EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta ALUSTAVA 9. huhtikuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunnalle komission vuoden 2000 määräaikaiskertomuksesta Viron edistymisestä Euroopan unioniin liittymisen valmisteluissa - aluepolitiikka (KOM(2000) 704 - C5-0604/2000-1997/2177(COS)) Valmistelija: Samuli Pohjamo PA\433307.doc PE 301.811
PE 301.811 2/7 PA\433307.doc
ASIAN KÄSITTELY Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta nimitti 6. helmikuuta 2001 pitämässään kokouksessa valmistelijaksi Samuli Pohjamon. Valiokunta käsitteli lausuntoluonnosta...pitämissään kokouksissa. Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi seuraavat johtopäätökset äänin... puolesta,... vastaan ja... tyhjä(ä) / yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: (puheenjohtaja/puheenjohtajana), (varapuheenjohtaja), (varapuheenjohtaja), (valmistelija),...,... (... puolesta),... (... puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti),... ja... PA\433307.doc 3/7 PE 301.811
LYHYET PERUSTELUT Taustaa Viro on avoin ja dynaaminen markkinatalous. Viron talous on kasvanut vuodesta 1995 lähtien lukuunottamatta vuotta 1999, jolloin bruttokansantuote (BKT) supistui hieman lähinnä Venäjän talouskriisin vuoksi. Viron BKT vuonna 1999 oli 35 prosenttia EU:n keskiarvosta. EU on Viron tärkein kauppakumppani. Viro on pieni maa, asukasluku on vain 1,4 miljoonaa. Pääkaupunki Tallinna on maan taloudellinen moottori ja rikkain alue. Tallinna on kolme kertaa rikkaampi kuin Keski-Viro (kesk Eesti). Taloudellisia vaikeuksia on Itä- ja Etelä-Viron maakunnilla, pienillä saarilla, rajaseuduilla ja yksipuolisilla teollisuusalueilla. Työttömyys on lisääntynyt huolestuttavasti. Erityisesti Koillis-Virossa on vakavia vaikeuksia: alue on taloudellisesti riippuvainen öljyliuskeen,"palavan kiven", tuotannosta, siellä on korkea työttömyysaste ja vakavia ympäristöongelmia öljyliusketuotannon ja muun teollisuuden takia. BKT per capita 1998 (ostovoimastandardi) EU15=100 BKT per capita 1998 (ostovoimastandardi) EU15+CEEC10=100 BKT per capita 1995-1998 (ostovoimastandardi) EU15=100 VIRO 37 % 43 % 35 % Lähde: Eurostat, Statistics in focus, Theme 1, 4/2001. Tilastot on tehty NUTS II -tasolla, joka Viron osalta on koko maa. Viro on jaettu 15 alueelliseen hallintoyksikköön (maakond). Eurostatin ehdottama NUTS III - aluejako ei virolaisia miellytä, joten Viron hallitus on 3. huhtikuuta 2001 päättänyt esittää Eurostatille NUTS III -jaon muuttamista. Aluekehitystoimista vastaa ensisijaisesti sisäasiainministeriö. Kansallinen aluekehitysneuvosto, johon kuuluu asianomaisten ministeriöiden edustajat, vastaa ministeriöiden välisestä koordinoinnista. Valmistautuminen EU-jäsenyyteen Luxembourgin Eurooppa-neuvosto joulukuussa 1997 määritteli jäsenyysneuvottelujen alkamisaikataulun. Viro oli mukana ensimmäisessä aallossa, jonka kanssa neuvottelut aloitettiin maaliskuun lopussa 1998. Viro täyttää Kööpenhaminan kriteerit, joiden mukaan jäsenmaassa on oltava vakaat instituutiot, jotka takaavat demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen suojan. Viro on sitoutunut panemaan yhteisön säännöstön (acquis communautaire) aluepolitiikan alalla täytäntöön täysimääräisesti ja ilman siirtymäkausia liityttyään EU:n jäseneksi. Neuvottelut aluepolitiikka osalta (Neuvottelukuku 21) pyritään saamaan päätökseen Espanjan puheenjohtajakaudella vuoden 2002 ensimmäisellä puoliskolla. Viro arvioi valmistelujen olevan valmiina aluepolitiikan osalta vuoden 2002 loppuun mennessä ja maa pyrkii liittymään EU:n jäseneksi 1. tammikuuta 2003. PE 301.811 4/7 PA\433307.doc
