Lappeenranta HULEVESISUUNNITELMA Lappeenrannan kaupunki Tekninen toimi / Palvelutuotanto Syyskuu 2012 1
ESIPUHE Kaupunginvaltuuston 31.8.2009 hyväksymässä vesihuollon kehittämissuunnitelmassa todetaan, että Lappeenrannan kaupunki tulee laatimaan hulevesiraportin, jossa esitetään kattavasti hulevesien järjestämistä koko kunnan alueella ympäristönäkökohdat ja muut kaupungin tarpeet huomioonottaen. Lappeenrannan sijoittuminen Saimaan rannalle luo hyvät mahdollisuudet vesistön virkistyskäyttöön. Pitämällä ympäröivät vesistöt puhtaina ja säilyttämällä luonnon monimuotoisuus ja sen virkistysarvot, luodaan edellytykset kaupungin matkailuelinkeinon kehittymiselle ja asukkaiden viihtyvyydelle ja hyvinvoinnille. On tärkeää, että luonto saadaan säilymään ja osataan myös varautua äärimmäisiin sääoloihin ja siitä aiheutuviin tulviin. Hulevesisuunnitelman valmistelussa ovat olleet mukana: Mauri Backman, palvelutuotanto Pasi Leimi, palvelutuotanto Pentti Multaharju, palvelutuotanto Sami Väisänen, Energiaverkot Oy Riitta Moisio, Lämpövoima Oy Mika Sairanen, rakennusvalvonta Ilkka Räsänen, Lappeenrannan Seudun ympäristötoimi Päivi Uski, Lappeenrannan Seudun ympäristötoimi Eeva-Leena Neuvonen, Lappeenrannan Seudun ympäristötoimi Terttu Kivinen, maaseututoimi 2
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. HULEVESISUUNNITELMAN TAVOITTEET ( Visio ) 3. NYKYINEN TILANNE, (lähtökohdat) 4. HULEVESIEN KÄSITTELYYN VAIKUTTAVAT SÄÄNNÖKSET JA SUUNNITELMAT 5. HULEVESIASIOIDEN TEHTÄVÄJAKO 6. HULEVESISUUNNITELMAN YLEISET TOIMINTAPERIAATTEET 7. HULEVESIEN KÄSITTELYN TÄRKEYSJÄRJESTYS (suositusjärjestys) 8. HULEVESISUUNNITELMAN TOIMENPITEET 9. SUUNNITELMAN SEURANTA, TOTEUTTAMINEN JA TIEDOTTAMINEN 3
1. Johdanto Hulevedellä tarkoitetaan maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta kertyvää, pois johdettavaa sade- tai sulamisvettä, sekä perustusten kuivatusvettä. Hulevesijärjestelmään voi päätyä myös muita kuin sade- ja sulamisvesiä. Esim. tulipalojen sammutusvesiä, katujen huuhteluvesiä tai muita ihmistoiminnan vaikutuksesta syntyviä vesiä, mikä erottaa ne muista valumavesistä. Hulevesiviemärit on usein kustannussyistä mitoitettu yleisempien, vain muutaman vuoden välein toistuvien sateiden aiheuttamaa virtaamaa varten. Taaja-asutuksen ja muun kaupunkimaisen rakentamisen lisääntyessä rakennettujen, päällystettyjen ja vettä läpäisemättömien pintojen osuus valuma-alueiden pinta-alasta kasvaa, ja nykytilanteessa yhä suurempi osa hulevesistä johdetaan putkitettuun viemäriverkostoon. Hulevesijärjestelmän suunniteltu kapasiteetti on saattanut ajan kuluessa ylittyä täydennysrakentamisen vuoksi, ja ilmastonmuutos todennäköisesti lisää sateiden rankkuutta ja toistuvuutta ja siten myös hallintaa vaativien hulevesien määrää. Hulevesisuunnitelman tavoitteena on parantaa hulevesien hallintaa edistämällä tarkoituksenmukaisten ja ympäristöön sopivien ratkaisujen käyttöönottoa, tehostamalla hulevesiin liittyviä toimintoja eri hallintokuntien kesken ja poistamalla kaupungille ja kaupungin asukkaille hulevesistä aiheutuvia haittoja sekä ehkäistä hulevesistä aiheutuvaa tulvariskiä. Tavoitteena on myös lisätä huleveden hyötykäyttöä esimerkiksi puistojen ja viheralueiden rakentamisessa. Lappeenrannassa on myös vuosi vuodelta kasvanut huoli vesistön tilan heikentymisestä. Muutosta ilmentävät mm. usein toistuvat laajat leväkukinnat ja alusveden happiongelmat. Myrkyllinen sinilevä on merkittävä haitta niin Lappeenrannan kaupungin kuin myös tiheän haja- ja loma-asutuksen vedenhankinnalle. Huhtiniemessä sijaitsevan Saimaan vettä raakavetenään käyttävän tekopohjavesilaitoksen toiminnan kannalta on tärkeää, että vesistön tila säilyy