustuimme Hyvinkäähän näköaistin kautta. Tutkimusmenetelmänä käytimme kvalitatiivista tutkimusta. Kävimme kaksi kertaa paikan päällä tekemässä havaintoja ja haastatteluja. Lisäksi dokumentoimme havaintojamme kameralla. Raportissa kerromme aluksi teoriaa tuotteistamisesta ja moniaistisuudesta. Sitten jatkamme pohtimalla Hyvinkään matkailullista potentiaalia käyttäen apuna jo olemassa olevia palveluita ja tuotteita. Valitsimme Hyvinkään mielestämme kaksi tärkeintä vierailukohdetta lähempään tarkasteluun. Lopussa kerromme tehdyistä havainnoista ja yhteenvedossa pohdimme, miten valitsemiamme kohteita voidaan kehittää eri aisteja, etenkin näköaistia hyödyntäen. 2 Mitä on tuotteistaminen matkailussa? Tuotteistamiselle on olemassa monta määritelmää, eikä yksikään niistä ole väärä. Yleisesti tuotteistaminen tarkoittaa osaamisen, teknologian tai idean muuttamista konkreettisesti myytävään muotoon. Koska matkailu on moniulotteinen käsite, tapoja tuotteistaa matkailua on monia. Tuote voi lähteä liikkeelle pelkästä ideasta, jonka ryhmä tai yksilö on saanut ja siitä halutaan tehdä jotain konkreettista. Teknologiaa kehitetään koko ajan ja sille keksitään uusia käyttötarkoituksia, joita myydään asiakkaille ja näin tuotteistamisprosessi lähtee liikkeelle kuin huomaamattaan. Konkreettisten ideoiden ja teknologian lisäksi myös osaamista pystytään tekemään tuotteeksi. Matkailussa juuri osaamisen tuotteistaminen on haaste, koska se on usein abstraktia ja hankala tarjota asiakkaalle mahdollisimman konkreettisena pakettina. Kovin moni ei halua ostaa, jos ei ymmärrä kokonaisuutta mitä on ostamassa, tämän vuoksi tuotteen oikeanlainen markkinointi on myös isona osana tuotteistamisprosessia. Kun tuote on ideoitu ja sille on keksitty sopivat markkinointikanavat, sille tarvitsee olla sopiva toimintakonsepti eli miten myydään ja lopuksi tästä kaikesta muodostuu alku liiketoiminalle. Tuotteistamisessa siis konkretisoidaan ja määritellään myytävää hyödykettä neljällä eri tasolla: tuotekonsepti, markkinointikonsepti, toimintakonsepti sekä liiketoimintakonsepti. (Tiensuu 2005, 5,8-9.)

5 Miten Suomea ja varsinkin aihettamme Hyvinkää voitaisiin siis paremmin tuotteistaa? Suomessa kulttuurimatkailua ei juurikaan tuotteena matkailijoille tarjota, vaikka tutkimusten mukaan sillä olisi hyvät mahdollisuudet nostaa Suomen profiilia parempaan suuntaan, varsinkin ulkomaalaisten keskuudessa. Uusia yhteistyömuotoja kulttuuri- ja matkailutoimijoiden keskuudessa ja innovatiivisia kehitysideoita tarvittaisiin lisää, jotta kulttuuri tuotteena olisi mahdollisimman helppo ostaa. Suomen kulttuuri tuotteena tulisi olla autenttista, kestävää ja laadukasta, joka yhdistelee kulttuurin eri osa-alueita, kuten luontoa ja kaupunkia. Selkeä tuote tekee kulttuurin aistittavaksi ja koettavaksi. Kulttuurimatkailussa on kuitenkin koko Suomessa kehittämisen tarvetta, mutta monet yrittäjät sekä matkailuntoimijat eivät pidä kulttuuria tärkeänä osa-alueena kehittää. Ehdotuksia kulttuurimatkailun parantamiseksi on useita, tässä muutama esimerkki: kulttuurimatkailun arvostusta tulisi lisätä ja toimijoiden verkostoitumista parantaa, tuotetarjontaa kehittää, parantaa markkinointia ja sitä kautta myyntiä sekä innovoida täysin uusia toimintamalleja. (Vesterinen 2010, 2.) Matkustuskäyttäytymisen muutos sekä matkustajien tapa tehdä yhä useampia ja lyhyempiä matkoja luovat hyvän pohjan kehittää kulttuurimatkailun tarjontaa. Puhdas luonto, paikalliset kulttuuriympäristöt, tapahtumat ja Suomen perinnejuhlat painottuvat kulttuurimatkailussa. Matkailijat vaativat yksilöllisyyttä, sisältörikasta tuotetta sekä palvelua, joka tukee heidän omia arvojaan. Matkailualan tuoteajatteluun tarvittaisiin uutta näkökulmaa, jolla lisättäisiin paikan tuntua kulttuuristen sisältöjen avulla. Suomalaisten matkailu ei tule kasvamaan samaa vauhtia joka vuosi tulevaisuudessa, koska kysyntä siirtyy paikasta toiseen, siksi ulkomaisten Suomen matkailuun tulisi panostaa enemmän ja hakea voimakasta kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. (Vesterinen 2010, 4.) Kulttuurin tuotteistaminen on myös selkeiden elämysten myymistä matkailijoille. Elämys on jokaiselle ihmiselle erilainen, sen ei tarvitse olla iso asia, kunhan se vaikuttaa jollakin tavoin tunteisiin. Elämysmatkailu korostaakin yksilöllisyyttä, tarinoita ja moniaistisuutta. Koska elämys on henkilökohtainen kokemus, sen saamisen takaaminen ei ole varmaa, tämän vuoksi palveluntarjoajat voivat tarjota vain otollisen ympäristön elämysten saamiselle. Näistä ongelmista huolimatta kulttuuri- ja elämysmatkailu ovat hyödyntämätön voimavara Suomelle. (Korjonen-Kuusipuro 2006-2007.) Tuotekehityksen ja elämyksellisyyden arvioinnin tueksi on kehitetty elämyskolmio (Kuvio 1) Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksessa (Korjonen-Kuusipuro 2006-2007, 10).

