Psykososiaalinen tuki ja varautuminen Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa

Samankaltaiset tiedostot
Psykososiaalinen tuki ja varautuminen Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa

KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys

Sosiaali- ja terveystoimen varautuminen ja valmiussuunnittelu maakunnissa 2020

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Varautuminen sotelainsäädännössä

Varautuminen yksityisessä palvelutuotannossa Valmiusseminaari

Kriisin psykososiaaliset

Psykososiaalisen tuen valtakunnallinen valmius. Riikka Vikström, koordinaattori, Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys

Ensihoitopalvelun ja terveydenhuollon päivystyksen uudistus

Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALMIUS JA VARAUTUMINEN TULEVAISUUDESSA

Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa

Etunimi Sukunimi Sari Vuorinen Projektipäällikkö

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan

Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa

Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa

Anne Koskela. Hallitusnevos

Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa

Tampereen sosiaalipäivystys

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Valmius ja jatkuvuudenhallinta soterakenteissa Sari Vuorinen. Projektipäällikkö Kuntaliitto

Anne Ilkka. hallitusneuvos

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALMIUDEN JA ENSIHOITOPALVELUN KEHITTÄMINEN

Sosiaalipäivystys, psykososiaalisen tuen suositus

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina

Sote-valmiussuunnittelun ohjeistus Etunimi Sukunimi

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö

Varautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus

Alueellinen varautuminen. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Muutostukiklinikka, Alueellinen varautuminen A 3.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

Ensihoitopalvelun muutos PSHP:ssa Kaius Kaartinen PSHP ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri

Satakunta Mahdollisuudet ja Haasteet

SPR:n kokonaisvalmiuden koulutusohjelma osa kevät Tommi Mattila Valmiuspäällikkö Suomen Punainen Risti Hämeen piiri

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Ympäristöterveydenhuollon päivystys maakunnissa Kuntamarkkinat

Ensihoitopalvelun varautumisvelvoitteet

Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAPIN ENSIHOITO LAPIN ENSIHOITO ENSIHOITOPÄÄLLIKKÖ MARKKU ALALAHTI

Sosiaali- ja terveydenhuollon varautuminen

ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALIPÄIVYSTYS

Opetustoimen varautuminen

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Oulu

Vapaaehtoiset osana sosiaali- ja terveydenhuollon varautumista

SOSIAALIPÄIVYSTYS JA PÄIVYSTYKSEN INTEGRAATIO LAURILA JENNI MATTINEN ANU NURMELA ANNA SIIRI-VALOVIRTA KATRI VUORINEN HANNALEENA

Valvovan viranomaisen odotukset sosiaalipäivystystoiminnalle

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

Sosiaalipäivystys uhka vai mahdollisuus?

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen

Yhteinen varautuminen alueella

AVAK-malli Keski-Uudellamaalla. Palveluesimies Kati Aaltio, Nurmijärven kunta

Alueellisen henkisen ensiavun (HEA) toimintamalli suuronnettomuustilanteessa. Viranomaiset kriisissä seminaari

Turvallisuus ja varautuminen. Vesa-Pekka Tervo Pelastustoimen kehittämispäällikkö Kanta-Hämeen maakuntatilaisuus Hämeenlinna

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Pelastustoimen ja varautumisen JTS-simulointi

Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus 1

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

Tulevaisuussuunnittelua

Ev.lut. kirkon varautuminen kriiseihin Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO

Nuorisotyön valmiusverkosto & Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämisprojekti

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Katse soten sisältöihin

Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta.

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

STM:n nimeämien valmiustoimijoiden toiminta. Tom Silfvast

Turvallisuussuunnittelu, varautuminen vai molemmat? Varautumisjohtaja Jussi Korhonen

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013

LAPE OT-keskukset Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

M A A K U N TA U U D I S T U S. Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

Kokemuksia maakuntien ohjausneuvottelujen simulaatioista

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE

Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä

Sosiaalipäivystyksen toiminta Turun puukotustragediassa

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Asiakirjasta omistajuuteen

Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta ( ) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen klo

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu Merja Söderholm, STM

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

LAPE OT-keskukset. - Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Tilannekuvien luominen arjen ja konkretian välimaastossa. Pekka Koskinen

Transkriptio:

Psykososiaalinen tuki ja varautuminen Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Etunimi Sukunimi

