RAASAKAN VOIMALAITOSPADON KALATIE, LUPAHAKEMUSSUUNNITELMA

9.1.2017 RAASAKAN VOIMALAITOSPADON KALATIE, LUPAHAKEMUSSUUNNITELMA Kalatien havainnekuva (Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus) www.maveplan.fi Sivu 2

Sisällysluettelo LIITTEET... 5 TIIVISTELMÄ... 6 1 SUUNNITELMAN TAVOITTEET JA TAUSTATIEDOT... 7 1.1 SIJAINTI... 7 1.2 HANKEPÄÄTÖS... 7 1.3 ESISELVITYKSET JA MAASTOTUTKIMUKSET... 7 1.4 HANKKEEN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT... 7 1.5 YHTEISTYÖ JA KUULEMINEN... 8 1.6 VESILAIN MUKAINEN LUVAN TARVE... 8 1.7 YVA-MENETTELYN TARVE... 8 2 VESISTÖ... 8 2.1 VESISTÖALUE... 8 2.2 VEDENKORKEUDET... 8 2.3 VIRTAAMAT... 9 2.4 VEDENLAATU, KUORMITUS JA EKOLOGINEN TILA... 10 2.5 MAAPERÄ... 11 2.6 KALASTO, RAVUSTO JA KALASTUS... 11 2.7 KASVILLISUUS... 13 3 SUUNNITTELU- JA VAIKUTUSALUE... 13 3.1 YLEISTÄ... 13 3.2 SUOJELUKOHTEET ERITYISKOHTEET JA POHJAVESIALUEET... 13 3.3 VOIMASSAOLEVAT LUVAT... 13 3.4 KAAVAT JA SUOJELUALUEET... 13 3.5 KULKUYHTEYDET, JOHDOT JA KAAPELIT SEKÄ RAKENTEET... 14 3.6 VESIVOIMA, VEDENOTTO, VESILIIKENNE JA UITTO... 14 4 SUUNNITELLUT TYÖT JA TOIMENPITEET... 14 4.1 YLEISTÄ... 14 4.2 KALATIEN RAKENTEET... 15 4.2.1 Yläallas ja poistumisaukko... 15 4.2.2 Pystyrako-osuus... 16 4.2.3 Padon lävistys ja tiesillat... 16 4.2.4 Ala-allas ja sisäänkäynti... 16 4.3 HYDRAULINEN MITOITUS... 17 4.4 RAKENTAMINEN... 18 4.5 KALATIEN TOIMINTA... 19 4.6 KALATIEN TOTEUTUS JA KUSTANNUKSET... 19 5 MUUTOKSET JA VAIKUTUKSET... 20 5.1 VEDENKORKEUDET JA VIRTAAMAT... 20 5.2 VEDEN LAATU JA KUORMITUS... 20 5.3 VAIKUTUKSET KALASTUKSEEN, OLEMASSA OLEVIIN KALAKANTOIHIN JA MUUHUN VESIELIÖSTÖÖN... 20 5.4 VESISTÖN JA RANNAN KÄYTTÖ SEKÄ KAAVOITUS... 20 5.5 VESIVOIMA... 21 6 TILA- JA OMISTAJATIEDOT... 21 7 SOPIMUKSET... 21 8 HYÖDYN- JA HAITANARVIO... 21 8.1 HYÖDYT... 21 www.maveplan.fi Sivu 3

8.2 VAHINGOT JA HAITAT... 22 9 HANKKEEN OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET... 22 9.1 TARVITTAVAT LUVAT JA OIKEUDET... 22 9.2 OMISTUSSUHTEET... 23 9.3 SOPIMUKSET JA SUOSTUMUKSET... 23 10 TARKKAILU... 23 LUPAEHTOESITYS... 24 www.maveplan.fi Sivu 4

Liitteet 1. Sijainti-/valuma-aluekartta, 1:600 000 7.5.2014 2.A Tilakartta, 1:2000 7.5.2014 3.1A Asemapiirustus, 1:500 7.5.2014 3.2 Leikkaus A-A, 1:100 7.5.2014 3.3 Kalatien viistokuva 4. Omistaja- ja yhteystietoluettelo 10.12017 5. Iijoen voimalaitosten lupaehtojen mukaiset padotus-, juoksutus-, kirjaamis- ja raportointimääräykset 6.5.2014 6. Patoturvallisuusviranomaisen lausunto 9.6.2014 7. Raasakan voimalaitoksen alakanavan pyyntipaikkakartat ja niiden vuokraajatiedot Illinhaaran yhtymäkohtaan asti. www.maveplan.fi Sivu 5

Tiivistelmä Iijoki on ennen voimalaitosrakentamista ollut maamme merkittävämpiä vaelluskalareitistöjä. Joen pääuoman kokonaispituus on noin 340 km ja korkeuseroa sillä on yhteensä noin 250 m. Raasakan voimalaitospato, on alin Iijoen alaosan viidestä voimalaitoksesta ja se sijaitsee joen alajuoksulla, noin 9 km etäisyydellä jokisuulta Iin kunnan alueella. Iijoen erityispiirteisiin kuuluu muun muassa kalojen nousuaikaiset suuret, yli 100 m 3 /s virtaamat ja voimalaitosten suuret putouserot, vuorokausisäännöstely ja rakennusteknisesti haastavat voimalaitosten kallioon louhitut jyrkkäreunaiset ja kapeahkot alakanavat. Iijoen pääuomassa on viisi voimalaitosta Raasakka, Maalismaa, Pahkakoski, Kierikki ja Haapakoski. Voimalaitoksista alin, Raasakan voimalaitos on valmistunut 1971. Kolmas koneisto on valmistunut 1997. Voimalaitoksen teho 33 megawattia ja putouskorkeus 21,7 metriä. Voimalaitokset omistaa PVO-Vesivoima Oy. Raasakan voimalaitoskalatien sekä muiden Iijoen voimalaitoskalateiden rakentamisen tavoitteena on vaelluskalojen luonnonkierron palauttaminen palauttamalla vaellusyhteys meren ja jokialueen välille. Kalatiet ovat merkittävä biotaloushanke. Hankkeen toteuttamisella on merkittävä kalataloudellinen ja sosiaalinen vaikutus alueelle. Lisäksi hanke luo lisää edellytyksiä matkailun sekä yritystoiminnan kehittämiselle koko Iijoen alueella. Raasakan voimalaitospadon kalatie muodostuu tilan puutteen ja ympäristön topografian takia kokonaan teknisistä betonirakenteisista kalatieosista. Tekniset osuudet koostuvat suuremmista ala- ja yläaltaista ja niiden välisestä pystyrako-osuudesta, jossa on tasaisin välimatkoin hitaamman virtaaman omaavia lepoaltaita, sekä pitkähkö kynnyksetön tutkimus ja seurantaallas. Kalatien alimmat altaat on suunniteltu siten että niitä voidaan haluttaessa käyttää veden varastoaltaana impulssimaisen houkutusvirtaaman aikaansaamiseksi kalatien sisäänkäynnin kohdalle. Kalatie on varustettu kalatien alaosaan sijoitetulla pumppaamolla riittävän (enintään 8 m 3 /s) houkutusvirtaaman varmistamiseksi kalatien sisäänkäynnin kohdalla. Kalatiessä on kaksi vaihtoehtoista sisäänkäyntiaukkoa, joita voidaan käyttää erikseen tai yhtäaikaisesti. Sisäänkäynnit on varustettu automaattisesti säätyvillä sulku- ja aukkoluukuilla niiden optimaalisen toimivuuden varmistamiseksi alakanavien suuresta vedenkorkeuksien vaihtelusta huolimatta. Kalatien ulosmenoaukko on varustettu automaattisilla sulkuluukuilla. Kalatiehen yläaltaasta juoksutettavia virtaamia voidaan haluttaessa säätää poistumisaukon sulkuluukuilla ja kynnyksissä käytettävillä settilevyillä. Kalatiehen juoksutetaan yläaltaasta 0,5-2 m 3 /s suuruinen virtaama lohikalojen nousuaikana (1.5-31.10.). Lisäksi kalatien houkutusvirtaamaksi pumpataan alakanavasta enintään 8 m 3 /s. Kalatiessä ei ole lisääntymis- eikä talvehtimisalueita, jonka vuoksi talvella ei kalatiessä juoksuteta vettä. Kalatiestä on tarkoitus tehdä ns. älykalatie, jossa alakanavan kalojen seuranta- ja tarkkailulaitteiden avulla erilaisten muutos- ja säätötoimenpiteiden avulla on mahdollista ohjata mm. houkutusveden pumppausta. Voimalaitoksen turpiinien käytöllä pyritään luomaan kalatien suualueelle nousun kannalta optimi virtausolosuhteet esim. turbiinien vuorokäytöllä vesitilanteen sen salliessa.. Arvioiden mukaan hankkeista ei aiheudu ympäristölle eikä vesistölle haittaa. Hakija PVO- Vesivoima Oy Raasakan vesivoimalaitoksen luvan haltijana luovuttaa kalatien tarvitseman veden veloituksetta. Tätä suunnittelua on ohjannut ryhmä, johon on kuulunut edustajia Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksesta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (nyk. Luke) ja PVO-Vesivoima Oy:ltä. Suunnitelman korkeustasona on käytetty N2000-tasoa. Raasakan voimalaitosluvan ja paikallisen vedenkorkeusasteikon korkeustaso on NN+, joka on lukuarvona 76 cm alempi kuin N2000. www.maveplan.fi Sivu 6

