RAASAKAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN TOIMINTASELOSTUS (päivitetty )
|
|
- Juha-Pekka Myllymäki
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RAASAKAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN TOIMINTASELOSTUS (päivitetty ) Ii
2 RAASAKAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN TOIMINTASELOSTUS Ii 1. YLEISTÄ Raasakan voimalaitospadon kalatie muodostuu tilan puutteen ja ympäristön topografian takia kokonaan teknisistä betonirakenteisista kalatieosista. Tekniset osuudet koostuvat suuremmista ala- ja yläaltaista ja niiden välisestä pystyrako-osuudesta, jossa on tasaisin välimatkoin hitaamman virtaaman omaavia lepoaltaita, sekä yläosalla kynnyksetön tutkimusja seuranta-allas. Kalatien alimmat altaat on suunniteltu siten että niitä voidaan haluttaessa käyttää veden varastoaltaana impulssimaisen houkutusvirtaaman aikaansaamiseksi kalatien sisäänkäynnin kohdalle. Kalatie on varustettu kalatien alaosaan sijoitetulla pumppaamolla riittävän (enintään 8 m 3 /s) houkutusvirtaaman varmistamiseksi kalatien sisäänkäynnin kohdalla. Kalatiessä on kaksi vaihtoehtoista sisäänkäyntiaukkoa, joita voidaan käyttää erikseen tai yhtäaikaisesti. Sisäänkäynnit on varustettu automaattisesti säätyvillä sulku- ja aukkoluukuilla niiden optimaalisen toimivuuden varmistamiseksi alakanavien suuresta vedenkorkeuksien vaihtelusta huolimatta. Kalatien ulosmenoaukko on varustettu automaattisilla sulkuluukuilla. Kalatiehen yläaltaasta juoksutettavia virtaamia voidaan haluttaessa säätää poistumisaukon sulkuluukuilla ja kynnyksissä käytettävillä settilevyillä.. Kalatiehen juoksutetaan yläaltaasta 0,5-2 m 3 /s suuruinen virtaama lohikalojen nousuaikana ( ). Lisäksi kalatien houkutusvirtaamaksi pumpataan alakanavasta enintään 8 m 3 /s. Kalatiessä ei ole lisääntymis- eikä talvehtimisalueita, jonka vuoksi talvella ei kalatiessä juoksuteta vettä. Kalatiestä on tarkoitus tehdä ns. älykalatie, jossa alakanavan kalojen seuranta- ja tarkkailulaitteiden avulla erilaisten muutos- ja säätötoimenpiteiden avulla on mahdollista ohjata mm. houkutusveden pumppausta. Voimalaitoksen turpiinien käytöllä pyritään luomaan kalatien suualueelle nousun kannalta optimi virtausolosuhteet esim. turbiinien vuorokäytöllä vesitilanteen sen salliessa.. Suunnitelman korkeustasona on käytetty N2000-tasoa. Raasakan voimalaitosluvan ja paikallisen vedenkorkeusasteikon korkeustaso on NN+, joka on lukuarvona 76 cm alempi kuin N HYDROLOGISET MITOITUSARVOT Raasakan voimalaitoksella luvan mukainen HW on NN+21,00 ja alaraja on NN+19,00. Havaitut vuorokausikeskiarvon minimi ja maksimi voimalaitoksella ovat jaksolla olleet NN+19,45 ja +20,92. Hetkittäin vesipinta on vaihdellut vielä enemmän. Ylävedenkorkeuden vaihteluväli (vuorokausikeskiarvo) Raasakan voimalaitospadolla on vuosina , välisenä aikana, ollut NN+20, ,55 (pysyvyysväli 2 98,0 %) ja MW NN+20,73. Hetkittäin vesipinta on vaihdellut vielä enemmän. Raasakan lyhytaikaissäännöstely on muuttunut keväällä 2013 muutettujen kalanviljelylaitoksen vedenottorakenteiden myötä. Muutetut vedenottorakenteet mahdollistavat säännöstelyn toteuttamisen lähelle luvanmukaista alarajaa NN+19,00. Alavedenkorkeus Raasakan voimalaitoksen alapuolella vaihtelee paljon, koska alaveteen vaikuttaa merkittävästi suuri virtaamavaihtelu, tulvat ja merivesi. Alavedenkorkeuden vaihte- 2