Sosiaali- ja terveydenhuolto keskeinen toimija yhteiskunnan häiriötilanteissa Tietojärjestelmät/ sähkönjakelu: perusturvan maksujärjestelmät, sote-palvelut, vesihuolto Lääkeongelmat (kuljetus, tuotevirhe) Terrorismi ja muu väkivalta Tapaturmat ja onnettomuudet Tautiepidemia (ml. juomavesi, elintarvikkeet) Kansainvälinen sotilaallinen tai poliittinen kriisi Laaja työtaistelu Finanssi- tai vakuutusalan kriisi Hallitsematon maahanmuutto Luonnononnettomuus aina potilaita ja sosiaalitoimen apua tarvitsevia, uhreja, läheisiä, ohikulkijoita, asukkaita 2

Sosiaalitoimen varautuminen on vankemmalla pohjalla yli 20 000 as. alueilla* Valmiussuunnitelmat ovat uudempia 88% / 67% päivitetty kolmen vuoden sisällä Valmiussuunnittelulle on nimetty vastuuhenkilö 41% / 4% suuret / pienet alueet Riskiarviossa huomioitu paikalliset riskit 71% / 34% suuret / pienet alueet *Sosiaalitoimen valmiussuunnitelmien dokumenttianalyysi 2014 3 Merja Rapeli

Sosiaalitoimen valmiuden tasossa parannettavaa Ostopalveluiden jatkuvuudenhallinnasta Hälytysjärjestelmissä Avun tarpeeseen vastaaminen Linkittyminen muihin toimijoihin huolehtiminen Sopimuksellisuus Yhteiset harjoitukset ja koulutukset Sosiaalitoimen johtamisessa ja johdon tuessa Tilannekuva Verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö Psykososiaalisessa tuessa Ohjaus ja neuvonta Auttava puhelin 4 Merja Rapeli

Tavoite varautumisen osalta tulevaisuudessa Kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen järjestelmää ja tasoa vastaamaan nykyaikaisia uhkakuvia Parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekuvan muodostamista ja välittämistä 5 21.4.2017 Merja Rapeli

Sote järjestämislaki 53 Maakunnan on varauduttava valmiussuunnitelmin sekä muilla toimenpiteillä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteitä edellyttäviin häiriötilanteisiin varmistettava palvelujen jatkuvuuden turvaaminen myös silloin, kun ne hankitaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta tai palvelusetelillä. Valtakunnalliset toimijat Asetuksenanto-oikeus 6

Häiriötilanteiden aikana 54-55 Kahta tai useampaa maakuntaa koskevassa häiriötilanteessa STM voi määrätä yhden maakunnan johtamaan ja koordinoimaan tilannetta sosiaali- ja terveydenhuollossa Erityisen merkittävissä häiriötilanteissa STM voi ottaa johto- ja koordinaatiovastuun itselleen Maakunnan on ilmoitettava sosiaali- ja terveydenhuoltoon vaikuttavista häiriötilanteista ja suuronnettomuuksista sekä niiden uhkista STM:lle ja sote-valvontaviranomaiselle Poliisi, puolustusvoimat, rajavartiolaitos ja pelastusviranomaiset velvollisia antamaan virkaapua 7

Sosiaali- ja terveydenhuollossa Valmiussuunnitelmissa tulee huomioida: Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaaminen Toimintayksiköiden toiminnan turvaaminen ja mm. tartuntatautien ehkäisy Psykososiaalinen tuki ja palvelut Sosiaalitoimen erityistehtävien hoitaminen (majoitus, ruokahuolto ja vaatetushuolto) Toimeentulotuen maksaminen 8

Viisi yhteistyöaluetta Terveydenhuollon päivystys, sosiaalipäivystys ja ensihoitopalvelu muodostavat kokonaisuuden, joka tulee suunnitella maakuntia suuremmilla yhteistyöalueilla Ensihoitokeskus / valmiuskeskus Kokoaa ja välittää tilannekuvaa toimialalla Tukee toimialan varautumista Yhteensovitus turvallisuustoimijoiden kesken 9 21.4.2017 Merja Rapeli

Sosiaalipäivystysten näkökulmasta Viidellä alueella tulee olla vahva sosiaalipäivystys, joka on mukana toimialan valmiussuunnittelussa ja varautumisessa Myös muilla maakunnilla varautumisvelvoite sosiaalipäivystysten osalta Sosiaalipäivystyksen tulee välittää omaa tilannekuvaansa ensihoitokeskukselle ja luoda yhdessä sen kanssa tilanneymmärrystä Käytännössä suositeltavaa on akuutin kriisityön käynnistämisen järjestäminen sosiaalipäivystyksen yhteyteen (vrt. sosiaali- ja kriisipäivystykset) Sosiaalipäivystyksen tulee kyetä koordinoimaan ja luomaan tilannekuvaa sekä tekemään tarvittavaa viranomaisyhteistyötä häiriötilanteiden näkökulmasta yli maakuntarajojen Sosiaalipäivystys on sosiaalihuollon varautumisen asiantuntija ja 24/7 hälytyspiste 10 21.4.2017 Merja Rapeli

