Sosiaali- ja terveydenhuollon varautuminen

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon varautuminen Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat-vastuualue Lapin aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Lapin aluehalintovirasto

2 Sosiaali- ja terveydenhuolto keskeinen toimija yhteiskunnan häiriötilanteissa Tietojärjestelmät/ sähkönjakelu: perusturvan maksujärjestelmät, sote-palvelut, vesihuolto Lääkeongelmat (kuljetus, tuotevirhe) Tapaturmat ja onnettomuudet Tautiepidemia (ml. juomavesi, elintarvikkeet) Kansainvälinen sotilaallinen tai poliittinen kriisi Laaja työtaistelu Finanssi- tai vakuutusalan kriisi Hallitsematon maahanmuutto Luonnononnettomuus aina potilaita ja sosiaalitoimen apua tarvitsevia, uhreja, läheisiä, ohikulkijoita, asukkaita 2

3 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategisia tehtäviä Strateginen tehtävä Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky Toimeentulon turvaaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ympäristöterveydenhuollon palvelujen turvaaminen Lääkkeiden ja terveydenhuollon tarvikkeiden ja laitteiden saatavuuden turvaaminen Henkinen kriisinkestävyys (syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisy, viestintä, vapaaehtoistoiminnan edistäminen, väestön toipuminen) Terveysuhkien havainnointi-, seuranta- ja hallintajärjestelmien ylläpitäminen Talouden ja infrastruktuurin toimivuus Vakuutustoiminnan turvaaminen

4 YTS STM:n ja sen toimialan strategisia tehtäviä Johtaminen valtion ylimmän johdon tilannekuvan ylläpitäminen Kansainvälinen ja EU-toiminta kansainvälinen kriisinhallinta, humanitaarinen apu sekä kansainvälinen pelastustoiminta Sisäinen turvallisuus hätäkeskustoiminta biologisiin uhkiin varautuminen säteilyvaaratilanteiden estäminen ja niihin varautuminen kemikaaliuhkiin varautuminen Talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus vakuutustoiminnan turvaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien toimivuuden sekä keskeisten tarvikkeiden saatavuuden turvaaminen Merja Rapeli

5 Ohjaavaa lainsäädäntöä ja ohjeita Valmiuslaki (1552/2011) velvoittaa viranomaisia varmistamaan tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen kaikissa tilanteissa ja varautumaan häiriötilanteisiin valmiussuunnitelmin (varautumisvelvollisuus, ministeriöiden työnjako, toimivaltuudet poikkeusoloissa) Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4 varautumistehtävät Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 38 Shp:n velvollisuus yhdessä kuntien kanssa laatia terveydenhuollon alueellinen valmiussuunnitelma. Valtion rahoitus terveydenhuollon valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoitamiseen, mahdollisuus nimetä valtakunnallisia toimijoita) Tartuntatautilaki 1227/2016 voimassa alkaen Velvoitevarastointilainsäädäntö (979/2008) Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta 746/2011 TUVE-laki (laki julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta) 2015 Ohjeita Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten (STM kuntainfo ) Kuntien valmiussuunnittelu ja uusi valmiuslaki (Kuntaliiton yleiskirje ) Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu (STM 15:2011), Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille Traumaattisten tilanteiden psykososiaalinen tuki ja palvelut- opas ( STM 16:2009 ) Terveydenhuollon valmiussuunnitteluopas (STM 5:2002) Yhteiskunnan turvallisuusstrategia ( YTS 2017, VN periaatepäätös ) Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Lapin aluehallintovirasto

6 Valmiuslaki 1552/2011 I OSA: Yleiset säännökset (1-13 ) 3 : Poikkeusolojen määritelmä : Influenssapandemian kannalta merkittävä muutos Vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti 6 : Asetus toimivaltuuksien soveltamisen aloittamisesta Valmiuslain toimivaltuuksia voidaan soveltaa vain poikkeusoloissa ja alueella, joka on asetuksella määritelty 12 : Varautumisvelvollisuus Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, muiden valtion viranomaisten ja valtion liikelaitosten sekä kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Lapin aluehallintovirasto

