kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 2/2014 2/2014 VM:n Pauliina Pekonen:»Valtion kokonaisetu painaa yhä enemmän» s. 10 > Henkilöstö mukaan työympäristön suunnitteluun s. 6 > Miksi rakennushistoriallisia selvityksiä tehdään? s. 16 > Koulukodin lähtökohtana turvallisuus s. 18
teos ja minä Teksti Tuija Holttinen Kuvat Harri Nurminen Pikkulinnut pölähtivät poliisin tiloihin Hämeenlinnan vuosi sitten valmistuneen poliisitalon aulan seinillä istuskelee kolmisenkymmentä värikästä visertäjää. Hallin seinille laajasti levittyvä taideteos tuo hymyn usean kävijän huulille. Miekkalinnaksi nimetyn Hämeenlinnan poliisitalon sisääntuloaula on avara ja valoisa. 18 metriä korkean tilan valkoisilta seiniltä silmä tavoittaa yllättäen jotain tuttua: tuollahan istuu talitintti ja tuolla valkoselkätikka. Elävän näköiset sirkuttajat tarkkailevat kuitenkin poliisitalon kävijöitä kovin ääneti. Aidon näköiset ja -kokoiset linnut ovat valettua alumiinia ja maalattu jauhemaalaustekniikalla ja polyuretaanimaaleilla. Pysäyttävää taidetta Kuvanveistäjä Matti Kalkamo voitti ehdotuksellaan 3 colores valtion taideteostoimikunnan järjestämän kutsukilpailun, jossa etsittiin ideoita Hämeenlinnan uuden poliisitalon aulaan tilattavasta taideteoksesta. Poliisin edustajana valintaraadissa ollut Markku Jovio kertoo, että kuuden ehdokkaana olleen teoksen joukosta Kalkamon linnut erottuivat iloisen värikkyytensä ansiosta.»upea teos, joka kolauttaa ja pysäyttää», viime syksynä eläkkeelle jäänyt komisario toteaa.»osa linnuista tervehtii kävijöitä jo talon ulkopuolellakin. Muistan aina ihmisten hämmästyneet ilmeet, kun jo ennen talon virallista valmistumista esittelin rakennusta erilaisille ryhmille. Kaksi oksalla istuvaa varista saa monet hieraisemaan silmiään: voiko tämä olla totta?» Jovio sanookin kuulleensa poikkeuksetta vain positiivisia kommentteja tästä taideteosvalinnasta.»jotkut kyselevät, eivätkö linnut voisi olla isompia, että ne näkisi paremmin. Ideana tässä kuitenkin on juuri luonnollisuus.» Taiteilija Matti Kalkamo korostaa, että jokaisella teoksen linnulla on vastine luonnossa. Joukossa on muun muassa eksoottinen kirkkaansininen harjapäinen siipiniekka, jollaisen Kalkamo sanoo nähneensä Meksikossa. 3 colores -teoksen linnuista suuri osa onkin ympäri maailmaa. Kun poliisihallinnossakin käy yhä enemmän eri puolilta maailmaa kotoisin olevia ihmisiä asioitaan hoitamassa, voi kävijä tuntea saavansa pienen tervehdyksen kotimaastaan löytämällä seinältä tutun näköisen linnun. Markku Jovio oli mukana raadissa valitsemassa taideteosta Kanta-Hämeen poliisitaloon. Luonnollisessa koossa olevissa linnuissa häntä kiehtoi niiden iloinen värikkyys. 2 2/2014
Kanta-Hämeen poliisitalo Hämeenlinnassa sijaitseva Kanta- Hämeen poliisitalo valmistui vuoden 2013 keväällä. Poltinahon entiselle kasarmialueelle noussut upea talo sai nimekseen Miekkalinna. Viisikerroksisessa rakennuksessa on maan ajanmukaisimmat poliisivankila, kuulusteluhuoneet, rikoslaboratorio sekä erillinen turvatila asetarkastuksia varten. Talon sisääntuloaulaa koristaa Matti Kalkamon taideteos 3 colores. Sisätilojen lisäksi Kalkamon lintuja on myös talon ulkopuolella julkisivun sadekatosta kannattelevissa 18 metriä korkeissa teräspylväissä. Koska linnut ovat herättäneet kävijöissä niin paljon mielenkiintoa, Hämeenlinnassa laitettiin aulaan esiin myös kirjallista tietoa taideteoksen linnuista. Julisteessa esitellään jokainen seinällä näkyvä lintu. Samalla kerrotaan linnun nimi suomeksi ja latinaksi sekä kuvataan elinympäristöä. 2/2014 3
Tässä numerossa 6 Osallistuva suunnittelu kannattaa 8 Ministeriössä innostuttiin 10 Tiloja tulokselliselle toiminnalle 13 Konsepti tuo tehokkuutta tilojen käyttöön Risen valtakunnallisen konseptin ensimmäiset tilat valmistuivat Tampereelle. 16 Rakennushistoria kertoo menneistä 18 Koulukodin lähtökohtana turvallisuus Mikkelissä sijaitseva Sairilan koulukoti sai peruskorjauksen ja aivan uusien tilojen myötä toimivamman ympäristön. Kuvassa johtaja Assi Kukkonen ja rakennuttajapäällikkö Seppo Kinnunen Senaatti-kiinteistöistä. 22 Haukka ennakoi turvallisuusriskit 24 Sisäilma ei ole kirosana Kuva Laura Vesa Kuva Paula Myöhänen Kuva Jari Härkönen 26 Työhyvinvointi Downshiftari ei ole pinnari. 28 Tarinoiden talot Presidentti Kekkosen pojanpoika Timo Kekkonen (oik.) ja saunakaveri Jouko Loikkanen kertovat Tamminiemen menneisyydestä. 31 Lyhyesti 34 Resumé 4 kontrahti 2/2014