6 Kuvio 1: Elämyskolmio (Korjonen-Kuusipuro 2006-2007, 10.) Tässä tutkimuksessa elämys on määritelty positiiviseksi tunnekokemukseksi, joka toimii moniaistisuuden kautta ja johtaa aina muutokseen, oli se sitten pieni tai suuri. Kolmio ei suinkaan ole valmis, mutta sitä voidaan hyvin käyttää elämysmatkailun ja tuotteistamisen tukena. Esimerkkinä elämyskolmion käytöstä voidaan ottaa vielä oikeastaan tuotteistamaton voimavara eli tarinat. Matkailijat saapuvat kulttuurisesti kiinnostavaan kohteeseen koska heidän mielenkiintonsa on herännyt tarinoiden kautta. Paikanpäällä on aistittavissa sen ajan henki esimerkiksi lisäämällä tuoksuja sekä vaikkapa kassakoneen kilinän ääntä. Oppaalla tulisi olla riittävä tuntemus paikan historiasta, jotta hän osaa kertoa sen vakuuttavasti tarinan muodossa. Asiakkaat oppivat uutta ja saavat haluamansa elämyksen, joka johtaa muutokseen heidän henkisellä tasollaan. Näin elämyskolmiota voi käyttää tuotteiden suunnittelussa ja parantamisessa. Suurimmassa osassa kohteita osa näistä elämyksen elementeistä on jo paikallaan, joten prosessia ei tarvitse aina aloittaa alusta. Huomioon tulisi myös ottaa ulkomaalaiset matkailijat, sillä kaikkia tarinoita ei kulttuuristen erojen vuoksi pysty samalla tavalla kertomaan kaikille. (Korjonen-Kuusipuro 2006-2007.) Hyvinkäällä on paljon potentiaalia jo valmiiden matkailullisten kohteidensa kanssa, joista muutama valittu esitellään myöhemmin tässä raportissa, parantamisen varaa kuitenkin löytyy. Ehdottaisimme jo valmiiden museoiden ketjuttamista yhteen esitteiden ja markkinoinnin avulla. Hyvinkään kaupungin historia ja tarinat ovat kuitenkin jollakin tavoin kietoutuneet toisiinsa ja olemme varmoja, että nämä saataisiin selkeäksi yhdeksi elämystuotteeksi, jossa Hyvinkään tarinat toimisivat pääosassa. Tämän saa kuitenkin tehtyä kohtuullisen pienin resurssein, mutta löytyykö Hyvinkäältä halukkaita yrityksiä, jotka olisivat valmiita tekemään yhteistyötä ja parantamaan koko kaupungin matkailullista potentiaalia?

7 3 Moniaistisuus matkailutuotteissa Aistien avulla ihminen havainnoi ympäristöään näkemällä, haistamalla, kuulemalla, tuntemalla ja maistamalla. Moniaistisuudella tarkoitetaan useamman kuin kahden aistin ilmenemistä samanaikaisesti. Moniaistisuus on kuin dominoefekti: yhden aistin aktivoituessa muutkin aistit yksitellen aktivoituvat. Ja jos jokin aisti on huono tai ei toimi, muut aistit usein herkistyvät. Aistien yhtäaikaisen käytön uskotaan vahvistavan merkkiuskollisuutta ja vapauttavan eri muistoja ja tuntemuksia paremmin kuin vain yhden aistin käyttö. Eri aisteja käyttämällä voi erottautua kilpailijoiden tuotteista ja tuoda tuotteelle lisäarvoa sekä vaikuttaa asiakkaiden mielikuviin. (Alakoski, Bäck & Isacsson 2010, 18, 37 38.) Moniaistisuutta, etenkin matkailutuotteissa, on tutkittu suhteellisen vähän, mutta markkinoinnissa sitä on jo jonkin verran osattu käyttää. Tutkimuksen puute johtuu siitä, että vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana teknologia, joka mahdollistaa eri aistien käytön, on kehittynyt sille tasolle, että moniaistisia ja multimodaalisia tutkimuksia voidaan tehdä. (Alakoski ym. 2010, 16.) Moniaistisuus vaikuttaa asiakkaiden kokemuksiin, käyttäytymiseen ja voi vaikuttaa jopa tuotteen myyntiin positiivisesti, jos moniaistisuutta on osattu käyttää oikein. Kaikille tuotteille ei sovi kaikkien aistien käyttö, vaan pitää osata löytää ne aistit, jotka sopivat tuotteeseen ja brändiin. Myös ihmiset ovat erilaisia, sillä eri ihmiset luottavat eri aisteihin. On olemassa visuaalisia ihmisiä, jotka tekevät ostopäätökset sen perusteella, miltä tuote näyttää, eli näköaisti on dominoiva. Auditiiviset ihmiset puolestaan luottavat kuuloaistiin ja haluavatkin kuulla tuotteesta enemmän, jotta ostopäätös syntyy. Kinesteettiset ihmiset käyttävät informaation prosessoimiseen tuntoaistia, makuaistia ja hajuaistia. Nämä ihmiset haluavat koskea, maistaa ja haistaa eli kokea tuotteet ennen ostopäätöstä. Nämä luokitukset ovat kuitenkin vain suuntaa antavia ja voivat vaihdella asiayhteyden mukaan. Yrityksen kannattaa kuitenkin pitää tuotteita suunniteltaessa mielessä se, että kaikkia ei voi miellyttää. (Alakoski ym. 2010, 37.) Moniaistisuutta voidaan käyttää matkailutuotteissa monin eri keinoin. Hyvinkäällä oleva Suomen Rautatiemuseo luottaa paljon näköaistiin, sillä vanhojen veturien näkeminen on itsessään jo vaikuttavaa. Mutta siellä huomioidaan myös kuuloaisti, sillä asiakkaat voivat tarvittaessa palkata oppaan, joka kertoo junista enemmän. Kuuloaistia voitaisiin käyttää myös toisella tapaa, esimerkiksi kaiuttimista voisi kuulua vanhan höyryveturin ääntä ja muuta sen ajan asemalla kuultua hälinää. Se loisi tunnelmaa aivan eri tavalla. Jotta kokemus olisi moniaistinen, niin ainakin kolmas aisti pitäisi saada aktivoiduksi. Suomen Rautatiemuseossa kolmas aisti voisi olla tunto tai haju. Koska veturit ovat valtavan suuria, tuntoaistin avulla on liki mahdoton tunnustella niiden koko pintaa. He voisivatkin tunnustella pienoismalleja niistä. Nämä pienoismallit voisivat olla junien läheisyydessä, jotta kierroksen aikana heillä olisi mah-

