Perhesurmat ja nuorten tekemät joukkosurmat -

Transkriptio

1 Perhesurmat ja nuorten tekemät joukkosurmat - taustalla olevia tekijöitä ja ennalta ehkäisyn mahdollisuuksia Hyvinkää Tarja Mankkinen Sisäministeriö

2 Esityksen sisältö Selvitys perhe- ja lastensurmien taustoista taustalla vaikuttavat tekijät ja ennalta ehkäisevät toimenpiteet Miksi nuori surmaa selvitys yhteiset ja erottavat tekijät, ennalta ehkäisevät toimenpiteet Johtopäätökset

3 Perhesurmat Poikkeavat väkivallan yleiskuvasta alkoholi, syrjäytyminen, väkivallan kasaantuminen Vaikuttivat turvallisuuden tunteeseen miksi, mitä vikaa yhteiskunnassa? vrt. suomalaisten suhtautuminen väkivaltaan yleensä

4 Lapsiin kohdistuva väkivalta ja henkirikokset Vanhempien lapsiin kohdistama kuritusväkivalta vähentynyt Lapsiin ja nuoriin kohdistuu paljon väkivaltaa usein lievää, tekijänä toinen lapsi tai nuori Lasten henkirikoskuolleisuus laskenut viimeisen 50 vuoden aikana 1960 luvulla henkirikoksissa kuoli keskimäärin 50 lasta/1 milj. lasta lasta/ 1 milj. lasta

5 Perhesurmat ja muut oman lapsen surmat Vuosi Perhe surmat Vastasyntyneen surmat Muut oman lapsen surmat Yhteensä Yhteensä *Uhreja yhteensä 55, joista seitsemän puolisoita ja 48 surmaajan lapsia *Aineistossa lapsella tarkoitetaan alle 15-vuotiasta *Ennen tapahtuneet surmat Jukka Taskinen, Minna Piispa

6 Perhesurmat Yhdistäviä tekijöitä Taloudellisia vaikeuksia, parisuhteen ongelmia ja eroaikeita Mielenterveysongelmia Väkivaltaa ja väkivaltaisella teolla uhkailua perhettä kohtaan Tekoa mietitty ja ajatuksista kerrottu läheisille Hakeneet apua mielenterveyden tai parisuhteen ongelmiin Jukka Taskinen, Minna Piispa 6

7 Tärkeimmät ennalta ehkäisyn haasteet 1. Lasta ei oteta riittävästi huomioon viranomaistoiminnassa lapsen tuen ja suojelun tarpeen huomioiminen aikuisille suunnatuissa palveluissa erityisesti mielenterveys- ja päihdepalvelut asiaa koskeva laki voimassa vuodesta 1983, ei silti toteudu kattavasti 2. Väkivaltaa tai sen uusiutumisen riskiä ei arvioida väkivallan riskiä ei tiedosteta, oteta riittävän vakavasti 3. Väkivaltaa ei tunnisteta erotilanteessa ja lasten huolto- ja tapaamisasioista päätettäessä tutkimusten mukaan erotilanne lisää riskiä väkivallan kärjistymiselle

8 4. Viranomaisten yhteistyössä on puutteita yhteistyö on riittämätöntä tiedonvaihto ja salassapito keskeisiä esteitä, todellisia ja kuviteltuja syitä viranomaistoiminta hajanaista, koettiin jopa kiusaamiseksi terhakka viranomaistoiminta liian myöhään voi laukaista teon 5. Arvioitaessa lupaa aseiden hallussapitoon tiedonvaihto poliisin ja muiden viranomaisten välillä puutteellista ja perheväkivallan riskiä ei arvioida liittyy laajemmin tiedonvaihtoon ja salassapitoon liittyviin kysymyksiin

9 6. Lähipiirin ja omaisten tieto perheen tilanteesta paremmin viranomaisten käyttöön korkea kynnys rikosilmoituksen tai lastensuojeluilmoituksen tekemiseen? mitä silloin jos ei ole ihan varma hiljaiset signaalit? 7. Systemaattinen tieto perhesurmista ja oman lapsen surmista puuttuu

