Reacting to Growing Immigration Strengthening social inclusion of Estonian migrant families in Finland and Estonia REGI projekti 2015-2107 Tere tulemast, tervetuloa!
REGI-projekti Kaksivuotista projektia rahoittaa EU:n Interreg Central Baltic ohjelma 2014-2020. Projektin toimijat ovat Turun ammattikorkeakoulu, Tallinnan yliopiston Rakveren College, Varsinais-Suomen Viro-keskus sekä Itämeren Terveet Kaupungit ry. TAUSTAA Työperäinen muuttoliike Virosta Suomeen tuo mukanaan erilaisia sosiaalisia ja inhimillisiä haasteita: erottaa perheenjäseniä ja sukupolvia toinen toisistaan lapsilla vaikeuksia löytää oma identiteetti yksinäisyyttä ja sosiaalisen tuen puutetta Tilanne tiedostettu myös Virossa Näitä asioita REGI-projekti pyrkii selvittämään ja ratkomaan.
Mitä Regissä tehdään? Selvitys virolaisten maahanmuuttajien ja heidän perheidensä tarpeista Suomessa ja Virossa Tutkittua tietoa ja artikkeleita Ryhmätoiminnot ja info-illat sekä Suomessa että Virossa Parhaiden työmenetelmien ja toimintamuotojen yhteenveto Ammattilaisten ja vapaaehtoisten kouluttaminen Oppimateriaalit ja info-koulutuksen rakenne Perheiden tarinoiden ja kokemusten kokoaminen Satukirja virolaislapsille elämästä Suomessa
Taustaa 1 Vuoden 2014 lopussa yli 48 000 Viron kansalaista asui pysyvästi Suomessa + viikoittain Suomessa käy töissä saman verran virolaisia =100 000 ihmistä Pääosin virolaiset muuttavat Suomeen työn takia. Virolaiset ovat olleet vuodesta 2010 lähtien suurin (21,6 %) ulkomaalaisryhmä Suomessa. He työllistyvät ja pärjäävät hyvin verrattuna muihin maahanmuuttajaryhmiin. Pärjäävyydestä johtuen he usein jäävät vähälle huomiolle eikä heidän erityistarpeitaan nähdä.
Taustaa 2 Virossa ei ole juurikaan olemassa tutkittua tietoa vanhempien ulkomailla työskentelyn vaikutuksista perheeseen. Turun kaupungin maahanmuuttajien integraatiostrategian mukaiset toimenpiteet painottuvat useammin pakolaisiin kuin työperäisiin maahanmuuttajiin. Virolaiset nähdään hiljaisena ryhmänä, eikä heihin tai heille tarjottaviin palveluihin kiinnitetä huomiota.
Taustaa 3 Suomalaisten tutkimusten ja selvitysten mukaan virolaiset maahanmuuttajat on huomioitu Suomessa, mutta virolaisten henkilökohtaiset kokemukset ovat kuitenkin erilaisia. Suomalaisten mielestä maiden kulttuurien välillä ei ole juurikaan eroja Virolaiset kokevat kulttuurierot merkittävämpinä kuin suomalaiset.
Taustaa 4 Kahden maan ja yhteiskunnan väliset erot vaikuttavat virolaisten maahanmuuttajien arkeen ja hyvinvointiin Monet virolaiset eivät osaa tai halua puolustaa oikeuksiaan tai vaatia erityistä huomiota. Summa summarum: Suomessa työskentelevien virolaisten voi kuvailla olevan iso, mutta melko näkymätön väestöryhmä, jonka heterogeenisyys ei ole saanut tarpeeksi huomiota.