Suurimmassa osassa hakijamaita ei oikeastaan ole ollut kansallista aluepolitiikkaa ja aluehallinnon rakenteet ovat uusia. Virossa aluepolitiikkaa alettiin kehittää 1990-luvun alussa ja vuodesta 1996 on ollut käytössä erityiset aluekehitysohjelmat. Viron aluepolitiikka on erottamaton osa sen kansallista kehittämisstrategiaa. Jäsenyyteen valmistauduttaessa Phare - ohjelma avustaa hallinnon valmistautumisessa, yrittää helpottaa teollisuuden rakennemuutosta ja tukee EU-ohjelmiin osallistumista ja Ispa (liittymistä valmisteleva rakennepoliikan väline) rahoittaa liikenne- ja ympäristöhankkeita. Sapard -ohjelma avustaa maatalouden valmistautumisessa EU-jäsenyyteen. Vuosina 2000-2002 Viro saa vuosittain 24 miljoonaa Phare -tukea, 12 Sapard -tukea ja 21-37 miljonaa Ispa -tukea. Aluepolitiikan hallinnointi Valmistautumisen tasossa Virolla, kuten muillakin ehdokasvaltioilla, on vielä parantamisen varaa. Yhteisön säännöstön yksinkertainen käyttöönotto ei riitä, vaan hallinnon pitää pystyä varmistamaan rahoituksen tehokas täytäntöönpano EU-säännöstöjen mukaisesti. Erityisiä painopisteitä ovat monivuotinen ohjelmointi, yhteisrahoitus, kumppanuus, hankkeiden kehittäminen, seuranta, varainhoito ja -valvonta sekä arviointi. Viro pyrkii pitkällä tähtäimellä pienentämään valtion menojen osuutta BKT:sta lisäämällä julkisen sektorin tehokkuutta. Hallintokulujen leikkaaminen on yksi tapa vähentää julkisten menojen määrää, mutta jäsenyyteen valmistautuminen vaatii lisäpanostusta hallintoon. Viro kuitenkin uskoo pystyvänsä pienentämään hallintokuluja priorisoimalla ja lisäämällä tehokkuutta. Viron tulee kuitenkin pitää huolta siitä, että hallinto pystyy houkuttelemaan korkeatasoista työvoimaa ja että henkilöstövoimavaroja ja hallinnon kapasiteettia vahvistetaan vastaamaan EU-jäsenyyden haasteisiin. Viro on jo pystynyt selkeästi parantamaan hallintonsa suorituskykyä, mutta edelleen on tarpeen parantaa rakennepolitiikan täytäntöönpanon tehokkuutta. Viron tulisi erityisesti kehittää hallinnollista suorituskykyä, selkiyttää vastuita, kehittää ministeriöiden välistä koordinaatiota, nostaa talousarviomenettelyn tasoa sekä parantaa varainhoitoa ja varainhoidon valvontaa. Arviointi- ja valvontajärjestelmiä tulisi kehittää edelleen. Henkilöstöresursseja tulisi myös edelleen parantaa. Virossa on äärimmäisen pieni, mutta aktiivinen ja tehokas keskushallinto, joka vaatii vahvistamista pystyäkseen hoitamaan jäsenyyden tuomat uudet tehtävät. Aktiivinen osallistuminen liittymiseen valmistaviin ohjelmiin parantaa Viron valmiuksia jäsenyyteen. Viron tulee pyrkiä hyödyntämään tämä kokemus mahdollisimman hyvin. Tilastotiedot hakijamaissa ovat edelleen epäluotettavia ja riittämättömiä ja Vironkin tulee jatkaa tilastojen kehittämistä yhteistyössä Eurostatin kanssa. Kunnollisia aluetason BKTtilastoja ei vielä ole käytettävissä, vaikka joitain tietoja vuodelta 1996 on saatavissa. NUTS III -tason tilastoja voidaan alkaa kehittää ja kerätä, kunhan lopullinen päätös alueista on tehty. PA\433307.doc 5/7 PE 301.811