7 Valmiuslaki, II Osa:Toimivaltuudet poikkeusoloissa ( ) 11 Luku Sosiaali- ja terveydenhuollon turvaaminen (86-88 ) 86 : Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden toiminta poikkeusoloissa sosiaali- ja terveysministeriö sekä toimialueellaan aluehallintovirasto voi päätöksellään velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon yksikön : 1) laajentamaan tai muuttamaan toimintaansa 2) siirtämään toimintansa kokonaan tai osaksi oman toimialueensa tai sijaintipaikkansa ulkopuolelle taikka järjestämään toimintaa myös toimialueensa ulkopuolella; 3) sijoittamaan hoidon tai huollon tarpeessa olevia henkilöitä toimintayksikköönsä siitä riippumatta, mitä asiasta on säädetty, määrätty tai sovittu; 4) luovuttamaan toimintayksikön tai osan siitä valtion viranomaisten käyttöön. Sisältää julkisen ja yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon Säännös koskee sairaaloita, terveyskeskuksia, vanhainkoteja, päiväkoteja ja asumisyksiköitä, esim: Vanhainkodin asukkaat voidaan asuttaa tiiviimmin tai siirtää toiseen vanhainkotiin, jotta laitos voitaisiin muuttaa sairaalaksi. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Lapin aluehallintovirasto

8 Valmiuslain 88 :n mukaan väestön sosiaali- ja terveydenhuollon turvaamiseksi 3 :n 1, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa voidaan valtioneuvoston asetuksella säätää, että kunta voi luopua 1) terveydenhuoltolaissa (1326/2010) säädettyjen määräaikojen noudattamisesta kiireettömän hoidon järjestämisessä, jos se on välttämätöntä kiireellisen hoidon järjestämiseksi ja jos määräajan ylittäminen ei vaaranna potilaan terveyttä; 2) sosiaalihuoltolain (710/1982) 40 a :n 2 momentissa tarkoitetuista sosiaalipalvelujen tarpeen arvioinneista; 3) lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) mukaisen päivähoidon järjestämisvastuusta, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat voivat järjestää lapsen hoidon muutoin; 4) terveydensuojelulain (763/1994) mukaisen ilmoituksenvaraiseen toimintaan liittyvien ilmoitusten käsittelystä ja päätöksenteosta sekä asuntojen terveyshaittojen selvittämiseen liittyvistä tehtävistä. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Lapin aluehallintovirasto

9 Valmiuslaki ja työvelvollisuus 95 : Työvelvollisuus poikkeusoloissa jokainen Suomessa asuva, jolla on kotikuntalain mukaan kotikunta Suomessa, joka toimii terveydenhuollon alalla ja on saanut koulutusta tällä alalla, on velvollinen tekemään valmiuslain tarkoituksen toteuttamiseksi välttämätöntä työtä terveydenhuollossa. Sisältää julkisen ja yksityisen sektorin - Määräys koskee vuotiaita, voidaan antaa korkeintaan 2 viikoksi kerrallaan - Työ- ja elinkeinoministeriö perustaa 3 :n 1, 2, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa työvelvollisuuden täytäntöönpanoa ja työvoiman ohjausta varten työvelvollisuusrekisterin, jonka rekisterinpitäjä on työ- ja elinkeinoministeriö. Työvoimaviranomainen antaa työvelvolliselle työmääräyksen. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Lapin aluehallintovirasto