3 luväli (vuorokausikeskiarvo) Raasakan voimalaitoksella on vuosina , välisenä aikana, ollut NN-0,71 NN+0,84 (pysyvyysväli 1,0 98,5 %). Vuorokausikeskiarvon minimi ja maksimi ovat vuosina olleet NN-0,81 ja NN+2,6. Hetkittäin vesipinta on vaihdellut vielä enemmän. Raasakan voimalaitoksen alavesi jaksolta ,5 1 0,5 Toimintaväli NN-0,71 (98,5 %) NN+0,84 (1%) NN+ 0 MW = NN-0,12 MW50% = NN-0,17-0, Pysyvyys %. Jakson Raasakan keskivirtaama on 133 m 3 /s ja MQ50% on 113 m 3 /s. Käyttöhistorian minimi- ja maksimivuorokausivirtaamat ovat olleet 14 ja 1429 m 3 /s. Virtaama voi olla 0 m 3 /s useita tunteja peräkkäin lähinnä yöaikaan. Voimalaitoksen rakennusvirtaama on 375 m 3 /s. Pysyvyyskäyrän mukaan ohijuoksutusta on noin 13 % ajasta eli keskimäärin 24 vrk kalannousuajasta ( ) jaksolla HYDROLOGINEN JA HYDRAULINEN MITOITUS Hydrologiset olosuhteet eivät aseta esteitä kalateiden toiminnalle. Kalatien vesitiet on mitoitettu siten, että kalat voivat edetä uimalla niiden kautta. Kalatien poistumisaukkoina (kalatien vedenottoaukkona) on kaksi 0,45 m leveää aukkoa. Kummassakin aukossa aukon yläpuolella vesisyvyys on kalatien toiminta-aikana 1,9 2,9 m ja putousero joen ja kalatien ylimmän altaan välillä on 0,2 m. Poistumisaukon 1 raon kynnys on tasolla N ,73. Poistumisaukon 2 raon kynnys on tasolla N ,73. Poistumisaukkojen sulkuluukkuja säädetään automaattisesti, jolloin kalatiehen voidaan ylävedenpinnasta riippumatta juoksuttaa aina tasainen 2 m 3 /s virtaama, tai käytettäessä raoissa 1 m korkuisia settejä tasainen 1,28 m 3 /s virtaama. Jos sulkuluukkuja ei käytetä virtaaman säätöön, tulee kalatiehen painovoimaisesti alla olevan taulukon mukainen virtaama. Poistumisaukon 1 Vedenkorkeus virtaama toimintavälillä N2000+ ilman settilevyä m 3 /s HW 21,63 2,0 1,28 MW 21,48 1,86 1,14 NW 20,63 1,28 0,56 Poistumisaukon 2 Vedenkorkeus virtaama toimintavälillä N2000+ ilman settilevyä m 3 /s 3 Virtaama 1 m korkealla settilevyillä m 3 /s Virtaama 1 m korkealla settilevyillä m 3 /s
4 HW 20,63 2,0 1,28 NW 19,63 1,28 0,56 Kalatien alapäässä sisäänkäyntiaukkoina on kaksi 2 m leveää ylös asti avointa settiurilla varustettua rakoa. Rakojen kiinteät betonikynnykset ovat tasolla N2000-2,37. Kalatien sisäänkäyntiaukkoihin voidaan johtaa kalatien kautta tulevan virtaaman lisäksi pumppaustilan ja ritiläseinän kautta 0 8 m 3 /s lisävirtaama. Sisäänkäyntiaukkojen kynnyskorkeutta säädetään altaan sisäpuolisilla säätöluukuilla pumpattavan virtaaman mukaisesti niin että alaaltaan ja joen alakanavan vesipinnan ero pidetään haluttuna vakiona. 