Tulokset ja niiden rahamääräistäminen. Ennakkotehtävä kustannusvaikuttavuuden vertaissparraus

Samankaltaiset tiedostot
Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Omaehtoiset kiinnostuksen kohteet nuorten osallisuuden edistämisessä

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

Music Against Drugs. Päihdepäivät Tapahtumakeskus Telakka

Kokonaisuuden esittely

Kokonaisuuden esittely

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki Tarja Mankkinen

Kokonaisuuden esittely

Kustannusvaikuttavuuden vertaissparraus. Luonnos toimintamalliksi

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere Tarja Mankkinen

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Kuntani ehkäisevän päihdetyön ilon ja huolen aiheita. Ehkäisevän päihdetyön työkokous

1. Music Against Drugs ry

PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT

Music Against Drugs ry Luovuuden lähteillä luovat menetelmät osana nuorten sosiaalista vahvistamista PREVENTIIMITAPAAMINEN 22.5.

Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.

- Nuorten aamu- ja iltapäivätoiminta

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Yhdyspintapalvelut mitä, miten ja kenelle?

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

Kouluterveyskysely 2017

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

SASTAMALAN PERHEPALVELU- VERKOSTO = PERHEKESKUS

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista

Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu Kainuun kehittämisosio. Ohjausryhmä

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

TERVIS-hankkeen väliarviointi Leppävirta. Timo Renfors

100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Rovaniemi Tarja Mankkinen

LAPE Etelä-Savo. Miten opiskeluhuolto nivoutuu uuteen SOTEmaakuntahallintoon?

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Tiedon hyödyntäminen

LAPE- päivät Kansallinen ja maakunnallinen kehittämistyö varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos kokonaisuudessa

Vamos Mindset. Palveluiden ulkopuolella olevien nuorten tavoittaminen kotiin vietävän- ja ryhmämuotoisen valmennuksen avulla.

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Sovari -työpajamittarin pilotoinnin alustavia tuloksia Työpajatoiminnan sosiaalisesti vahvistavat vaikutukset

#lupakertoa - asennekysely

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

LAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hanke

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

MIX TSEMPATA? Marina Steffansson Eriarvoistumisen pysäyttäminen

Arjen turvaa kunnissa

Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti

Suuntima-työväline hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden kohdentamisessa

Teesit vaikuttavuusinvestoimisesta

Työpajatoiminnan vaikuttavuus esille tietoa ja käytännön vinkkejä mittaamiseen. Vamos palvelut Vesa Sarmia

Ulkomaalaistaustaisen nuoren psyykkisen tuen asiakaspolku:

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Yhteinen keittiö -hanke

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla

Music Against Drugs-kokonaisuus Pori

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Vastuu lasten hyvinvoinnista ja oppimisesta on valtion, maakuntien ja kuntien yhteinen - Lapsibudjetointi antaa välineitä tiedolla johtamiseen

Lape-hankkeen tulokset

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Sovari vaikuttavuustiedon hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä. Riitta Kinnunen Etsivän nuorisotyön päivät, Tampere

Tulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Projektin nimi ja numero SATAOSAA

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Toimintakyky kuntoonhankkeen

Tiedon keruusta ja käsittelystä vastaa [kyselyn järjestävän paikallisen organisaation/kunnan nimi].

OSALLISUUTTA JA TIIMITYÖTÄ HYVÄSSÄ SEURASSA

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Mitä jos arviointi ei olisikaan pakkopullaa?

TEHYN VIISI POINTTIA VAIN NÄIN SOTE-UUDISTUS VOI ONNISTUA!

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

OMAOLO. ODA-projekti Eliisa Roine

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Mielen hyvinvointi projekti OPH:n verkottumisseminaari Ulla Ruuskanen

Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista

Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla. ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä Kuopiossa

Transkriptio:

Tulokset ja niiden rahamääräistäminen Ennakkotehtävä kustannusvaikuttavuuden vertaissparraus 15.6.2017

Taustatiedot Music Against Drugs -kokonaisuuden kehittämisprojektista Projektissa kehittämisvuosi 2016 6 /2017 Uusittuja Music Against Drugs -kokonaisuuksia toteutetaan ensimmäisen kerran syksyllä 2017 ts. ensimmäisiä tuloksia mahdollista rahamääräistää vuoden 2017 lopulla. Music Against Drugs -kokonaisuuksien alussa toteutetaan päihde-, hyvinvointi- ja osallisuuskysely, jolla voidaan kartoittaa eri muutostavoitteille suhteellisen tarkasti segmentin koko vrt. kiusattujen nuorten määrä kunnassa tai nuorten määrä, jolla ei ole harrastusta jne. Kun tiedetään segmentin koko voidaan asettaa täsmällinen muutostavoite esim. X % segmentistä kokeilee uutta harrastusta, löytää ystävän tms. Music Against Drugs -kokonaisuuden lopussa toteutettavan kyselyn ja seurantatiedon pohjalta voidaan arvioida saavutetun muutoksen kokoa kohderyhmässä ja laskea proxyjen avulla esimerkkejä ehkäisevällä työllä saavutetuista kustannussäästöistä. Seuraavilla sivuilla olevissa taulukoissa käytetty esimerkkinä Kuopiossa 2015 toteutetun Music Against Drugs kokonaisuuden osallistujatietoja havainnollistamaan kohderyhmän kokoa. Taulukossa esitetyt %-osuudet Music Against Drugs päihde-, hyvinvointi- ja osallisuuskyselyyn vastanneita nuoria (n=1310).