pääkirjoitus kontrahti Kontrahti on Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2014. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: katri.tulander@senaatti.fi Päätoimittaja: Outi Tarkka Puhelin 0205 811 356 Toimituskunta: Jari Auer, Tuomo Hahl, Kaj Hedvall, Kati Jokelainen, Sonja Nybonn, Leena Suomela ja Suvi Vanto. Toimitus: Legendium Oy, puhelin 010 229 1630 Toimituspäällikkö: Marjo Tiirikka Ulkoasu: Markku Jokinen Paino: Libris Oy Paperi: Galerie Art Matta 130 g/m 2 Kannessa: Pauliina Pekonen Kansikuva: Matti Immonen Senaatti-kiinteistöt, Lintulahdenkatu 5 A, PL 237, 00531 Helsinki Valtakunnallinen vaihde 0205 8111 fax 0205 811 360 www.senaatti.fi Sähköpostiosoitteemme: etunimi.sukunimi@senaatti.fi Senaatti-kiinteistöt on työympä ristöja toimitila-asiantuntija, joka tarjoaa tiloja ja niihin liittyviä pal veluja valtionhallinnolle. Toiminta perustuu yhteiskunta vastuulliseen liiketoimintaan, hyvään palveluun, pitkäaikaisiin asiakkuuksiin ja kumppanuuteen. Toimitilojen vuokraus, investoinnit sekä palvelujen ja kiinteistöjen kehittäminen muodostavat liiketoiminnan perustan. Harkitusti ja hallitusti tavoitteisiin Valtion toimitiloja koskevat strategiat kohdistuvat toimistotilojen ja toimitilakustannusten lisäksi erilaisiin käyttö- ja käyttäjä sidonnaisiin tiloihin. Taloudellisten tavoitteiden rinnalla strategiat ottavat huomioon myös sosiaaliset ja ympäristölliset tavoitteet. Ja vaikka toimitilat muodostavat vain viidesosan työn tekemisen kustannuksista, niiden toteuttaminen vaikuttaa sekä työhön kokonaisuutena että sen tuottavuuteen. Muutama vuosi sitten päivitetty kiinteistöstrategia ohjaa valtiota kiinteistöjen omistajana, kohta valtioneuvoston hyväksyttäväksi vietävä uusittu toimitilastrategia taas toimitilojen käyttäjänä. Ne luovat kaksi toisiaan tukevaa näkökulmaa samaan aiheeseen sekä pohjan tulevaisuuden linjauksille ja tavoitteille. Toimitilojen kustannukset ja ympäristövaikutukset mietityttävät julkisten kiinteistöjen omistajia ja hallinnoijia eri puolilla maailmaa. Tapana on ensin pohtia periaatteita ja koota näkemyksiä, sitten laatia linjauksia ja asettaa tavoitteita. Valtion toimitilojen omistus ja käyttö ovat Suomessa kansainvälisestikin katsottuna perusteellisesti ja pitkäjänteisesti pohdittuja. Joissain maissa tavoitteet saattavat olla tiukemmat ja kunnianhimoisemmat kuin meillä. Kannattaa silti muistaa, etteivät kovat tavoitteet takaa tuloksia. Valtion toimitilojen omistuksen keskittäminen tarjoaa meille ainutlaatuisen lähtökohdan hakea mittakaavaetuja. Realistiset mutta monipuoliset tavoitteet puolestaan auttavat aidosti ohjaamaan toimintaa. Tulevaisuuden työnteon vaatimusten ja vaikutusten kartoituksessa meidän pitää ymmärtää muutoksia ja hakea niiden mahdollistajat. Miten ja missä työtä jatkossa tehdään, kuinka virtuaalisuus vaikuttaa toimintatapoihin? Osviittaa ja joitakin vastauksia saamme kansainvälisestä yhteistyöstä, muun muassa julkisten kiinteistöomistajien vertaisverkostoista. Kaj Hedvall johtaja Strategia, kehittäminen ja tiedonhallinta Kuva Jari Härkönen kontrahti 2/2014 5
Työympäristön muutoksessa henkilöstö on tavallisesti otettu mukaan prosessiin tilojen valmistuttua. Uutta ajattelua edustaa käyttäjälähtöinen osallistuva suunnittelu, jossa tilankäyttäjät ovat mukana muutoksen eri vaiheissa tilatarpeiden hahmottamisesta alkaen. Teksti Minna Saano Kuva Hanna Linnakko Osallistuva suunnittelu kannattaa Työterveyslaitoksen (TTL) Pitäjänmäen toimipisteen juuri remontoidussa taukotilassa erikoistutkija Virpi Ruohomäki kertoo, että valtion organisaatioissa ovat meneillään isot organisaatio- ja tilamuutokset.»muutostarpeen taustalla vaikuttavat globaalit trendit, joita ovat väestön ikääntyminen, epävakaa maailmantalous, digitalisaatio ja ilmastonmuutos, mutta ennen kaikkea muutoksiin ajavat työnteon muuttuvat muodot. Kun kaikki tietotyö ei enää ole sidoksissa aikaan ja paikkaan, muuttuu tilojen tarve.» Tilamuutosten keskeisinä ajureina toimivat energia- ja tilatehokkuus. Näillä argumenteilla tilamuutoksia ei kuitenkaan myydä henkilöstölle, joka tavallisesti joutuu muuttamaan väljistä tiloista, usein omista huoneistaan moderneihin monitilaympäristöihin.»muutos koetaan negatiivisena, jos syiksi perustellaan vain tilansäästö ja kustannusten vähentäminen. Jos muutoksella sen sijaan haetaan uutta toimintatapaa, uusia yhteistyömahdollisuuksia, viihtyisää työympäristöä, asiakaspalvelun sujuvuutta tai muita yhdessä mietittyjä mielekkäitä tavoitteita, lähtee henkilöstö osallistumaan muutosprosessiin.» Käyttäjät oman työnsä asiantuntijoina Uusimpia keinoja muutosjohtamisen tueksi on käyttäjälähtöinen osallistuva suunnittelu. Siinä teknisen tilasuunnittelun rinnalla otetaan huomioon tilojen käyttäjien toimintatavat, työn vaatimukset ja yhteistyö.»ajatuksena