8 dollista päästä tunnustelemaan niitä. Hajuaistia puolestaan voitaisiin käyttää tuomaan tilaan kenties höyryn tuoksua, jotta asiakkaille tulisi mielikuva, että he ovat oikeasti rautatieasemalla. 3.1 Näkö tärkeimpänä aistina Sanotaan, että näkö on aisteista voimakkain ja tärkein. Näköaistin avulla ihminen havainnoi nopeasti ympäristöään ja aivot päivittävät kuvia jopa nopeammin kuin mitä ihmisen silmä ehtii havainnoida. Matkailun tuotteistamisessa näköaistin hyödyntäminen on myös oleellista, sillä jopa 75 % kaikesta viestinnästä kulkee ensin silmien kautta meidän tietoiseen ja tiedostomattomaan ajatusmaailmaamme. Tuotteiden visuaalinen ilme on tärkeä, sillä se luo yrityksestä ja tuotteesta positiivisia mielikuvia, vahvistaa imagoa ja luo näin ostohalua. Näköaistiin vedottaessa ja visuaalisen ilmeen luomisessa täytyy olla johdonmukainen, jotta yrityksen imago ja brändi eivät tahriinnu. (Alakoski ym. 2010, 18-19.) 3.2 Muut aistit Yrityksen ei kuitenkaan kannata luottaa vain näköaistiin tuotteita suunnitellessaan, sillä myös muut aistit ovat tärkeitä. Kuuloaistia voidaan aktivoida eri äänien, mutta etenkin musiikin avulla. Musiikki vaikuttaa asiakkaiden tunnetiloihin ja sitä kautta heidän käytökseensä. Onkin tärkeää valita musiikki ja muut äänet kohderyhmän mukaan, sillä jos äänet eivät vastaa asiakaskunnan odotuksia, voi siitä silloin olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Ääni voi olla myös hiljaisuutta ja hiljaisuutta voi myös tuotteistaa. Hiljaisuus onkin yksi matkailualan nousevista trendeistä. Musiikki puolestaan luo emotionaalisia kokemuksia ja sillä on samalla suuri rooli tuotteen ja brändin luomisessa. Musiikki ja muut äänet saavat asiakkaat hyvälle tuulelle, surullisiksi, vihaisiksi, hurmioituneiksi, motivoituneiksi tai yllättyneiksi riippuen musiikin tyylistä ja eri äänien käytöstä. Pelkkä taustamusiikkikin on hyödyksi, sillä se luo tunnelmaa ja elämyksellisyyttä. Ihmiset eivät pelkästään kuuntele, he myös kuulevat. Kuuleminen on passiivista toimintaa, kun taas kuunteleminen on aktiivista. Sopivan äänimaailman valitseminen tuotteen ympärille on havaittu vahvistavan tuotetta ja ihmisten ostohaluja. (Alakoski ym. 2010, 21 24.) Tuntoaisti on ihmiskunnan vanhin aisti. Matkailutuotteissa tuntoaistilla on suuri merkitys, sillä usein ihminen haluaa kokea itse asioita ja tunnustelemalla ja koskettamalla tämä konkretisoituu. Tuntoaistin avulla luodaan elämyksiä. Etenkin näkövammaisille tuntoaisti on tärkeä, sillä tunnustelemalla he hahmottavat esineiden muodon. (Alakoski ym. 2010, 24.) Makuaisti ja hajuaisti ovat niin sanottuja kemiallisia aisteja ja ne liittyvät toisiinsa, sillä ilman hajuaistia, ihminen ei maista juuri mitään. Hajuaisti on paljon makuaistia voimakkaampi, ma-