Kohderyhmät, muutokset & proxyt Kohderyhmä, jota muutos koskee Tavoiteltava muutos Segmentin koko / Music Against Drugs -kokonaisuus (case Kuopio) Rahamääräistäminen / proxyt Yläkouluikäiset nuoret 1. Music Against Drugs -kouluviikolle osallistuvat nuoret Yläkouluikäiset nuoret Tarkemmat kohderyhmäegmentit: 1. Nuoret, joilla ei ole harrastusta, mutta haluaisivat harrastaa. 2. Harrastamisen lopettaneet nuoret 3. Järjestöosallisuuden osalta nuoret miehet. 1. Nuorten päihdetiedon lisääntyminen (tiedollinen muutos) 2. Muutos asenteissa päihteitä kohtaan (toiminnallinen muutos) 1. Lisääntynyt kiinnostus harrastustoimintaan / järjestötoimintaan (tiedollinen muutos) 2. Harrastamisen / järjestötoosallisuuden vahvistuminen (toiminnallinen muutos) 3. Nuorten miesten sote-alan järjestöosallisumisen lisääntyminen (toiminnallinen muutos) 1. 13-16 v. nuoria 4528 1.Säästyneet lastensuojeluilmoitukset? 2.Säästöt nuorten alkoholinkäytöstä johtuneissa välittömissä kustannuksissa terveyspalveluissa? 3.Poliisin työpanoksessa syntyvät säästöt jne. 4.Pidemmällä perspektiivillä säästöt päihteistä aiheutuvissa korjaavissa kustannuksissa. 1. 13-16 v. nuorista 18 % ilmoittaa kyselyissä, ettei heillä ole mieleistä harrastusta. (n=1310) 1. Yksilötasolla harrastamisesta saadut hyödyt (onnistumisen kokemukset, uudet ystävät jne.) ja tätä kautta mahdolliset säästöt sosiaalitoimessa, terveyspalveluissa jne. Yläkouluikäiset nuoret Tarkemmat kohdetyhmäsegmentit: 1. Nuoret, joilla ei ystävää 2. Kiusaamista kokeneet nuoret 3. Nuoret, joilla ei ole harrastusta 1. Nuorten päihde- ja mielenterveysongelmilta suojaavien 1. 13-16 v nuorista 7 % ilmoittaa ettei omista läheistä ystävää (n=1310) tekjöiden vahvistuminen ja niille altistavien riskitekijöiden vähentyminen (uusiin ihmisiin tutustuminen, 2. Nuorista n. 12 % kokenut kiusaamista viimeisen lukuvuoden aikana, 5 % viikoittain (n=1310) yksinäisyyden kokemusten vähentyminen, 3. Nuorista 18 % ilmoittaa, ettei heillä ole mielekkäät vapaa-ajan sisällöt jne.) mieleistä harrastusta (n=1310) 1. Kuntatasolla yksinäisyydestä / kiusaamisesta aiheutuvien korjaavien kustannusten lasku (terapiakäynti, koulun käynnin ongelmien korjaavat kustannukset, mahdolliset päihdehaittojen kustannukset jne.)