10 Yhteenveto nuorten tekemistä suunnitelmallisista henkirikoksista ja niiden taustoista

11 Tarkasteltavat tapaukset Aika Paikka ja tapahtumat Uhrit Tekijä Motiivi Raumanmeri 2 luokkatoveria 14-vuotias poika, koulun oppilas Ehkä koulukiusaaminen Loppi, kesämökki Pariskunta 4 poikaa, v. Raha, ryhmäpaine? Vantaa, Myyrmannin ostoskeskus Tuusula, Jokelan koulu 7 kuollutta, 80 loukkaantunutta 19-vuotias mies 8 uhria ja tekijä 18-vuotias mies, koulun oppilas Tuntematon Ihmisviha, kosto Kerava, urheilukenttä 14 vuotias tyttö 18-vuotias mies Mielenterveysongelmat Kauhajoki, Seinäjoen koulutuskuntayhtymän tilat Orivesi, toimisto ja yhteiskoulu Hyvinkää, keskusta 2 kuollutta, 7 loukkaantunutta 10 uhria ja tekijä 18-vuotias mies, koulun oppilas Ihmisviha, kosto 1 loukkaantunut 23-vuotias mies Kosto, mielenterveysongelmat 18-vuotias mies

12 Miksi nämä tapaukset on valittu? Poikkeavuuksia verrattuna tyypillisiin nuorten tekemiin henkirikoksiin suunnitelmallisia, ei impulsiivisuutta selvä tarkoitus ja suunnitelma tappaa useissa tapauksissa tavoitteena useita uhreja tekohetkellä selvinpäin, monella kielteinen suhde päihteisiin Tarkastelu rajattu 2000-luvun tapauksiin Raumanmeri mukana vertailun vuoksi

13 Yhteisiä piirteitä tekijöiden välillä nuoria miehiä yksinäisiä, syrjään vetäytyviä, osalla myös ystäviä ei rikostaustaa eikä väkivaltarikoksia tekohetkellä yhtä lukuun ottamatta selvin päin yleensä tekoa suunniteltu ei ongelmallista perhetaustaa koulukiusattuja, mielenterveysongelmia vähintään keskinkertaisia koulussa vain yksi koulupudokas

14 Mielenterveyteen liittyvät kysymykset keskeisiä 6/8 tekijä mielenterveyshäiriössä tai aiempia mielenterveysongelmia kaikki joilla ongelmia mielenterveyspalvelujen piirissä lääkehoito ahdistus, paniikkihäiriö, masennus 2/8 surmasi itsensä, yksi uhkaillut itsemurhalla

15 koulusurmissa osoitettu ihmisviha poikkeuksellista ei mielenterveyteen liittyviä selityksiä mielenterveyslääkitys ja hoito eivät estäneet tekoja oliko hoitodiagnoosi ja lääkitys oikea oliko hoito oikea-aikaista ottaen huomioon terveydentilassa tapahtuneet muutokset masennuslääkitys ei tehonnut psykoosiin?

16 Sosiaaliset suhteet ja harrastukset Enemmistöllä ei tekohetkellä merkittävää seurustelusuhdetta 2/8 suhteen katkeamisella ehkä merkitystä tekoon Passiivisia, enemmistöllä ei ryhmäyttäviä harrastuksia eräät myös ryhmässä yksinäisiä Osa aktiivisia verkossa toinen persoonallisuus

17 Aseet käytetyt ampuma-aseet laillisia osa ottanut käyttöön isän aseen luvatta motivoituneella tekijällä helppo pääsy perheen asekaappiin 3/8 ampuma-aseharrastus osalla harrastus syntyi teon vuoksi, kiinnostus kuitenkin jo aiemmin kahdessa teossa ei käytetty ampuma-asetta teräase, räjähteet

18 Motiivi ja uhrivalinta Kosto keskeinen motiivi ennalta valitut uhrit tai laajemmin uhrien valinta riippuu siitä, kuka on "syyllinen" yksilö, yhteisö vai ihmiskunta Joillakin tekijöillä itsellään kirkas käsitys motiivista ja sen logiikasta ympäristö ei uskonut, koska piti tekoa mahdottomana Osa tekijöistä sai tukea verkkoyhteisöistä 2/8 teoista keskeistä julkisuuden tavoittelu

19 Väkivaltaviihde ja pelit ei tieteellistä yksimielisyyttä siitä, lisääkö väkivaltaviihde nuoren riskiä syyllistyä suunnitelmalliseen väkivaltaan väkivaltaviihde ja pelit kehittyneet merkittävästi 1990-luvulta lähtien esimerkiksi tietokoneella pelattavien taistelupelien realistisuus ensin kiinnostus, sitten aineiston etsiminen netistä kyetty kuitenkin osoittamaan, että henkilöt, joilla on väkivaltaisia taipumuksia, kuluttavat mielellään väkivaltaista viihdettä