1 Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot 1.1 Sijainti Raasakan voimalaitospadon kalatie sijaitsee Iijoen pääuomassa Iin kunnassa noin 2,5 kilometriä koilliseen ja säännöstelypato noin 7 km itään, Iin kuntakeskuksen taajamasta. Kalatien ja voimalaitospadon sijainti on esitetty liitteenä olevassa sijainti- ja valumaaluekartassa (Liite 1). 1.2 Hankepäätös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on tilannut Maveplan Oy:ltä Raasakan kalatien teknisen- ja lupahakemuksen mallin suunnittelun. Suunnittelua on ohjannut ryhmä, johon on kuulunut edustajia Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta ja PVO-Vesivoima Oy:ltä. 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset Tähän suunnittelutoimeksiantoon ei kuulunut maastotutkimuksia. Kalatiealueella tehtiin suunnittelun aikana maastokäyntejä/katselmuksia. Esiselvityksinä suunnittelun pohjaksi tehtiin maa-alueiden omistussuhteiden selvitykset, PVO-Vesivoima Oy:ltä tilattiin voimalaitoksien rakentamisaikaisia piirustuksia, vesilaitoksilta ja PVO-Vesivoima Oy:ltä selvitettiin olevia kaapeleita ja vesijohtoja sekä ympäristöhallinnon Hertta tietokannasta selvitettiin tietoa suojelualueista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on vuosien 2011 2013 välisenä aikana tehnyt Iijoella laajoja kalatie- ja kalojen käyttäytymistutkimuksia. Näitä tutkimustuloksia käytettiin apuna valittaessa kalatien suu- ja ulosmenoaukkojen sijainteja ja kalatiessä käytettäviä virtaamia. 1.4 Hankkeen tavoitteet ja lähtökohdat Hankkeella varmistetaan vaelluskalojen nousumahdollisuus Iijokeen Raasakan voimalaitoksen yläpuoliselle jokiosuudelle. Kalatiehen rakennettavien tutkimus-, kiinniotto- ja seurantamahdollisuuksien avulla nousevia ja laskevia kaloja voidaan tutkia, seurata visuaalisesti ja kiinni ottaa esim. ylisiirtoja varten. Raasakan voimalaitospadonkalatie on suunniteltu rakennettavaksi ensimmäisenä Ijoen pääuoman voimalaitoskalateistä. Voimalaitoskalateiden rakentamisen tavoitteena on palauttaa vaelluskalat Iijokeen ja joen lohijokiarvon palauttaminen. Kalateiden rakentaminen lisää alueen tunnettavuutta sekä lisää edellytyksiä matkailun sekä yritystoiminnan kehittämiseen koko vesistöalueella. Hanke parantaa alueen ympäristön viihtyisyyttä, lisää joen virkistyskäyttöä ja virkistyskalastuksen määrää alueella. Tässä suunnittelutyössä erityistä huomiota kiinnitettiin Iijoen erityispiirteisiin muun muassa kalojen nousuaikaisiin suuriin, yli 100 m 3 /s virtaamiin, suuriin putouskorkeuseroihin, voimalaitoksen vuorokausisäännöstelyyn ja rakennusteknisesti haastavaan voimalaitoksen alakanavaan. Suunnittelutyön lähtökohtana oli löytää ja suunnitella mahdollisimman hyvin toimiva, teknisesti toteuttamiskelpoinen ja mahdollisimman hyvin eri intressitahojen toiveet täyttävä kalatieratkaisu. Tähän tavoitteeseen päästäksemme oli tärkeää, että riskien arviointi, nykytilanteen kartoitus ja analyysit sekä olemassa olevan tiedon soveltaminen suunnittelukohteisiin tehtiin huolellisesti Iijoen erityispiirteet sekä eri intressitahojen tavoitteet huomioiden. www.maveplan.fi Sivu 7

1.5 Yhteistyö ja kuuleminen Kalatien teknistä suunnittelua on ohjannut ryhmä, johon kuulunut edustajia Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksesta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta ja PVO-Vesivoima Oy:stä. Suunnittelua on ohjattu hankkeen kanssakäymisportaalin/dokumenttipankin sekä suunnittelua ohjaavan ryhmän kokousten avulla. Hankkeen aikana v. 2011-2013 pidettiin yleisölle avoin esittelytilaisuus ja lisäksi Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus on erikseen tiedottanut ja ollut vuorovaikutuksessa suunnittelutyöstä Iin kunnan sekä Etelä- ja Pohjois-Iin kalastuskuntien kanssa. 1.6 Vesilain mukainen luvan tarve Kalatien rakentamiseen tarvitaan vesilain 3 luvun 3 :n mukaan lupa. 1.7 YVA-menettelyn tarve YVA-menettelyä ei tarvita, koska hanke on vähäinen, eikä siitä aiheudu laaja-alaisia vaikutuksia. Hanke ei ole laajuudeltaan YVA-asetuksen 713/2006, 6, kohdan 3 mukainen vesirakennushanke. 2 Vesistö 2.1 Vesistöalue Iijoki on yksi Pohjanmaan suurimmista joista ja kuudenneksi suurin jokivesistö koko Suomessa. Sivujokineen se virtaa Kuusamon, Posion, Ranuan, Taivalkosken, Suomussalmen, Pudasjärven, Yli-Iin ja Iin kuntien alueilla. Iijoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 14 191 km 2. Joen keskivirtaama on vuosien 1961 2008 välillä ollut 173 m 3 /s. Pääuoman kokonaispituus on 340 km ja korkeusero latvaosien ja merenpinnan välillä 250 m. Järvisyysprosentti vesistöalueella on 5,7 %. Suurimpia sivujokia ovat Iijoen alajuoksulta lukien Siuruanjoki, Livojoki, Korpijoki ja Kostonjoki. Sijainti ja valumaaluekartta on liitteenä 1. Valuma-alueen suurimpia järviä ovat Iijärvi (20,5 km 2 ), Kostonjärvi (43,7 km 2 ), Jongunjärvi (25,9 km 2 ), Puhosjärvi (23,7 km 2 ), Tyräjärvi (24,5 km 2 ), Irnijärvi (32,4 km 2 ) ja Livojärvi (33 km 2 ). Iijoen siirtyminen voimatalouskäyttöön alkoi vuonna 1959. Joen alaosa on rakennettu 70 km:n matkalta ja joessa on viisi voimalaitosta. Vesistön keski- ja yläosat on suojeltu koskiensuojelulailla. Raasakan voimalaitos sijaitsee Iijoen vesistön osa-alueen Raasakan alue nro 61.111 alaosalla, jossa valuma-alueen koko on 14 190,68 km 2 ja järvisyys 5,67 %. 2.2 Vedenkorkeudet Raasakan voimalaitoksella luvan mukainen HW on NN+21,00 ja alaraja on NN+19,00. Havaitut vuorokausikeskiarvon minimi ja maksimi voimalaitoksella ovat jaksolla 2000 2009 olleet NN+19,45 ja +20,92. Hetkittäin vesipinta on vaihdellut vielä enemmän. Ylävedenkorkeuden vaihteluväli (vuorokausikeskiarvo) Raasakan voimalaitospadolla on vuosina 2008 2009, 1.6 31.10 välisenä aikana, ollut NN+20,87...20,55 (pysyvyysväli 2 98,0 %) ja MW NN+20,73. Hetkittäin vesipinta on vaihdellut vielä enemmän. Raasakan lyhytaikaissäännöstely on muuttunut keväällä 2013 muutettujen kalanviljelylaitoksen vedenottorakenteiden www.maveplan.fi Sivu 8

