Pintavesien ohjaaminen ja kuivatus

Pintavesien ohjaaminen ja kuivatus Maisemarakentamisen tekniikka ja materiaalit -kurssi 31.10.2016 Meri Mannerla-Magnusson

M i t ä p i n t a v e s i o n? Pintavesi (hulevesi) on maan pinnalla esiintyvää ja valuvaa vettä, joka on peräisin sateesta, tulvimisesta, lumen sulamisesta, kuivattamisesta tai kastelemisesta. Luonnossa pintavesi imeytyy vähitellen maahan, ja siitä syntyy pohjavettä. Kovapintaisilla ja jyrkkärinteisillä alueilla sadevesi ei ehdi imeytyä, vaan alkaa valua pintaa pitkin.

Kasvillisuuden vaikutus veden kiertokulkuun Kasvillisuus vähentää huleveden syntymistä Luonnonkasvillisuus on sopeutunut paikan vesioloihin ja kärsii jos rakentaminen muuttaa niitä äkillisesti

M i t ä o n k u i v a t u s? Kuivattaminen on tärkeää rakennuspaikoilla, liikennealueilla, pelikentillä, oleskelualueilla. Vesi ei saa kastella rakenteita eikä häiritä alueiden käyttöä. Myös maa- ja metsätaloudessa ja puutarhoissa kuivatetaan maata kasvuolojen parantamiseksi.

Hulevesi johdetaan yleensä erillisissä sadevesiviemäreissä tai avoojissa maastoon tai suurempiin vesistöihin. Vain vanhoilla keskustaalueilla sadevedet saa johtaa jätevesiviemäriin.

Kuivatus on toisinaan kaupunkialueilla liiankin tehokasta ja kuormittaa vesistöjä sekä haittaa kasvillisuuden vedensaantia.

Ekologisempi vaihtoehto on kevennetty kunnallistekniikka ja pintavesien paikallinen käsittely Uusi vesihuoltolaki / maankäyttö- ja rakennuslain muutos 1.9.2014 Huleveden ohjaaminen jätevesiviemäriin kielletty Kunnalla mahdollisuus laskuttaa hulevesiviemäröinnistä Hulevesiopas 2012 (Kuntaliitto)

Pintavesien ohjaamisen menetelmiä: Syöksytorvi Pintavesikouru Sadevesikaivo ja -viemäri Avo-oja Niskaoja Salaoja Rumpu Paikallisen käsittelyn menetelmiä: Pintapainanne Pintaimeytys Imeytyskaivo Imeytysallas Tasausallas Läpäisevä pinnoite Pintavesien ohjaus

Syöksytorvi Rännikaivo Kivipesä

Sadevesikaivo

Asfalttiin lankulla painettu kouru

Nupukivikouru

Kourulaatta

Reunakivi ja pintavesikouru

Pintavesikouru ja -kaivo

Linjakuivatuskaivo

Pintavesipainanne / niskaoja

Veden viivyttäminen

Turbinenplatz, Zürich. Atelier Descombes Rampini (ADR) 2000-2004

Viherkatto pidättää vettä

Pintaimeytys

Suunnittelu ja mitoitus Pintavesi- ja kuivatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä LVIsuunnittelijan ja rakennesuunnittelijan kanssa. Suunnittelua varten selvitetään alueen: Valuma-alueen koko Sademäärä (yleensä käytetään sovittua mitoitussadetta) Maalajien vedenläpäisevyys (pohjatutkimus) Pohjaveden pinnan korkeusasema (pohjatutkimus) Topografia (vaikuttaa veden virtaamisnopeuteen) Pintamateriaalit (vaikuttavat veden virtaamisnopeuteen) Purkujärjestelmä ja liitoskohta (avo-oja, erillisviemäröinti, sekaviemäröinti, imeytys...)

Pihan pintamateriaaleja (järjestyksessä veden läpäisevyyden mukaan) rakennuksen katto asfaltti, betoni tiivissaumainen kiveys kiveys hiekkasaumoin soratie nurmetettu luiska paljas kallio sorakenttä ja käytävä nurmikko, kasvillisuusalue niitty metsäalue

Pintavesi- ja kuivatussuunnitelman laatiminen Piirrosmerkinnät Rakennusalueen kuivatuksen periaatteet Perusvedet ja pintavedet Purkupiste Kaivojen sijoittaminen (perusvesikaivo, sadevesikaivo, tarkistuskaivo) Putkien mitoittaminen Imeytyksen mitoittaminen Pinnankallistukset

Maaston muotoilussa tyypillisiä mittasuhteita: 1:50 2% (2 cm nousua metrin matkalla) vähimmäiskaltevuus pihoilla 1:20 5% (5 cm nousua metrin matkalla) enimmäiskaltevuus liikuntaesteisille 1:3 33% (33 cm nousua metrin matkalla) enimmäiskaltevuus nurmikolle ja portaille Lisätietoa: MaKu 2001 - Rakennuspohjien ja piha-alueiden maarakenne- ja kuivatusopas. Ympäristöministeriö, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Suomen geoteknillinen yhdistys ry. Suomen rakentamismääräyskokoelma.