20 Koulukiusaaminen koulukiusaaminen lisää nuorten väkivaltariskiä yleisesti tutkittua tietoa alaluokilla tapahtuneen kiusaamisen vaikutuksista Yhdysvalloissa 71 % kouluampujista kokenut joutuneensa koulukiusaamisen, ahdistelun tai väkivallan kohteeksi koulukiusaamisen vaikutukset väkivaltaisuuteen yksilöllisiä kiusaaminen yhdistettynä muihin haavoittuvuuksiin

21 Yhteisöllisyys voimakas yhteisöllisyys pienellä paikkakunnalla saattaa olla jopa riski kokemus omasta "arvottomuudesta" tai vallanpuutteesta peilautuu lähiyhteisön kautta suomalaisen yhteiskunnan heikkoja kohtia: odotus nuorten varhaisesta itsenäistymisestä, riippumattomuus arvona, negatiivinen solidaarisuus jätetään toinen rauhaan

22 Verkkoyhteisöt verkko ja nuorisokulttuuri voivat "kaksinkertaistaa" ulkopuolisuuden tunteen verkkoyhteisön usein valheellinen tuki vastustajat hiljaisia kannattajat äänekkäitä verkkoidentiteetti voi poiketa arkisesta identiteetistä, verkko voi toimia väkivallan hautomona väkivaltaa ei verkossa kohtaa sattumalta, motivaatio sen etsimiseen muualta

23 Koulut ja oppilashuolto koulupsykologien ja koulukuraattorien palvelujen saatavuus kriittinen tekijä koululuokan koko ja oppimisympäristön pysyvyys vaikuttavat koulumenestykseen ja hyvinvointiin Aseiden saatavuus ristiriitaisia tuloksia siitä, ehkäiseekö asekontrollin tiukentaminen joukkosurmia tai muuta aseellista rikollisuutta kuitenkin järkevää kontrolloida aseiden saatavuutta ja säilytystä impulsiiviset teot, suuri uhrimäärä vain ampuma-aseella, ilman oikeita kontakteja vaikea saada käyttöön laitonta asetta

24 Johtopäätöksiä

25 Ennalta ehkäisy vaatii uusia väyliä Olennaista on havaita haavoittuvuuksien kasaantuminen tekijöiden yhteisvaikutus olennaista, ei yksittäiset tekijät yksinään Tunnistaminen siellä, missä yksilöt kohdataan Perhesurmat - erotilanne Nuoret mielenterveyspalvelut, koulu

26 Perinteinen nuorten tekemä väkivalta Tyypillistä: päihdeongelmat, impulsiivisuus, perheongelmat, mielenterveysongelmat, syrjäytyminen Polku väkivaltaan: ryhmässä, pikkurikollisuudesta vakavampiin tekoihin, rikoskierteeseen Ennalta ehkäisyn keinot: rikoskierteen katkaisu alkuvaiheessa ANKKURIMALLI, sisäisen turvallisuuden ohjelman toimenpide 24 Nuorten tekemä suunnitelmallinen väkivalta Tyypillistä: yksinäisyys, eristäytyminen, koulukiusaaminen, ulkonaisesti varsin pärjäävä, mielenterveysongelmat Polku väkivaltaan: yksin, ei edeltäviä tekoja, tarkka ja usein pitkä suunnittelu, vahva kostomotiivi Ennalta ehkäisyn keinot: tunnistaminen riskitekijöiden avulla, mielenterveyspalvelut ja koulu

27 Vakavan väkivallan vähentäminen, STO, kohta 5.10 Havainto yksilöstä, jolla väkivallan riskitekijät kasaantuvat Vakavia mielenterveysongelmia, pakkohoitoon (MtL) Uhka-arviointi, nopea väylä terveyspalveluihin (STO tp 37) Järjestöjen palvelut väkivallasta irti pääsemiseksi (STO tp 38) Rikosprosessi ja pakkokeinot

28 Väkivallan ehkäisy ja toimijoiden roolit ennalta ehkäisyssä Turvallisuus ei ole vain kontrolliturvallisuutta vaan myös hyvinvointiturvallisuutta terveydenhuollon työtekijät, lääkärit, opettajat, nuorisotyöntekijät miten säilyttää luottamus ja samalla puuttua varhain

29 KIITOS!