hyvänä ympäri vuoden. Haitallisten aineiden ja ravinteiden pääsy purkuvesistöön voi muodostaa riskin myös tekopohjavedelle. Hulevesien mukana purkuvesiin kulkeutuvat ravinteet lisäävät vesistön kuormitusta ja voivat aiheuttaa sinilevän lisääntymistä epäsuotuisissa olosuhteissa. Haittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi ja yhteistyön kehittämiseksi on katsottu tarpeelliseksi tehdä Lappeenrannan kaupunkia koskeva hulevesisuunnitelma. Suunnitelma kytkeytyy samalla Lappeenrannan kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaan 2009. 4
2. Tavoitteet Hulevesisuunnitelman tavoitteena on: Estää haitallisten aineiden pääsy pohjavesiin Pienentää ravinteiden joutumista vesistöihin Hallita ja ehkäistä hulevesistä johtuvia tulvahaittoja, (laki 30.6.2010) Säilyttää vesistöjen virkistyskäyttö Varmistaa alueellinen ja paikallinen kuivatus Hyödyntää hulevettä resurssina, kuten maisemaelementtinä, kastelussa tai kosteikkojen perustamisessa 5
3. Nykyinen tilanne Hulevesijärjestelmän nykytila Hulevesiverkosto Lappeenrannan ydinkeskusta sijoittuu suurelta osin Salpausselän laelle, josta hulevesien johtaminen on helppoa painovoimaisesti Saimaaseen ja etelässä Suomenlahteen saakka. Keskustassa olemassa oleva verkosto on vanhaa, pääosin 1960 luvulta lähtien rakennettua. Tämän johdosta ydinkeskustan hulevesien käsittelyä tai veden viivyttämistä alueella ei ole. Ydinkeskustan alueella pienellä matkalla suuri korkeusero ja lyhyt verkosto muodostavat ongelmatilanteita rankkasateella. Rakennetussa ympäristössä on paljon vettä läpäisemätöntä pintaa ja imeytyminen on hyvin vähäistä. Putkien kapasiteetin puute aiheuttaa hetkellisiä tulvatilanteita. Hulevesiviemärin täyttyessä vesi virtaa kaivoista kansistojen kautta kadulle. Ongelma on sama lähes kaikilla Salpausselän pohjois- puolella sijaitsevilla kaduilla. Hulevesiä johdetaan pääsääntöisesti erillisessä hulevesiviemäriverkostossa, mutta osassa kaupunkialuetta kiinteistöillä on käytössä sekaviemäröinti, jonka kautta vedet johdetaan jätevesiviemäriin. Hulevesien ja jäteveden sekoittumista tapahtuu vanhoissa ylivuodon sallivissa yhdistelmäkaivoissa, joita poistetaan putkiverkostojen saneerauksen yhteydessä. Pahimmat kaivot korjataan ennen saneerausta. Niiden ongelmana tällä hetkellä on rankkasateella tapahtuva hulevesien ja jätevesien sekoittuminen, jonka seurauksena syntyy ylivuotojen suuri riski ja toisaalta jätevesipumppaamolle tulevat isot hulevesimäärät. Ylivuoto johtuu rankkasateella suuresta vesimäärästä, jolloin hulevesiviemärin kapasiteetti ei enää riitä ja hulevettä pääsee ylivuotokaivojen kautta sekoittumaan jäteveteen ja se joutuu puhdistamattomana vesistöön. 1970-luvulta lähtien kaupungin keskustan reuna-alueille kaavoitetut asuinalueet on suurimmaksi osaksi suunniteltu ja rakennetaan siten, että hulevedet johdetaan hulevesiviemäriin. Vettä läpäisemättömien pintojen osuus kuitenkin rakentamisen myötä kasvaa ja ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän rankkasateita ja hulevesien määrää, joka johtaisi putkistojen ylisuureen mitoitukseen. Viemäröinti olisi tulevaisuudessa epätaloudellinen tapa hallita laajojen vettä läpäisemättömien pintojen hulevesiä. Nuijamaan, Joutsenon ja ylämaan alueilla hulevesien viemäröintiä ei käytännöllisesti katsoen ole lainkaan. Tonteilta ja kaduilta hulevesien poisjohtaminen tapahtuu toistaiseksi imeytyksellä. Rakennettuja ja ylläpidettäviä hulevesiviemäreitä oli Lappeenrannassa vuonna 2009, 259 km. Määrä on lisääntynyt noin 2 5 km / vuosi. 6