9 kuaisti onkin heikoin aisteistamme. Hajuaisti puolestaan on niin voimakas, että ihminen saattaa muistaa pelkän hajun perusteella kaukaisiakin asioita. Tätä voidaan käyttää hyödyksi eri tuotteissa ja vaikuttaa tällä tavalla asiakkaiden tunteisiin, sillä hajut vaikuttavat ihmisiin enemmän kuin tiedostammekaan. Tuoksut tuovat mieleen muistoja ja tuntemuksia. Matkailutuotteissa makuaistia puolestaan voi soveltaa, vaikka tuotteeseen ei kuuluisikaan ruokatarjoilu. Yritys voi esimerkiksi tarjota pieniä maistiaisia tai pistää esille esimerkiksi yrityksen logolla varustetut karkit. (Alakoski ym. 2010, 26, 29.) 4 Hyvinkään matkailullinen potentiaali Hyvinkään keskustan sijainti on määrittynyt Helsinki-Hämeenlinna radan rakentamisen perusteella. Tämän radan varrella on yksi harvoista alkuperäisistä ja alkuperäisessä käytössä olevista asemarakennuksista. Kaupungissa sijaitsee nykyään Suomen Rautatiemuseo ja VR:n konepaja. Hyvinkäältä haarautuva Hyvinkää-Karjaa rata oli merkittävässä roolissa 1900-luvun alussa, koska kaupunki oli monelle Hangosta laivaan nousevalle Amerikan-siirtolaiselle välietappi. Matkustajaliikennettä radalla oli 1873 1983 ja tänä päivänä se on yhä tavaraliikenteen käytössä. Hyvinkäälle on aikoinaan rakennettu myös alun perin yksityisomistuksessa oleva kapearaiteinen Hyvinkää-Karkkila rautatie, joka toimi 1918 1967. (Alén 2011.) Hyvinkää sijaitsee Pohjois-Uudellamaalla puolen tunnin ajomatkan päästä Helsingistä. Hyvinkää sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä. Julkisilla kulkuneuvoilla pääsee muun muassa junalla, sillä paikallisjunat pysähtyvät noin puolen tunnin välein Hyvinkään asemalla. Myös busseja eripuolelta Suomea kulkee Hyvinkään kautta. Autolla parhaiten pääsee Hämeenlinnan moottoritietä pitkin. Hyvinkään sisällä kulkee paikallisliikenne, joten liikkuminen kaupungin sisällä on myös vaivatonta. (Hyvinkään kaupungin matkailuneuvonta 2011a.) Hyvinkään asukasluku on n. 45 000. Uudellamaalla sijaitseva Hyvinkää kuuluu talousalueeseen, johon lasketaan myös Kanta-Hämeen kunnista Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki. Yhdessä tämän talousalueen asukasluku on noin 91 000, jolloin sen asukasluku vastaisi Suomen 11. suurinta kaupunkia. Talousalueesta puolet asuu Hyvinkäällä ja väestönkasvu on ollut melko tasaista vuosittain. Väestönmäärän kasvu vahvistaa kehitysmahdollisuuksia ja palvelualoillakin on kasvutilaa. Muun muassa alueen kokonaistuotannon kasvu on kehittynyt ja kasvanut keskimäärin nopeampaan kuin muualla Suomessa. Talousalueella, johon Hyvinkää suurimpana kuuluu, on potentiaalia kehittää tarjontaansa. (Riihimäen- Hyvinkään kauppakamari 2010, 6.) Hyvinkää tarjoaa kulttuurillisia kohteita, historiaa ja luontoa. Tarjonnan puolesta Hyvinkää on monipuolinen. Hyvinkään kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden, teknisen keskuksen ja viestintäyksikön yhteistyönä on syntynyt Hyvinkään promenadi. Promenadin varrelta löytyvät Hyvinkään tärkeimmät kulttuurikohteet. Kohteita Hyvinkää-Promenadiin on valittu 44,

10 joiden joukossa muun muassa Suomen rautatiemuseo, Hyvinkään kirkko, Wanha Villatehdas ja monia muita. Tämä kulttuurikävely tarjoaa siis monia historiallisestikin tärkeitä kohteita. (Hyvinkään kaupungin matkailuneuvonta 2011b.) Kun mietitään moniaistisuutta Hyvinkään matkailutuotteissa, vahvimman aistillisen kokemuksen tuo varmasti luonto. Luontoa riittää Hyvinkäällä, onhan se tunnettu jääkauden muokkaamista harjumaisemista. Sveitsin puiston alue on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi ja sen tavoitteena on säilyttää puiston erityispiirteet ja luonto. Sveitsin puisto on suosittu ulkoilualue, ja se on tärkeä erityisesti paikallisille asukkaille. Sveitsin puisto tarjoaa erilaisia aktiviteetteja ympärivuoden ja on siten hyvä luontomatkailukohde. (Heikkinen, Helenius, Nieminen & Rantanen 2010, 20.) Kuten aikaisemmin mainittiin, moniaistisuus Hyvinkäällä korostuu eniten luonnon tarjoamissa palveluissa. Luonto on paikka, jossa voi käyttää eri aisteja. Luonnon voi nähdä, luonnosta kuuluu erilaisia ääniä, luonto tuoksuu, luonnossa voi tunnustella ja luonnon antimia maistellessa myös makuaisti aktivoituu. Kun mietimme Hyvinkään matkailullista tarjontaa, totesimme, että luonto on näistä kaikista moniaistisin. Aisti, johon enemmän paneudumme, on näköaisti ja annamme myöhemmissä kappaleissa kehitysideoita matkailutuotteille. Vierailimme Hyvinkäällä historiallisesti ja kulttuurillisesti tärkeässä kohteessa Suomen Rautatiemuseossa. Kyselimme museolehtori Inka Alénilta, minkälaisia vierailijoita heillä käy. Enimmäkseen heillä käy koululaisia, sillä Suomen Rautatiemuseo on osana Hyvinkään kaupungin koululaisille järjestettyä kulttuuripolkua. Alén kertoi, että heillä käy myös junaharrastelijoita jonkin verran esimerkiksi Saksasta. Museolehtori toivoi enemmän venäläisiä vierailijoita, sillä museossa on myös heidän historiaan liittyviä junavaunuja ja tarinoita. Potentiaalisina matkustajiksi Hyvinkäälle voitaisiin laskea siis venäläiset. Ongelmakohta Alénin mukaan on markkinointi. Itse taas huomasimme ongelman museossa, sillä opastetekstit olivat vain suomen kielellä. Mikäli venäläisiä asiakkaita saataisiin paikalle, täytyisi heille saada mahdollisuus venäjänkieliseen tai vähintään englanninkieliseen opastukseen. Ulkomaalaisista matkustajista Hyvinkäälle potentiaalisimmat ovat venäläiset. Muita potentiaalisia matkustajia ja vierailijoita Hyvinkään kohteisiin on tietysti ohikulkumatkalaiset. Hyvinkää sijaitsee hyvällä paikalla, siten, että sen kautta tai ohi menee päivittäin paljon ihmisiä niin junalla, bussilla kuin autollakin. Potentiaalia löytyy niin tarjonnan kuin läheisten kaupunkien väestönmäärän puolesta. (Alén 2011.) Kokoonsa ja sijaintiinsa nähden Hyvinkäällä on hyvä kirjo erilaisia majoituspalveluita. Keskustassa on vasta remontoitu Cumulus hotelli, jossa on tällä hetkellä 40 huonetta. Hotelli kuitenkin laajenee keväällä 2012, jonka jälkeen huoneita on 106. Cumulus hotellin laajennus voi