on, että käyttäjät voivat osallistua suunnitteluun, koska he ovat asiantuntijoita oman työnsä ja tarvitsemiensa tilojen suhteen. Käyttäjät voivat myös kehittää työtään ja»työympäristöjen ennakoida kehityksen suuntaa. osallistuva suunnittelu Arkkitehdit ja tilasuunnittelijat ei ole maailmalla kovin voivat hyödyntää käyttäjiltä tunnettua. Meille se kerättyä tietoa ja palautetta voi olla kilpailuvaltti; tilaratkaisuista aikaisempaa tehdään hyvinvointia ja enemmän.» tehokasta työskentelyä Henkilöstö voidaan osallistaa projektiin koko sen keston jotka samalla ottavat tukevia tilaratkaisuja, ajan tai se voi kuulua projektin myös ympäristöarvot eri vaiheisiin. Osallistaminen ja energiatehokkuusvaatimukset huomioon», voi olla edustuksellista tai siihen voi ottaa osaa koko visioi Virpi Ruohomäki. henkilöstö esimerkiksi kyselyin ja työpajoin.»osallistamisen täytyy kuitenkin aina perustua omaan kiinnostukseen ja vapaaehtoisuuteen», muistuttaa Ruohomäki. Johto aktiivisesti mukaan Lopputuloksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että muutosprosessia johdetaan järjestelmällisesti. Tilajohdon, henkilöstö- ja ICT-johdon täytyy vetää yhteistä strategista linjaa. Viestinnän tärkeyttä muutosprosessin eri vaiheissa ei voi liiaksi korostaa.»jos viestintä epäonnistuu, lähtevät huhut liikkeelle. Ihmiset stressaantuvat, 6 kontrahti 2/2014
kontrahti 2/2014 7 Kuva: Hanna Linnakko
Kuvat: Jussi Palmén / Ympäristöministeriö ovat epävarmoja ja huolissaan tulevaisuudestaan. Linjaukset ja tulevat muutokset kannattaa kertoa alusta asti rehellisesti: millaisiin tiloihin siirrytään, miksi tiloja kehitetään, mitä niillä tavoitellaan. Johdon pitää pystyä keskustelemaan asioista avoimesti ja viestiä niistä henkilöstölle.» Ruohomäki muistuttaa, että tilamuutokset ovat usein johdollekin uusia ja vaikeita asioita, ja siksi johdossa voidaan tarvita tukea tilamuutoksen läpiviemiseen. Osallistuva suunnittelu osana muutosprosessia tekee hankkeesta työläämmän ja pidempikestoisen, mutta voi tuoda mukanaan uudenlaisia innovaatioita ja toimivia ratkaisuja, jolloin säästetään jälkikäteen tehtävissä korjauksissa.»tavoitteena ovat tilat, joissa ihmiset viihtyvät ja voivat hyvin ja joissa työskentely on sujuvaa, tehokasta ja tuottavaa», Ruohomäki summaa. Osallistuvan suunnittelun etuja: luonnetta ja käyttäjien tarpeita. vahvistavat suunnittelijoiden ja käyttäjien luottamusta toisiinsa. ratkaisuihin voimistuu. uusia oivalluksia ja luovia ratkaisuja. Osallistuvan suunnittelun haasteita: tasapainottaminen ja yhteisesti hyväksyttävään ratkaisuun pääseminen voi olla hankalaa. pelisääntöjä ja rooleja ole selkiytetty prosessin alussa. monitahoisia ja vaihtoehtojen konkretisoiminen voi olla vaikeaa. Ministeriössä innostuttiin suunnitteluun Ympäristöministeriössä on panostettu henkilöstön mahdollisuuteen osallistua uusien tilojen suunnitteluun niin työympäristön kuin sisustuksenkin suhteen. Henkilökunta on lähtenyt innostuneesti mukaan. Tilasuunnitteluprojektista onkin tullut kahvipöytäkeskustelujen ykkösaihe. Ympäristöministeriö muuttaa vuoden kuluttua Kasarmikadun kiinteistöistä Helsingissä parin sadan metrin päähän Aleksanterinkadulle. Muutoksena matka on ehkä pitempi kuin konkreettiset parisataa metriä; omista työhuoneista ja ministeriöiden vanhasta virkamiesimagosta muutetaan uudenlaiseen toimintatapaan ja moderniin monitilaympäristöön.»tulemme tutkijankammioista 2000-luvulle», kiteyttää ympäristöministeriön kehittämispäällikkö Kimmo Takamaa. Uudenlaisella toimintatavalla haetaan avoimuutta, kommunikoinnin lisääntymistä ja yksiköiden välisten rajojen vähentämistä, joihin monitiloista haetaan tukea.»myös ympäristönäkökohdat kuten hiilijalanjälkemme pieneneminen, ovat vaikuttaneet myönteisesti 8 kontrahti 2/2014
Ympäristöministeriön toimitilapäivässä Stella Polariksen näyttelijät Sari Siikander ja Mikael Rejström vetivät osallistavan improvisaatioesityksen, jonka teemana oli muuttoon ja muutokseen valmistautuminen. Ympäristöministeriön työympäristön muutos muutoksen läpiviemiseen», kertoo Takamaa. Ideoiden runsautta Tilahanketta on työstetty reilut kaksi vuotta. Henkilöstön osallistumiseen ja mahdollisuuteen vaikuttaa tulevien työtilojen ratkaisuihin ja ilmee seen on panostettu koko projektin ajan.»kun omasta työhuoneesta luopumisesta päästiin yli, on hanke herättänyt suurta kiinnostusta. Ihmiset ovat lähteneet kehittämään tulevaa työympäristöään, kertoneet näkemyksiään, ehdotuksiaan ja ideoitaan ja osallistuneet innostuneesti tähän ainutlaatuiseen projektiin.» Henkilöstölle on järjestetty kyselyjä, infotilaisuuksia ja ekskursioita monitilaympäristöihin. Muutosta on konkretisoitu ja käsitelty erilaisissa ryhmissä ja työpajoissa.»projekti on mennyt henkilökunnan osalta melkein kuin itsestään. Kun asioista on tiedotettu mahdollisimman paljon ja tilaisuudet ovat olleet aidosti avoimia, on niihin ollut tulijoita ja heiltä saatu runsaasti ehdotuksia. Suunnitteluun osallistuminen on vienyt asioita hyvään suuntaan. Moni jo odottaa, että päästään muuttamaan ja työskentelemään uusissa tiloissa», toteaa Takamaa. Ympäristöministeriön väki testasi Senaatti-kiinteistöjen Idea-tilaa, katso sivu 31.»Tulemme tutkijankammioista 2000-luvulle.» kontrahti 2/2014 9