Katujen, ja yleisten alueiden kuivatus ja sulamisvedet Katujen, ja yleisten alueiden kuivatus ja sulamisvedet johdetaan pääsääntöisesti olemassa oleviin rakennettuihin hulevesiviemäreihin. Ydinkeskustan alueella jossa on paljon päällystettyjä pintoja ja imeytyminen on vähäistä, rankkasateella osa vedestä virtaa ritiläkaivojen kansien ohi lisäten pintavalunnan määrää ja tulvariskiä katujen alaosissa. Suuren maastollisen korkeuseron vuoksi hulevesien virtausnopeus kasvaa ja vettä voi kertyä hetkellisesti kaduille lammikoiksi. Pääosa vesistä virtaa kuitenkin putkien kautta purkuvesistöön puhdistamattomina. Imeytyskenttiä tai veden viivytystä vanhoilla alueilla ei ole. Ongelmakohta rankkasateella keskustan tuntumassa on Ratakadulla sen ylittävän rautatiesillan alla, jossa vesi voi nousta ajoittain. Sen vaikutukset ovat kuitenkin pieniä eikä hetkellisestä vedennoususta koidu vahingollista seurausta ihmisen terveydelle tai turvallisuudelle, eikä se uhkaa yhdyskunnan elintärkeitä toimintoja tai aiheuta laajaalaista vahinkoa ympäristölle. Joutsenon, Ylämaan ja Nuijamaan osalta katujen ja yleisten alueiden hulevedet imeytyvät sivuojien kautta maastoon, eikä merkittäviä ongelmakohtia esiinny. Tonttien ja kiinteistöjen piha- katto- ja perustusten kuivatusvedet Tonttien ja kiinteistöjen piha- katto- ja perustusten kuivatusvedet johdetaan asemakaava-alueella pääsääntöisesti olemassa oleviin rakennettuihin hulevesiviemäreihin. Joutsenon, Ylämaan ja Nuijamaan osalta piha- katto- ja perustusten kuivatusvedet imeytetään paikallisesti omalla tontilla tai johdetaan vesihuoltolaitoksen suostumuksella 7
4. Hulevesien käsittelyyn ja johtamiseen vaikuttavat säädökset ja suunnitelmat Kunta pystyy ohjaamaan kiinteistökohtaista hulevesien hallintaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten kaavamääräysten, rakennusjärjestyksen ja rakennuslupamääräysten avulla. Vesihuoltolaki ja vesihuollon kehittämissuunnitelmat ohjaavat vesihuollon suunnittelua ja toteutusta. Lappeenrannan kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa elokuussa 2009. Energiaverkot Oy:n vesihuollon toimintaaluerajauksessa on myös määritetty hulevesiviemäriverkon toiminta-alue, jolla olevien kiinteistöjen tulee liittyä vesihuoltolain mukaisesti hulevesiviemäriin. Vesihuoltolaki on parhaillaan uudistuksen alla ja lakiesityksen loppuraportti lausuntokierroksella. Jos esitys hyväksytään eduskuntakäsittelyssä aikataulun mukaisesti, se toisi hulevesien osalta muutoksia nykyisin voimassa olevaan vesihuoltolakiin sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettäisiin ensisijaisesti hulevesien hallinnasta eli toimenpiteistä, jotka vaikuttavat hulevesien kertymiseen tai liittyvät niiden johtamiseen ja käsittelyyn. Huleveden viemäröinti olisi osa hulevesien hallintaa. Vesihuoltolakia sovellettaisiin huleveden viemäröintiin siltä osin, kuin vesihuoltolaitos siitä huolehtii. Kokonaisvastuun asettaminen kunnalle turvaisi esityksen mukaan tarkoituksenmukaista maankäytön suunnittelua sekä rakentamisen ohjausta ja valvontaa. Tulvariskien hallinnasta on säädetty laki joka tuli voimaan 30.6.2010. Sen tarkoituksena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia ja edistää varautumista tulviin, sekä sovittaa yhteen tulvariskien hallinta ja vesistöalueen muu hoito. Lain tarkoittama hulevesitulvariskien alustava arviointi merkittävistä hulevesitulvariskialueista on tehty syksyllä 2011. Sen mukaan Lappeenrannan alueella ei ole esiintynyt hulevesitulvia, joista olisi aiheutunut yleiseltä kannalta katsoen vahingollisia seurauksia. Kunnassa ei ole myöskään arvioitu esiintyvän mahdollisia tulevaisuuden hulevesitulvariskejä, joista aiheutuisi edellä tarkoitettuja vahingollisia seurauksia. Edellä mainitun perusteella kunnan alueella ei katsota olevan merkittävää hulevesitulvariskiä eikä merkittäviä hulevesitulvariskikohteita ehdoteta nimettäväksi Myös rakennusjärjestyksessä ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on esitetty yksityiskohtaisia määräyksiä hulevesien käsittelylle ja johtamiselle. Vesihuoltolaitoksen yleisissä toimitusehdoissa ei ole hulevesiä koskevia ehtoja. Yleisten toimitusehtojen mukaan hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin on kielletty. Lisäksi toimitusehdoissa on annettu määräyksiä hulevesien erottamiseksi jätevesiviemäristä aiemmin sekaviemäröidyillä alueilla. 8
