Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut
Sisältö Mitä perheväkivalta on ja miten sen tunnistaa? Perhesurmien esiintyvyys ja yleisyys 2000 luvulla Perheväkivaltaa selittäviä teorioita Perhesurmien yhteisiä riskitekijöitä Miten perhesurmia voidaan ehkäistä? Johtopäätökset
Mitä perheväkivalta on ja miten sen tunnistaa? Perheväkivalta on mm.: fyysistä, psyykkistä, taloudellista ja/tai seksuaalista väkivaltaa asianmukaisen hoivan ja huollon puutetta ilmenee perhepiirissä ja kohdistuu puolisoon, lapseen tai muuhun perheeseen kuuluvaan henkilöön tapahtumapaikkana oma koti tekijänä oma kumppani tai lähiomainen piilorikollisuutta, tabu, johtaa salailuun ja valehteluun häpeän/syyllisyyden vuoksi uhrin viktimisaatio, lasten psykososiaalinen suoriutuminen heikkenee Muita termejä sukupuolistunut väkivalta, lähisuhdeväkivalta, konfliktilähtöinen parisuhdeväkivalta, jne.
Henkirikosten ja perhesurmien esiintyvyys ja yleisyys 2000 luvulla Henkirikokset Suomessa tapahtuvat pääosin miesten kesken Vuosittain keskimäärin 120 surmaa Mies surmaa miehen n. 72 tapausta/v. Mies surmaa naisen n. 34 tapausta/v. (vaihteluväli 27-51 naista/v.) Nainen surmaa miehen n. 11 tapausta/v. Nainen surmaa lapsen n. 4 tapausta/v. (äidin surmaamien lasten keski-ikä n. 1,6 v.; isän surmaamien n. 5,6 v.) Naisten kohtaamasta väkivallasta 27 % ja miesten kohtaamasta väkivallasta 0,2 % on perheväkivaltaa Naisiin kohdistuvan perheväkivallan esiintyvyys on 20-35 %
Perhe- ja lapsensurmat 2003-2012 Perhesurmat 1/2003 1/2012 (Lähteet: Selvitys perhe- ja lapsensurmien taustoista vuosilta 2003-2012. Sisäasiainministeriön julkaisu 35/2012; Rikollisuustilanne 2010. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 258/2012) 35 perhe- ja lapsensurmatapausta, joissa menehtyi 55 ihmistä, joista 7 puolisoita ja 48 lasta 35 surmatapauksesta äidit tekivät 24 surmaa ja isät 11 surmaa -Perhesurmia 7, 19 uhria; isä tekijänä 6 tapauksessa -Vastasyntyneen ja alle 1-vuotiaan surmat 16, 16 uhria; äiti tekijänä kaikissa tapauksissa -Muu lapsen surma 12, 20 uhria; äiti tekijänä 7 ja isä 5 tapauksessa
Perheväkivaltaa selittäviä teorioita Historialliseen, sosiaaliseen ja kulttuurin kehitykseen liittyvät teoriat Biologiset teoriat Kognitiivisbehavioristinen teoria Psykodynaaminen teoria Systeeminen teoria
Perhesurmien piirteitä Naispuolisista surmaajista yli puolet kotiäitejä ja suurelta osin yksinhuoltajia. Oman lapsen surmanneista naisista työelämän ulkopuolella olevien osuus korkea; yleensä opiskelemassa tai vanhempien luona asuvia nuoria naisia, jotka surmaavat vastasyntyneen tai alle 1-vuotiaan. Miespuolisista surmaajista yli puolet palkkatyössä, loput varhaiseläkkeellä tai työttöminä. Miehet lähes aina avio- tai avoliitossa ja/tai liitto purkautumassa. Tekijöiden ikä vaihtelee 20-50 vuoden välillä
Perhesurmien piirteitä Perhe- ja lapsensurmat eroavat muista henkirikoksista Tekijät työssäkäyviä, opiskelijoita, jne. Tekijä ei ole yleensä tekohetkellä humalassa Tekijä ei ole yleensä päihteiden väärinkäyttäjä Ei yleensä aikaisempia poliisin tietoon tulleita rikoksia Tekijä ei ole yleensä tunnetusti väkivaltainen
Perhesurmien yhteisiä riskitekijöitä Vastasyntyneen ja alle 1-vuotiaan surmat; vanhemmalla on: Mielenterveysongelmia, depressiota Vanhemman yksinäisyys, asuu yksin tai vanhempien kanssa Sosiaalisen tuen ja resurssien puute Altruistiset motiivit Epävakaat parisuhteet Äidit, jotka aikaisemmin pahoinpidelleet lapsia tai laiminlyöneet lasten hoitoa (nuoria vanhempia, uhrit pieniä, osa ei-toivottuja, tekijöiden elämäntilanne kaoottinen) Korkea stressi Kontakteja viranomaisiin vähän Välinpitämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä, häpeää ja pelkoa