Sosiaalihuoltolain muutos Sosiaalipäivystys osallistuu tarvittaessa psykososiaalisen tuen antamiseen kiireellisissä tilanteissa. Alueen sosiaalipäivystyksen tehtävänä on yhteistyössä terveydenhuoltolain 46 :ssä tarkoitetun ensihoitokeskuksen kanssa: 1. sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettavat paikalliset ja alueelliset sosiaalitoimen hälytysohjeet ottaen huomioon terveystoimen hälytysohjeet; 2. osallistua alueellaan varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen häiriötilanteiden ja suuronnettomuuksien varalle yhdessä muiden viranomaisten, toimijoiden ja erityisvastuualueiden kanssa siten, että suunnitelmat muodostavat kansallisen kokonaisuuden. 11 Merja Rapeli

Lakiluonnos sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta palvelun tuottajan on annettava tuottajaksi rekisteröintiä varten mm. suunnitelma valmius- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelmien laatimisesta kriisi- ja häiriötilanteiden varalta Suunnitelman tulisi sisältää valmius- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelman laatimisen aikataulun ja yhteensovittamisen muiden toimijoiden kanssa sekä henkilöstön koulutus- ja harjoitussuunnitelmat. 12

PSYKOSOSIAALINEN TUKI 1.5.2011 alkaen traumaattisten tilanteiden psykososiaalisen tuen ja palveluiden järjestäminen on osa lakisääteistä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa Psykososiaalinen tuki= akuutti kriisityö+ sosiaalipäivystystyö Akuuttia kriisiapua annetaan äkillisten, traumaattisten kriisien uhreille. Kriisityön lähtökohtana on, että psyykkistä ensiapua ja varhaista keskusteluapua tarjotaan aktiivisesti kaikille, jotka ovat kokeneet äkillisen järkyttävän tapahtuman tai menettäneet äkillisesti läheisen ihmisen. Kriisityöllä ja sosiaalityöllä pyritään edistämään elämän normalisoitumista, tunnistamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa psyykkistä traumatisoitumista sekä seulotaan jatkohoitoa tarvitsevat ja autetaan jatkohoidon järjestämisessä 13

Lainsäädäntöä ja suosituksia Tehtävät ovat sosiaalihuoltolain 1 (3), 11 (6), 25 (1, 2) 29, 36 ja 41 terveydenhuoltolain 3 :n mukaisia peruspalveluita. Psykososiaalisen tuen järjestäminen onnettomuustilanteissa terveydenhuoltolain 27 :n mukaisesti. Terveydenhuoltolaki 27, 32, 38, 40, 50. Traumaperäisen stressihäiriön Käypä hoito-suositus ( Duodecim/2014) STM;n opas, Traumaattisten tilanteiden psykososiaalinen tuki ja palvelut 2009:16 The TENTS guidelines for psychosocial care following disasters and major incidents ( www.tentsproject.eu) 14

Traumaattinen kriisi Ennustamattomuus Kontrolloimattomuus Koettelee ja muuttaa elämänarvoja Maailmankuva ja elämänkatsomus muuttuu Lähes kaikki muuttuu Traumaattisia kriisejä ovat: läheisen kuolema, onnettomuuteen joutuminen, läheltä piti -tilanteet, väkivallan uhriksi joutuminen, vakava sairaus Herättää paljon tunteita Kriisireaktiot normaaleja 15

Kriisi koskettaa laajaa ryhmää Järkyttävän tapahtuman uhri/kokija Uhrin läheiset ja omaiset (perhe, ystävät) Tapahtuman aiheuttaja (väkivallan tekijä, onnettomuuden aiheuttaja) + omaiset, läheiset Yhteisö Silminnäkijät Muut järkyttyneet Auttajat tarvitsevat myös apua Erityinen huomio: lapset, vanhukset, muut joilla erityistarpeita 16

Psykososiaalisen tuen tavoitteet Normaalin arjen palautuminen Perheen/yhteisön selviytymisen tukeminen Resilienssin = psyykkisen kestävyyden kehittyminen, kasvaminen Seuranta; ohjaaminen jatkohoitoon PTSD:n tunnistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja hoitoon ohjaus Ennaltaehkäisevää työtä (ehkäistä päihteiden käytön lisääntymistä, masennusta jne.) Järkyttävän kokemuksen integraation tukeminen > traumatisoitumisen ehkäiseminen 17