5. Hulevesiasioiden tehtäväjako Kaupunginvaltuusto - Hyväksyy vesihuollon kehittämissuunnitelman ja kaavat Tekninen lautakunta - Valmistelee kaavat - Hyväksyy katu- ja yleisten alueiden suunnitelmat - Laatii vesihuoltolain mukaiset vesihuollon kehittämissuunnitelmat ja pitää ne ajan tasalla - Hyväksyy vesihuollon kehittämissuunnitelmaan liittyvän hulevesisuunnitelman - Hyväksyy vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Maaseutu- ja yksityistiejaosto - Vastaa hulevesiasioiden kehittämisestä maaseudulla Rakennuslautakunta - Päättää rakennusluvista Lappeenrannan Seudullinen Ympäristötoimi - Vastaa pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisy - Vastaa pinta- ja pohjavesiin liittyvien terveyshaittojen ehkäisystä - Selvittää syyt Läntisen Pien - Saimaan veden laadun heikentymiseen ja kokoaa riittävästi tietoa pohjaksi vesialueella toteutettaville kunnostustoimille - Vastaa ympäristönsuojelun kehittämisestä kestävän kehityksen edellyttämällä tavalla sekä lopputuloksena laatii kunnostussuunnitelman ja rahoitushakemuksen kunnostushankkeelle. - Vastaa kaupungin ympäristönsuojeluohjelman valmistelusta ja sen toteutumisen seurannasta Energiaverkot Oy / Lämpövoima Oy - Vastaa olemassa olevista hulevesiverkostoista - Vastaa vesihuoltolain mukaisista toiminnoista - Ojatoimitus määrää ojan jatko-osasta putken purkupaikasta eteenpäin 9
Palvelutuotanto - Valmistelee vesihuollon kehittämissuunnitelman - vastaa huleveden pois johtamisesta asemakaavan mukaisilta katu-, viherja muilta yleisiltä alueilta. - suunnittelee katu-, viher- ja muut yleiset alueet viihtyisän, toimivan, terveellisen ja turvallisen elinympäristön edistämiseksi ja luonnonmukaisen jo rakennetun ympäristön säilymiseksi - vastaa hulevesisuunnitelman valmistelusta Kaavoitus - huolehtii kaupungin rakenteellisesta ja kaupunkikuvallisesta kehittämisestä - tuottaa kaavoitettua maata eri toimintojen tarpeisiin - vastaa siitä, että hulevesiasia otetaan riittävällä tavalla huomioon kaavoituksessa - toimii yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa Tilakeskus - huolehtii kaupungin omistamien rakennusten hulevesiasioista Rakennusvalvonta - rakentamisen yleinen ohjaus ja neuvonta - rakentamiseen liittyvien lupien käsittely - rakennustyön valvonta (vastuuhenkilöiden hyväksyminen ja lupapäätöksissä määrättyjen viranomaiskatselmuksien suorittaminen) - rakennetun ympäristön valvonta (luvattoman rakentamisen sekä rakennetun ympäristön hoidon ja rakennusten kunnossapidon valvonta) 10
6. Yleiset toimintaperiaatteet Veden hydrologinen kierto Rakentamisen vaikutus hydrologiseen kiertoon Perkolaatio= imeyntä pohjaveteen. (Lähde: Federal Interagency SRWG 2000 ref. Metropolitan Council/Barr Engeneering Co, USA) 11