11 kuvastaa aikaisemmassa kappaleessa mainittua väestön ja taloudenkasvun tuomia mahdollisuuksia palvelualalla. (Hotelli Cumulus Hyvinkää.) Hieman kauempana keskustasta, luonnonpuisto Sveitsin vieressä on Rantasipi Sveitsi, joka on tunnettu viihtyisänä kokous- ja kongressihotellina. Hotelli Rantasipi on hienojen maisemien vieressä. Muita majoitusmahdollisuuksia Hyvinkäällä on majatalo ja huoneistohotelli Majoitus Makkonen, joka tarjoaa edullisempaa asumista myös pidempiaikaiseen käyttöön. Sveitsin maja on henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin keskus, joka tarjoaa majoituksen lisäksi erilaisia palveluita, esimerkkinä juhlatilat. Viimeisenä vaihtoehtona majoitukselle tarjoaa Loft Hyvinkää, jonka voi vuokrata myös kokous tai saunakäyttöön. Kaiken kaikkiaan Hyvinkää tarjoaa erilaisia majoitusvaihtoehtoja, joissa on erilaisia palveluita jokaisen tarpeeseen. Oli kyseessä luontomatkailusta haaveileva tai kokouksen järjestäjä, kaikille löytyy toiveita vastaava majoitus- ja tilavaihtoehto. (Loft Hyvinkää; Sveitsin Maja; Majoitus Makkonen; Hotelli Rantasipi Sveitsi.) Valtion ympäristöhallinto määrittelee kulttuuriympäristön tarkoittavan: kokonaisuutta, jonka muodostavat rakennettu kulttuuriympäristö eli rakennusperintö, kulttuurimaisema ja muinaisjäännökset. Hyvinkään kaupunkia ympäröivät vanhat rakennukset ja kulttuurihistorialliset rakennukset kertovat kaupungin historiasta, ja luo myös esteettistä kauneutta. Hyvinkäältä on löydetty peräti 279 kohdetta, joilla on erilaisia kulttuurihistoriallisia arvoja. Nämä kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ovat useimmiten alueen tärkeimpiä maamerkkejä. Hyvinkäällä valtakunnallisesti arvokkaita rakennuksia ovat Hyvinkään kirkko, rautatieasemat sekä Wanha Villatehdas. Nämä kolme ovat myös Hyvinkään tärkeimpiä nähtävyyksiä ja vierailukohteita. Potentiaalia laadukkaisiin matkailutuotteisiin on paljon, sillä Hyvinkäällä on lähes 300 kohdetta, joilla on kulttuurihistoriallisia arvoja. (Valtion ympäristöhallinta 2011; Heikkinen ym. 2010, 88-89.) Kaiken kaikkiaan Hyvinkäällä on hyvin paljon potentiaalista matkailutarjontaa. Majoituspalvelut ovat kattavat ja palvelevat erityyppisiä matkustajia. Vahvuutena on hyvä sijainti, joka takaa helpon saavutettavuuden. Potentiaalisia asiakkaita ovat muun muassa venäläiset, joita voisi houkutella hyvän markkinoinnin avulla katsomaan Venäjän keisarin vaunua Suomen Rautatiemuseoon. Hyvinkäällä on paljon mahdollisuuksia kehittää tarjontaa tuotteistamisen kautta. 4.1 Hyvinkään kirkko Hyvinkään visuaalisesti näyttävä kirkko on Aarno Ruusuvuoren suunnittelema ja se valmistui vuonna 1961. Kirkko hallitsee Hyvinkään kaupunkinäkymää sen omaperäisen muotonsa takia. Uusi kirkko on tyylillisesti moderni ja se on yksi uudemman suomalaisen arkkitehtuurin mer-

12 kittävämpiä teoksia. Kirkko on suunniteltu niin, että valo kohdistuu alttariin ja siten luo esteettistä vaikuttavuutta. (Kulttuuriympäristö rekisteriportaali 2009.) Kirkon rakentamista ja suunnittelua edelsi kilpailu, jonka voittaja sai tehtäväkseen suunnitella Hyvinkään uusi kirkko. Työkeskuksen suunnittelukilpailun voitti Aarno Ruusuvuori. Suunnittelu ja rakennus vaiheessa kirkko sai osakseen paljon kritiikkiä sen ulkonäkönsä vuoksi. Kirkkoa haukuttiin muun muassa pyramidiksi, teltaksi ja kodaksi. Kun veimme opiskelijoita vierailulle kirkkoon, nähdessään kirkon, he sanoivat sitä muun muassa kodan näköiseksi. Erikoinen ulkonäkö on siis huomiota herättävää, mutta nykypäivänä se on vain positiivista, sillä on hyvä erottautua joukosta, vaikka kirkon alkuperäinen tarkoitus ei ole toimia nähtävyytenä. Uskomme, että kirkosta on muodostunut nähtävyys sen erilaisen ulkonäön takia. (Hyvinkään seurakunta.) Kolmiomaisuus toistuu kirkossa niin katossa kuin sisätiloissa. Kirkon katto on pyramidimaisen kolmiomainen ja sisätiloista kirkkosalin pohjanmuoto on kolmio. Suunnittelijan mukaan kirkkosali on tehty melko suljetuksi tilaksi, jossa ihminen on yhteydessä ulkoiseen maailmaan vain korkealta tulevan valon välityksellä. Kirkon kolmiomaisuutta puolestaan selitetään juutalaisen rukousasentona, Pyhän Kolminaisuuden symbolina tai rukoilevan käsiä muistuttavaksi. Suunnittelija itse kertoo löytäneen kirkon muodon juutalaisten rukousasennosta. (Kulttuuriympäristö rekisteriportaali 2009; Hyvinkään seurakunta.) Kun mietitään esteettisyyttä, esteettömyyttä, ekonomisuutta, eettisyyttä ja ekologisuutta Hyvinkään kirkossa, ensimmäisenä mieleen tulee esteettisyys. Kirkko on hyvin kaunis ja erilainen, esteettisesti kaunis. Mitä ekonomisuuteen tulee, kirkko ei tietenkään tavoittele rahallista voittoa, se on jokaisen kristityn oikeus. Esteettömyys Hyvinkään kirkossa korostuu siten, että se on kaikille tarkoitettu ja tilaa liikkua löytyy, sillä kirkkosalissa on leveä käytävä. Kirkko toimii eettisesti, siitä ei varmasti tarvitse erikseen mitään mainita, on itsestään selvää, että kirkko on eettinen. Mitä tulee ekologisuuteen, voidaan miettiä esimerkiksi kirkon katossa käytettyjä materiaaleja. Ne on tilattu Riihimäkeläiseltä yritykseltä, joten siinä on tuettu lähiyritysten toimintaa. Yhteenvedossa kerromme vielä kehitysideoita Hyvinkään kirkkoon, vaikka täytyy jälleen korottaa, ettemme ajattele kirkkoa pelkkänä matkailutuotteena, koska sitä se ei ole. Sen ulkonäkö saa ihmiset kiinnostumaan siitä muustakin syystä kuin sen hengellisestä tarkoituksesta. 4.2 Suomen Rautatiemuseo Olimme tutkineet Hyvinkään matkailupotentiaalia ja havainnoimme, että yksi Hyvinkään matkailullisista kohteista on Suomen Rautatiemuseo. Hyvinkää on tunnettu rautatiekaupunki ja täten valitsemamme kohde, jota havainnoida ja dokumentoida, olisi ideaali, koska kohde on