myötä. Muutetut vedenottorakenteet mahdollistavat säännöstelyn toteuttamisen lähelle luvanmukaista alarajaa NN+19,00. 21,20 Raasakan yläveden ja säännöstelypadon yläveden pysyvyys 1.6.-31.10. jaksolta 2008-2009 HUOM. VAIN KAKSI VUOTTA 21,10 21,00 20,90 NN+ 20,80 Voimalaitos MW(1.6.-31.10.) NN+20,73 Säännöstelypato MW(1.6-31.10.) NN+20,80 20,70 20,60 20,50 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Pysyvyys % Alavedenkorkeus Raasakan voimalaitoksen alapuolella vaihtelee paljon, koska alaveteen vaikuttaa merkittävästi suuri virtaamavaihtelu, tulvat ja merivesi. Alavedenkorkeuden vaihteluväli (vuorokausikeskiarvo) Raasakan voimalaitoksella on vuosina 2000 2009, 1.6 31.10 välisenä aikana, ollut NN-0,71 NN+0,84 (pysyvyysväli 1,0 98,5 %). Vuorokausikeskiarvon minimi ja maksimi ovat vuosina 2000 2009 olleet NN-0,81 ja NN+2,6. Hetkittäin vesipinta on vaihdellut vielä enemmän. Raasakan voimalaitoksen alavesi 1.6.-31.10. jaksolta 2000-2009 1,5 1 0,5 Toimintaväli NN-0,71 (98,5 %) NN+0,84 (1%) NN+ 0 MW = NN-0,12 MW50% = NN-0,17-0,5-1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Pysyvyys % 2.3 Virtaamat Jakson 2000-2009 Raasakan 1.6. - 31.10. keskivirtaama on 133 m 3 /s ja MQ50% on 113 m 3 /s. Käyttöhistorian minimi- ja maksimivuorokausivirtaamat ovat olleet 14 ja 1429 m 3 /s. Virtaama voi olla 0 m 3 /s useita tunteja peräkkäin lähinnä yöaikaan. Voimalaitoksen rakennusvirtaama on 375 m 3 /s. Pysyvyyskäyrän mukaan ohijuoksutusta on noin 13 % ajasta eli keskimäärin 24 vrk kalannousuajasta (1.5.-31.10) jaksolla 2000-2012. www.maveplan.fi Sivu 9

2.4 Vedenlaatu, kuormitus ja ekologinen tila Teollista kuormitusta ei Iijoen vesistöalueella juuri ole ollut Taivalkoskella sijainneen Rautaruukki Oy:n Mustavaaran kaivoksen lopetettua toimintansa vuonna 1985. Adriana Resources Inc. suunnittelee kaivostoiminnan uudelleen aloittamista alueella. Tällä hetkellä Iijoen vesistöalueen kuormitus muodostuu lähinnä maa- ja metsätalouden aiheuttamasta hajakuormituksesta. Hajakuormituksen rehevöittävät vaikutukset näkyvät selvimmin Iijoen sivujokien, kuten Siuruanjoen, vedenlaadussa. Iijoen pääuomassa pitoisuuksien laimeneminen vähentää vedenlaatuvaikutuksia. Iijoen vesistöalueella jätevedenpuhdistamoja on kaikkiaan yhdeksän ja niistä asukasvastineluvultaan suurin sijaitsee Pudasjärvellä. Turvetuotannossa valuma-alueella oli vuonna 2007 yhteensä 6 506 ha (0,5 % vesistöalueen pinta-alasta). Pinta-aloihin sisältyvät tuotantopinta-alan lisäksi kuntoonpanovaiheen alat ja ne tuotannosta poistuneet alat, jotka eivät ole vielä siirtyneet muuhun maankäyttöön. Kalalaitoksia oli vuonna 2007 Iijoen yläosalla yhteensä 14. Lisäksi kaksi kalankasvatuslaitosta sijaitsee Iijoen alaosalla. Suurin fosforikuormituksen lähde Iijoen valuma-alueella on maatalous. Typpikuormituksesta suurin osa tulee laskeumana (Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2010-2015). Iijoen fosforikuormitus Iijoen typpikuormitus Maatalous 41,1 % Laskeuma 35,9 % Metsätalous 28,8 % Maatalous 32,2 % Haja-asutus 13,0 % Metsätalous 16,0 % Laskeuma 10,0 % Taajamat 4,7 % Kalankasvatus 4,3 % Turvetuotanto 4,5 % Turvetuotanto 2,2 % Haja-asutus 3,3 % Taajamat 0,5 % Kalankasvatus 3,1 % Iijoen alajuoksu on kokonaispitoisuuksien mukaan fosforin osalta melko rehevöitynyt ja typen osalta lievästi rehevöitynyt. Kasviplanktonin kasvua rajoittaa jokisuulla useimmiten typpi, toisinaan loppukesästä myös fosfori. Joen keskijuoksu on vain lievästi rehevöitynyt (Heinimaa ym. 1998). Iijoen vähäjärvisyyden vuoksi virtaamavaihtelut sekä veden laadun vaihtelut voivat olla suuria. Iijoen vesi on lievästi hapanta. Iijoen alaosalla vesi on humuspitoista ja väriltään ruskeaa. Veden väri on alajuoksulla tummempi kuin yläjuoksulla. Myös veden kyky vastustaa happamoitumista on tulvakausia lukuun ottamatta hyvällä tai erinomaisella tasolla. Pääuoman vesi kuului vuosien 2000 2003 käyttökelpoisuusluokituksessa luokkaan hyvä. Sivu-uomista Livojoen, Kostonjoen ja Korpijoen vedenlaatu on hyvä. Iijoen suurimman sivu-uoman Siuruanjoen ja sen useimpien sivu-uomien vedenlaatu on tyydyttävä. Ekologinen tila Iijoen alaosalla noin 90 kilometrin osuus rannikolta Kipinänkoskeen saakka on nimetty voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi, jonka ekologinen tila arvioidaan suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Iijoen alaosan ekologinen tila on tyydyttävä. Muilta osin Iijoen pääuoman ekologinen tila on hyvä. Iijoen sivu-uomista Livojoki on luokiteltu erinomaiseksi. Siuruanjoen ala- ja keskiosat ovat hyvässä ja yläosa tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Kostonjoen tila on hyvä. Korpijoki- Korvuanjoen ekologinen tila on alaosalla tyydyttävä ja yläosalla erinomainen. Pienemmistä sivu-uomista Martimonjoen tila on hyvä ja Kivarinjoen tyydyttävä. Iinattijoki-Hirvasjoki- Naamanganjoki luokiteltiin ekologiselta tilaltaan hyväksi. Iijoen vesistöalueen suurista järvistä erinomaisia olivat mm. Livojärvi, Jongunjärvi, Puhosjärvi ja Iijärvi. Tyräjärven tila oli hyvä. www.maveplan.fi Sivu 10

Iijoen alaosa 90 km matkalla on voimakkaasti muutettu vesimuodostuma, jonka ekologinen tila suhteutetaan parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Iijoen alaosa luokiteltiin tyydyttäväksi. 2.5 Maaperä Maaperä Iijoen vesistöalueella on Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkarttojen mukaan pääosin moreenimuodostumaa ja harju-, delta-, reunamuodostumaa (soraa, hiekkaa). Kuva 1. Maaperä Iijoen vesistöalueella (ympäristö.fi) 2.6 Kalasto, ravusto ja kalastus Ennen voimalaitosrakentamista Iijoki oli yksi maamme merkittävimmistä vaelluskalavesistöistä; kalataloudellisesti tärkeimpiä jokeen kudulle nousseita kalalajeja olivat lohi, meritaimen, vaellussiika ja nahkiainen. Näistä ainoastaan nahkiaiskanta on säilynyt luonnonkantana ylisiirron avulla; muut vaelluskalakannat jäivät kalanviljelyn ja istutusten varaan. Lohi nousi Iijoen pääuomassa ainakin Taivalkosken Jokijärvelle asti ja sivujoista Koston-, Livoja Pärjänjokeen sekä jossakin määrin myös Korpijokeen. Luonnontilaisessa Iijoessa on arvioitu olleen noin 1900 hehtaaria lohen kutu- ja poikastuotantoalueita. Parhaimmat perinteiset lohen lisääntymisalueet sijaitsivat Iijoen pääuomassa Kipinänkoskien ja Livojokisuun sekä Kurjen ja Taivalkosken välisillä koskialueilla. Myös taimen ja vaellussiika (ns. kesäsiika) nousivat Iijoen latva-alueille asti. www.maveplan.fi Sivu 11