Luonnon kannalta kestävin ratkaisu on ohjata hulevesien valumaa niin että veden kiertokulku rakentamisen jälkeenkin on mahdollisimman paljon luonnontilaisen kaltainen. Hulevesien luonnonmukaisessa hallinnassa pyritään joustaviin ratkaisuihin, jotka toimivat hyvin erilaisissa ja vaihtuvissa tilanteissa, kuten pitkien kuivien kausien, rankkasateiden, jäätymisen sekä lumen sulamisen aikana. Yleiskaavavaiheessa selvitetään hulevesien vaikutukset ja niiden valumareitit ja tehdään hulevesien käsittelyn tarpeen määrittely. Asemakaavavaiheessa arvioidaan hulevesille tarvittavat hallintamenetelmät, määritellään niiden sijainti ja tehdään alustava mitoitus. Yksityiskohtaisessa suunnittelu- ja rakennuslupavaiheessa ratkaistaan kiinteistökohtaiset ja paikalliset hulevesien hallintamenetelmät ja -järjestelmät. Hulevesiviemärit on usein mitoitettu muutaman vuoden välein toistuvien sateiden aiheuttamaa virtaamaa varten mutta vettä läpäisemättömien pintojen osuus on kasvanut ja ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän rankkasateita ja hulevesien määrää. Putkiverkostojen johtokykyä ei ole mahdollista tai taloudellisesti järkevää kasvattaa lisääntyneitä hulevesimääriä vastaavasti. Mitoitusohje on yleisesti 120 l/s, mutta Lappeenrannassa on käytössä 180 l/s. Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan seuraavia periaatteita noudattaen: Suunnittelu Tehdään riittävä hulevesitarkastelu maankäytön ja rakentamisen suunnittelun alkuvaiheessa, mieluiten jo yleiskaavavaiheessa. Hulevesitarkastelussa huomioidaan valuma-alueet kokonaisuutena. Hyödynnetään hulevesi sen syntysijoilla, suunnittelussa ja rakentamisessa mahdollisuuksien mukaan Annetaan riittävästi hulevesiä koskevia ohjeita ja määräyksiä kaikissa suunnittelu- ja lupaprosesseissa. Tehdään mahdollinen tulvatarkastelu jolla hallitaan hulevesien tulviminen Kehitetään yhteistyötä kaupungin organisaatioiden välillä ja hyödynnetään asiantuntijaresursseja. 12
Hulevesien käsittely ja johtaminen Ehkäistään hulevesien syntyä imeyttämällä niitä valuma-alueella mahdollisimman paljon. Käsitellään hulevedet ensisijaisesti paikallisesti. Lisätään hulevesien käsittelyä ja johtamista avoimissa, näkyvissä ja mahdollisimman luonnonmukaisissa järjestelmissä (ojat, tasausaltaat, lammet jne.) ja varataan siihen kaavoituksessa ja yleisten alueiden suunnittelussa tarvittavat reitit ja alueet. Hidastetaan, viivytetään ja tasataan hulevesivirtaamia. Varataan alueita hallitulle hulevesien tulvimiselle. Rakennetaan ja muotoillaan uusien avo-ojien uomat luonnonmukaisiksi ja pyritään mahdollisuuksien mukaan säilyttämään olemassa olevat avo-ojat. Vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkon toiminta-alueella olevilta kiinteistöiltä hulevedet johdetaan ensisijaisesti hulevesiviemäriin. Vähennetään hulevesiin joutuvia ympäristölle haitallisia aineita puuttumalla ensisijaisesti päästölähteisiin. Haitallisia aineita sisältävät hulevedet puhdistetaan paikallisesti tai yhteisesti kerättynä, jos kuormitus ylittää vastaanottavan vesistön herkkyystason. vaikutetaan kaavamääräyksillä paikallisesti käsiteltävien hulevesien määrään. 13
7. Hulevesien käsittelyn tärkeysjärjestys Hulevedet käsitellään ja johdetaan seuraavan prioriteettijärjestyksen mukaan: 1a. Ensisijaisesti hulevedet käsitellään ja hyödynnetään niiden syntypaikallaan Yleensä uusilla alueilla: Jos maaperän laatu ja muut olosuhteet sallivat, hulevedet imeytetään syntypaikalla. Tutkitaan kaavoitusvaiheessa. 1b. Vesihuoltolaitoksen vahvistetulla toiminta-alueella liittymispakko hulevesiverkostoon Yleensä vanhoilla alueilla: Vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkon toiminta-alueella kiinteistöjen hulevedet johdetaan ensisijaisesti hulevesiviemäriin, vesihuoltolain liittymisvelvollisuuden mukaisesti. Vanhoilla asemakaava-alueilla jossa on vahvistettu toiminta-alue, pyritään kuitenkin tavoitteellisesti vähentämään putkeen johdettavien hulevesien määrää, jos osa hulevesistä käsitellään niiden syntypaikallaan. Ympäristötoimi voi myöntää, saatuaan vesihuoltolaitokselta lausunnon, vapautuksen liittymisvelvollisuudesta vesihuoltolain 11 perusteella. 2. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan suodattavalla ja hidastavalla järjestelmällä Jos hulevesiä ei voi imeyttää tai viivyttää syntypaikallaan, hidastetaan vesien kulkua viivyttäen ojien, tasausaltaiden ja lampien avulla, joissa vesi samalla pääsee imeytymään maahan ja haihtumaan ilmaan. Myös kasvillisuudella voidaan sitoa osa hulevesistä ja sen ravinnekuormasta ja kiintoaineesta. 3. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä yleisillä alueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen purkupaikkaan johtamista Jos hulevesiä ei voi imeyttää eikä hidastaa tai viivyttää sen syntypaikalla, vedet johdetaan putkella eteenpäin. Hulevedet kuitenkin käsitellään jollakin vesiä hidastavalla ja viivyttävällä järjestelmällä ennen kuin ne johdetaan lopullisesti purkuvesistöön. 4. Hulevedet johdetaan hulevesiviemärissä suoraan vastaanottavaan purkupaikkaan. Jos hulevesiä ei voida imeyttää eikä viivyttää ennen vastaanottavaa vesistöä, ne johdetaan putkella suoraan sellaiseen vesistön kohtaan, joka sallii pieninä määrinä vastaanotettuja epäpuhtauksia. 14
8. Tavoitteet ja toimenpiteet 1. Hulevesien laadun parantaminen koko valuma-alueelta ennen vesistöön laskemista tai maastoon imeyttämistä. Yleisesti ottaen hulevesijärjestelmän suunnittelussa lähtökohdaksi otetaan huleveden laadun parantaminen. Pintavalunta huuhtoo mukaansa erilaisia epäpuhtauksia, joiden määrään ja laatuun vaikuttaa maaston muoto, maaperä, sekä pinnoite. Sateen lisäksi vastaanottavan vesistön herkkyys vaikuttaa valittaviin käsittelymenetelmiin. Vesipuitedirektiivin ja vesienhoitolain tavoite vesistöjen hyvästä tilasta tukee myös hulevesien laadun parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Hulevedet käsitellään ensisijaisesti syntypaikalla tai muuten hulevesisuunnitelman tärkeysjärjestyksen mukaisesti. Tehokkaalla katujen ja paikoitusalueiden kunnossapidolla voidaan parantaa hulevesien laatua. Puhtaanapidolla saadaan pinnoilta poistetuksi mm. liikenteen ja teollisuuden laskeuman aiheuttamaa likaa ja saasteita ennen kuin ne huuhtoutuvat sade- ja sulamisvesien mukana vesistöihin. Likaantuneita hulevesiä ei saa johtaa suoraan yleiseen hulevesijärjestelmään tai vesistöön TOIMENPIDE VASTUUTAHO / YHTEISTYÖKUMPPANI Asemakaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan tulevien hulevesien laatua ja määrää. Asemakaavamääräyksissä esitetään vaatimukset hulevesienimeyttämisestä, viivyttämisestä tai puhdistamisesta Valitaan rakennusmateriaaleja, joista ei irtoa haitallisia aineita hulevesiin. Ympäristönsuojelumääräyksiä tarkistetaan hulevesiä koskevilla määräyksillä. Suurten rakennushankkeiden yhteydessä on esitettävä rakentamisen aikaisten hulevesien hallintasuunnitelma Hulevesien käsittely- ja viivytysaltaat rakennetaan ennen rakentamisen aloittamista. Annetaan ohjeita / määräyksiä rakentamisaikaisen huuhtoutumisen estämiseksi sekä valvonnan järjestämiseksi Lumenkaatopaikoilta tulevien vesien käsittely hoidetaan lupienmukaisesti. Lumet pyritään sijoittamaan hajautetusti järjestämällä tonteille, katu- ym. alueille tilaa aurauslumelle Kaavoitus / Seudullinen Ympäristötoimi Rakennushankkeeseen ryhtyvä / Rakennusvalvonta Seudullinen Ympäristötoimi Rakennushankkeeseen ryhtyvä / Rakennusvalvonta Rakennushankkeeseen ryhtyvä / Rakennusvalvonta Kaavoitus / Rakennushankkeeseen ryhtyvä 15