TILOJA tulokselliselle toiminnalle entistä enemmän tukemaan tuloksellista toimintaa. Uutta ovat esimerkiksi nykyistä tiukemmat tilatehokkuustavoitteet ja kokonaistaloudellisuuden korostaminen. Teksti Vesa Ville Mattila Kuva Matti Immonen Toimitilojen täytyy kustannustehokkaasti tukea toimintaa ja työsuorituksia, yhteiskuntavastuullisuutta ja terveyttä. Nämä teemat nousivat esiin jo vuonna 2005 laaditussa valtion toimitilastrategiassa. Sittemmin moni asia on muuttunut. Läppärien ja älypuhelinten yleistyminen ovat lisänneet etätyön ja liikkuvan työn mahdollisuuksia, energiatehokkuus- ja kulukurivaatimukset ovat tiukentuneet ja valtion muutostahti on kiristynyt. Toisaalta taas pitkäjänteiset tilaratkaisut edellyttävät helposti muunneltavia, terveellisiä, turvallisia ja esteettömiä tiloja.»enää ei voi ajatella, että johonkin paikkaan asettunut valtionvirasto säilyisi vuosikymmeniä samanlaisena», sanoo valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Pauliina Pekonen. Selkänoja käytännön työlle Pekonen on toiminut keväällä esityksensä jättäneen valtion toimitilastrategian päivittämistyöryhmän puheenjohtajana. Ehdotus valtion toimitilastrategiaksi 2020 julkaistiin keväällä, minkä jälkeen se on ollut lausuntokierroksella eri puolilla valtionhallintoa. Viimeisten viilausten jälkeen uusi toimitilastrategia viedään valtioneuvoston hyväksyttäväksi samaan tapaan kuin valtion kiinteistöstrategia pari vuotta sitten. Parhaimmillaan valtioneuvoston periaatepäätös toimitilastrategiasta saadaan vielä ennen kesälomia.»sitten meillä on sekä kiinteistöjen omistusta ja maanomistusta että kiinteistöjen käyttöä koskevat strategiat tukemassa kustannuksia säästäviä ja nykyaikaista työntekoa edistäviä toimenpiteitä. Ne muodostavat hyvän selkänojan käytännön työlle», Pekonen toteaa. Toimitilastrategia linjaa ratkaisuja aina, kun tilaratkaisuja joudutaan miettimään vuokrasopimuksen päättyessä, peruskorjausta suunniteltaessa tai organisaatiota muutettaessa. Toimitilojakin täytyy johtaa Hankittavan tai peruskorjattavan toimistotilan tehokkuustavoitteeksi työryhmä asettaa 18 m²/henkilötyövuosi, uudisrakennukselle 15 m 2 /henkilötyövuosi. Todellisuudessa tilankäytön tehokkuus viime vuonna oli noin 31 m 2 /henkilö.»tavoite on tiukka, mutta nykyaikaiseen tietotyöhön sopivat monitilaratkaisut mahdollistavat sen saavuttamisen. Siksi suosittelemme toimistotiloihin pääsääntöisesti monitilaa.» Pekonen myöntää monitilan vaativan totuttelua ja siirtymistä pitkälti paperittomuuteen. Muutosprosessi puolestaan edellyttää hyvää ja ennakkoluulotonta suunnittelua sekä määrätietoista johtamista.»ilman tietoa ei voi johtaa ja ilman johtamista ei mitään tapahdu. Toimitilojakin täytyy johtaa, sillä ne vaikuttavat niin oleellisesti työntekijöiden arkeen.» Työryhmä haluaa, että myös muunlaisiin tiloihin esimerkiksi vankiloiden, oikeussalien tai museoiden kaltaisiin käyttäjäsidonnaisiin tiloihin aletaan miettiä omia tavoiteltavia tunnuslukujaan.»toimialat tuntevat hyvin mahdollisuutensa, ja ne voivat tukeutua Senaatti- 10 kontrahti 2/2014
»Ilman tietoa ei voi johtaa ja ilman johtamista ei mitään tapahdu. Toimitilojakin täytyy johtaa, sillä ne vaikuttavat niin oleellisesti työntekijöiden arkeen», sanoo VM:n erityisasiantuntija Pauliina Pekonen. kiinteistöjen asiantuntemukseen ja HTH-tietopalveluun parhaan näkemyksen löytämiseksi. Puolin ja toisin kannattaa haastaa hyvään suunnitteluun ja tehdä tiivistä yhteistyötä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi», Pekonen muistuttaa. Neliöiden, eurojen ja henkilötyövuosien rinnalle Pekonen nostaisi tulevaisuudessa myös tilojen käyttöasteen, yhteiskäyttöisyyden sekä käyttäjien tekemisiin keskittyvän hiilijalanjäljen. Vastuullisesti ja kokonaistaloudellisesti Ehdotus valtion toimitilastrategiaksi 2020 painottaa monin tavoin yhteiskuntavastuullisuutta. Uutta toimistotilaa ei pidä rakentaa, jos valtion omistamia tai jo entuudestaan vuokraamia tiloja voi helposti hyödyntää. Valtion käyttämät tilat tulee valita