Alaosan voimakkaasta rakentamisesta huolimatta Iijoen vesistössä on edelleen jäljellä yli 700 hehtaaria lohikalojen tuotantoon soveltuvia virtavesialueita. Lisäksi Iijoen alkuperäistä lohikantaa on onnistuttu säilyttämään viljelylaitoksissa. Kalakantarekisterin mukaan harjus on Iijoen vesistöalueilla yleinen ja sen tulevaisuus näyttää turvatulta. Vaeltavia taimenkantoja on Loukusanjoessa, Kostonjärvessä, Kynsijärvessä, Tervajärvessä ja Lylyjoessa. Järvien kannat ovat kokonaan istutusten varassa. Jokien vaeltavat taimenkannat ovat myös istutuksin tuettuja. Paikallisia purotaimenkantoja on sekä Iijoen pääuomassa että sivu-uomissa. Harvinaistuvan purotaimenen esiintyminen on keskittynyt yläjuoksun kirkasvetisiin ja niukkaravinteisiin sekä suhteellisen luonnontilaisiin latvapuroihin, joissa sen kannat ovat paikoin vahvoja. Alkuperäisiä purotaimenkantoja on Iijoen pääuomassa, Ohtaojassa, Pirinojassa, Pärjänjoessa, Raatejoessa, Majapurossa ja Askanjoessa. Ohtaojan, Pirinojan, Raatejoen, Majavapuron ja Askanjoen kannat ovat omavaraisia eli luontaisen lisääntymisen varassa eläviä. Muutoin purotaimenkantoja tuetaan istutuksin. Alkuperäiset kannat ovat Pärjänjoella luokiteltu taantuneeksi ja Pirinojan kanta on puutteellisesti tunnettu. Muut alkuperäiset kannat ovat erittäin uhanalaisia. Istutuksin tuettujen kantojen uhanalaisuutta ei ole arvioitu. Muikkukannat ovat puutteellisesti tunnettuja. Iijoen vesistön latvajärvissä sitä kuitenkin on (Kaukoranta ym. 1998). Muita joessa esiintyviä kalalajeja ovat (Pohjanmaan tutkimuspalvelu 1998): Lohi Järvitaimen Purotaimen Meritaimen Harjus Ahven Made Mutu Kivisimppu Kivennuoliainen Nahkiainen Hauki Siika Kuore Lahna Salakka Ruutana Seipi Särki Kymmenpiikki Kolmipiikki Kiiski Ankerias Särki esiintyy useissa valuma-alueen järvissä valtalajina, joka on merkki vesistöalueen rehevöitymisestä (Koekalastus 1992). Pääuoman rakentamattomassa osassa yleisin saaliskala on hauki. Saalislajisto koeverkkokalastuksissa Iijoen järvissä vuosina 1990-1992 Särki 61,3 % Ahven 15,5 % Hauki 7,9 % Siika 5,9 % Kiiski 4,5 % Lahna 2,0 % Muut; salakka, muikku, taimen, harjus, made, seipi 2,9 % Joen alkuperäistä lohikantaa ylläpidetään yksinomaan emokalaviljelyllä kalanviljelylaitoksella geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Vesivoimatalouden velvoiteistutuksina Iijokeen istutetaan vuosittain lohen, meritaimen ja siian vaelluspoikasia. Lisäksi Raasakan padon yläpuolelle nostetaan vuosittain 60 000 nahkiaista lisääntymisalueilleen (Voimalohi 1996). Iijokea on pidetty yhtenä Suomen merkittävimmistä nahkiais- ja rapujoista. Jokirapu ei ole Iijoen al- www.maveplan.fi Sivu 12

kuperäistä lajistoa, vaan se kotiutettiin sinne Oulun maatalouskeskuksen toimesta vuonna 1982 (Pohjanmaan tutkimuspalvelu 1998). Rapurutto on tuhonnut kuitenkin valtaosan rapukannoista 1980- ja 1990-luvuilla, eikä sen pyynnillä ole enää suurta taloudellista merkitystä (Iijoen vesistön...1997). Pohjois-Pohjanmaan arvokkaiksi luokitelluista pienvesistä yli 80 % sijaitsee juuri Iijoen latvaosissa Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven kunnissa. Korvuanjoessa esiintyy jokihelmisimpukkaa, mutta uittoperkausten ja metsäojitusten vuoksi sen kanta on romahtanut vain murtoosaan alkuperäisestä. Jokihelmisimpukka eli raakku on uhanalainen ja luonnonsuojelulailla rauhoitettu eläin. Korvuanjoki on yksi kohde EU:n Life Nature -projektissa, jonka tavoitteena on jokihelmisimpukkaa sisältävien jokien entisöinti. 2.7 Kasvillisuus Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän mukaan kalatiealueella eikä lähialueilla ole uhanalaisia tai suojeltavia kasveja. Tämän hankkeen yhteydessä tarkempaa kasvillisuuskartoitusta ei ole tehty, koska hankkeella ei ennalta arvioiden ole haitallista vaikutusta alueen kasvillisuuteen rakennetulle voimalaitosalueelle sijoittuvaa kalatien rakentamisaluetta lukuun ottamatta. 3 Suunnittelu- ja vaikutusalue 3.1 Yleistä Iijoen pääuomassa on viisi voimalaitosta, jotka ovat alajuoksulta ylöspäin lukien Raasakka, Maalismaa, Kierikki, Pahkakoski ja Haapakoski. Suunniteltu kalatie sijoittuu Raasakan voimalaitosalueelle. Kalatie on suunniteltu sijoittuvan pääosin PVO-vesivoima Oy:n omistamille aleille ja voimayhtiö on antanut luvan kalatien rakentamiselle suunnitelluille alueille. 3.2 Suojelukohteet erityiskohteet ja pohjavesialueet Kalatien suunnittelu- tai vaikutusalueilla ei ole suojelukohteita tai rekistereissä suojelua vaativia kasvi- tai eläinlajeja. Alueilla ei ole myöskään pohjavesialueita, luonnonsuojeluohjelmaalueita eikä Natura-kohteita tai maisemallisesta arvokkaiksi arvioituja kohteita eikä vesilain 2. luvun 11 :ssä tarkoitettuja luontotyyppejä. 3.3 Voimassaolevat luvat Kalatien suunnittelu- ja vaikutusalueella olevan Raasakan voimalaitosta koskevia lupapäätöksiä ovat mm.: PSVEO 22.07.1969 PSVEO 24.05.1996 (3. koneisto) VYO 27.12.1996 (lopputarkastus, korvaukset) KHO 22.01.1998 (valituslupa) Tämän suunnitelman liitteenä 5 on Iijoen voimalaitosten lupaehtojen mukaiset padotus-, juoksutus-, kirjaamis- ja raportointimääräykset. 3.4 Kaavat ja suojelualueet Raasakan voimalaitoskalatien suunnittelu- ja vaikutusalueilla ei ole voimassa olevaa asemakaavaa mutta alueet kuuluvat MRL:n mukaiseen yleiskaava-alueeseen. www.maveplan.fi Sivu 13

Alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on tullut lainvoimaiseksi Korkeimman hallinto-oikeuden 25.8.2006 tekemällä päätöksellä. Paikkatietoikkunan maakuntakaavakartan mukaan: - Raasakan voimalaitoksella on kohdemerkintä energiahuoltoalueesta - alue kuuluu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen - alue kuuluu maaseudun kehittämisen kohdealueeseen mk-1, Iijokilaakso* *yksityiskohtaisessa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon, luonnontilaisen jokivesistön koko valuma-alueen vedenlaadun turvaamiseen sekä ulkoilureitistöjen kehittämiseen. Hankkeen suunnittelu- eikä vaikutusalueella ole suojelualueita. 3.5 Kulkuyhteydet, johdot ja kaapelit sekä rakenteet Voimalaitospadolle kulkuyhteys on Virkkulantieltä mt8511, sekä pohjoisen että etelän suunnasta. Suunniteltu kalatie alittaa Virkkulantien voimalaitospadon eteläpuolelta, voimalaitosalueella voimalaitoksen alatasanteelle johtavan tien sekä yläaltaan patopengertien. Suunnitellun kalatien vaikutusalueella on useita ilma- ja maajohtoja, joista osa on suurjännitejohtoja. Kaapelit omistaa PVO-Vesivoima Oy. Johtotieto Oy:ltä saatujen tietojen mukaan muita kaapeleita ei suunnitellun kalatien vaikutusalueella ole. Johtotieto Oy:n kaapelikarttojen mukaan lähimmät muut kaapelit ovat Soneran kaapeleita ja ne sijaitsevat yli 300 m etäisyydellä voimalaitoksesta. Virkkulantien linjalla on Käyräkankaan vesiosuukunnan omistama vesijohto. Mahdolliset muutostyöt tehdään omistajan hyväksymällä tavalla. Voimalaitospadon ja siihen liittyvät rakenteet omistaa PVO-Vesivoima Oy. Kaikki kaapelit ja johdot on kartoitettava ennen rakennustyön urakkalaskentavaihetta. Raasakan voimalaitosalueella on kalankasvatusaltaita alakanavan pohjoispuolella. 3.6 Vesivoima, vedenotto, vesiliikenne ja uitto Iijoen pääuomassa viisi voimalaitosta, Raasakka, Maalismaa, Pahkakoski, Kierikki ja Haapakoski, jotka kaikki omistaa PVO-Vesivoima Oy. Iijoen vesistöalueella uitto on loppunut ja Iijoen vesistöalueen uittosäännöt on kumottu. Iijoella on pääuoman lisäksi noin 15 sivu- ja latvahaaraa, joissa on ollut omat uittosäännöt. Iijoen vettä ei käytetä talousveden valmistukseen. Kalatien rakentamis- ja vaikutusalueen vesiliikenne on satunnaista vapaa-ajan veneilyä. 4 Suunnitellut työt ja toimenpiteet 4.1 Yleistä Kalatien tyypiksi valittiin betonirakenteinen noin 620 m pitkä pystyrakokalatie, joka koostuu ylhäältä päin lukien ylä-altaasta ja padon lävistyksestä, pitkästä vaakapohjaisesta kouruosuudesta, joka alittaa Virkkulantien, sen alapuolisesta pystyrako-osuudesta sekä alimpana olevasta muita selvästi suuremmasta ala-/lisävesitysaltaasta. Kalatie aidataan ympäriinsä ja kalatien www.maveplan.fi Sivu 14