10 Avin peol-vastuualueen tehtävät varautumisessa Ohjaa ja valvoo normaalioloissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja (julkinen ja yksityinen), palvelujen laatua, saatavuutta ja henkilöstön riittävyyttä (alueellinen ohjaus-, lupa- ja valvontaviranomainen) Sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen ja valmiussuunnittelun ohjaus, yhteensovittaminen, valvonta ja päivittäminen uhkien muuttuessa (päivityksiä syksy 2015) Ennakoiva näkökulma riskien havaitsemisessa, vaikutusten analysoinnissa ja hallinnassa Yhteistoiminta kuntien, kuntayhtymien (ml. shp:t), järjestöjen ja valtion eri organisaatioiden välillä Muodostaa ja ylläpitää tilannekuvaa Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Lapin aluehallintovirasto

11 Yhdistää monialaisen viraston laajan asiantuntijuuden (sosiaalihuolto; terveydenhuolto; ympäristöterveydenhuolto: eläinlääkintähuolto, elintarviketurvallisuus, tuoteturvallisuus, terveydensuojelu; päivittäistavarahuolto) Osallistuu (viraston järjestämiin) valmiusharjoituksiin, maanpuolustuskursseille jne. Hoitaa lakiin perustuvat viranomaistehtävät Viestii ja tiedottaa Toimii tarvittaessa alueellisena toimijana erikseen annettavien valmiuslain mukaisten lisävaltuuksien mukaisesti Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Lapin aluehallintovirasto

12 Hälytysjärjestelyt ja tilannekuva Sosiaali- ja terveydenhuollossa STM kokoaa VN:n yhteiseen tilannekuvaan oman hallinnonalan osuuden Alueellista tilannekuvaa tuotetaan tarpeen mukaan AVI PeOL vastuualueilla ja sairaanhoitopiireissä Tarvittaessa tietoa saadaan yksityisiltä soster palveluntuottajilta STM ja HVK tuottavat soster huoltovarmuuden tilannekuvaa Tärkeää on, että paikallistasolla hälytysjärjestelyt ovat kunnossa ja tarvittaessa kyky toimittaa tilannetietoa oman päätöksenteon tukemisen lisäksi aina ministeriötasolle saakka

13 Sosiaalihuollon oman toiminnan varmistaminen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa Sosiaalipalvelujen saatavuuden turvaaminen Kotona asuvien, palvelujen varassa elävien asiakkaiden palvelujärjestelyt Huoltotehtävissä paikkakunnalla olevien henkilöiden majoituksen ja ruokahuollon, lastenhoidon järjestäminen Toimeentulotuen maksaminen Erityistilanteissa ja poikkeusoloissa tavallista suurempi joukko kuntalaisista saattaa tarvita toimeentulotukea (2017 perustoimeentulotuki siirtyi Kelalle, harkinnanvarainen tuki säilyy kunnilla) Sosiaalitoimen toimintayksiköiden toiminnan turvaaminen Psykososiaalinen tuki ja palvelut Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Lapin aluehallintovirasto

14 Haavoittuvimmat väestöryhmät vanhukset kotona asuvat toimintakyvyttömät, kotihoidon asiakkaat muistisairaat vammaiset pitkäaikaissairaat vuodeosastopotilaat yksinäiset ja syrjäytyneet toimeentulotuen varassa elävät mielenterveys- ja päihdeongelmaiset sähkölämmitteiset asunnot Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Lapin aluehallintovirasto

15 Sosiaalitoimen erityistehtävät Majoitus (laajamittaisen maahanmuuton osalta yhteensovitus ELYn kanssa) Ruokahuolto ( Ruokahuollon suunnitelma on osa sosiaalitoimen valmiussuunnitelmaa vaikka sen käytännön suunnittelusta ja toteutuksesta huolehtivatkin ravitsemusalan toimijat /STM julk 2015:1). Oman toiminnan jatkuvuussuunnitelmassa huomioidaan ateriapalvelujen piirissä olevat sosiaalihuollon asiakkaat. Vaatetushuolto (sis. Hlökohtainen hygienia) Henkilöstövaraukset ja vap menettely(1/50 huollettavaa) Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Lapin aluehallintovirasto