13 kulttuuriin sitoutunut, suomalainen ja autenttinen. Suomen Rautatiemuseo on sitoutunut hyvin kulttuuriin. Museo sijaitsee Hanko-Hyvinkää rautatien asema- ja varikkoalueella, joka on peräisin jo 1870-luvun alusta ja täten on kulttuurihistoriallisesti ainoa laatuaan. (Museon esittely 2002-2011.) Museo on yli satavuotias ja se on perustettu 1898. Aikaisemmin museo sijaitsi Helsingin rautatieasemalla, josta se muutti nykyiselle paikalleen Hyvinkäälle 1974. Alueen näyttelytiloina toimivat asema, veturitalli ja kasarmi, jotka ovat alkuperäisiä rakennuksia. Muita näyttelytiloja ovat kaksi uudempaa kalustohallia. Näyttelytilaa on noin 5 000 neliömetriä kolmen hehtaarin alueella. Museo myös edistää ja ohjaa rautatiehistoriaan liittyvää museotoimintaa ja huolehtii saman alan museoiden keskinäisestä yhteistyöstä Suomessa. (Museon esittely 2002-2011; Alén 2011.) Museon ainutlaatuisimmat ja vetovoimaisimmat näyttelyesineet tällä hetkellä ovat Venäjän keisarin vaunut ja Suomen presidentin salonkivaunut. Museossa olevat presidentin salonkivaunut ovat jo poissa käytössä ja nykyisen presidenttimme Tarja Halosen vaunut ovat yleisesti vuokrattavissa VR konsernilta. Rautatiemuseon esinekokoelmassa on noin 20 000 esinettä vetureista virkalakkeihin. Työntekijöitä on vakituisesti 11 henkilöä, joista vain yksi on museossa oppaana. Kävijöitä on kuitenkin vuosittain lähes 25 000. (Kokoelmat 2002-2011; Alén 2011.) Käyntikokemukseen vaikuttaa aina esteettisyys, joka oli museon osalta mielestämme kohdallaan, koska museo oli vanhanaikainen ja hyvin hoidettu. Esteettisyys ei kuitenkaan ollut mielestämme huomattavaa, mutta ei häirinnytkään. Kävimme siis tutustumassa pienryhmämme kanssa museoon 5.10.2011. Havainnoimme, että museossa pääsi hyvin liikkumaan pyörätuoleilla ja meillä on havainnointimme perusteeksi kuvakin, mutta emme voi valitettavasti käyttää sitä tässä raportissa puuttuvan kuvausluvan takia. Tosin pyörätuolilla liikkuvilla täysi mahdottomuus oli päästä katsomaan vaunujen sisälle, koska vaunut olivat korkeat ja vaihtoehtona olivat ainoastaan portaat. Mielestämme parasta antia museokierroksella oli juuri vaunut ja niiden sisältö, joten tämä oli huomattava puute. Huomasimme myös, että museossa oli esittelytekstit vain suomeksi. Museon ekologisuus piilee mahdollisuudessa matkustaa paikalle kätevästi junalla tai bussilla. Museo on ekonominen ainakin kävijöille, koska museo on edullinen. Jos museota kehitettäisiin ja markkinoitaisiin enemmän, voisi hintoja ehkä nostaa hieman kattamaan kustannuksia. Tätä museota ylläpitää Rautatiemuseon Säätiö, jonka vaikuttajina ovat VR konserni, Hyvinkään kaupunki sekä Ratahallintokeskus. Nämä tahot tietenkin rahoittavat ja päättävät näistä muutoksista. Museo on mielestämme eettinen ainakin niillä perusteilla, että se ei riistä ketään ja toimii museolle tarkoitetulla tavalla ja tarjoaa oikeaa tietoa edullisesti kävijöille. (Museon esittely 2002 2011.)