reunoille rakennetaan kävelyritilätasot. Tiealituksissa luiskien alueet katetaan harvalla verkolla ja tien reunat varustetaan tiekaiteilla. Kalatien suunnitelmapiirustukset ovat liitteinä 3.1 ja 3.2. Kalatien sisääntuloaukot sijoitettiin voimalaitoksen alakanavan etelärannalle RKTL:n tekemien kalojen käyttäytymistutkimusten suositusten mukaisesti noin 32 ja 52 m päähän voimalaitospadon alareunasta, mahdollisimman optimaaliseen paikkaan alueelle, jossa virtausnopeus on sopiva ja kalat löytävät kalatien sisääntuloaukon mahdollisimman helposti ja mahdollisimman lyhyellä viiveellä. Pystyrako-osuus lähtee nousemaan keskimääräisesti noin 5 % kaltevuudessa rannan puolella lähes alakanavan suuntaisesti länttä kohti noin 60 m, josta se kääntyy loivasti alakanavasta poispäin etelää kohti alittaen voimalaitostien ja ulottuen lähelle voimalinjoja. Voimalinjan vierestä pystyrako-osuus kääntyy loivasti kohti voimalaitosrakennusta, kulkien voimalinjan ali lähelle voimalaitoksen kytkinrakenteita ja Virkkulantien patoluiskaa. Kytkinrakenteiden eteläpuolella pystyrako-osuus kääntyy loivasti kaartaen poispäin voimalaitoksesta Virkkulantien suuntaisesti patoluiskalle jatkuen siitä Virkkulantin alituskohtaan. Kalatie alittaa Virkkulantien vaakapohjaisena kouruna noin 105 m päässä voimalaitosrakennuksen reunasta. Tiealituksen jälkeen vaakapohjainen kouru jatkuu yläaltaan patopenkereen suuntaisesti lähes itää kohti noin 125 m päähän Virkkulantiestä. Tämän jälkeen kalatie kääntyy kohtisuoraan yläallasta ja patopengertä kohti ja jatkuu pystyrako-osuutena yläaltaaseen asti alittaen patopenkereen. Kalatien ohjausta varten rakennettava automatiikkakeskus sijoitetaan voimalaitoksen sisätiloihin PVO-Vesivoiman Oy:n kanssa sovittavaan paikkaan tai erikseen rakennettavaan ohjauskeskukseen. Alimman ja ylimmän kalatiealtaan päällä on sähkökaapit, joissa on paikallisohjaukset. 4.2 Kalatien rakenteet 4.2.1 Yläallas ja poistumisaukko Kalatien yläpäässä poistumisaukon 1 kohdalla on sisämitoiltaan 9,4 m pitkä ja 2,8 m leveä betoninen tasapohjainen yläallas. Altaan sisäpohja tehdään tasoon N2000+18,55 ja altaan ulkoseinien yläreunat ulotetaan vähintään padon tiivistelinjalle asti vähintään patopenkereen tiivisteen yläreunan tasolle. Poistumisaukon 2 kohdalla on 2,8 m levyinen betoninen tasapohjainen yläallas, mutta sen tasainen pohja ulottuu tasossa N2000+17,55 patopenkereen ali tasapohjaiselle pitkälle kouruosuudelle asti. Altaan ulkoseinien yläreunat ulotetaan vähintään padon tiivistelinjalle asti vähintään patopenkereen tiivisteen yläreunan tasolle. Yläaltaiden vedenpuoleiseen betoniseinään tehdään kiinteä 0,6 m leveä settiurilla varustettu ylimmän altaan pohjan tasoon asti ylhäältä auki oleva rako (virtausaukko). Poistumisaukon 1 raon kiinteä betonikynnys on tasolla N2000+18,75. Poistumisaukon 2 raon kiinteä betonikynnys on tasolla N2000+17,75. Rakoja kavennetaan settiuriin laitettavilla virtaaman säätöluukuilla, joissa on virtausaukkona 0,45 m leveä pohjaan asti auki oleva ja yläaltaan vedenpinnan yläpuolelle auki asti oleva aukko. Aukoissa voidaan halutessa käyttää säätöluukkuja/-settejä, joilla virtaama-aukkoa madalletaan 0 1 m, jolloin kalatiehen menevä vesimäärä pienenee. Virtausaukon ylävedenpuolella kiinteän raon leveys kasvaa 0,9 m levyiseksi altaan pohjan tasolle asti auki olevaksi raoksi. Tämä rako varustetaan kaksilla settiurilla, joista sisemmät on automaattista sulkuluukkua ja ulommat kalalaskuria (tai muuta tutkimusvälineistöä) varten. Automaattisilla sulkuluukuilla kalatie voidaan sulkea tai automaation ohjaamana käyttää myös virtaaman säätöön, jolloin kalatiehen menevä virtaama voidaan pitää vakiona. Alustavan maaperätiedon perusteella yläallas voidaan rakentaa ilman pohjanvahvistustoimenpiteitä maanvaraisesti perusmaan päälle rakennettavan arinakerroksen varaan. Routimisen es- www.maveplan.fi Sivu 15

tämiseksi yläaltaan rakenteet routaeristetään. Allas on varustettu kävelyä ja huoltotöitä varten ritilätasoilla ja reunakaiteilla. 4.2.2 Pystyrako-osuus Yläaltaan alapuolella on poistumisaukon 1 kohdalla noin 30 m pitkä betoninen pystyrakoosuus, ja poistumisaukon 2 kohdalla noin 30 m pitkä tasapohjainen kouruosuus, jotka läpäisevät maapadon/pengertien. Näiden alapuolella on noin 200 m pitkä tasapohjainen betoninen kouruosuus, joka läpäisee Virkkulantien penkereen. Tasapohjaisen kourun sisäleveys on 2,8 m ja vesisyvyys 2 3 m. Tasapohjaista rauhallisen virtauksen osuutta voidaan käyttää kalojen tutkimukseen ja seurantaan sijoittamalla sinne tutkimuslaitteistoa ja tekemällä kourun etelänpuoleiseen seinään seurantaikkunoita. Tasapohjaisen kouruosuuden alapuolella on noin 400 m pitkä betoninen pystyrako-osuus joka alittaa voimalaitostien. Pystyrako-osuudet koostuvat peräkkäisistä sisämitoiltaan 3,5*2,8 m (pit*lev) kokoisista altaista ja niiden välisistä pystyraoilla varustetuista betonisista kynnyksistä. Kynnyksien toiseen reunaan tehdään 0,45 m leveät pohjaan asti auki olevat settiurilla varustetut pystyrakoaukot. Pystyrakoaukkojen alapuolelle altaiden seiniin tehdään seinästä 0,225 m ulostulevat virtauksenohjauspalkit 0,45 m etäisyydellä kynnyksen alavirranpuoleisesta reunasta. Pystyaukkojen settiurissa voidaan käyttää virtauksensäätä levyä riippuen kalatiehen johdettavan virtaaman suuruudesta. Pystyrako-osuuden pohja tehdään kaltevuuteen noin 5,4 %. Mutkien alueilla altaat ovat hieman muita suurempia ja ne toimivat samalla lepoaltaina. Alustavan maaperätiedon perusteella pystyrako-osuus voidaan rakentaa osittain louhittavan kallion ja osittain perusmaan hiekkamoreenin päälle rakennettavan arinakerroksen varaan ilman pohjanvahvistustoimenpiteitä. Routimisen estämiseksi pystyrako-osuuden rakenteet routaeristetään ainakin niillä osuuksilla missä rakenteiden alapuolelle jää routivia maita. Pystyrako-osuus varustetaan kävelyä ja huoltotöitä varten ulkoreunoille sijoitettavilla ritilätasoilla sekä reunakaiteilla molemmin puolin. Pystyrakoaltaissa ja kynnyksien raoissa vesisyvyys vaihtelee kalatien toiminta-aikana välillä 1,5 3 m ja putousero altaiden välillä on 0,2 m. Kynnysten välistä putouseroa voidaan haluttaessa kasvattaa kalatien rakentamisvaiheessa kasvattamalla kynnysten välistä etäisyyttä. 4.2.3 Padon lävistys ja tiesillat Kalatien rakenteet viedään maapadon/pengertien läpi yläaltaaseen betonisina rakenteina noin 125 m etäisyydellä Virkkulantiestä itään. Padon lävistyksen sulkuaukko on maapadon yläaltaan puolella yläaltaan vedenpuoleisessa seinässä. Kalatien rakenteet liitetään maapatoon tiiviisti teräsponttiseinän avulla. Padon lävistyksen kohdalle tehdään silta ylikulkua varten. Silta varustetaan tiekaiteilla ja sen kantavuus mitoitetaan yleisen tien kuormien mukaan. Kalatien altaat katetaan pato-/tieluiskien alueilla harvalla verkolla. Kalatien rakenteet viedään Virkkulantien läpi betonisina rakenteina noin 105 m päässä voimalaitosrakennuksen reunasta. Alituksen rakenteet tulevat noin 6,5 m syvään leikkaukseen. Lävistyksen kohdalle tehdään silta ylikulkua varten. Silta varustetaan tiekaiteilla ja sen kantavuus mitoitetaan yleisen tien kuormien mukaan. Kalatien altaat katetaan tieluiskien alueilla harvalla verkolla. Kalatien rakenteet viedään voimalaitostien ali betonisina rakenteina noin 100 m päässä voimalaitosrakennuksesta. Silta varustetaan tiekaiteilla ja sen kantavuus mitoitetaan yleisen tien kuormien mukaan. 4.2.4 Ala-allas ja sisäänkäynti Pystyrako-osuuden alapuolella heti alakanavan vieressä rannan puolella on noin 20*10*10 m (pituus joen suunnassa * leveys * korkeus) kokoinen betoninen tasapohjainen päältä avonainen ala-allas. Altaan sisäpohja tehdään tasoon N2000-4,57 ja altaan ulkoseinien yläreunat ulo- www.maveplan.fi Sivu 16

