Maankäytön visualisointi luonnonvarasuunnittelun ja maisematutkimuksen työkaluna Luontomatkailun ja -virkistyksen tutkimuspäivä 22.10.2010, Lapin yliopisto
Maankäytön visualisointi osana luonnonvarojen suunnittelua ja tutkimusta Visualisoinnin tarkoituksena on saada madallettua ns. suuren yleisön ja asiantuntijoiden välistä kuilua Visualisoinnilla saadaan välitettyä tarkkaakin suunnittelutietoa erilaisista maankäyttökohteista, esimerkkeinä suuret liikennehankkeet tai viheralueiden kunnostus Aiemmin ympäristöjä ja niiden tietoja on kuvattu etenkin kuvilla, kartoilla ja taulukoilla Luonnonvarojen visualisointiohjelmistojen kehittely oli vilkasta etenkin 1990- luvulla Nykyisin laajojen paikkatieto-ohjelmistojen sisälle on rakennettu visualisointityökaluja (esim. ARCGisin ArcGlobe ja ArcScene, ERDASin IMAGINE VirtualGIS) Käytettyjä visualisointiohjelmistoja ovat esim. Visual Nature Studio ja Terragen
Ylläksen case-tutkimuksen lähtökohdat Lähdettiin luomaan yhteistyössä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Metsähallituksen kanssa toimivaa ja kustannustehokasta pohjoissuomalaisen maiseman visualisointitapaa Suomalaisen objektikirjaston puuttuminen on iso ongelma ulkomaisten ohjelmistojen käytössä Lapin lääninhallituksen myöntämällä Pohjois-Suomen EAKR-rahoituksella saatiin pystyyn noin vuoden kestävä pilottihanke Projektin aikana on luotu n. 65 km 2 laajuinen virtuaalimalli Ylläksen alueelta (Ylläksen huippu lounaaseen Luosujärvelle) Tutkimuksen kohdeyleisönä ovat asiantuntijoiden lisäksi tavalliset ihmiset jotka eivät työn tms. syiden puolesta ole tehneet maiseman ja maankäytön muutosten arviointia ja selvittää miten ryhmät kykenevät arvioimaan maankäytön muutoksia ja kokevat arvioinnin
Virtuaalimallin luominen Käytössä on Cry2-pelimoottori, objektit on luotu Photoshopilla, Max3D:llä ja osittain SpeedTreellä Pelimoottoriin päätymiseen oli objektikirjaston lisäksi muina syinä grafiikan taso ja ohjelmiston hallittavuus (koodiin pääseminen käsiksi syvemmälle) Käytössä oli kaikkiaan 11 mäntymallia, 10 kuusimallia ja 11 koivumallia, joista noin puolet jo valmiiksi saadun puumallin pohjalta Lisäksi malliin luotiin 2 kantomallia, kelomalli, 2 viljelykasvia (ohra ja timotei) sekä 15 aluskasvia Malliin luotiin 2 pelto- ja 3 hakkuuskenaariota sekä lomarakentamisskenaario joilla testattiin visualisoinnin kykyä esittää haluttuja maankäytön muutoksia Testattuja muutoksia olivat peltoalueella viljelykasvin vaihto ja pellonmetsitys, metsäalueilla siemenpuuhakkuu ja intensiteetiltään kaksi erilaista avohakkuuta Tutkimusryhmä: Mika Rantaniemi (RAMK), Juho Laakko (RAMK), Hanne Vaarala (Metla), Marja Uusitalo (MTT), Liisa Tyrväinen (Metla), Matti Siipola (Metsähallitus)
Case-tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteina on: Arvioida Tunturi-Lapin maisematekijöiden tietokoneavusteisen kuvaamisen mahdollisuutta Tutkia onko ylipäätään mahdollista kuvata maisemassa ja maankäytössä tapahtuvia todenmukaisia muutoksia virtuaalimaailman avulla Luoda kriteeristö virtuaalimaailmassa käytettävän materiaalin laadun arvioimiseen Pohtia virtuaalimalli(e)n käytön mahdollisuuksia osallistavassa suunnittelussa, maisematutkimuksessa sekä metsä- ja muun maankäytön suunnittelussa Virtuaalimaisemaa tarkasteltiin kolmella tasolla: objektien tunnistettavuuden, lähimaiseman tunnistettavuuden ja kaukomaiseman tasoilla
Aineiston kerääminen Tutkimus toteutettiin osittain strukturoidun kyselylomakkeen avulla, vastaajia pyydettiin arvioimaan maiseman muutoksen suuruutta ja laatua sekä visualisoinnin laatua paitsi kokonaisuudessaan myös yksittäisten objektien osalta Tutkimuksen aikana kuljettiin ennalta kamera-ajona laadittu reitti, jonka varrella pysähdykset olivat Pysähdyksiä oli 6 kpl, joiden aikana tehtiin 6 valokuva-arviointia ja 6 skenaarioarviointia Vauhti oli noin 30 km/h, jota on käytetty myös aikaisemmissa tutkimuksissa Tutkimuksen aikana nykytila heijastettiin kankaalle ja sitä verrattiin koko paikalta otettuun valokuvaan tai skenaariokuvaan Tutkimukseen kului noin 50 minuuttia ns. virkistyskäyttäjien osalta ja n. 60 minuuttia asiantuntijoiden osalta Vastaajia oli 170 kpl, joista 67 (39 %) asiantuntijoita ja 103 (61 %) virkistyskäyttäjiä
Projektin tuloksia Suurin osa vastaajista oli listannut eroja valokuvien ja virtuaalimallin välillä, samoin suurimpaan osan skenaariokuvia oli lueteltu nähtyjä eroja. Oikeat erot (tehdyt muutokset) oli havaittu 57 % skenaariotapauksissa oikein Puiden tunnistaminen onnistuu, mutta vilja- ja aluskasvien tunnistamisen kanssa on selvästi vaikeuksia johtuen objektien pienestä koosta Mahdollisia maisematyöpajoja tai muita osallistavan suunnittelun tilaisuuksia ajatellen voidaan vetää johtopäätös, että suuria linjoja pystytään esittämään muutosskenaarioissa, mutta mitä hienovaraisemmaksi muutokset menevät, sitä enemmän tarvitaan tulkinnan tueksi etukäteistietoa ja keskustelua
Jatkohaaveita ja -haasteita Ilmastonmuutoksen (energiakysymysten) tutkiminen maiseman ja osallistavan suunnittelun näkökulmasta Työkalun jatkotestaaminen Vertailu kentällä oikeaan tilanteeseen Osallistavan suunnittelun todelliset case -tapaukset (esim. kaavoitus) Preferenssitutkimus, huomion kiinnittävien maisemaelementtien tutkimus Myös maankäytön suunnittelun asiantuntijat vs. tavalliset kansalaiset Hyväksyttävän datatason arviointi Visualisoinnin mukanaan tuomat haasteet eivät ole ainoastaan luomiseen liittyviä teknisiä haasteita; myös esitystekniikan ja yleisön valmistelu ovat huomioitavia asioita Yksi keskeisimpiä kysymyksiä visualisoinnin käyttämisessä osallistavan suunnittelun työkaluna on visuaalisen materiaalin luomisen eettiset kysymykset, jotka nousevat sitä keskeisemmiksi mitä fotorealistisemmaksi visualisoinnit luodaan
Kiitoksia! Kuvien copyright Valokuva: Oiva Hakala / MTT Virtuaalimalli: RAMK, Metla, MTT, Metsähallitus