4. KALATIEN OSAT Kalatie on betonirakenteinen noin 620 m pitkä pystyrakokalatie, joka koostuu ylhäältä päin lukien yläaltaasta ja padon lävistyksestä, pitkästä vaakapohjaisesta kouruosuudesta, jossa on yläosalla tutkimus/pyyntiallas ja joka alittaa Virkkulantien, sen alapuolisesta pystyrakoosuudesta sekä alimpana olevasta muita selvästi suuremmasta ala-/lisävesitysaltaasta. Kalatien sisääntuloaukot sijoitettiin voimalaitoksen alakanavan etelärannalle RKTL:n tekemien kalojen käyttäytymistutkimusten suositusten mukaisesti noin 35 ja 55 m päähän voimalaitospadon alareunasta, mahdollisimman optimaaliseen paikkaan alueelle, jossa virtausnopeus on sopiva ja kalat löytävät kalatien sisääntuloaukon mahdollisimman helposti ja mahdollisimman lyhyellä viiveellä. Tutkimusaltaassa on nielullinen pyyntilaite, jota nostetaan pylväsnosturille kalojen siirtämiseksi kuljetuskalustoon tai viereiseen välivarastoaltaaseen Kalatien rakenteet viedään maapadon/pengertien läpi yläaltaaseen betonisina rakenteina noin 125 m etäisyydellä Virkkulantiestä itään. Padon lävistyksen sulkuaukko on maapadon yläaltaan puolella yläaltaan vedenpuoleisessa seinässä. Kalatien rakenteet liitetään maapatoon tiiviisti teräsponttiseinän avulla. Padon lävistyksen kohdalle tehdään silta ylikulkua varten. Silta varustetaan tiekaiteilla ja sen kantavuus mitoitetaan yleisen tien kuormien mukaan. Kalatien rakenteet viedään Virkkulantien läpi betonisina rakenteina noin 105 m päässä voimalaitosrakennuksen reunasta. Alituksen rakenteet tulevat noin 6,5 m syvään leikkaukseen. Lävistyksen kohdalle tehdään silta ylikulkua varten. Silta varustetaan tiekaiteilla. Kalatien rakenteet viedään voimalaitostien ali betonisina rakenteina noin 85 m päässä voimalaitosrakennuksesta. Silta varustetaan tiekaiteilla. Pystyrako-osuudet koostuvat peräkkäisistä sisämitoiltaan 3,5*2,8 m (pit*lev) kokoisista altaista ja niiden välisistä pystyraoilla varustetuista betonisista kynnyksistä. Kynnyksien toiseen reunaan tehdään 0,45 m leveät pohjaan asti auki olevat settiurilla varustetut pystyrakoaukot. Pystyrakoaukkojen alapuolelle altaiden seiniin tehdään seinästä 0,225 m ulostulevat virtauksenohjauspalkit 0,45 m etäisyydellä kynnyksen alavirranpuoleisesta reunasta. Pystyaukkojen settiurissa voidaan käyttää virtauksensäätä levyä riippuen kalatiehen johdettavan virtaaman suuruudesta. Pystyrakoaltaissa ja kynnyksien raoissa vesisyvyys vaihtelee kalatien toiminta-aikana välillä 1,5 3 m ja putousero altaiden välillä on 0,2 m. Pääosa kalatiestä rakennetaan maavaraisena ja routaeristettynä. Pystyrako-osuuden alapuolella heti alakanavan vieressä rannan puolella on noin 20*10*10 m (pituus joen suunnassa * leveys * korkeus) kokoinen betoninen tasapohjainen päältä avonainen ala-allas. Altaan sisäpohja tehdään tasoon N2000-4,57 ja altaan ulkoseinien yläreunat ulotetaan tasolle N2000+4,50. Ala-altaassa on läpivirtausseinä, jonka läpi johdetaan vai- 4
5 mennettuna pumpattava lisävesivirtaama. Läpivirtausseinän takana on lisävesipumppauksen vaimennustila. Lisävettä pumpataan alakanavasta viidellä takaiskullisella vaaka-akselisella potkuripumpulla portaattomasti 0 8 m 3 /s. Pumput nostetaan talveksi pois. Ala- ja yläpään automatiikkakeskukset sijaitsee sisätiloissa läheisissä huoltorakennuksissa. Pintaroskan joutumista kalatiehen voidaan vähentää ottopään pystyraon ylävirran puolelle kiinnitettävällä syväpuomilla. Vedenkorkeuksia seurataan kalatien toiminta-aikana