Kuntapalveluja markkinamekanismilla Riitta Pylvänen palvelupäällikkö 4.12.2013
Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä on riittävän suuri kysyntä mahdollistamaan aidon kilpailun hyvinvointipalvelujen tuottajille. Kilpailu on tuonut kaupungille taloudellista hyötyä esim. viimeisin kotihoidon kilpailutus Kilpailussa ovat pärjänneet sekä isot että pienemmät toimijat ja molemmat ovat tuoneet lisäarvoa asiakkaille ja kaupungille omilla vahvuuksillaan (hankinnan jakaminen osiin) Palvelusetelimallissa asiakas kilpailuttaa tuottajia valinnoillaan Puitesopimus mallit myös toimivia ja mahdollistavat valinnan vapauden lisäämisen Palvelusetelin ja puitesopimuksen yhdistäminen lisää asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia ja edesauttaa tervettä kilpailua Kaupunki voi edesauttaa hyvinvointipalvelujen tarjonnan kehittymistä omalla toiminnallaan, jolloin kaikki osapuolet hyötyvät. Tästä on jo toimivia esimerkkejä Jyväskylästä. Uusia palvelujen tuottajia on tullut runsaasti (vuonna 2004 kolme yrittäjää palvelusetelituottajina vuonna 2013 noin 240 yritystä) ja osa yrityksistä on laajentanut toimintaansa talousalueen ulkopuolelle. Kaupungin oma toiminta on parantanut kilpailukykyään, kun rinnalla on yksityistä tuotantoa. Jyväskylän kaupungin investointitarve vähenee kun yritykset ovat valmiit sijoittamaan alueelle. Asiakkaat käyttävät omarahoitteisia palveluita entistä enemmän (Klemmari) Kehittämisyhtiön (Jykes) rooli on ollut merkittävä toiminnan edistämisessä
Tuotannon arviointi Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tuotteistus Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys Palvelulinjauset Oman toiminnan osuus % Ostopalvelut osuus % Tuotannon toteutus Ostopalvelut Oma tuotanto Seuranta Tuotannon ja kehityksen ohjaus
PALVELUSETELIN KUSTANNUKSET JA HINTAVERTAILU PALVELUITTAIN, TP 2012 Lasten Terapia- Suun Päiväkoti Perhepäi Palveluas Omaishoi tilapäinen ja terveyden Avosaira hoito* vähoito* Kotihoito uminen dontuki kotiapu neuvonta huolto anhoito Toimintakulut oma toiminta, M 37,9 5,4 23,3 31,2 5,8 0,1 1,6 10,4 20,4 Palvelusetelit toteutuneet, M 6,0 1,0 0,8 0,8 0,2 0,3 0,1 0,4 0,03 Palvelusetelin osuus toimin. 13,7 % 15,5 % 3,3 % 2,6 % 3,4 % 75,5 % 4,6 % 4,1 % 0,2 % Palvelusetelin suoritehinta, 8 628 8 327 38 58-29 68 45 63 Oman toiminnan suoritehinta, 9 521 10 866 58 75-59 83 43 109 Palvelusetelin suoritehinta omaan toimintaan verrattuna, -893-2 539-20 -17 - -30-16 2-46 Suorittehinnan suhteellinen ero, % -10 % -30 % -54 % -30 % - -102 % -23 % 4 % -74 % Palvelusetelitoiminnan taloudelliset säästöt kaupungille, M /vuosi 0,6 0,3 0,4 0,3 0,3 0,02-0,02 0,02 Palvelusetelin hintalask elmassa on huomioitu myöntämisprosessiin, valvontaan ja ohjauk seen liittyvät k ustannuk set. Oman toiminnan k ustannuk set on tehty vertailuk elpoisek si, mm. eläk emenoperusteiset mak sut ja VARHE -mak sut on vähennetty. Suoritehinnat ovat yhden suoritteen k esimääräisiä hintoja. Päiväk otihoidon ja perhepäivähoidon k ustannus on vuosik ustannus. Oman toiminnan ja palvelustelitoiminnan suoritteet eivät ole k aik ilta osiltaan vertailuk elpoisia johtuen palveluiden erilaisista sisällöistä. Suoritehinnat: Päivähoito Kotihoito Palveluasuminen Sosiaalipalvelut Suun terveydenhuolto Avosairaanhoito laskennallinen paikka/vuosikustannus tunti vuorokausi tunti yhden pinnan paikka lääkärin vastaanotto
Jyväskylän palvelusetelit Henkilökohtaisen avun palveluseteli Lapsen infektiosairauden kiireellisen hoidon palveluseteli Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palveluseteli Neuvonta- ja terapiapalveluiden palveluseteli Omaishoitajien sijaispalveluiden palveluseteli Palvelukodissa tapahtuvan lyhytaikaishoidon palveluseteli Päivähoidon palveluseteli, perhepäivähoito Päivähoidon palveluseteli, päiväkoti Päivähoidon palveluseteli, ryhmäperhepäivähoito Suun terveydenhuollon palveluseteli Tilapäisen kotihoidon palveluseteli (seniorit ja pitkäaikaissairaat) Tuetun kotona asumisen palveluseteli Ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluseteli 4.12.2013 5
Jyväskylän palvelusetelitoiminnan kehittyminen 2004-2013 Aloitettiin vuonna 2004 Palveluseteli otettiin käyttöön Jyväskylässä vuonna 2004. Tuottajia kilpailutettiin kolme yritystä valittiin tuottajiksi. Alussa seteli oli käytössä omaishoidossa ja vanhusten kotihoidossa. Vuosibudjetti oli 60 000 euroa Tilanne vuonna 2013 Tuottajat ja palvelut ositteessa www.klemmari.info Kukin tuottaja kilpailee hinnalla ja laadulla asiakas valitsee Kaupunki hyväksyy tuottaja palvelusetelituottajiksi Yrityksiä noin 240 kpl Käyttö 10 milj eur Asiakkaista yli 90% oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä palvelusetelillä tuotettuun palveluun. Transaktiokustannukset 4,7 % palvelusetelin kokonaiskustannuksista (suun terveydenhuolto poikkeus). Palvelusetelin käytöstä aiheutunut säästö kaupungille vuonna 2012 oli yhteensä 2 milj euroa verrattuna siihen jos kyseinen palvelu olisi tuotettu kaupungin omana toimintana.