Jäsenyyden haasteet EU:n aluepolitiikan keskeinen tavoite on alueellisen eriarvoisuuden vähentäminen ja tasapainoisen kasvun turvaaminen kaikilla alueilla. Viro arvioi koko alueensa jäävän alle 75 prosentin tason EU:n BKT:n keskiarvosta eli olevan oikeutettu tavoite 1 -tukeen. Viro tullee täyttämään myös Koheesiorahaston tukikriteerit. On kannatettavaa, että Viro suunnittelee käyttävänsä hyödyksi Koheesiorahastoasetuksen antaman mahdollisuuden rahoittaa pieniä alle 10 miljoonan euron projekteja. Viro aikoo myös osallistua kaikkiin yhteisöaloitteisiin. Viron hallinnon kapasiteetti joutuu kovalle koetukselle jäsenyyden myötä. Viron tulee myös pystyä löytämään osarahoitus projekteille. Viron tulee myös osoittaa, että additionaliteetti- eli lisäysperiaatetta noudatetaan. Jäsenyyden myötä Viro on oikeutettu tukeen samoilla ehdoilla kuin nykyiset jäsenmaat. On arvioitu, että Viro olisi oikeutettu saamaan EU-tukea lähes miljardi euroa vuodessa. Viron talouden absorptiokyky joutuisi siis koetukselle. Virolaiset itse arvioivat summan jäävän pienemmäksi, osittain koska vastaavaa kansallista rahoitusta ei ole käytettävissä. EU-tuki saa olla maksimissaan 4% BKT:sta, mutta tämä ei muodostune ongelmaksi Virolle. Viron tulee huolehtia talouden tasapainoisesta kehityksestä ja pyrkiä välttämään valtion velkaantumista. JOHTOPÄÄTÖKSET Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat osat päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy: 1. uskoo, että Viro pystyy ennen jäsenyyttään rakentamaan riittävän vahvan hallinnon yhteisön säännöstön käyttöönottoa sekä rakennerahasto-ohjelmien nopeaa ja tehokasta täytäntöönpanoa varten; neuvoo Viroa hyödyntämään nykyisten jäsenmaiden kokemuksia ja hyviä käytäntöjä; kehottaa Viroa panostamaan arviointia, varainhoitoa ja varainhoidon valvontaa koskevien säännöstöjen soveltamiseen; 2. kannustaa Viroa parantamaan valmiuksia EU:n aluepolitiikan ohjelmatyön edellyttämiin käytäntöihin; kehottaa Viroa vahvistamaan hallinnon kapasiteettiä ja suorituskykyä aluepolitiikan täytäntöönpanossa; korostaa virkamiesten kouluttamisen tärkeyttä ja yhteistyön kehittämistä muiden maiden keskushallintojen, alueiden ja kuntien kanssa; 3. muistuttaa hajautetun hallinnon tuovan mukanaan uusia haasteita; painottaa keskushallinnon ja aluehallinnon välisen yhteistyön merkitystä rakennerahastojen hallinnoinnissa ja kehottaa Viroa kehittämään eri hallinnonalojen ja tasojen (keskushallinto, alueet ja kunnat) yhteistyötä; katsoo, että vastuut on jaettava selkeästi; 4. kiinnittää huomiota tarpeeseen vahvistaa alue- ja paikallishallinnon roolia sekä talouden ja hallinnon hoidon valmiuksia, jotta alueet ja kunnat voisivat itsenäisemmin olla mukana suunnittelemassa, valmistelemassa ja rahoittamassa yhteisiä hankkeita; PE 301.811 6/7 PA\433307.doc
5. kehottaa Viroa tekemään monivuotisen budjettikehyksen, jolla taataan EU:n aluepolitiikan toteutukseen tarvittava kansallinen osarahoitusosuus; painottaa tilastojen kehittämisen tärkeyttä; katsoo NUTS-aluejaon olevan tärkeä päätös rakennerahastojen hallinnoinnin kannalta; 6. kehottaa Viroa jatkamaan tiivistä ja tuloksellista yhteistyötään nykyisten jäsenmaiden kanssa; muistuttaa myös koko Itämeren alueen yhteistyön jatkamisen ja kehittämisen merkityksestä myös Viron liityttyä EU:n jäseneksi; toivoo Viron kehittävän ajoissa strategian aluepolitiikan alalla harjoitettavaan yhteistyöhön Venäjän kanssa, johon EUjäsenyyden myötä on käytettävissä lisää resursseja; PA\433307.doc 7/7 PE 301.811