hyvien kulkuyhteyksien varrelta. Julkisten kulkuvälineiden käyttö on ympäristöystävällinen valinta ja mahdollistaa sekä asiakkaiden että työntekijöiden helpon pääsyn virastoihin. Rakentamisessa täytyy torjua harmaata taloutta, lopputuloksessa taas tavoitella terveellisiä ja turvallisia ratkaisuja. Ehdotus valtion toimitilastrategiaksi korostaa myös entistä enemmän valtion kokonaisetua.»koska olemme kaikki töissä samalla valtiolla, meidän pitää pystyä yhtenäistämään käytäntöjä ja yhteiskäyttämään tiloja», Pekonen korostaa.»moni lähekkäin sijaitseva virasto voisi hyödyntää yhtä kokouskeskusta ja samoja sosiaalitiloja. Tai ehkäpä esimerkiksi oikeuden istuntosaleja olisi mahdollista käyttää tilapäisenä toimistotilana istuntojen ulkopuolella.» Lisäksi tiloista tulisi tehdä mahdollisimman yleispäteviä. Tällöin yhdelle virastolle suunniteltu sopii tarvittaessa toisellekin ilman suuria muutoksia. Valtion toimitilastrategian tavoitteet: työympäristö kontrahti 2/2014 11
KONSEPTI tuo tehokkuutta tilojen käyttöön Rikosseuraamuslaitoksen uudet toimitilat Tampereella ovat ensimmäiset, joissa on toteutettu Risen valtakunnallista konseptia. Tilat mahdollistavat yhä liikkuvamman ja joustavamman työskentelyn. Teksti Mari Vehmanen Kuvat Laura Vesa Raikkaat värit ovat ensimmäinen asia, jonka Rikosseuraamuslaitoksen uusiin Tampereen toimitiloihin astuva huomaa. Muutos entisiin tiloihin verrattuna ulottuu kuitenkin paljon pintaa syvemmälle. Tilat ovat ensimmäinen kohde, joissa on toteutettu Risen uutta toimitilakonseptia.»vanhat tilat eivät enää palvelleet tarkoitustaan. Perinteinen koppikonttori alkoi käydä ahtaaksi ja kaipasi kunnostusta. Sitten kuulimme, että tästä Tapiolan omistamasta toimistorakennuksesta vapautuu kokonainen kerros», Länsi- Suomen rikosseuraamusalueen aluejohtaja Sauli Hautakangas kertoo muutoksen taustoista. 12 2/2014
Konseptiin kuuluu myös kannettavat tietokoneet, joiden kanssa työntekijät voivat siirtyä haluamaansa työpisteeseen. Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluejohtaja Sauli Hautakankaan mukaan henkilökunta on ottanut tilat omikseen. Aluepäällikkö Toni Rantanen Senaatti-kiinteistöistä kertoo, että uudistusta ryhdyttiin toteuttamaan tiiviissä yhteistyössä. Senaatti-kiinteistöt toimii tilojen välivuokraajana ja vuokraa ne edelleen Riselle.»Päätettiin, että tiloista tehdään uuden toimitilakonseptin pilottikohde. Myös omistaja suhtautui myönteisesti ja joustavasti konseptin edellyttämiin muutostöihin», Toni Rantanen sanoo. Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen talousjohtaja Petteri Kaleva mainitsee, että onnistumisen kannalta keskeistä oli saada hankkeeseen mukaan konseptiin perehtynyt suunnittelutoimisto.»oma osaamisemme ei olisi riittänyt esimerkiksi kalustevalintojen tekemiseen. Nyt kaikki sujui meidän kannaltamme kitkattomasti.» Petteri Kaleva kertoo, että jopa varsinainen muutto tapahtui muutamassa päivässä vuodenvaihteen lomakaudella. Näin toimintoihin ei tullut käytännössä katkosta. 2/2014 13
En viihtynyt enää yksinäni oman oven takana. Sauli Hautakangas Rauhaa löytyy tarvittaessa Sauli Hautakankaan mukaan ehkä syvällisin muutos on ollut luopuminen lähes kokonaan henkilökohtaisista työhuoneista. Valtaosin uudet tilat ovat avaraa, sermein ja kaapistoin jaoteltua monitoimitilaa. Samalla kiinteät pöytätietokoneet ovat vaihtuneet keveisiin kannettaviin, joiden kanssa henkilökunta voi siirtyä joustavasti eri työpisteille ja neuvotteluhuoneisiin. Läppäreille on kaikissa työskentelytiloissa telakat, joihin oman koneen saa kiinnitettyä helposti.»mutta myös rauhaa ja yksityisyyttä on saatavilla aina tarvittaessa. Tehokkaasti äänieristettyihin vetäytymistiloihin voi jokainen mennä esimerkiksi puhelun ajaksi tai halutessaan vaikka koko päiväksi», Petteri Kaleva kertoo. Sauli Hautakankaan mukaan henkilökunta on alun totutteluvaiheen jälkeen ottanut uudenlaiset työskentelytilat ja -tavat omakseen.»itse olen tästä hyvä esimerkki. Kuuluin niihin harvoihin, joille oli edelleen varattu oma huone. En kuitenkaan enää viihtynyt yksinäni oman oven takana. Siirryinkin hyvin pian tänne monitoimitilaan työkavereiden joukkoon», Hautakangas nauraa. Asiakashuoneet varataan Petteri Kalevan mukaan työskentelyä ja tilankäyttöä on saatu tehostettua monin tavoin. Kattavasti varustelluissa neuvotteluhuoneissa onnistuvat erilaiset etäpalaverit, mikä vähentää matkustamisen tarvetta.»ja toisaalta muista toimipaikoista Tampereella käyvien kollegoiden on helppo piipahtaa työskentelemässä täällä: vapaa työpiste löytyy aina», Petteri Kaleva toteaa. Myös asiakasvastaanotto yhdyskuntaseuraamustoimiston