Psykososiaalinen tuki suuronnettomuuksissa Akuutti tapahtuma ja toiminnan käynnistäminen Ensimmäiset vuorokaudet tavoittaminen, läsnäolo, akuutit tarpeet, hoidon tarpeen arviointi Ensimmäiset viikot yhteisöllinen käsittely, perhe ja omat verkostot, akuutti kriisityö, hoidon tarpeen arviointi 3 kk- 6kk- vuosi seuranta, hoidon tarpeen arviointi, vertaistuki Hoito voi jatkua vuosia; terapiat ja tukitoimet 18

Nykyisiä ongelmia psykososiaalisessa tuessa Asiakkaat eivät valtakunnallisesti samassa asemassa tuen saamisessa Sairaalat järjestävät vain potilaille, eivät omaisille Viranomaiset eivät tunnista kaikkia osallisia Apua on tarjolla vain shokkivaiheessa, jolloin moni kieltäytyy Tapahtumapaikkakunta ja osallisten kotipaikkakunnat ovat eri, koordinaatio puuttuu Osin vieläkin pelkkää debriefingiä, jatkuvuus ja seuranta puuttuvat Yhteisöjen ja perheiden tuki puuttuu Sosiaalityön rooli näkymätön vaikka käytännössä keskeinen Osaaminen (koulutus hajanaista) Ei valtakunnallista kehittämistä 19 Merja Rapeli

PALVELUJÄRJESTELMÄ 2019 Maakunta vastaa (soteliikelaitos?) Psykososiaalista tukea tulee olla saatavilla 24/7 hälytettävissä Sosiaalipäivystys (sosiaali- ja kriisipäivystys) ja kriisiryhmät Toiminta kouluilla, päiväkodeissa ym. = yhteistyö kunnan kanssa Työterveyshuolto Kolmas.sektori (Suomen mielenterveysseuran kriisikeskukset, SPR) Seurakunnat ja hengelliset yhteisöt Yksityiset? Valtakunnallisella tasolla: STM valtakunnalliset toimijat Uudenmaan maakunta Valtakunnallinen valvontaviranomainen 20

Kriisityön päivystystä tarvitaan Kytkös ensihoitopalveluun, ohjausvelvollisuus psykososiaaliseen tukeen Hälytettävyys suoraan hätäkeskuksesta Sosiaalipäivystykset vastaavat kiireellisten sosiaalipalvelujen tarpeen arvioinnista, joka on osa psykososiaalista tukea Psykososiaalisella tuella merkittävä rooli jälkihoidon suunnittelussa, josta maakunta on vastuussa Jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuskeskukset Muuttunut turvallisuusympäristö 21 Merja Rapeli

MIKSI VASTUU PSYKOSOSIAALISESTA TUESTA TÄYTYY OLLA VIRANOMAISELLA? Psykososiaalisen tuen järjestämistä säädetään terveydenhuoltolaissa ja sosiaalihuoltolaissa Suuronnettomuustilanteissa käsitellään suurta määrää salassa pidettävää tietoa, joten psykososiaalisen tuen johtajan ja järjestäjän täytyy olla sellaisessa asemassa, että hän voi tiedon saada Asiakastyö täytyy dokumentoida, jotta taataan tuen saaminen myös akuutin tilanteen jälkeen Dokumentointi on tärkeää myös tutkinnan näkökulmasta (poliisi, Otkes) 22

Onnistuminen vaatii Hälyttämistä Resurssien kartoitusta ja suunnittelua Tilannekuvan muodostamista ja päätöksentekoa Toimintasuunnitelmaa Viranomaisyhteistyötä ja yhteistyöstä sopimista Tiedottamista ja dokumentointia 23

Otkesin suositukset psykososiaalisesta tuesta (Kauhajoki, Jämijärvi) Psykososiaalisen tuen jatkuvuus tulisi varmistaa Tasa-arvoinen tuki asuinkunnasta riippumatta Psykososiaalisesta tuesta tiedottaminen Etsintä- ja pelastustoimintaan osallistuvien tuki Suuronnettomuustilanteita varten tulisi olla valmiussuunnitelmat, resurssit, vastuut ja asiantunteva johto Jälkihoidon varmistaminen 24

Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys Sote-varautumisessa valtakunnallisena toimijana tärkeää psykososiaalisessa tuessa Yhteistyö maakuntien kesken Valtio voi osallistua valmiuden Viisi ylläpitämiseen yhteistyöaluetta ja erityistilanteiden hoitoon Terveyden rahoittamalla päivystys, toimintaa sosiaalipäivystykset (THL 38 ) ja ensihoitopalvelu toimintaa varten usein STM on ensimmäinen nimennyt lenkki häiriötilanteiden valtakunnallisia toimijoita hallinnassa Ne tilanteet, muodostavat jotka eivät kokonaisuuden, kuulu kunnan joka tai tulee suunnitella kuntayhtymän maakuntia vastuulle suuremmilla yhteistyöalueilla erityistilanteiden jälkihoidosta aiheutuneita Myös kuluja näissä voidaan palveluissa korvata kun tärkeää tapahtuman yhteensovitus luonne ja kunnan muiden voimavarat toimijoiden huomioon kanssa Tiekartassa ottaen on perusteltua ensihoidon oma laatikko: http://alueuudistus.fi/tiekartta/esivalmistelu 25 Etunimi Sukunimi

Koordinoitu järjestötoiminnan tuki sosiaalitoimelle Yhteistyöpöytäkirja Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Punaisen Ristin kanssa päivitetty SPR:lle tehtäväksi koordinoida vapaaehtoistoimintaa häiriötilanteissa sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten tehtävien tukena Myös muiden kuin Vapepa-järjestöjen toiminnan osalta 26 Merja Rapeli

Valtakunnallinen sote valmiussuunnitteluohje valmisteilla Terveydenhuollon valmiussuunnitteluopas 2002, Sosiaalihuollon opas 2008 Toimintaympäristö ja uhkakuvat merkittävästi muuttuneet Huomioidaan varautuminen sosiaali- ja terveydenhuollon uusissa rakenteissa Kuntaliiton ja STM:n yhteinen kaksivuotinen hanke 1.3.2017 alkaen Toteutetaan yhteistyössä KUJA-hankkeen kanssa 27 Merja Rapeli

Suuronnettomuustilanteen akuutin vaiheen koordinointi Paikan päällä tapahtuvien pelastustöiden strateginen rinnastaminen: Etsintä- ja pelastustyöt (palokunta) Lääkinnällinen ensihoito (sairaankuljetus, ensihoito) Psykososiaalinen tuki Poliisitoiminta Tekninen tuki, logistiikka, hyötypalvelut, kuljetuspalvelut Rikostekninen tutkinta ja oikeuslääketieteellinen tutkinta, vainajien kuljetus, Media ja julkisuus Sairaalaan toimitetut (punaiset/keltaiset) Lääkinnällinen hoito Henkinen ensiapu Akuuttien stressioireiden etsiminen Vammautumiseen liittyvät Psykologiset ongelmat Lievästi/ei loukkaantuneet (vihreät) Henkinen ensiapu Erilaisiin tarpeisiin vastaaminen (käytännön asiat) Akuuttien stressioireiden tunnistaminen Kadonneet/paikalta poistuneet henkilöt Etsintä ja uhrien tunnistaminen Kommunikaatio (puhelin, media) Mahdollisten fyysisten ja psykosos,tarpeiden kart. Menehtyneet (mustat) Vainajien kunnioittaminen Kulttuurin ja uskonnon huomioiminen Vainajien kuljettaminen ja käsittely, tunnistaminen Vierailu, Valokuvaaminen, Hautajaisjärjestelyt Sairaalaan kuljetettujen omaiset Lievästi/ei loukkaantuneiden omaiset Tukitoimet ja toimintatavat suuronnettomuuden akuutissa vaiheessa selviytyneet, todistajat, omaiset, ystävät, muut asianosaiset Psykososiaalinen tuki, käytännön tuen varmistaminen uhrille, Tiedon käsittely; kirjaaminen, koonti, käsittely, oikeellisuuden tarkistaminen Kadonneiden henkilöiden etsintä ja uhrien tunnistaminen, Yhteydenpito ja tiedonvälittäminen uhreille, viranomaisille ja medialle, Henkinen, sosiaalinen, uskonnollinen, kulttuurisidonnainen tuki, Psyykkisten reaktioiden ja posttraumaattisen stressin seulonta, Psykososiaalisen tuen kirjaaminen (dokumentointi) Valmistautuminen seuraavaan vaiheeseen siirtymiseen Menehtynei den henkilöiden omaiset Ammattilais et ja muut auttajat Psycho-Social Support in situations of mass emergency. A European Policy Paper concerning different aspects of psychosocial support 28 and social accompaniment for people involved in major accidents and disasters 2001.

Kiitos! stm.fi alueuudistus.fi 29 Merja Rapeli