16 Valmiussuunnittelusta terveydenhuollossa Tavoitteena turvata kaikissa olosuhteissa terveyden- ja toimintakyvyn kannalta keskeiset palvelut Valmiussuunnitelmat sisältävät periaatteet valmiuden nostamisesta sekä lisäresurssien ja tilannejohtamisjärjestelmien käyttöönotosta normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Lisäksi niihin sisältyvät teknisen huollon, valmiusvarastoinnin, tietoturvan, viestinnän sekä toimitilaturvallisuuden suunnitelmat Yksiköillä laitoskohtainen valmiussuunnitelma toimintojen järjestämisestä ja palvelujen tuottamisesta kaikissa olosuhteissa Pandemiasuunnitelmat ovat osa terveydenhuollon yleistä varautumista, vaikkakin niitä on laadittu erillisinä suunnitelmina Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Lapin aluehallintovirasto

17 Sairaanhoitopiirit ja aluehallintovirastot Sairaanhoitopiireillä ja aluehallintovirastoilla on keskeinen rooli sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisessa varautumisessa. Yhteistyö valmiussuunnittelussa on välttämätöntä ja siinä korostuvat AVI:en hallinnollinen rooli ja sairaanhoitopiirien terveydenhuollon asiantuntijarooli. AVIt ohjaavat, koordinoivat ja valvovat alueellista varautumista ja pandemian torjuntaa alueellaan sekä varmistavat, että työterveyshuolto otetaan mukaan aktiiviseksi toimijaksi alueellisissa ja paikallisissa pandemiasuunnitelmissa. Sairaanhoitopiirien kuntayhtymät valmistelevat ja päivittävät terveydenhuollon alueelliset valmiussuunnitelmat yhteistyössä AVIen ja kuntien/kuntayhtymien kanssa. Pandemiavalmiustyöryhmä vuodesta 2006 alkaen Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Lapin aluehallintovirasto

18 Kunnat / kuntayhtymät Kunnat/kuntayhtymät laativat ja päivittävät omat varautumissuunnitelmansa ottaen huomioon yhteistyön yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa paikallisesti. Pandemiavalmius on otettava huomioon hankittaessa palveluja yksityisiltä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajilta (ostopalvelusopimuksissa huomiointi) Pandemian varautumissuunnitelma tulee liittää olemassa oleviin muita poikkeustilanteita varten laadittuihin valmiussuunnitelmiin. Terveyskeskusten tulee laatia suunnitelmansa shp:n kuntayhtymän ja aluehallintoviranomaisen koordinoiman alueellisen pandemian varautumissuunnitelman mukaiseksi. Yhteistyö alueellisesti ja eri organisaatioiden välillä on hyödyksi. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyötä tarvitaan. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Lapin aluehallintovirasto

19 Asukkaat ja varautuminen Kuntien viestintä keskeisessä roolissa Omatoimisen varautumisen edistäminen osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Yhteistyössä kuntien kanssa osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Yhteistyö järjestöjen ja seurakunnan kanssa kunnan (jatkossa maakunnan) tuki vapaaehtoisjärjestöille, joilta osaamista ja resursseja häiriötilanteissa

20 Valtakunnalliset toimijat: Sote-varautumisessa tärkeää HUS, Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys, PPSHP Yhteistyö maakuntien kesken Valtio voi osallistua valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden Viisi yhteistyöaluetta hoitoon rahoittamalla toimintaa Terveyden (THL päivystys, 38 ) sosiaalipäivystykset ja toimintaa ensihoitopalvelu varten STM usein on nimennyt ensimmäinen lenkki valtakunnallisia häiriötilanteiden toimijoita hallinnassa tilanteet, jotka eivät kuulu kunnan tai Ne muodostavat kokonaisuuden, joka tulee kuntayhtymän vastuulle suunnitella maakuntia suuremmilla erityistilanteiden jälkihoidosta aiheutuneita kuluja yhteistyöalueilla voidaan korvata kun tapahtuman luonne ja Myös kunnan näissä voimavarat palveluissa huomioon tärkeää ottaen on perusteltua yhteensovitus muiden toimijoiden kanssa Tiekartassa ensihoidon oma laatikko: SPR koordinoi vapaaehtoistoimintaa