puolella on uudistunut. Asiakkaille on varattu heti sisääntuloaulaan viihtyisä odotustila. Varsinaiset vastaanottohuoneet ovat heti seuraavina, minkä ansiosta asiakkaiden ei tarvitse vaeltaa toimiston läpi. Asiakashuoneita ei ole enää nimetty tietyille työntekijöille, vaan ne toimivat varausperiaatteella.»henkilökunnalta on kerätty aktiivisesti kommentteja ja käyttökokemuksia, ja niiden pohjalta on tehty muutoksia. Mutta kaikkinensa voi sanoa, että konsepti on jo osoittanut toimivuutensa», Sauli Hautakangas sanoo. Kehitysjohtaja Kirsti Kuivajärvi Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksiköstä kertoo, että seuraavaksi konsepti etenee Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimiston tilojen kehittämiseen.»tarkoituksena on, että Espoon toimiston henkilökunta siirtyy Vantaan toimipisteen tiloihin, jotka remontoidaan konseptin mukaisiksi.» Kuivajärven mukaan vankilatilojen konseptihanke on juuri käynnistymässä Risen, Senaatti-kiinteistöjen ja suunnittelutoimiston yhteistyönä. Hankkeessa luodaan yhtenäiset ja toimintalähtöiset ohjeet sille, miten erilaisia vankiloita suunnitellaan ja käytetään. 14 2/2014
Kehitteillä valtakunnallinen vankilakonsepti Vankiloidenkin tiloja täytyy järkeistää muuttuvien tarpeiden ja vaatimusten mukaan. Työkaluksi tätä varten Rikosseuraamuslaitos ja Senaatti-kiinteistöt kehittävät valtakunnallista vankilakonseptia. Teksti Vesa Ville Mattila Kuva Shutterstock Risen tilat Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluekeskus ja arviointikeskus sekä Tampereen yhdyskuntaseuraamus toimisto. ydinkeskustassa. työskentelee yhteensä reilut 50 henkeä. edelleenvuokraus Rikosseuraamuslaitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen yhteisen vankilakonseptin tavoitteena on rakentaa tulevaisuuden vankiloiden periaatemalli sekä parantaa henkilökunnan työtyytyväisyyttä ja -hyvinvointia. Periaatemallissa vankilan toiminnot ja niiden vaatimat tilat, järjestelmät, rakenteet ja rakennusosat konseptoidaan neljää vankiloiden valvontatasoluokitusta kahta avovankilatyyppiä ja kahta suljettua vankilatyyppiä varten.»konseptointityö tukee Rikosseuraamuslaitoksen strategiaa, jonka tavoitteena on vähentää rikosten uusintaa. Se puolestaan edellyttää valmentamista vapautumiseen: vankien osallistumista työtoiminnan ja kuntoutuksen kaltaisiin aktiviteetteihin sekä suunnitelmallista omatoimisuuden lisäämistä vankilan arjessa», sanoo Rikosseuraamuslaitoksen ylijohtaja Tuula Asikainen. Konseptityön suurimpana haasteena Asikainen näkee konseptin rakentamisen.»meidän pitää irtautua tämän päivän tavoista tehdä asioita ja ajatella luovasti uusia tapoja ja monia mahdollisuuksia. Se tekee hankkeesta hyvin kiintoisan.» Toimintalähtöinen tarkastelutapa Tänä vuonna valtakunnallisen vankilakonseptin kehittäminen keskittyy työn kuvauksiin ja työpajatyöskentelyyn. Ensi vuonna asiat kootaan ja muotoillaan jatkoa palvelevaksi konseptiksi. Sen jälkeen konseptia ryhdytään käytännössä toteuttamaan.»koska lähdemme liikkeelle toiminnasta, konsepti kuvaa vankiloiden toimintaa sen vaatimine tiloineen ja järjestelmineen. Miten toiminta vankiloissa järjestetään? Kuinka henkilökunta ja muut tilojen käyttäjät toimivat? Millainen on fyysinen ja virtuaalinen toimintaympäristö?», kertoo Senaattikiinteistöjen johtava asiantuntija Kati Jokelainen.»Vastausten pohjalta ryhdymme mallintamaan tiloja ja järjestelmiä. Vankiloidenkin tiloihin voi saada valtion toimitilastrategian edellyttämää muuntojoustavuutta.» Vankilakonseptin ideoita Rikosseuraamuslaitos aikoo soveltaa tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan.»esimerkiksi perhetyön edistäminen edellyttää tiloja, joita on mahdollista toteuttaa ilman mittavia remontteja. Valtakunnallisesti voimme löytää uusia ratkaisuja vankiloiden henkilökunnan toiminnan ja työnkuvien kehittämiseksi», Asikainen muistuttaa. Suomessa toimii tänä päivänä 26 vankilaa. kontrahti 1/2014 2/2014 15