kolmesta paikasta automaattisilla mittalaitteilla, joista tieto menee kalatien ohjausyksikköön. Mittauspaikat ovat voimalaitoksen alavesi, ala-altaan vesipinta, ja ala-altaan yläpuoleisen kynnyksen takana oleva vesipinta. Tieto vedenkorkeuksista kulkee ohjausyksikköön, joka sijaitsee huoltorakennuksessa. Siltojen kohdat valaistaan, joka varustetaan myös käsikäyttömahdollisuudella. Kalatiealue yleisvalaistaan, mutta alapään alue tulee olla nahkiaisten nousun aikana pimeä. 5. KALATIEN KÄYTTÖ JA TOIMINTA 5.1 Käyttö Keväällä jäiden lähdettyä ja veden lämpötilan noustua lähelle 10 astetta kalatien kunto tarkistetaan ja pumput, niiden asennustangot sekä älykalatiejärjestelmän laitteet asennetaan paikoilleen. Kalatien laitteet koekäytetään ja yläpään sulkuluukku avataan. Syksyllä kalatien yläpään sulkuluukku suljetaan vesitiiviisti. Pumput laitteineen ja älykaltiejärjestelmän laitteet nostetaan pois ja viedään talvisäilöön. Alapään luukut nostetaan talveksi ylös, talvisäilytysasentoon. Pumput nostetaan ylös ensisijaisesti autonostimella. Alaaltaan reunalle tehdään varaus mahdollisesti myöhemmin asennettavaa nostinlaitetta varten. Älykalatiejärjestelmässä on kameroita ainakin alakanavan suulla, kummankin sisäänuintiaukon suualueella sekä yläpäässä ulosmenoaukoilla. Kameroiden avulla seurataan mm. kalojen lukumäärää, mikä ohjaa houkutusvirtaaman pumppauksen määrää. Teknisesti kalatietä voidaan käyttää aina, kun voimalaitoksen yläallas on sula eli kalatie voidaan ottaa käyttöön keväällä heti jäiden sulettua ja pitää toiminnassa siihen saakka, kunnes yläallas syksyllä jäätyy kalatien vedenottoaukon vieressä. Käytännössä veden lämpötila määrää ajan, jolloin kalateitä kannattaa pitää auki keväällä ja syksyllä. Veden lämpötilan ollessa alle 7 astetta kaloja nousee enää satunnaisesti. Ala-altaan huoltotöitä / puhdistusta varten allas voidaan sulkea luukuilla ja tyhjentää pumppaamalla. 5.2 Toiminta Alussa pumppujen käyttö tapahtuu osittain käsin kameroiden kalahavaintojen perusteella. Tavoitteena on kokemusten perusteella saada houkutusveden pumppaus toimimaan automaattisesti kameroiden havaintojen perusteella. Kaikki hälytykset lähtevät Iin kunnan palolaitokselle ja/tai PVO-Vesivoima Oy:lle. 5
6 6. SEURANTA Kalatien toimintaa seurataan. Varsinainen kalojen lukumäärän, lajin, mittojen ym. nousukaloihin liittyvien asioiden seuranta on ensisijainen tapa. Kalatiehen tulee kalalaskuri. Kalatien yläpäässä on tutkimusallas, jota voidaan käyttää ylisiirtokalojen pyydystämiseen. Yleisöä varten kalateihin tulee katselupaikka, jossa kaloja tarkkaillaan ikkunan läpi. Oulussa Hannu Alatalo dipl.ins. Maveplan Oy Kiilakiventie Oulu puh
SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Ristijärvi
SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Ristijärvi KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo
LisätiedotLEPPIKOSKEN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Paltamo
LEPPIKOSKEN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Paltamo KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo
LisätiedotRAASAKAN VOIMALAITOSPADON KALATIE, LUPAHAKEMUSSUUNNITELMA