21 STM:n kysely sairaanhoitopiirien alueellisesta varautumisesta 2014 (STM rap. 37/2014 Alueellinen varautuminen ja valmiussuunnittelu sairaanhoitopiireissä 17 (20) sairaanhoitopiiriä laatinut alueellisen valmiussuunnitelman tai se on vireillä (Lshp 2014, Lpshp ) 16 SHP kerännyt alueensa TK:n pandemiasuunnitelmat Psykososiaalisen tuen koordinaatio ja johtaminen SHP:en alueilla vaihtelee:17 SHPiiriä mainitsi 35 eri koordinaatiotahoa. Myös toimijoita lukuisia Alueellinen johtaminen, koordinaatio, tilannekuvan luominen, viestintä haasteellisia

22 Terveydenhuollon varautumisessa kehitettävää Yhteistoiminta Jatkuvuudenhallinta ydintoiminnot ulkoistetut ydintoiminnot tukitoiminnot ja ulkoistetut tukitoiminnot (sisäisiin ja tukitoimintoihin kohdistuviin häiriöihin myös varauduttava) Potilashoidon eri osa-alueiden yhteistoiminta: ensihoito, tartuntataudit, psykiatria, turvallisuusasiat jne. varautumisen yhteensovittaminen Esim. suuronnettomuusvarautuminen, pandemiavarautuminen, psykososiaalinen tuki, kyberhäiriöihin varautuminen Alueiden välinen yhteistyö ja yhteistyö valtakunnallisen tason kanssa Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Lapin aluehallintovirasto

23 Sairaanhoitopiirien valmiudessa parannettavaa Alustavia havaintoja Äkillisiin vesikatkoihin varautuminen Välinehuolto Lääkkeiden kuljetus Tilaukset Veripalvelulle tietoliikenteen häiriöissä Varavoimakoneiden priorisointi Polttoaineen saatavuus Hankinnat - toimittajien varautuminen HVK-selvitys syksy

24 Sosiaalihuollon varautumisen arviointi (STM analysoinut 255 kunnan suunnitelmat , Lapista puuttui 1) Suurilla alueilla (yli as) suunnittelu on tehty merkittävästi paremmin mm. seuraavilla osa-alueilla: Valmiussuunnittelun koordinaatio Paikallisten riskien tunnistaminen Valmiussuunnitelman päivitys Haavoittuvien asiakasryhmien huomioiminen Jatkuvuudenhallinnan vaatiminen ostopalveluilta Johtaminen ja tilannekuva Hälytysjärjestelyt Vapaaehtoisten kanssa sopiminen Seurakunnan tuki Modernit informaatiokanavat kansalaisille Psykososiaalisen tuen toteuttamisen suunnittelu Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Lapin aluehallintovirasto

25 Sosiaalihuollon varautumisessa kehitettävää Yksityinen sektori tulee sopimuksin velvoittaa varautumiseen ja ottaa mukaan valmiuskoulutuksiin ja harjoituksiin Järjestöjen kanssa sopiminen (SPR koordinoijana) Tilannekuvan muodostaminen häiriötilanteissa Hälytysjärjestelmä Koska pienet alueet ovat selkeästi varautuneet huonommin kuin suuret (yli as) alueet, tulee yhteistoiminta-alueita kannustaa päivittämään suunnitelmansa niin, että suunnitelma laaditaan yhteistoiminta-alueella ja siinä sovitaan yhteistoimintamenettely kuntaan. Sosiaalitoimen asiantuntijoiden tulee itse olla mukana valmiussuunnitteluprosessissa ja terveydenhuollon asiantuntijoiden myös integraatiosta huolimatta. Molempien asiantuntemusta tarvitaan! Suunnittelua ei saa jättää toisen asiantuntijaryhmän tehtäväksi saatikka pelastustoimen tehtäväksi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Lapin aluehallintovirasto