2. Hulevesien hyvän laadun varmistaminen, vesistöihin kohdistuvan kuormituksen vähentäminen ja vesistöjen luonnon monimuotoisuuden turvaaminen Puhtaat vesistöt ovat merkittävä tekijä kaupungin vedenhankinnalle sekä virkistyskäytölle ja luo myönteistä mielikuvaa kaupungista. Tämä edellyttää vuorovaikutteista suunnittelua ja avointa tiedottamista asukasryhmien ja kaupungin välillä. Vesialueiden säilyminen luonnonvarana ja virkistyskäytössä otetaan jatkossa paremmin huomioon kaavoituksessa ja rakentamisen suunnittelussa. Vesistöihin liittyvän rakentamisen ja kunnossapidon lähtökohtana on olemassa olevien luonnonarvojen säilyminen. Hulevesien käsittelyä varten toteutettavat kosteikot ja lammet muodostavat mahdollisesti uutta elinympäristöä. Myös kiinteistöjen sekavesiviemäreiden määrää tulee aktiivisesti vähentää. Sinileväkukinnon lisääntymisen seurauksena toteutetussa Pien- Saimaan kunnostuksen esiselvityshankeessa (PISA - projekti) on selvitetty kuormitusta ja keinoja joilla vesistön tilaa voitaisiin parantaa. Hankeen aikana on jaettu tietoa vesialueen tilasta ja kunkin toimijan mahdollisuuksista vaikuttaa vesistön tilan kehitykseen. TOIMENPIDE VASTUUTAHO / YHTEISTYÖKUMPPANI Puroja ja vesialueita kunnostetaan osana viher- ja katualueiden rakentamista. Pienvesien kunnossapito ja rakentaminen toteutetaan luonnonmukaisen vesirakentamisen keinoin. Pisa projekti: hulevesikuormituksen selvittäminen, tehostettu vesistö- ja ojavesitarkkailu, sedimentti- ja sedimentaatiotutkimus, kunnostussuunnitelma Kiinteistöjen sekaviemäröintiliittymien selvittäminen ja vaiheittainen poistaminen saneeraustoimenpiteiden ja taksapolitiikan avulla. Palvelutuotanto Seudullinen Ympäristötoimi Kiinteistön omistaja / Energiaverkot Oy / Seudullinen ympäristötoimi 16
3. Hulevesien hallinnan parantaminen ja hulevesitulvien vähentäminen Hulevesien hallinta on sade- ja sulamisvesistä kaupungistumisen seurauksena aiheutuvien haittojen ehkäisyä. Tavoitteena on, että terveyteen, turvallisuuteen, viihtyisyyteen ja asuinalueiden toimivuuteen liittyvät hulevesien haittavaikutukset voidaan minimoida ja poistaa pintavesistä aiheutuvat kosteushaitat. Yleiskaavoituksen yhteydessä kartoitetaan pintavesien valuma-alueet ja luonnon olosuhteet, jolloin pintavesialueet ja hulevesien yleispiirteinen johtaminen voidaan ottaa jatkosuunnittelussa huomioon. Yleiskaavalla tutkitaan yleispiirteisesti luontaista kiertoa ja rakentamisen vaikutuksia vesiympäristöön Hulevesijärjestelmää on jatkossa suunniteltava valuma-aluetasoisina kokonaisuuksina, joissa otetaan huomioon myös tulevan maankäytön vaikutukset ja alapuolisten alueiden kapasiteetti. Näin ollen jo asemakaavan laatimisen yhteydessä olisi hyvä laatia hulevesien hallintasuunnitelma, jossa myös avoimet kuivatusjärjestelmät otetaan osaksi kokonaiskuivatusjärjestelmää. Hallintasuunnitelma ei siis ole pelkästään viemäröintiin perustuva hulevesiviemärijärjestelmä. Asemakaavoituksessa tulee sijoittaa ja mitoittaa rakennettavat alueet ja virkistysalueet siten, että hulevesien hallinta on mahdollista toteuttaa toimivasti. Samalla päätetään vesien ohjausreiteistä sekä periaateratkaisuista Kaavoituksessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti paljon hulevesiä tuottaviin kohteisiin. Hulevesien luonnonmukainen hallinta on ensisijaisesti hulevesien muodostumisen ehkäisemistä. Paikallinen imeyttäminen, hulevesien paikallinen ja väliaikainen varastointi, on hulevesien hallittua johtamista, sekä epäpuhtauksien vähentämistä. Imeytys, viivytys ja hallittu tulviminen pienentää tulvahuippuja alajuoksulla, minkä vuoksi hulevesien käsittelyyn tulee varata riittävästi alueita jo asemakaavoituksen yhteydessä. Tulvien hallinta ja hulevesien hallittu johtaminen saattaa edellyttää myös erillisiä järjestelmiä. Vanhojen jätevesijärjestelmien kunnon ylläpito ja saneeraus parantaa jätevesiviemäreiden kapasiteettiä kun mahdollisten ylivuotojen ja vuotovesien määrä poistuu jätevesijärjestelmästä. Sitä kautta jätevesipuhdistamoille tulevien vesimäärien pienentyessä pumppaamoiden ohijuoksutusten ja ylivoutojen määrä pienenee ja siten myös jätevesien pääsy vesistöön estyy. 17