Tuhannen tarinan talot Rakennusten historiaa tutkimalla selviää mielenkiintoisia tarinoita menneiden aikakausien ihanteista ja ajatellen. Rakennushistoriallisia selvityksiä tehdään nykyään yhä uudemmista rakennuksista. Teksti Maarit Seeling Kuvat Matti Immonen ja Hanasaaren kulttuurikeskus Rakennushistoriaselvitykset (RHS) ovat 2000-luvulla vakiinnuttaneet asemansa valtion kohteissa. Esimerkiksi viime vuonna Senaatti-kiinteistöt teetti kymmenkunta rakennushistoriaselvitystä hallinnoimistaan arvokiinteistöksi luokitellusta kohteesta. Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Selja Flink kertoo määrän olevan nykyistä keskitasoa.»rakennushistoriaselvityksissä kartoitetaan, millaisia muutoksia rakennuksessa on tehty sen olemassaolon aikana, ja miksi se on historiallisesti arvokas ja merkittävää arkkitehtuuria», Flink listaa. Rakennuksen historiasta dokumentoidun tiedon avulla pyritään antamaan omistajille, käyttäjille ja suunnittelijoille tietoa muun muassa suojelupäätöstä, peruskorjausta, restaurointia tai kuntotutkimusta varten. Näin toimenpiteet osataan suunnitella ja kohdentaa oikein. Lisäksi selvityksiä tehdään kohteista, joista Senaatti-kiinteistöt luopuu. Uusi omistaja saa tietoa rakennuksesta ja viranomaiset pystyvät arvioimaan sen suojelutarpeen.»korjattava kohde on tunnettava kaikin tavoin kunnolla. Rakennusten historian aikana tapahtuneet muutokset eivät ole kirjautuneet yhteen paikkaan, vaan tiedon jyväset on haettava pala kerrallaan arkistoista ja rakennusta tutkimalla», Flink selittää. Vain parhaat valitaan Senaatti-kiinteistöt kilpailutti kuluneena keväänä rakennushistoriallisten selvitysten puitesopimuksensa Museoviraston kanssa yhteistyössä. Kilpailutuksen pohjalta yhteistyökumppaneiksi seuraavalle kolmivuotiskaudelle valikoitui 10 rakennushistoriakonsulttia.»puitesopimus helpottaa työn tilaamista jatkossa. Pyrimme siihen, että kaikissa Senaatti-kiinteistöjen suojelluissa tai merkittävää arkkitehtuuria edustavissa kohteissa tehdään aina rakennushistoriaselvitys hyvissä ajoin ennen peruskorjauksen suunnittelun aloittamista. Se on normaali osa arvokohteen esiselvityksiä siinä missä kuntoarviot ja haitta-ainekartoituksetkin», Flink tiivistää. Senaatti-kiinteistöjen käyttämät konsultit ovat kokeneita. Rakennushistoriaselvityksen laatimisessa tarvitaan osaamista muun muassa arkkitehtuurin Senaatti-kiinteistöt tähtää rakennuttajapäällikkö Selja Flinkin mukaan siihen, että kaikista suojelluista tai merkittävistä kohteista tehdään rakennushistoriaselvitys. Hanasaaren kulttuurikeskuksen johtaja Gunvor Kronman kertoo, että rakennushistoriallisen selvityksen myötä Hanasaaren arvostus nousi. historiasta, rakennusmateriaaleista, rakenteista ja eri aikakausien rakennustavoista.»selvitykset tehdään yleensä työryhmissä, joten arvostimme kokoonpanojen monipuolisuutta. Rakennushistoriakonsulttia voidaan käyttää myös työmaa- 16 kontrahti 2/2014
Espoossa sijaitsevasta, vuonna 1975 valmistuneesta Hanasaaren kulttuurikeskuksesta tehtiin vastikään rakennushistoriallinen selvitys. dokumentoinnissa ja restaurointiraportin laatimisessa.» Flink kertoo, että jonkunlaisia historiatutkimuksia rakennuksista tehtiin jo 70-luvulla. Silti esimerkiksi Ateneum ja Säätytalo peruskorjattiin 1990-luvun alussa vielä ilman nykymuotoista rakennushistoriaselvitystä. Lähelle on vaikea nähdä Viime vuosina rakennushistoriaselvitysten tekeminen on laajennettu koskemaan uudempiakin rakennuksia. Nytkin tutkittavana on lukuisia moderneja rakennuksia, kuten esimerkiksi Espoon Hanasaaren kulttuurikeskus (1975) ja Helsingin Haapanimenkatu 4 virastotalo (1974).»Uudehkotkin kohteet voivat olla merkit täviä aikakautensa edustajia. Esimerkiksi arkkitehti Veikko Malmion Suojelutasoja on useita Hanasaari on puhtaasti 70-lukulainen. Selvitys osoitti, miten hienosta ja hyvin säilyneestä, oman aikakautensa rakennuksesta on kyse. Se on suojelemisen ja säilyttävän korjaamisen arvoinen, vaikkei suojeltu vielä olekaan», Flink toteaa. Hanasaaren historiaselvityksen tehneessä tiimissä mukana ollut arkkitehti Sari Schulman toteaa, että yleensä ihailemme joko uusia tai vanhoja rakennuksia sen sijaan lähimenneisyydessä rakennettujen kiinteistöjen todellinen arvo jää helposti havaitsematta.»esimerkiksi tällä hetkellä 80 90-lukujen kiinteistöjen ominaisarvoa ei vielä tunnisteta. Vaatii sukupolven mittaisen ajan, jotta rakennus alkaa saada uutuudenviehätyksen jälkeen taas arvostusta. Siinä ajassa ensimmäiset peruskorjaukset on usein saatettu jo tehdä, ja samalla on Kiinteistöillä on monenlaisia suojelutasoja. Rakennuksia ja rakennettuja ympäristöjä suojellaan yleensä kaavoituksella: asemakaavoilla, yleiskaavoilla ja maakuntakaavoilla. Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimista historiallisista rakennuksista suurin osa on suojeltu valtion rakennuksia koskevalla asetuksella eli asetussuojelulla. Rakennuksia suojellaan myös erityislainsäädännön perusteella. Lakia rakennusperinnön suojelemi- rakennuksessa on erityisen arvokkaita sisätiloja. Kaavasuojelu varmistaa yleensä, että rakennus pysyy ulkoisesti ennallaan. Asetussuojelussa taas voi olla hyvinkin tarkkoja sisätilojen korjaamista koskevia määräyksiä. Valtion rakennuksissa tehtäviä muutoksia ja korjauksia valvoo Museovirasto. menetetty jotain korvaamatonta. Hanasaaressakin ehdittiin 2 000-luvun taitteessa purkaa pois alkuperäinen auditorio, kun kukaan ei tullut ajatelleeksi sen merkitystä», Schulman toteaa. Selvitys toi paljon uutta esiin Hanasaaren kulttuurikeskuksen johtaja Gunvor Kronman myöntää selvityksen teettäneen runsaasti työtä myös hanasaarelaisille itselleen, mutta toteaa samaan hengenvetoon, että selvitys oli jokaisen sille uhratun tunnin väärtti.»saimme meille entuudestaan täysin uutta detaljitietoa Hanasaaren syntyhistoriasta, arkkitehtuurista ja muotoilusta. Yllätti, miten paljon uniikkiratkaisuja täällä on niiden takia peruskorjaus tulee olemaan varmasti haasteellinen», Kronman kertoo. Historiaselvitystyö opetti hänen mukaansa paitsi näkemään Hanasaareen liittyvät käytännöllisyydet ja epäkäytännöllisyydet, mutta myös monet arvot, joihin arjen touhuissa ei ollut tullut kiinnittäneeksi huomiota.»prosessi vahvisti hanasaarelaista identiteettiämme. Nyt jokainen täällä työskentelevä tarjoilijasta johtajaan pystyy kertomaan talon tarinaa vieraillemme. Mielestäni tämä on erittäin tärkeää brändäyksen ja erottautumisen näkökulmasta. Hanasaaresta on tullut meidän talomme», Kronman tiivistää. kontrahti 2/2014 17
Koulukodin lähtökohtana TURVALLISUUS Sairilan koulukodin remontissa haluttiin viihtyisät ja toimivat tilat, mutta samalla jouduttiin huomioimaan monia turvallisuuteen liittyviä asioita. Teksti Jaana Matikainen Kuvat Paula Myöhänen Mikkelissä sijaitsevassa Sairilan koulukodissa toteutettiin tämän ja viime vuoden aikana laaja rakennushanke. Alueelle rakennettiin valoisat, nykyaikaiset ja turvalliset tilat, jotka käsittävät kolme uutta osastorakennusta. Päällisin puolin seinä näyttää hillityin värein maalatulta kevytrakenteiselta seinältä ja ovet tavallisilta väliovilta. Tarkempi tarkastelu osoittaa, että ovet ovat normaalia jytäkämpää tekoa ja sisäseinät kivirakenteisia. Yksi rakennus purettiin kokonaan ja yksi osastorakennus peruskorjattiin.»onhan se loistava juttu, että jokaisessa huoneessa on oma vessa ja suihku. Siinä samalla nuoret oppivat pitämään omat tilansa siistinä», sanoo ohjaaja Taneli Teerimäki. Arki koulukodissa sujuu rutiininomaisesti. Aamulla jokaisella osastolla nautitaan asukkaiden ja ohjaajien kesken oma aamupala ja tehdään normaalit aamutoimet. Siitä nuoret suuntaavat pihan poikki peruskouluun, joka on entisessä navettarakennuksessa. Lounas syödään»kartanossa» eli vuodelta 1905 olevassa päärakennuksessa. Koulun jälkeen kokoonnu- Sairilan koulukodin päärakennus on valmistunut vuonna 1905. Kuvasssa Sairilan johtaja Assi Kukkonen ja rakennuttajapäällikkö Seppo Kinnunen Senaatti-kiinteistöistä. 18 2/2014
kontrahti 2/2014 19
taan taas asumisyksikköön, tehdään läksyt, osallistutaan kotitöihin ja harrastetaan joko koulun omissa kerhoissa tai muuten.»osa nuorista käy jalkapallo-, salibandy- tai tanssitreeneissä kaupungissa. Jotkut käyvät ratsastamassa ja osalle riittää puuhastelu Sairilassa. Siihen antaa hyvät mahdollisuudet muun muassa uusitut kuntosalitilat ja musastudio, jossa voi tehdä kunnon äänityksiäkin», esittelee Sairilan johtaja Assi Kukkonen. Viisipaikkaisessa tyttöjen talossa ohjaajana toimiva Johanna Leppäkorpi on tyytyväinen uusiin työtiloihinsa. Yhdistetyssä keittiö- ja oleskelutilassa on mukava laittaa ruokaa porukalla ja yhteisöllinen tekeminen toteutuu kuin luonnostaan. Samalla voidaan jutella arkisista asioista. Jokainen on sisustanut huoneensa oman näköiseksi. Erityisen iloisia tytöt ovat olleet Leppäkorven mukaan omaan saunaan, joka lämpenee lähes joka ilta.»aiemmin saunaan piti mennä ulkokautta ja oli tietyt saunavuorot, joten onhan tämä selkeä parannus. Kaappi- ja varastotilaa saisi olla ehkä enemmän, ja tilojen kaikuvuutta pitää vähentää vielä tekstiilein», kertoo Leppäkorpi. Myös Assi Kukkonen on silmin nähden tyytyväinen kokonaisuuteen ja siihen, että rakentamisurakan myötä päästiin eroon sisäilmaongelmista. Yli vuoden kestänyt evakkoaika Koivikon koulukodissa on ohi, ja kaikki toiminta on nyt keskitetty Sairilan yksikköön.»asiakaspaikkojemme määrä väheni tässä yhteydessä 56:sta 35:een. Se on järkevä määrä yhtä laitosta ajatellen. Rauhalliset puitteet ovat tärkeä osa työtämme», Kukkonen kertoo. Herkkä ympäristö Rakennuttajapäällikkö Seppo Kinnunen Senaatti-kiinteistöistä kertoo, että rakennushankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä suunnittelijoiden, arkkitehdin ja Sairilan henkilökunnan kanssa. Kinnusen mukaan uusien talojen sijoittelussa on onnistuttu Uudisrakennukset ovat matalaenergiataloja, joissa hyödynnetään lämmityksessä ja viilennyksessä porakaivon kautta saatavaa maalämpöä. 20 2/2014