Tutkimustuloksia Viron sosiaaliministeriön tuore tutkimus kertoo, että työperäisellä maahanmuutolla on paljon positiivisia vaikutuksia perheille. Tarton yliopiston tuore tutkimus tuo esiin sen, että työvoiman vapaa liikkuvuus on tuonut mukanaan täysin uusia sosiaalisia haasteita, joihin pitää kiinnittää huomiota
Regi projektissa on tutkittu Varsinais-Suomessa asuvien virolaisten tilannetta (lokakuu 2015) Tarvitaan tietoa suomalaisesta lainsäädännöstä ja työntekijän oikeuksista Toivottiin lisää tietoa suomalaisesta koulujärjestelmästä ja koulukulttuurista sekä mahdollisuuksista opiskella Suomessa Suomen terveyspalvelut, työterveyshuolto ja työturvallisuus koettiin asioiksi, joista haluttiin olla paremmin selvillä Kelan palveluista on netissä hyvin tietoa, mutta miten sen löytää Moni koki hankalana virallisten asioiden hoitamisen ja ettei kaikkia tarvittavia tietoja saanut yhdestä paikkaa Tärkeää tietoa saadaan tutuilta jo Suomessa asuvilta virolaisilta Moni olisi kaivannut alkuvaiheessa tulkkausapua Työn saanti koettiin aluksi haasteellisena, siihen olisi kaivattu enemmän tukea. SUURIN HAASTE SUOMEN KIELEN KUNNOLLINEN OPPIMINEN
Mitä ammattilaisen tulee tietää 1 kielelliset erot Huomaa riskisanat ja se, että kyseessä on kaksi eri kieltä! Viranomaisten tulisi huomioida erot kielissä ja tarjota tulkin apua virolaisten asiointitilanteisiin, vaikka päällisin puolin suomen kieli sujuisikin hyvin.
Mitä ammattilaisen tulee tietää 2 Kulttuurin ja yhteiskunnan erot Virolaisten mielestä suomalaisen yhteiskunnan toimintaa on vaikea hahmottaa. Päätöksenteon hitaus yllättää! Päätöksistä valittaminen ja määräaika tiedoksi. Virolaiset toivovat neuvontaa ja palvelua, ei pelkkää kysymyksiin vastaamista (huomioitava virolaisten suuri kynnys pyytää apua).
Mitä ammattilaisen tulee tietää 3 - Kasvatukselliset erot Virolaisten vanhempien odotukset koulua kohtaan erilaisia (koulukulttuuri, auktoriteetit ym.). Virolaisen kasvatustyylin vaativuus. Koulussa oppilaiden kielitaitoja saatetaan yliarvioida.
Kuka pelkää byrokratiaa : kokemuksia ja suosituksia Monet kokevat, että asiointi esim. Kelassa on hankalaa Juttujen ja huhujen leviäminen ja ns. some-neuvonta Työttömyysturvan hahmottaminen monimutkaista Työsopimusasioiden ymmärtäminen, työntekijät oikeudet ja velvollisuudet Ammattilainen: varmista perustiedot, kysy onko asiakas ymmärtänyt ja tarjoa neuvoja Ammattilaisten kouluttaminen huomaamaan ja käsittelemään ongelmia!
Onnistunut kulttuurinen integraatio Virolaiset pitävät oman identiteettinsä säilyttämistä suotavana, mutta eivät välttämättömänä. Lapsilla suurin identiteetin säilymiseen vaikuttava tekijä on perhe. HAASTE: jos tarkoituksena ei ole pysyvä muutto Suomeen, niin kulttuurin ja kielen opiskelua ei välttämättä pidetä tärkeänä Virolaiset tarvitsevat toisia virolaisia sosiaalisiin verkostoihinsa, muuten riskinä on vakava eristäytyminen. Viron kielen opiskelun mahdollisuuksista informointi voi osaltaan auttaa viron kielen ja virolaisten identiteetin säilyttämisessä.
Ota yhteyttä! www.regiproject.weebly.com www.facebook.com/regiprojekt Kirsi Äyräs, Varsinais-Suomen Viro-keskus, toimisto@virokeskus.fi, 040 147 5221 Kaisa Jokela, projektipäällikkö, kaisa.jokela@turkuamk.fi, 040 355 0527