tetaan tasolle N2000+4,50. Ala-allas on neliosainen. Sisäänkäyntien aukkojen yläpuolella on sisäänkäyntialtaat, joiden läpi virtaa sekä pumpattava lisävesivirtaama että kalatien kautta tuleva virtaama. Sisäänkäyntialtaiden yläpuolella on virtaamien jakoallas / kalatien kautta tulevan virtaaman vaimennusallas, johon läpivirtausseinän läpi johdetaan vaimennettuna pumpattava lisävesivirtaama. Läpivirtausseinän takana on lisävesipumppauksen vaimennustila. Alakanavan reunalle altaan ylä- ja alavirranpuoleisiin nurkkiin tehdään kiinteät 2 m leveät settiurilla varustetut ylhäältä auki olevat raot (kalojen sisäänkäyntiaukot). Rakojen kiinteä kynnys on tasolla N2000-2,37. Settiurissa käytetään sulkuluukkua jolla kalatie voidaan tarvittaessa sulkea huoltojen tms. töiden ajaksi. Sisäänkäyntiaukkojen kohdalle altaan sisäpuolelle rakennetaan kahdet settiurat altaan pohjalta ala-altaan ala altaan yläreunalle asti. Settiurissa käytetään automaation ohjaamana 2 m korkeita säätölevyjä, joilla ala-altaan ja joen alakanavan vesipinnan ero voidaan pitää haluttuna vakiona ja ulosvirtaus on halutulle kalalajille mahdollisimman optimaalinen ja selkeästi havaittavissa. Altaan keskivaiheille alakanavan ja lisävesipumppauksen vaimennustilan väliseen seinään lähelle pohjan tasoa tehdään kolme pumppausaukkoa. Aukkojen alakanavan puolelle sijoitetaan kolme läpivirtauspumppua, joilla kalatien sisääntuloaukkoihin voidaan johtaa pumppaustilan ja ritiläseinän kautta 0 6 m 3 /s lisävirtaama. Alimman kalatiealtaan sekä pumppauksen vaimennusaltaan huoltoja ja korjauksia varten rakennetaan tikkaat joita pitkin altaisiin pääsee kulkemaan. Allas on varustettu kävelyä ja huoltotöitä varten ritilätasoilla ja reunakaiteilla. Alustavan maaperätiedon perusteella ala-allas rakennetaan louhittavan kallion päälle rakennettavan arinakerroksen varaan ilman pohjanvahvistustoimenpiteitä. Allas louhitaan ja ankkuroidaan alapuoliseen kallioon. 4.3 Hydraulinen mitoitus Kalojen aktiivisten liikkumisajankohtien mukaan kalatien tulisi toimia vuosittain ainakin 1.5. 31.10 välisenä aikana. Alavedenkorkeus Raasakan voimalaitoksen alapuolella vaihtelee paljon, koska alaveteen vaikuttaa merkittävästi suuri virtaamavaihtelu, tulvat ja merivesi. Alavedenkorkeuden vaihteluväli (vuorokausikeskiarvo) Raasakan voimalaitoksella on vuosina 2000 2009, 1.6 31.10 välisenä aikana, ollut N2000+0,05 +1,60 (pysyvyysväli 1,0 98,5 %). Vuorokausikeskiarvon minimi ja maksimi ovat vuosina 2000 2009 olleet N2000-0,05 ja N2000+3,36. Hetkittäin vesipinta on vaihdellut vielä tätäkin enemmän. Suunnittelun mitoittavaksi alaveden vaihteluväliksi valittiin N2000+0,05 +1,60, jolloin kalatie toimii optimaalisesti lähes koko käyttöajan. Alaveden ollessa mitoittavaa tasoa alempana kalatien toiminta voi nousevasta kalalajista riippuen lievästi heikentyä koska alimmissa pystyraoissa vesikynnykset kasvavat halutusta. Alaveden ollessa mitoittavaa tasoa ylempänä kalatien houkuttelevuus voi lievästi heikentyä koska alimmassa kynnyksessä vesikynnys pienenee haluttua pienemmäksi. Ylävedenkorkeuden vaihteluväli (vuorokausikeskiarvo) Raasakan voimalaitospadolla on vuosina 2008 2009, 1.6 31.10 välisenä aikana, ollut N2000+21,63...+21,31 (pysyvyysväli 2 98,0 %) ja MW N2000+21,49. Raasakan lyhytaikaissäännöstely on muuttunut keväällä 2013 muutettujen kalanviljelylaitoksen vedenottorakenteiden myötä. Muutetut vedenottorakenteet mahdollistavat säännöstelyn toteuttamisen lähelle luvanmukaista alarajaa N2000+19,76. Suunnittelun mitoittavaksi yläveden vaihteluväliksi valittiin N2000+19,65...+21,65, jolloin kalatie toimii optimaalisesti koko käyttöajan. www.maveplan.fi Sivu 17