14 5 Kvalitatiivinen dokumentointi kohteesta Tutkimusaiheemme oli siis lähinnä dokumentoida Hyvinkäätä näkö-aistin ja hieman myös muiden aistien avulla. Tämän takia lähdimme tutkimaan tehtäväämme kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimuksella, jossa päätutkimuskeinona käytetään havainnointia ja haastattelua. Havainnointimme on tietenkin kohdistettu näköaistin kautta tutkimaan Hyvinkäätä ja sen mahdollisia vetovoimatekijöitä, jotka voisivat kiinnostaa matkailijaa. Havainnoinnin perustaksi olemme tietenkin tutkineet ja keränneet teoriatietoa aiheesta. Valitsimme kvalitatiivisen tutkimuksen kvantitatiivisen tutkimuksen sijaan, koska laadullisessa tutkimuksessa keskitytään todellisen elämän kuvaamiseen eikä tilastoihin ja teorioihin. Laadullinen tutkimus oli lähempänä tutkimusaiheemme piirteitä. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 131, 160-161.) Kvalitatiivisen dokumentoinnin aloitimme käymällä luokkamme kanssa Keski-Uudenmaan kierroksella 27.9.2011. Tällöin teimme havaintoja kaikissa projektiimme kuuluvissa kunnissa, keskityimme kuitenkin omaan kuntaamme eli Hyvinkääseen. Havainnointi tuolloin jäi pintapuoliseksi ja ainoa kohde, jossa kävimme tutustumassa lähemmin, oli Hyvinkään kirkko. Tästä syystä saimme valokuvia vain kirkkorakennuksesta. Saapuessamme paikalle kirkon dramaattinen ulkonäkö kiinnitti ensimmäisenä huomiomme. Sen maahan asti ulottuva katto on todella moderni ja saa kirkon näyttämään antiikin pyramidilta. Vaikka kirkko sijaitsee keskellä Hyvinkään keskustaa, on kirkon ympärillä paljon puita ja maisema on puistomaisen rauhallinen. Kirkon eteinen ei ollut kovin vaikuttava lukuun ottamatta taideteosta sen yhdellä seinällä, jonka rosoista pintaa oli mukava koskea. Eteisestä löytyy myös kirkon historiaan liittyviä valokuvia ja tekstiä. Eteisen jälkeen oikealla avautuu kirkkosali, joka on kirkon arkkitehtuuria mukaillen myös kolmion muodossa. Alttaritaulun oikealla puolella on katosta lattiaan ulottuva ikkuna, josta auringonpaiste pääsee valaisemaan alttarin. Alttaria vastapäätä on myös katonrajassa iso ikkuna, josta valo pääsee sisälle. Tämän ikkunan vieressä on vaikuttavan isot urut. Kirkko kokonaisuudessaan oli mielestämme esteettinen, valoisa, arkkitehtuurillisesti mielenkiintoinen sekä erilainen. Seuraavassa on itse ottamiamme kuvia kirkosta, jotka havainnollistavat edellä kerrottua.

15 Kuva 1 Hyvinkään kirkko Kuva 2 Hyvinkään kirkon yläikkuna

16 Kuva 3 Hyvinkään kirkon alttari Toisen Hyvinkään vierailumme teimme pelkästään oman ryhmän jäsenten kanssa 5.10.2011. Tänä kenttäpäivänä kävimme museovierailulla Suomen Rautatiemuseossa. Dokumentoimme tätä vierailua lähinnä valokuvin ja havainnoimme museota katselemalla sen esineistöä sekä kuuntelemalla museo-oppaan tarinoita. Museoalue on iso ja puistomainen, joka käyntimme aikana oli upeissa syksynväreissä. Itsessään museo on veturitalleissa ja kahdessa kalustohallissa. Näiden yhteydessä on pieni myymälä ja kahvila. Kesäisin kahvila on ulkona, jossa saa tuoretta pullaa. Erilliseen asemarakennukseen pääsee tutustumaan muinakin kuin museon aukioloaikoina. Asemarakennuksen sisällä kuvataan elämän vilinää vanhoina päivinä sekä minkälaista toimintaa asemalla on ollut. Sisällä on kuvattu kassa- ja kahvilatoimintaa hieman värittömästi. Mielestämme sinne voisi lisätä vanhan asemarakennuksen elämän ääniä, vaikka sisältä löytyikin aseman vanha kello, jota pystyi soittamaan. Seuraavassa on muutama ulkokuva havainnollistamaan mielipiteitämme.

17 Kuva 4 Suomen Rautatiemuseon sisäänkäynti Kuva 5 Veturitallin pääty

18 Kuva 6 Museoon kuuluva asemarakennus Museo koostuu lähinnä näyttävistä vetureista ja vaunuista, joita on monipuolisesti eri vuosilta. Joidenkin vaunujen sisään pääsi kurkistamaan ja katsomaan niiden alkuperäistä sisustusta, joka mielestämme on näköaistin kannalta merkittävintä. Veturit olivat jättimäisen vaikuttavia ja tunsimme olomme kovin pieniksi niiden rinnalla. Museo-opas kertoi meille jokaisen veturin tarinan ja niiden nimet, joka antoi niille omaleimaisen identiteetin. Näin tunsimme enemmänkin olevamme mukana historiallisessa tarinassa kuin museossa. Museo-opas kohdisti kertomuksensa meitä kiinnostaviin asioihin ja elävöitti kierrosta tarinoilla eikä niinkään faktoilla. 6 Yhteenveto Tutkimuskohteemme oli Hyvinkää, jossa valitsimme lähempään tarkasteluun Suomen Rautatiemuseon ja Hyvinkään kirkon. Teorian ja havainnointimme perusteella ideoimme kehitysehdotuksia näihin kahteen kohteeseen. Näköaistin perusteella Hyvinkään kirkko on erittäin visuaalinen ja muodoiltaan särmikäs ja, jotta siitä voisi nauttia myös näkörajoitteiset, olisi hyvä, että kirkosta olisi esillä pienoismalli. Pienoismallin avulla niin näkevät kuin näkörajoitteisetkin pääsisivät tunnustelemaan kirkon muodon tuntoaistin avulla. Tämän lisäksi kirkon aulasta löytyvät infotaulut ja tiedot olisi hyvä olla myös pistekirjoituksena. Aistien kautta ajatellen kirkot ovat yleensäkin hiljaisia paikkoja, ja hiljaisuus on tärkeä osa aistimista. Kuuloaistikokemus on myös sitä, mitä ei kuule. Näiden perusteella kirkko olisi moniaistillisempi kohde, koska siellä yhdistyy kuulo-, näkö- ja tuntoaistit. Rautatiemuseota voitaisiin kehittää monellakin tapaa, esimerkiksi näköaistia ajatellen Internet-sivut voisivat olla visuaalisemmat sekä käyttäjäystävällisemmät. Näkörajoitteisia ja lukihäiriöisiä varten kotisivuilla voisi olla tekstien kuuntelumahdollisuus, jotta he voisivat tutus-