Esimerkki: Hyvinvointipolitiikka osana elinkeinopolitiikkaa Palveluntuottajien määrä on vuosina 2009-2013 lisääntynyt seuraavasti: Tuottajia v.2009 Tuottajia v.2013 Tilapäinen kotihoito (vanhukset) 19 29 Lyhytaikaishoito palvelukodeissa 4 10 Omaishoitajien sijaispalvelu 19 32 Päivätoiminta (vanhukset) 2 2 Tukipalvelut 19 21 (ei enää käytössä) Kotipalvelu (lapsiperheet) 14 22 Päiväkodit 21 34 Ryhmäperhepäiväkodit 4 3 Perhepäivähoitajat 68 127 Neuvonta- ja terapiapalvelut 11 Tuettu kotona -asuminen 9 Suun terveydenhuolto 6 Vanhusten ympärivuorokautinen palveluasuminen 15 Lasten infektiosairauden hoidon seteli 2 Osa yrittäjistä tuottaa useita palvelusetelillä tuotettavia palveluita. Vuonna 2009 Jyväskylän kaupunki käytti 5,1 milj. euroa palvelurahaan ja palveluseteliin. Vuonna 2013 vastaava luku on noin 10 milj. euroa Omarahoitteisten tukipalveluiden tuottajia 19
Jyväskylän palveluseteliprosessi Kaupunki määrittelee palvelusetelillä tuotettavat palvelut, palvelusetelin arvon ja myöntämisen kriteerit Kaupunki hyväksyy palveluntuottajat Asiakas tekee sopimuksen palveluntuottajan kanssa Palveluntuottaja suorittaa palvelun ja laskuttaa asiakkaalta omavastuun sekä tulouttaa setelin arvon Hyväksytyistä palveluntuottajista pidetään rekisteriä Asiakas valitsee palveluntuottajan Smartumin tililtä Smartum laskuttaa kaupunkia Kaupungin palveluohjaaja/viranhaltija arvioi palveluntarpeen ja luo sähköisen palvelusetelin Smartumin järjestelmässä sekä tekee palvelusetelipäätöksen/lähetteen sovituissa erissä/ kaupunki tekee tilauksen seteleistä. Seuranta ja raportointi 4.12.2013 8
Keskeisiä periaatteita Asiakkaan valinnan vapautta edistetään hankintaratkaisuilla sekä palveluohjauksen keinoin Keskitetty palveluohjaus edesauttaa tässä (Oiva keskus) Tuottajat kilpailevat asiakkaista kilpailussa korostuu laatu Palveluseteleiden käyttömahdollisuus kaikkiin tuloluokkiin kuuluville asiakkaille Julkisen ja yksityisen sektorin tuottajat ovat yhdenvertaisessa asemassa asiakkaaseen nähden
Asiakastyytyväisyyskysely kotihoidon, omaishoidon ja tukipalvelun palveluseteliasiakkaille, syksy 2011 Asiakkaista 93% oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä palvelusetelillä tuotettuun palveluun. 75 % koki, että hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitut palvelut olivat toteutuneet palvelusetelillä kiitettävästi tai hyvin. 22 % asiakkaista oli vaihtanut tuottajaa kesken palvelun tuottamisen. 90 % oli erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä kaupungin antamaan palveluohjaukseen palvelusetelin käyttämisestä. 88 % koki, että palveluseteli tukee kotona asumista. 53,5 % oli tietoisia oikeudestaan valita kunnallisen ja palvelusetelipalvelun välillä 71 % oli täysin samaa mieltä seuraavan väittämän kanssa: Mikäli palvelu on laadukasta, minulle ei ole väliä tuottaako palvelun yksityinen vai julkinen toimija. Kysely lähetettiin 253 asiakkaalle. Vastausprosentti oli 47%.