Pintojen vähimmäiskaltevuudet eri päällysteillä Pintojen enimmäiskaltevuudet eri päällysteillä Lähde: MaKu 2001 - Rakennuspohjien ja piha-alueiden maarakenne- ja kuivatusopas. Ympäristöministeriö, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Suomen geoteknillinen yhdistys ry.

Laskukaavoja: Kaltevuus = Käyräväli kartalla = korkeusero etäisyys korkeusero kaltevuus Esimerkki: Mikä on pisteiden A ja B välisen rinteen kaltevuus kun korkeuseroa on 0,75 metriä ja etäisyyttä kartalla 6 metriä? Kaltevuus = 0,75 6 = 0,125 eli 12,5% eli 1:8

Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa C 2 Kosteus 2.1. Maanpinnan kuivatus 2.1.1 (Määräys) Sade- ja sulamisvedet on johdettava pois rakennuksen vierestä. 2.1.1.1 (Ohje) Rakennusta välittömästi ympäröivä maanpinta tontilla tai rakennuspaikalla muotoillaan rakennuksesta poispäin viettäväksi. Sopiva maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyyteen sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m). Rakennuksen läheisyydestä vesi poistetaan sadevesiviemäreillä, ojittamalla tai muulla sopivalla tavalla. Rinteeseen rakennettaessa huolehditaan siitä, että yläpuolelta valuvat sade- ja sulamisvedet ohjautuvat rakennuksen sivuitse aiheuttamatta haittaa naapuritonteille. Tarvittaessa tehdään niskaojat ja vastakallistukset.

Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa C 2 Kosteus 3.1 Maanvastainen alapohja 3.1.1 (Määräys) Kellarin lattiaa lukuun ottamatta on maanvastaisen lattian yläpinnan oltava vähintään 0,3 m rakennuksen ulkopuolella olevan maanpinnan yläpuolella. Tästä voidaan poiketa erityisestä syystä vähäisessä määrin. Tällöin on perustusten kuivatuksen ohella huolehdittava perusmuurin suojaamisesta ulkopuoliselta kosteudelta. Selostus Kohdassa 3.1.1 tarkoitettuja erityisiä syitä ovat mm. rakentaminen rinteeseen, liikuntaesteisyyden huomioon ottaminen tai tarkoituksenmukaisuus esim. teollisuus- ja uimahalleissa. Asuinhuoneen lattian suhteesta maanpintaan on määräyksiä Suomen rakentamismääräyskokoel man osassa G 1 Asuntosuunnittelu.

Seinän vierusta ja sokkeli

Huom: sadevesikaivojen tiheys voi kasvaa huomattavasti, riippuen kohteen käyttötarkoituksesta. Kerrostalojen pihoilla on tyypillisesti sadevesikaivoja 20-30 metrin välein. Lähde: RIL 126 vuodelta 1979

taitekuivatus suppilokuivatus

Suppilokuivatus

Taitekuivatus

Lähde: RIL 126 vuodelta 1979

Tuntitehtävä: painanne

Tuntitehtävä, pintavesien ohjaamisen tavoitteet Esimerkki: sade- ja sulamisvedet ohjataan rinteeseen sijoitetun rakennuksen (tai esimerkiksi pelikentän) ympäri maapainanteissa

Tuntitehtävä, hulevesien ohjaaminen kuivana pidettävän kohteen ympäri rinteessä esimerkki pinnantasauspiirustuksesta ylärinne alarinne

Tuntitehtävä, ratkaisumalli metsä metsä +24.20 Sijoita kenttä kartalle, suunnilleen halutun korkeuden kohdalle. Huomioi että käyrät on esitetty tässä 20 cm korkeusvälein. metsä

Tuntitehtävä, ratkaisumalli +24.20 Määritä ensin nuolilla mihin suuntaan pintaveden tulisi valua että kenttä pysyy kuivana.

Tuntitehtävä, ratkaisumalli +24.20 Piirrä uudet korkeuskäyrät. Huomioi että käyrien etäisyys painanteen pohjan kohdalla on oltava tässä 20 metriä tai vähemmän, muuten painanteen pohja ei vietä tarpeeksi (min. 1% kaltevuus)

Tuntitehtävä, ratkaisumalli metsä Lopuksi yhdistetään ylämäen puolell jäävät maastokäyrät. +24.20 Paljastuu miten laaja vaikutus maaston muotoilulla on. Tämän jälkeen voit kokeilla erilaisilla sijoitusvaihtoeh doilla miten tilanne muuttuisi. metsä