Hydrologiset olosuhteet eivät aseta esteitä kalateiden toiminnalle. Kalatien vesitiet on mitoitettu siten, että kalat voivat edetä uimalla niiden kautta. Kalatien poistumisaukkoina (kalatien vedenottoaukkona) on kaksi 0,45 m leveää aukkoa. Kummassakin aukossa aukon yläpuolella vesisyvyys on kalatien toiminta-aikana 1,9 2,9 m ja putousero joen ja kalatien ylimmän altaan välillä on 0,2 m. Poistumisaukon 1 raon kiinteä betonikynnys on tasolla N2000+18,75. Poistumisaukon 2 raon kiinteä betonikynnys on tasolla N2000+17,75. Poistumisaukkojen sulkuluukkuja säädetään automaattisesti, jolloin kalatiehen voidaan ylävedenpinnasta riippumatta juoksuttaa aina tasainen 2 m 3 /s virtaama, tai käytettäessä raoissa 1 m korkuisia settejä tasainen 1,28 m 3 /s virtaama. Jos sulkuluukkuja ei käytetä virtaaman säätöön, tulee kalatiehen painovoimaisesti alla olevan taulukon mukainen virtaama. Poistumisaukon 1 toimintavälillä Vedenkorkeus N2000+ virtaama ilman settilevyä m 3 /s HW 21,65 2,0 1,28 MW 21,49 1,86 1,14 NW 20,65 1,28 0,56 Poistumisaukon 2 toimintavälillä Virtaama 1 m korkealla settilevyillä m 3 /s Vedenkorkeus N2000+ virtaama ilman settilevyä m 3 /s HW 20,65 2,0 1,28 NW 19,65 1,28 0,56 Virtaama 1 m korkealla settilevyillä m 3 /s Kalatiehen johdettava optimaalinen juoksutusmäärä ja ajankohta sovitaan hakijoiden ja perustettavan asiantuntijaryhmän kesken. Kalatien pystyrakoaltaat on mitoitettu niin, että altaiden vaimennussuhde on keskimäärin noin 150 W/m 3. Kalatien alapäässä sisäänkäyntiaukkoina on kaksi 2 m leveää ylös asti avointa settiurilla varustettua rakoa. Kalatien ulosmenoaukkoihin voidaan johtaa kalatien kautta tulevan virtaaman lisäksi pumppaustilan ja ritiläseinän kautta 0 8 m 3 /s lisävirtaama. Sisäänkäyntiaukkojen kynnyskorkeutta säädetään altaan sisäpuolisilla säätöluukuilla pumpattavan virtaaman mukaisesti niin että ala-altaan ja joen alakanavan vesipinnan ero pidetään haluttuna vakiona. 4.4 Rakentaminen Työalueelta raivataan puustoa ja pensaita vain työn toteutuksen kannalta välttämättömältä alueelta. Raivausjätteet kuljetetaan pois. Kalatien rakentaminen toteutetaan työpatojen suojassa kuivatyönä. Kalatien ylimmän altaan yläpuolelle yläkanavaan rakennetaan työpato teräsponttilevyistä tai moreenitiivisteisenä maapatona. Tiivisteosa ulotetaan vähintään olevan padon tiivisteen yläreunan tasolle. Kalatien ala-altaan ja alakanavan väliin rakennetaan työpato teräsponttilevyistä, niin että alakanavan virtausala pienenee mahdollisimman vähän. Työpadon harja ulotetaan vähintään tasolle N2000+4,50. Kalatien alueelta leikataan perusmaan moreenit suunniteltuun tasoon ja tai kalliopintaan asti. Perusmaan leikkauksista osa voidaan käyttää kalatien ulkopuolisiin täyttöihin ja maisemointiin. Ylimääräiset massat kuljetetaan pois läjitykseen. www.maveplan.fi Sivu 18

Perusmaan leikkauksen jälkeen kallio louhitaan suunniteltuun tasoon. Räjäytystyöt tehdään hyväksytyn räjäytyssuunnitelman mukaan. Kaikki louhitut pinnat rusnataan ja kaikki näkyville jäävät terävät reunat tasataan. Kalliolouhos voidaan murskata, jolloin suurin osa voidaan käyttää kalatien rakennekerroksiin. Ylimääräiset louhosmassat kuljetetaan pois läjitykseen. Kulku voimalaitosalueelle varmistetaan koko rakentamisen ajan tarpeen mukaan rakennettavia kiertoteitä pitkin. Virkkulantien alitus pyritään toteuttamaan mahdollisimman nopeassa aikataulussa ja kiertotie rakennetaan alituksen kohdalla Virkkulantien itäpuolelle. Betonirakenteet tehdään paikallavaluina. Betonirakenteiden kaikki nurkat viistetään. Rakentamisen jälkeen työpadot puretaan, alue maisemoidaan ja ylimääräiset massat kuljetetaan pois läjitykseen. Kalatiessä järjestetään teknisten rakenteiden valmistuttua koejuoksutus, jossa kalatien ja rakenteiden toimivuus tarkistetaan. Mukana on kalatalouden asiantuntija ja tarvittaessa tehdään virtausnopeuden mittauksia. Tarvittaessa kalatietä korjataan. Rakentamisajankohta on sulan maan aikaan kevättulvien jälkeen. Työnaikainen kulku rakentamisalueelle tapahtuu suoraan yleiseltä Virkkulantieltä sekä voimalaitokselle menevää yksityistietä pitkin. Työnaikaista vedenlaadun tarkkailua ei hakijan käsityksen mukaan tarvita koska kalatie rakennetaan kuivatyönä työpatojen suojassa. Työpatojen rakentamisen aikana voimalaitoksia pyritään juoksuttamaan niin että työpatojen rakentamiselle on juoksutuksista mahdollisimman vähän haittaa. Työpatojen rakentaminen tulee toteuttaa niin että siitä ei aiheudu haittaa voimalaitospadon kunnossapidolle tai tarkkailulle. Työpadot kuuluvat patoturvallisuuslain piiriin ja patosuunnitelmat sekä tarkkailuohjelmat on hyväksytettävä patoturvallisuusviranomaisella ennen rakentamisen aloittamista. 4.5 Kalatien toiminta Kalatien käyttöä varten perustetaan asiantuntijaryhmä kehittämään kalatien toimivuutta ja käyttöä. Kalatien toimintaa ohjaa voimalan alapuolelle asennettavat havaintolaitteet. Keväällä jäiden lähdettyä ja veden lämpötilan noustua lähelle 10 astetta kalatien kunto tarkistetaan ja yläpään sulkuluukku avataan. Syksyllä kalatien ylimmässä kynnyksessä oleva aukko suljetaan sulkuluukulla. Teknisesti kalatietä voidaan käyttää aina, kun yläallas ei ole jääpeitteinen, eli kalatie voidaan ottaa käyttöön keväällä heti jäiden sulettua ja pitää toiminnassa siihen saakka, kunnes yläallas syksyllä jäätyy kalatien vedenottoaukon vieressä. Käytännössä veden lämpötila määrää ajan, jolloin kalateitä kannattaa pitää auki keväällä ja syksyllä. Veden lämpötilan ollessa alle 7 astetta kaloja nousee enää satunnaisesti. Kalatie suositellaan pidettäväksi auki vähintään 1.5. 31.10. välisenä aikana. 4.6 Kalatien toteutus ja kustannukset Arvioitu rakentamistyön kestoaika on 12 24 kk. Raasakan voimalaitospadon kalatien urakkakustannukset on arvioitu maaleikkaus-, kalliolouhinta- sekä suunniteltujen betonimäärien perusteella. Ala- ja yläaltaan rakentaminen varusteineen maksaa noin 1,4 milj., kalatien pystyrako-osuus maksaa varusteineen noin 60 000 / nousumetri ja tienalitukset 60 000 / kpl. Tällöin kalatien investoinnin urakkakustannukset ovat yhteensä noin 2,9 3,1 milj. (alv 0 %). www.maveplan.fi Sivu 19

Kalateiden käyttökustannukset koostuvat rakenteiden kunnossapidosta, syksyllä ja keväällä kalateiden sulkemisesta ja avaamisesta. Lisäksi kuluja aiheutuu laitteiden energiatarpeesta ja laitteiden huollosta. Kevät- ja syystöiden kulut ovat noin 3000 4000 euroa/vuosi. Laitteiden tarkastus ja sihtien puhdistus (1 tarkastuskäynti/ viikko) noin 3000 euroa/vuosi. Laitteiden sähkökustannuksista pääosa syntyy pumppujen käytöstä. Arvioidut sähkökustannukset vuodessa 10 cent/kwh sähkön hinnalla ovat noin 15 000 20 000 euroa riippuen pumppujen käyttöajasta (laskennassa pidettiin oletuksena että pumput on kalatien käyttöajasta puolet käytössä). Pumpun ja muiden laitteiden arvioidut peruskorjaukset ja kunnostukset 5 10 vuoden välein ovat arviolta 3 000 5 000 euroa vuotta kohti. Yhteensä käyttökulut ovat noin 30 000 /vuosi(alv 0 %). 5 Muutokset ja vaikutukset 5.1 Vedenkorkeudet ja virtaamat Kalatien virtaamat on esitetty kohdassa 5.3 hydraulinen mitoitus. Pääuoman virtaamiin ja vedenkorkeuksiin kalatiellä ei ole merkitystä. 5.2 Veden laatu ja kuormitus Kalatie on betonirakenteinen. Kalatien rakenteet varmistavat, että kalatiestä ei vapaudu hienoaineksia, jotka samentaisivat Iijoen vesistöä. Kalatiellä ei ole vaikutusta Iijoen veden laatuun. Kalatien rakentaminen voidaan suorittaa pääosin kuivatyönä, joten työnaikaiset vaikutukset lähialueen vedenlaatuun ovat vähäisiä ja lyhytaikaisia. 5.3 Vaikutukset kalastukseen, olemassa oleviin kalakantoihin ja muuhun vesieliöstöön Raasakan kalatien rakentaminen, vaellusyhteyden parantaminen/palauttaminen ja tätä tukevat tukitoimet (ylisiirrot ja istutukset) mahdollistavat lohen ja muiden vaelluskalojen vaellukset meren ja Raasakan yläpuolisen jokialueen välillä. Vaellusyhteyden palautuminen ja ylisiirrot parantavat edellytyksiä luonnontuotannon käynnistymiselle jokialueella sijaitsevilla lisääntymis- ja poikastuotantoalueilla. Raasakan kalankasvatuslaitokseen, olemassa oleviin kalakantoihin ja muuhun vesieliöstöön kalateiden rakentamisella ei arvioida olevan kielteisiä vaikutuksia. Kutuvaelluksella olevien lohikalojen ei ole todettu lisäävän tautivaaraa tai kalojen mukana leviävien kalatautien riskiä kalateiden yläpuolisille alueille. Kalatautien leviämistä anadromisten vaelluskalojen mukana muihin kaloihin ei ole pystytty luotettavasti osoittamaan. Raasakan pystyrakokalatie on kesä- ja kalojen nousuaikaa lukuun ottamatta suljettu ja kuivillaan. 5.4 Vesistön ja rannan käyttö sekä kaavoitus Kalateiden rakentamisella ja käytöllä ei ole vaikutusta vesistön käyttöön. Raasakan voimalaitoskalatien suunnittelu- ja vaikutusalueilla ei ole voimassa olevaa asemakaavaa mutta alueet kuuluvat MRL:n mukaiseen yleiskaava-alueeseen. Alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on tullut lainvoimaiseksi Korkeimman hallintooikeuden 25.8.2006 tekemällä päätöksellä. Hankkeen suunnittelu- eikä vaikutusalueella ole suojelualueita. www.maveplan.fi Sivu 20