Perhesurmien yhteisiä riskitekijöitä Perhesurmat ; vanhemmalla on: Parisuhteen ongelmia ja perheväkivaltaa Usein mustasukkaisuutta puolisoaan kohtaan Usein yrityksenä surmata ensisijaisesti puoliso, josta olivat mustasukkaisia Taloudellisia vaikeuksia Mielenterveyspalveluiden käyttöä Väkivaltaisuutta ja uhkailua puolisoa tai lapsia kohtaan (71%) Vähän kontakteja viranomaisiin tai tuesta kieltäytymistä Surma-itsemurhan yritys (taustalla vaativa elämäntilanne ja parisuhdevaikeudet sekä usein lapsuuden traumaattiset tekijät, kuten isän alkoholismi ja väkivaltaisuus) Päihteet Kosto puolisolle
Perhesurmien yhteisiä riskitekijöitä Pari eroamassa tai toinen puoliso uhannut erolla, tekijä surmaa lapset kostoksi, tekijän mustasukkaisuus Tekijän vakavat mielenterveyden ongelmat tai pitkäkestoinen masennus, lasten kasvatuksessa tai henkilökohtaisessa elämässä olevat vaikeudet 30 % tekijöistä oli uhannut etukäteen surmata lapset tai itsensä Väkivalta oli kohdistunut puolisoon, jos sitä oli esiintynyt Naisilla yleisenä ongelmana synnytyksen jälkeinen masennus Lähes kaikkien perheiden ongelmat olivat olleet jonkun viranomaisen tiedossa Useissa tapauksissa oli tehty lastensuojeluilmoitus, joka ei ollut johtanut toimenpiteisiin tai perhe oli aktiivisesti kieltäytynyt tuesta
Miten perhesurmia voidaan ehkäistä? Suurinta osaa perheistä kyetään auttamaan! Perhesurmat kuitenkin harvinaisia! Tekijöiden itsetuhoiset ajatukset ja uhkailu otetaan vakavasti Perheen ongelmiin tartutaan ajoissa Viranomaiset toimivat oma-aloitteisesti ja tarjoavat tukea; ei odoteta ja tehdä vain välttämättömintä Viranomaisten tulee tehdä yhteistyötä ja välittää tietoa toisilleen Joissakin tilanteissa pelko viranomaisten puuttumisesta laukaisi surman!
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja poliisin yhteistyö on kehittynyt paljon viime vuosina Väkivallan tunnistamisen ja uusiutumisen riskin arviointi systemaattisesti käytössä kaikissa asiakastyön toimipisteissä Matalan kynnyksen palveluja enemmän Viipyilevä viranomaistyö, rauhallisuutta ja ystävällisyyttä korostavat Viipyilevä viranomaistyö, rauhallisuutta ja ystävällisyyttä korostavat toimet (esim. rauhallinen ja viivyttelevä poliisi)
Johtopäätökset Suurimmassa osassa ei todennäköisesti voida etukäteen tietää, mitkä tapaukset johtavat surmaan Perhesurmat harvinaisia, kuitenkin jokainen surma traaginen ja pysäyttävä Tarvitaan tukea yksinään vanhempina toimiville Nuorten vanhempien tukeminen Taloudellinen tuki Miesten auttaminen vanhemmuudessa, erityisesti erotilanteissa tunnetyöskentelyssä ja yksinäisyyden kokemisessa
Marak Oulussa Vuosina 2010 2012 45 tapausta 10 poistunut auttamisjärjestelmästä Pitkäkestoisia ja vakavia tapauksia
Tapausten tunnuspiirteitä: -Äskettäin tapahtunut ero, pari eroamassa tai puoliso uhannut erolla => parisuhdetapon riski kymmenkertainen parisuhteessa eläviin verrattuna -Erilleen muuton jälkeen vainoamista, uhkailua, jne.
Pitkään jatkunutta väkivaltaa, jopa 40 vuotta, törkeää pahoinpitelyä, itsen tai perheen tappamisella uhkailua, lasten huoltajuusriidat, eristämistä, puhelimen kontrollointia, jne. Lapset todistajina usein Myös uhreilla usein riippuvuusongelma
Erilaiset jengit yhä useammin mukana Laillisia ja laittomia aseita, astaloita, jne. Monikulttuuriset välitykset; naiseus, miehisyys, valta, kontrollointi, kuritusväkivalta
Suunnitelma ja vastuuhenkilön nimeäminen, seuranta Turvakielto, lähestymiskielto, asunto, huoltajuusratkaisut, valvotut tapaamiset, ei tapaamisia, vankila, tukihenkilö, diakonia, turvakoti, perhetyö, ryhmät, yksilöterapia, pariterapia, jne.
Kommentteja Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ei tule nähdä vain lastensuojeluasiana! Tärkeitä samanaikaisia tekijöitä: -Päihderiippuvuus ja väkivalta -Mielenterveys ja väkivalta -Terveys ja väkivalta -Raskaus ja väkivalta -Lapset ja väkivalta