26 Sosiaalitoimen valmiuden tasossa parannettavaa Ostopalveluiden jatkuvuudenhallinnasta Hälytysjärjestelmissä Avun tarpeeseen vastaaminen Linkittyminen muihin toimijoihin huolehtiminen Sopimuksellisuus Yhteiset harjoitukset ja koulutukset Sosiaalitoimen johtamisessa ja johdon tuessa Tilannekuva Verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö Psykososiaalisessa tuessa Ohjaus ja neuvonta Auttava puhelin

27 Utsjoki Inari Lapin sosiaalipäivystysalueet 2017 Enontekiö Muonio Kittilä Sodankylä Savukoski Kolari Pelkosenniemi Salla Ylitornio Pello Rovaniemi Kemijärvi Tornio Kemi Keminmaa Tervola Simo Ranua Posio

28 Palveluyksiköiden varautuminen tällä hetkellä* 100% Pelastussuunnitelmat tehty 19% Valmius- ja jatkuvuussuunnitelmat tehty 11% Palvelun tilaaja on sopimuksessa vaatinut valmiussuunnitelmaa Kysely yksityisten sosiaalihuollon laitos- ja asumispalveluiden varautumisesta 2014 Merja Rapeli

29 Viime vuosien myrskyt aiheuttaneet häiriöitä 23% yksiköistä Häiriöt kohdistuneet sähkönsaantiin 52 % vesihuoltoon 16 % jätehuoltoon 7 % viestiliikenteeseen 16 % Merja Rapeli

30 Uusittava Sote-valmiussuunnitteluohje Kuntaliiton ja STM:n yhteinen kaksivuotinen hanke alkaen Toteutetaan yhteistyössä KUJA II -hankkeen kanssa Varautumiskoulutusta osana muutosvalmennusta Painopiste poikkeusolojen suunnittelusta jatkuvuudenhallintaan ja häiriötilanteisiin Salassapidon kulttuurista etukäteen informoimiseen ja yhteiseen suunnitteluun Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden erityistarpeet ja eettinen näkökulma Sosiaali- ja terveydenhuollon riskit: syrjäytyminen, radikalisoituminen yms yhteiskunnan ilmiöt Sopimusyhteiskunta ja yhteistyön korostuminen Toipuminen

31 Maakuntien tehtävät ja sote-rakenne

32

33 Varautumisvelvoitteen vahvistaminen lainsäädännössä ja maakuntien toiminnan järjestämistä koskevissa asiakirjoissa Sote-järjestämislaki Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta Valinnanvapauslaki Toimialan erillislainsäädäntö Maakuntien hallintopäätös Sopimusmallit maakuntien sote-palveluiden hankintaan

34 Sote järjestämislaki 53 Maakunnan on varauduttava valmiussuunnitelmin sekä muilla toimenpiteillä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteitä edellyttäviin häiriötilanteisiin varmistettava palvelujen jatkuvuuden turvaaminen myös silloin, kun ne hankitaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta tai palvelusetelillä

35 Häiriötilanteiden aikana Kahta tai useampaa maakuntaa koskevassa häiriötilanteessa STM voi määrätä yhden maakunnan johtamaan ja koordinoimaan tilannetta sosiaali- ja terveydenhuollossa Erityisen merkittävissä häiriötilanteissa STM voi ottaa johto- ja koordinaatiovastuun itselleen Maakunnan on ilmoitettava sosiaali- ja terveydenhuoltoon vaikuttavista häiriötilanteista ja suuronnettomuuksista sekä niiden uhkista STM:lle ja sote-valvontaviranomaiselle LUOVA Poliisi, puolustusvoimat, rajavartiolaitos ja pelastusviranomaiset velvollisia antamaan virkaapua