19 tua museon toimintaan paremmin. Museoon voitaisiin lisätä pienoismallit vetureista ja vaunuista, jotta näkörajoitteiset ja näkevät saisivat paremman käsityksen niiden muodoista. Siellä olisi meidän mielestämme myös mukava kuulla vanhanajan aseman ääniä, esimerkiksi veturien vihellystä ja aseman yleishälinää. Museossa kielivaihtoehtona on vain suomi, joten jos museo haluaa houkutella enemmän kansainvälisiä vieraita, opastus ja oppaat tulisi saada vähintään englanniksi ja mielellään myös ruotsiksi ja venäjäksi. Vetureilla on omat nimet sekä paljon hauskoja tarinoita ja meidän mielestämme olisi hyvä, jos ne välittyisivät asiakkaille. Nimet ja tarinat voisivat olla esillä infotauluilla junien läheisyydessä, jotta ne asiakkaat, jotka eivät ota opastettua käyntiä pystyisivät tutustumaan museon tarinoihin. Näillä ehdotuksilla pystyttäisiin parantamaan museon moniaistisuutta ja sen vetovoimaisuutta. Mielestämme näillä pienillä moniaistisilla parannuksilla museo pystyisi erilaistumaan ja siten houkutella asiakkaiksi muitakin kuin alanharrastajia ja koululaisia. Hyvinkäältä jo löytyvä promenadikävely sisältää tällä hetkellä mielestämme liikaa kohteita ja siitä puuttuu näitä kohteita yhdistävä tarina, joka tekisi kävelystä mielenkiintoisemman. Me vähentäisimme kohteiden määrää muutamaan valittuun keskusta-alueella sijaitsevaan paikkaan ja tekisimme tästä yhden yhtenäisen esitteen. Nämä valitut kohteet voisi sitoa toisiinsa tarinalla, joka kertoisi kuvitteellisen tai historiallisen hahmon päivän. Tämä vaatisi rahallisia resursseja kohtuullisen vähän, koska rahaa menisi lähinnä uuteen esitteeseen ja esitteen kehittäjien palkkoihin. Ideamme vaatisi kuitenkin paikallisten toimijoiden läheisempää yhteistyötä, jotta tarina eläisi ja toimisi saumattomasti.

20 Lähteet Kirjalliset lähteet: Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2000. Tutki ja kirjoita. Tampere: Tammer-Paino. Heikkinen, E., Helenius, M., Nieminen, M. & Rantanen, A. 2010. Katsaus Hyvinkään ympäristön tilaan. Luonto ja luonnonsuojelu. Sveitsinpuiston ja harjun alue. Vantaa: Kirjapaino Keili Oy. Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari. 2010. Neliveto päälle ja menoksi!. Nykytila tarjoaa monipuolista kasvupotentiaalia. Tiensuu, V. 2005. Tuotteistaminen tutuksi. Esitutkimus tuotteistamisen haasteista mikroyrityksissä. Lahden ammattikorkeakoulu. Sarja A. Tutkimuksia Osa 9. Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino Oy. Sähköiset lähteet: Alakoski L., Bäck A., Isacsson A. 2010. Mmm Moniaistisuus matkailun markkinointiviestinnässä. http://www.tekes.fi/fi/gateway/ptargs_0_201_403_994_2095_43/http%3b/tekesali1%3b7087/publishedcontent/publish/programmes/vapari/documents/projektien_tuloksia/ mmm_tutkimusraportti.pdf Hotelli Cumulus Hyvinkää. Uusi Cumulus Hyvinkää. Viitattu 16.11.2011. http://www.cumulus.fi/hotellit/hyvinkaa/fi_fi/hyvinkaa/ Hotelli Rantasipi Sveitsi. Hotelli Rantasipi Sveitsi, Hyvinkää. Viitattu 16.11.2011. http://www.rantasipi.fi/rantasipi!/hotellit/sveitsi/ Hyvinkään kaupungin matkailuneuvonta 2011a. Liikenneyhteydet ja kartat. Näin pääset Hyvinkäälle. Viitattu 14.11.2011. http://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/matkailu/liikenneyhteydet-ja-kartat/ Hyvinkään kaupungin matkailuneuvonta 2011b. Kulttuuri ja vapaa-aika/matkailu. Promenadi, Tutustu kävellen Hyvinkääseen. Viitattu 14.11.2011. http://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/matkailu/promenadi---kulttuurikavely2/ Hyvinkään seurakunta. Seurakunnan kirkot. Hyvinkään kirkko. Viitattu 10.11.2011. http://www.hyvinkaanseurakunta.fi/perus_ja_yhteystiedot/toimitilat/kirkot Kokoelmat. 2002-2011. Suomen Rautatiemuseo. Viitattu 20.11.2011. http://www.rautatie.org/web/fi/collections.asp Korjonen-Kuusipuro, K. 2006-2007. Kulttuurimaisema elämysmatkailukohteena. Eteläkarjalaiseen kaupankäyntiin liittyvän perinteen tuotteistaminen. Etelä-Karjala instituutti. Raportti 6. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Viitattu 26.11.2011. http://eprints.herce.fi/127/1/isbn9789522145178.pdf Kulttuuriympäristö rekisteriportaali 2009. Rakennusperintörekisteri. Kohde id:200411 Hyvinkään kirkko. Viitattu 10.11.2011. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=ra pea&taulu=t_kohde&tunnus=200411 Loft Hyvinkää. Kokoustilat, saunatilat ja majoitustilat Hyvinkäällä. Viitattu 16.11.2011. http://www.lofthyvinkaa.fi/etusivu/