TOIMENPIDE VASTUUTAHO / YHTEISTYÖKUMPPANI Luonnonmukainen hulevesien käsittely otetaan maankäytön yleiseksi suunnitteluperiaatteeksi. Keinoja ovat mm. imeyttäminen, viivyttäminen, selkeyttäminen, haihduttaminen ja puhdistaminen kasvillisuuden avulla Hulevesien hallinnan tärkeysjärjestystä sovelletaan sekä tonttien että julkisten alueiden suunnittelussa Asemakaavojen yhteydessä laaditaan erillinen hulevesien hallintasuunnitelma ja asemakaavoissa annetaan kaavamääräyksiä hulevesien luonnonmukaisesta ja avoimesta käsittelystä. Tonttien, katujen ja viheralueiden mitoituksissa otetaan huomioon hulevesien käsittelyn vaatimat tilavaraukset Rakennustapaohjeessa annetaan hulevesien hallintaa edistäviä ohjeita tai määräyksiä Hulevesien hallinta otetaan huomioon jo tonttien myyntija vuokraehdoissa sekä maankäyttösopimuksissa Isompien liike- tai teollisuustonttien suunnittelun yhteydessä laaditaan rakennusluvan hakijan toimesta erillinen hulevesien hallintasuunnitelma, jossa esitetään yksityiskohtaiset suunnitelmat tontin hulevesien hallinnan järjestämisestä, tai paikallisesta käsittelystä Katu- ja puistosuunnitelmien laatimisen yhteydessä hulevesien hallinta suunnitellaan ja rakennetaan kokonaisuutena myös julkisilla alueilla vastaanottavaan vesistöön asti Vanhojen alueiden hulevesien hallinta järjestetään tapauskohtaisesti olevien lähtökohtien mukaan hyödyntäen maaperää, kasvillisuutta, katutilan leveyttä, maastonmuotoja sekä maankäyttöä. Vanhojen jätevesijärjestelmien kunnon ylläpito ja saneeraus Kaavoitus / Rakennushankkeeseen ryhtyvä kaikki Kaavoitus Kaavoitus Kaavoitus/ Rakennusvalvonta Kiinteistö- ja mittaustoimi Rakennushankkeeseen ryhtyvä / Rakennusvalvonta Palvelutuotanto Rakennushankkeeseen ryhtyvä Energiaverkot Oy 18
4. Pohjaveden laadun parantaminen ja pohjaveden pinnan korkeustason säilyttäminen TOIMENPIDE VASTUUTAHO / YHTEISTYÖKUMPPANI Pohjavesien muodostuminen turvataan ja pohjaveden laatua pyritään säilyttämään vedenottamokelpoisena. Rakennushankkeeseen ryhtyvä 5. Toimiva viranomaisyhteistyö ja tiedonkulun parantaminen hulevesiasioissa, sekä vastuiden selkeyttäminen Hulevesiasioiden suunnittelu vaatii koko kaupungin yhteistä näkemystä asiasta. Toimiva viranomaisyhteistyö edellyttää laaja-alaisuutta ja erilaisen ammattiosaamisen käyttöä suunnittelu- ja rakentamisprosessissa. Erityisesti rakentamisen sekä maankäytön ja vesihuollon suunnittelun tulee kulkea paremmin rinnakkain. Yhteistyötä tarvitaan myös valtion laitosten, muiden kuntien, yksityisten yritysten, asukasjärjestöjen, paikallisten suojeluyhdistysten ja asukkaiden kanssa. TOIMENPIDE VASTUUTAHO / YHTEISTYÖKUMPPANI Järjestetään hulevesiin liittyviä yhteistyökokouksia asemakaavojenlaadinnan sekä katu- ja viheraluehankkeiden suunnittelun yhteydessä Kaavoitus / Palvelutuotanto 19
9. Suunnitelman seuranta, toteuttaminen ja tiedottaminen Taloudellisia vaikutuksia tulee jatkossa selvittää hulevesisuunnitelman toimenpiteiden pohjaksi. Kustannuksia tulee tarkastella kokonaistaloudellisesti, jolloin rakentamiskustannusten lisäksi lasketaan koko elinkaaren ajalta myös kunnossapitokustannukset. Suunnitelma vaatii myös täydentämistä mm. tulevan vesihuoltolain muutoksen takia. Varsinkin Pien - Saimaan tilanne herättää voimakasta kiinnostusta alueen asukkaissa. Tiedotusvälineiden ja asukkaiden yhteydenotot ja hankkeen tiedotus toimivat vuorovaikutuksessa. Hanke ja yhteistyökumppanit tiedottavat ja tekevät tiedotteita tarpeen mukaan. 20