36 Lakiluonnos sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta palvelun tuottajan on annettava tuottajaksi rekisteröintiä varten mm. suunnitelma valmius- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelmien laatimisesta kriisi- ja häiriötilanteiden varalta Suunnitelman tulisi sisältää valmius- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelman laatimisen aikataulun ja yhteensovittamisen muiden toimijoiden kanssa sekä henkilöstön koulutus- ja harjoitussuunnitelmat. 36

37 Valinnanvapauslaki 42 Maakunnan asettamat ehdot palveluntuottajille Maakunta voi asettaa suoran valinnan palveluntuottajille sekä asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla annettavan palvelun tuottajille palvelujen laatua, voimavaroja ja saatavuutta, palveluketjuja, palvelujen yhteensovittamista sekä normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista koskevia sekä muita palvelujen tuottamiseen liittyviä ehtoja, joilla edistetään väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä väestön palvelutarpeita vastaavien riittävien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta maakunnassa tai jotka muutoin ovat tarpeen maakunnan järjestämisvastuun toteuttamiseksi. 43 Palveluntuottajien ehtoja koskeva hallintopäätös Maakunta tekee hallintopäätöksen 42 :n mukaisesti palveluntuottajille asetettavista ehdoista. 55 Suoran valinnan palveluntuottajan velvoitteet Suoran valinnan palveluntuottajan on valmiussuunnitelmin sekä muilla toimenpiteillään varauduttava sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteitä edellyttäviin normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin maakunnan 42 :n mukaisesti asettamien ehtojen mukaisesti sekä osallistuttava järjestämislain 52 :ssä tarkoitettuihin maakunnan varautumistoimiin

38 Uusi tartuntatautilaki velvoittaa varautumaan Uusi tartuntatautilaki 1227/2016 voimassa alkaen Uusi sisällöllinen haaste: hoitoon liittyvät infektiot ja mikrobilääkeresistenssin torjunta myös sosiaalihuollon toimintayksiköiden vastuulla Työnjako ja vastuut toistaiseksi nykyjärjestelmän mukaiset: kunnat toimintavastuussa, sairaanhoitopiirien ja THL:n tukemina aluehallintovirastot sovittavat yhteen valmiussuunnittelua Päivitettävää: uusi tartuntatautilaki avattava, toimijoiden työnjako mietittävä/sote valmius huomioitava sekä järjestämisessä että kaikessa palvelun tuottamisessa Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Suomen kansallinen riskiarvio 2015 pandemiavarautumissuunnitelmat ja muut valmiussuunnitelmat kansallisesti, alueellisesti, paikallisesti

39 Ympäristöterveyden häiriötilanteet - miten terveydensuojelu varmistetaan jatkossa? Terveydensuojelulaki velvoittaa maakunnan varautumaan ympäristöterveyden häiriötilanteisiin. Maakunnan terveydensuojeluviranomainen tekee varautumissuunnitelmat keskeisten toimijoiden kuten vesilaitosten ja kunnan kanssa. LUOVAn on laadittava suunnitelma talousveden laadun turvaamiseksi häiriötilanteissa (Tämä rakenne vielä auki) Pelastusviranomainen ja sote tärkeitä yhteistyökumppaneita maakunnassa Maakunnan tukena varautumisessa ja häiriötilanteessa ovat kemikaaleille, mikrobeille tai säteilylle altistumiseen perehtyneet asiantuntija-organisaatiot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Työterveyslaitos (TTL) sekä Säteilyturvakesks (STUK)

40 Maakuntien varautumisen yhteensovittamisessa tärkeää Varautumisen yhteensovittamisessa tulee huomioida STM:n toimialan laajuus - useita edustajia mukaan Yhteiset koulutukset, harjoitukset, alueellisen mpkurssien oppilasvalinnat Yhteistyö kuntien kanssa, mm. kansalaisviestintä, infran toimintavarmuus ja priorisoinnit, opetus- ja kulttuuritoiminta Maakuntien keskinäisen yhteistyön edistäminen Merja Rapeli 40