Koska kalatie ei muuta vedenkorkeuksia tai kokonaisvirtaamia hanke ei vaikuta kaavoitukseen. Hanke ei ole ristiriidassa kaavoituksen kanssa ja kalatien vaikutusalueella ei ole hakijan käsityksen mukaan ketään tai mitään, mihin kalatie vaikuttaisi vahingollisesti tai haitallisesti. 5.5 Vesivoima Kalatiehen johdetaan kalateiden käyttöaikana vettä voimalaitoksen yläaltaasta seuraavasti: Raasakan voimalaitoksen kalatie 1.5. 31.10: 1,86 m 3 /s(laskennassa käytetty virtaama) 1.11. 30.5: 0 m 3 /s Kalatien aiheuttama energian menetys Raasakan voimalaitokselle laskettiin kaavalla: P = 8,5 x Q x h, missä P = energian menetys (kw) 8,5 = kerroin, joka muodostuu putoamiskiihtyvyyden ja voimalaitoksen kokonaishyötysuhteen tulosta Q = virtaama (m 3 /s) h = voimalaitoksen keskimääräinen putouskorkeus (Raasakassa 21,7 m 3 /s) Tällöin 1.5. 31.10 välisenä aikana (4416 h) kalatien kautta menetetty energiamäärä on 1515 MWh jolloin vuotuinen energiatappio sähkön hinnalla 5 cent/kwh on noin 75 800 euroa. 6 Tila- ja omistajatiedot Kalatien rakenteet sijoittuvat tilojen 139-403-33-0 POHJOIS-IIN VOIMA, 139-403-125-2 RAA- SAKAN YLÄALLAS ja 139-895-0-8511 VIRKKULA-RATASILTA MAANTIE alueille. Rakentamisalueen omistaa pääosin PVO-Vesivoima Oy. Tilakartta on liitteenä 2 ja omistajatiedot on liitteenä 4. Liitteessä 7 on voimalaitoksen alapuolen pyyntipaikkakartta ja niiden vuokraajien yhteystiedot. 7 Sopimukset Kalatie on suunniteltu yhteistyössä rakentamisalueet pääosin omistavan PVO-Vesivoima Oy:n kanssa. Hakija PVO-Vesivoima Oy luovuttaa kalatien vaatiman rakentamisalueen veloituksetta. 8 Hyödyn- ja haitanarvio 8.1 Hyödyt Raasakan kalatien rakentaminen ylisiirtoineen mahdollistaa lohen ja muiden vaelluskalojen siirtymisen Raasakan yläpuoliselle jokiosuudelle ja sen lisääntymis- ja poikasalueiden käyttämisen sekä siirtymisen mahdollisesti rakennettavien yläpuolisten voimalaitosten kalateiden kautta koko Iijoen vesistöalueelle. Tämä käynnistää vaelluskalojen luonnonkierron. Hankkeen toteuttamisella, mikä tarkoittaa Iijoen lohijoen arvon palauttamista, on merkittävä sosiaalinen vaikutus sekä luo merkittävän edun matkailun sekä yritystoiminnan kehittämiselle Iijoen vesistöalueella. Hanke parantaa alueen ympäristön arvoa lisäten asumisviihtyvyyttä ja joen virkistyskäyttöä. Hankkeen toteuttamisella on alueen työllisyyttä parantava vaikutus. Hankkeen valmistuttua rakenteiden ylläpito ja käyttö osaltaan vaikuttavat työllisyyteen. www.maveplan.fi Sivu 21

Hankkeen hyödyillä on suuri positiivinen vaikutus, mutta hyötyjen määrittäminen rahallisena arvona on vaikea määrittää. Tämän vuoksi hyötyjen rahallista arvoa ei ole määritetty. 8.2 Vahingot ja haitat Hankkeen rakennustyön haittoina on vain voimalaitosalueella rakentamisalueen muun käytön estyminen, jota ei merkittävästi oleteta olevan. Kalatien käytön aikaisena haittana on Iijoen tautivapausstatuksen pieneneminen vaelluskalojen päästessä merialueelta jokeen. Mahdollinen kalatautihaitta on kuitenkin pieni, koska nykyisen tietämyksen mukaan vaelluskalojen aiheuttama kalatautien leviämisen riski on vähäinen. Lisäksi kalatautien leviämistä vaelluskaloista muuhun kalakantaan ei ole pystytty luotettavasti osoittamaan. Kalatiehen johdettava vesi aiheuttaa energian menetystä vesivoimantuotannolle. Raasakan voimalaitoksen kalatien vuotuinen energianmenetys on enintään 1259,8 MWh. Hakija PVO- Vesivoima Oy luovuttaa veden kalatiehen korvauksetta. Kalatien rakentamis-/käyttöoikeusalueet on yhteispinta-alaltaan 21801 m 2. Rakentamisalueet sijoittuvat tilojen 139-403-33-0 POHJOIS-IIN VOIMA (käyttöoikeusalue 5482 m 2 ), 139-403- 125-2 RAASAKAN YLÄALLAS (käyttöoikeusalue 14544 m 2 ) ja 139-895-0-8511 VIRKKULA- RATASILTA MAANTIE (käyttöoikeusalue 958 m 2 ) alueille. Rakentamis-/käyttöoikeusalueista ei makseta korvausta. Laskennallinen vahinko olisi hehtaarihinnalla 500 e/ha vesilain mukaisesti puolitoistakertaiseksi korotettuna 1613,78 e. Mahdolliset työnaikaiset vahingot korvataan erikseen. Tila RN:o pinta-ala laskennallinen vahinko 1,5-kertaisena 139-403-33-0 6015 m 2 451,13 e 139-403-125-2 14806 m 2 1110,45 e 139-895-0-8511 980 m 2 73,50 e 21517 m 2 1635,08e Hakijan käsityksen mukaan hankkeesta ei työnaikaisia mahdollisia pieniä haittoja lukuun ottamatta aiheudu muuta korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Kalatiestä ei katsota aiheutuvan haittaa ulkopuolisille. 9 Hankkeen oikeudelliset edellytykset 9.1 Tarvittavat luvat ja oikeudet Hankkeen toteuttamiseksi tarvitaan lupa - rakentaa Raasakan voimalaitospadon kalatie - juoksuttaa vettä kalatien kautta 1.5.-31.10. välisenä aikana enintään 2 m 3 /s - pumpata alakanavasta kalatien houkutusvirtaamaksi enintään 8 m 3 /s Lisäksi haetaan pysyvää käyttöoikeutta tilojen 139-403-33-0 POHJOIS-IIN VOIMA, 139-403- 125-2 RAASAKAN YLÄALLAS ja 139-895-0-8511 VIRKKULA-RATASILTA MAANTIE alueille kalatierakenteiden alle jäävään alueeseen. Lisäksi tarvitaan kulkuoikeus tilojen RN: 139-403-878-19 RANTAPALSTA, 139-403-878-94 YHT.MAA- ALUE ja 139-403-33-0 POHJOIS-IIN VOIMA alueille olemassa olevaan voimalaitokselle kulkevaan yksityistiehen kalatien rakentamista, kunnossapitoa ja käyttöä varten. Koska hakija PVO vesivoima Oy on rakentanut ja kunnossapitää tietä ei tässä yhteydessä tarvitse määrätä kulkuyhteydestä korvauksia Kalatien rakentaminen on tarkoitus aloittaa välittömästi kun valmistelulupa on lainvoimainen. www.maveplan.fi Sivu 22