Kohderyhmät, muutokset, proxyt Kohderyhmä, jota muutos koskee / jossa muutos ilmenee Tavoiteltava muutos Segmentin koko / Music Against Drugs -kokonaisuus Rahamääräistäminen/ proxyt (case Kuopio) Nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset Tarkemmat kohderyhmäsegmentit: 1. Nuorisotyöntekijät 2. Terveystiedon opettajat 3. Kouluterveydenhoitajat 1. Tiedon lisääntyminen järjestöyhteistyökumppanien terveyttä ja hyvinvointia tukevista ept/emtmateriaaleista (tiedollinen muutos) 2. Materiaalien käyttöönottaminen (toiminnallinen muutos) 1. Kuopiossa ammattilaisille materiaaleja esitelleisiin tilaisuuksiin osallistui kaikkiaan n. 50 nuorten parissa työskentelevää ammattilaista. 2. Teoriassa internetissä oleva materiaalipankki on kunnalle kokonaisuuden yhteydessä toimitettavien tunnusten jälkeen avoin kaikille kunnan nuorisotoimessa, koulutoimessa jne. työskenteleville. Loppuhyötyjinä alueellisen ept/emt:n kehittyessä lapset ja nuoret. 1.Säästyneet lastensuojeluilmoitukset? 2.Säästöt nuorten alkoholinkäytöstä johtuneissa välittömistä kustannuksista terveyspalveluissa? 3.Poliisin työpanoksessa syntyvät säästöt jne. 4.Pidemmällä perspektiivillä säästöt päihteistä aiheutuvissa korjaavissa kustannuksissa. Nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset sekä hallinnon edustajat: Tarkemmat kohderyhmäsegmentit: 1. Nuorisotyö 2. Koulutoimi 3. Nuorten asioita käsittelevät hallinnon edustajat 1. Moniammatillisen yhteistyön vahvistuminen lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä (syntyvät yhteistyökäytänteet, toimenpiteet jne.) (toiminnallinen muutos) 1. Kuopiossa moniammatillista yhteistyötä vahvistavaan kehittämisseminaariin osallistui n. 50 kunnan eri sektoreilla työskentelevää ammattilaista. Loppuhyötyjinä alueellisen ept/emt:n kehittyessä lapset ja nuoret. 1. Rakentuneista yhteistyökäytänteistä saadut hyödyt (esim. päätös kohdistaa resursseja ehkäisevään toimenpiteeseen synnyttää säästöjä korjaaviin menoihin jne.)

Tulosten osoittamisen ja rahamääräistämisen haasteita Mittausasetelma on kunnianhimoinen ja tästä syystä haasteellinen. Alkumittaus-loppumittaus -asetelman pohjalta pystytään suhteellisen hyvin arvioimaan saavutetun muutoksen määrää kohderyhmässä, mutta kyselyjen toteuttaminen koulukontekstissa kaksi kertaa laajasti vaatii paljon myös kouluilta. Järkevien proxyjen valinta. Helppo osoittaa esimerkiksi työllistymisen vaikutus. Huomattavasti haasteellisempi osoittaa esim. sosiaalisiin suhteisiin tai harrastamiseen liittyvien muutosten rahamääräistä hyötyä. Esim. jos nuorella ei ole yhtään ystävää, niin miten suuri riski on syrjätymiselle ja tästä aiheutuville kustannuksille? Entä jos nuori aloittaa harrastuksen, mitä rahamääräisiä hyötyjä tästä voidaan tunnistaa? Kehittämisprojektin sykli usein sellainen, että muutoksen todellisia kustannusvaikutuksia vaikea osoittaa. Music Against Drugs -kokonaisuuden tavoitteista osa on kunnan rakenteisiin liittyviä hyötyjä esim. ept/emtmateriaalien käyttöönotto kunnissa tai moniammatillisen yhteistyön vahvistuminen Miten arvottaa laadukkaampi nuorille suunnattu ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö kunnissa? Missä määrin tämän voi olettaa realisoituvan säästöinä myöhemmässä korjaavassa työssä? Projektissa sekä tiedollisia ja toiminnallisia tavoitteita. Miten arvottaa tiedolliset muutokset tai asenteen muutokset, jotka saattavat myöhemmin realisoitua toiminnaksi (vrt. tieto ja innostus uudesta harrastuksesta vs. harrastaminen) Muutokset eivät välttämättä tapahdu hetkessä ja mahdolliset ehkäisevän työn kustannussäästöt saattavat olla näkyvillä vasta projektin päätyttyä, miten osoittaa tuloksellisuus??

Tulosten osoittamisen ja rahamääräistämisen haasteita Miten laskea arvoa myös Music Against Drugs -kokonaisuuksien toteuttamisessa mukana olevien vapaaehtoisnuorten tekemän työn rahamääräinen arvo? Entä osallistujien itse toiminnasta saamat hyödyt (sosiaalinen vahvistuminen, uudet ystävät etc.)? Miten voisi laskea yhteistyökumppanien saaman hyödyn arvoa heidän ept/emtmateriaaliensa leviämistä ja käyttöön juurtumisesta? Missä määrin voi olettaa muutoksen johtuvan nimenomaan Music Against Drugs -- kokonaisuuden yhteydessä järjestetystä toiminnasta ja paljonko toiminnasta on muiden tekijöiden vaikutusta. Jos haluaa hyödyntää SROI:ta niin, miten huomioida kehittämiskulut. Projektin kehittämisvaiheen SROI-luvussa nämä toki mukana kustannuksissa, mutta miten jatkossa, jos toimintamallista tarkoitus tehdä pysyvä osa toimintaa ja jolloin tulosten kuluja enää menetelmän tai toimintamallin pyörittämisen kustannukset. Kokonaisuuden kohderyhmille samanlaisena näyttäytyvä ja samanlaiset tulokset tuottavan toiminnan SROI-luku oleellisesti erilainen laskuajankohdasta riippuen