9.1.2017 RAASAKAN VOIMALAITOSPADON KALATIE, LUPAHAKEMUSSUUNNITELMA Kalatien havainnekuva (Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus) www.maveplan.fi Sivu 2 Sisällysluettelo LIITTEET... 5 TIIVISTELMÄ... 6 1 SUUNNITELMAN
LisätiedotKOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHITTAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Kajaani
KOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHITTAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Kajaani KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi
LisätiedotPETÄJÄSKOSKEN KALATIE ROVANIEMI
PETÄJÄSKOSKEN KALATIE ROVANIEMI 2 Sisällysluettelo: Liiteluettelo... 3 Tiivistelmä... 4 1. Hankkeen tausta ja tarkoitus... 5 2. Yleistiedot alueesta ja vesistöstä... 6 3. Vesistötiedot... 6 3.1 Vedenkorkeudet
LisätiedotVALAJASKOSKEN KALATIE ROVANIEMI
VALAJASKOSKEN KALATIE ROVANIEMI 2 Sisällysluettelo: Liiteluettelo... 3 Tiivistelmä... 4 1. Hankkeen tausta ja tarkoitus... 5 2. Yleistiedot alueesta ja vesistöstä... 6 3. Vesistötiedot... 6 3.1 Vedenkorkeudet
LisätiedotOSSAUSKOSKEN KALATIE LUPAHAKEMUSSUUNNITELMA. Tervola
OSSAUSKOSKEN KALATIE LUPAHAKEMUSSUUNNITELMA Tervola 2 Sisällysluettelo: Liiteluettelo... 3 Tiivistelmä... 4 1. Hankkeen tausta ja tarkoitus... 5 2. Yleistiedot alueesta ja vesistöstä... 6 3. Hankealueen
LisätiedotIMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA
IMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Imatra Imatran voimalaitos. Kuvaaja Hannu Alatalo Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. TARVITTAVIEN LUPIEN TARPEEN ARVIOINTI... 4 3. NYKYISEN YLISYÖKSYLTÄ
LisätiedotPOHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO
Askel Ounasjoelle hankkeet POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO 8.- 9.10.2013 LAPIN ELY-KESKUS Askel Ounasjoelle II ja III hanke Jukka Viitala ISOHAARAN IMPULSSIKALATIEN KÄYTTÖKOKEMUKSET JA KEHITTÄMINEN
LisätiedotKalatien rakentaminen Mustionjokeen Åminneforsin voimalaitoksen ohi ja valmistelulupa, Raasepori
PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 54/2017/2 Dnro ESAVI/558/2016 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2017 ASIA Kalatien rakentaminen Mustionjokeen Åminneforsin voimalaitoksen ohi ja valmistelulupa, Raasepori HAKIJA Raaseporin
LisätiedotKUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo
KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Sotkamo KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...
LisätiedotKalatien rakentaminen Mustionjokeen Billnäsin voimalaitoksen ohi ja valmistelulupa,
PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 61/2017/2 Dnro ESAVI/731/2016 Annettu julkipanon jälkeen 3.3.2017 ASIA Kalatien rakentaminen Mustionjokeen Billnäsin voimalaitoksen ohi ja valmistelulupa, Raasepori HAKIJA Raaseporin
LisätiedotSTADSFORSIN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA
Liite 49. Stadsforsin kalatien yleissuunnitelma. 1(12) STADSFORSIN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Uusikaarlepyy Stadsforsin voimalaitos. Kuvaaja Jarmo Puntanen. 2(12) Sisällysluettelo Liiteluettelo...
LisätiedotMINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotIijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017
Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017 Vaelluskalafoorumi, Muhos 22.9.2017 Riina Huusko Luonnonvarakeskus Taustaa Kalojen alavirtaan vaellus Vesivoimaloiden vaikutukset alavirtaan vaeltaville kaloille
LisätiedotPatorakenteiden periaatekuvia
Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen
LisätiedotPORIN KAUPUNKI Harjunpäänjoen alaosan ja Sunniemen vesitaloushanke
SUUNNITELMASELOSTUKSEN LIITE A 101006179-T02A 14.8.2017 PORIN KAUPUNKI Harjunpäänjoen alaosan ja Sunniemen vesitaloushanke Harjunpäänjoen alaosan vaihtovesi- ja kuivatuspumppaus Sisältö 2 1 YLEISTÄ 3 2
LisätiedotHydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella
Hydrologia L11 Altaiden vedenkorkeudet Tilastollista hydrologiaa Munakan W-asema Kyrönjoella 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula 2 1 Matalan rannan W-mittaus 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula
LisätiedotPEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma
PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4
LisätiedotJÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...
LisätiedotRovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009
LAUSUNTO 1 (2) Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 KOLLAJAN ALLAS Lausunto hankkeen vaikutuksista jääolosuhteisiin Iijoella Haapakosken voimalaitoksen yläpuolisella ns. luonnonuomalla
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen
Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909
LisätiedotSalajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
LisätiedotJuha Laasonen 26.8.2013
1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotAsennusohjeet. Kääntölevy C500/C600. www.contura.eu
Asennusohjeet Kääntölevy C500/C600 www.contura.eu 75 Yleistä Tässä ohjeessa selostetaan takan asennus kääntölevylle. Lue asennusohje huolella ennen asennuksen aloittamista. Kääntölevyn avulla on mahdollista
LisätiedotLohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut
Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi
LisätiedotLiukuovijärjestelmä PLK. Asennusohje. Polanor Oy
Liukuovijärjestelmä PLK Asennusohje Polanor Oy Liukuovijärjestelmä PLK on tarkoitettu sisäkäyttöön ja kevyiden liukuvien väliovien ripustukseen. Järjestelmän avulla voidaan korvata levystä tai puusta valmistetut
LisätiedotPohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905
LisätiedotASENNUSOHJE SISÄPUOLINEN PARVEKEVEDENPOISTO
VESISET Plus + ASENNUSOHJE SISÄPUOLINEN PARVEKEVEDENPOISTO 50/ 75/ 100 mm Siivilämuhvin ja putken asennus s.2 Ylin kerros ja mutkat s.4 Seinäkiinnikkeet s.6 Puhdistusputken asennus s.9 Kattokaivo s.11
LisätiedotLyhytaikaissäädön vaikutukset. Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä
Lyhytaikaissäädön vaikutukset Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä 25.4.2012 1.7.2013 Vesistösäännöstelyjen tausta (voimatalous) Vettä (sähköä) saadaan säädön avulla käyttöön silloin, kun
LisätiedotPäätös Nro 44/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3/04.09/2010. Korpelan voimalaitoksen kalatien rakentaminen, Kannus
Päätös Nro 44/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 24.5.2011 ASIA Korpelan voimalaitoksen kalatien rakentaminen, Kannus HAKIJA Korpelan Voima kuntayhtymä ASIAN
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 64/2004/3 Dnro LSY-2002-Y-211
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 64/2004/3 Dnro LSY-2002-Y-211 Annettu julkipanon jälkeen 3.11.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Perhonjoen vanhan uoman kunnostaminen ja kalatien rakentaminen
LisätiedotSelvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä)
Sivu 1 / 4 Selvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä) 1. Yleistä Kiljanrannan kyläyhdistys ry on tilannut Maveplan Oy:ltä
Lisätiedot2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta
Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön
LisätiedotPohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä
Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen
LisätiedotPIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN
20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...
LisätiedotMouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018
Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018 Vesistömallilaskennat tässä projektissa Mouhi- ja Kiikoisjärven säännöstelyselvitykseen osallistuminen.
LisätiedotIijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne
Iijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne Suomen ensimmäinen smolttien alasvaellusrakenne 6.6.2019 Jukka Tuohino, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus 1 - Iijoen vesistöalue 14 190 km 2 - Keskivirtaama
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu
Pielisen säännöstelyselvitykset Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu 16.6.2014 Pielinen ympäristöineen SYKE ja Maanmittauslaitos 7/MML/10 Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle
LisätiedotPALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE
PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE 2014-2015 Lohijokitiimi ry Kunnantie 3 94400 KEMINMAA Toiminnanohjaaja Jukka Viitala 0400/880358 jukka.viitala@hotmail.fi Kemi/Ounasjoen vaelluskalojen palauttamiseen
LisätiedotPäätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010
Päätös Etelä-Suomi Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 ASIA Voikkaan voimalaitospadon hiomokanavan ja nipunsiirtokanavan vesiteiden sulkeminen sekä töiden aloittaminen
LisätiedotAskel Ounasjoelle projektit I IV
Askel Ounasjoelle projektit I IV Tavoitteena vaelluskalojen palauttaminen Kemijoen vesistöön Askel I Vastuunjako Projektin toteutusaika oli 25.2.2008 31.3.2009 Rahoitus Projektin toteuttaja oli Keminmaan
LisätiedotSantex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla
Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla Lue koko asennusohje, ennen kuin aloitat asennuksen. Tämä on näkyvällä vesikourulla varustetun Santex-huoneen 81 ohjeellinen asennusohje.
LisätiedotKiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja
Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 1.6.2006 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI (09)
LisätiedotPaimionjoki voimantuotannossa
Paimionjoki voimantuotannossa Teemaryhmäpalaveri 16.3.2011 Tarvashovi 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten käyttö,
LisätiedotKeminmaan kunnan Tekniset palvelut
Keminmaan kunnan Tekniset palvelut Uutta innovaatiota Vallitunsaaren kalatien toimintaedellytysten kehittäminen Väliraportti ajalta 01.09.2013 31.12.2014 Jukka Viitala 1.10.2014 1 VALLITUNSAAREN KALATIEN
LisätiedotUPPOPALLOALTAAN SPESIFIKAATIO
UPPOPALLOALTAAN SPESIFIKAATIO Riku Riikonen 4.12.2002 (Ed. versio Esa Mäkitalo 16.12.1990) 1 JOHDANTO Tämä dokumentti kuvaa uppopallopelin tarpeet ja vaatimukset uimahallirakenteissa ja -muodossa. Suomessa
LisätiedotKatve-Hufcor Classic 7600 siirtoseinän asennusohje
Katve-Hufcor Classic 7600 siirtoseinän asennusohje 2 (5) 1 Yleisesti Jokainen asennuspaikka on erilainen, joten ohjeet eivät välttämättä ole yksiselitteiset kaikissa tapauksissa. Etene asennuksessa ohjeen
LisätiedotVattenfall Sähköntuotanto Oy
Vattenfall Sähköntuotanto Oy Venetpalon voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 28.12.2007 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI
Lisätiedot1.1.2T S1 00.1 UMPIPALO-OVI TIIVISTEELLINEN J-KARMI
1.1.2T S1 1. Kansilevy 2. Pohjalevy 3. Paloluokiteltu eriste 4. Paloluokiteltu eriste (ei vakiotoimituksessa) 5. Sarana 6. Suljinvahvike 7. Lukkosovite 8. Karmi UMPIPALO-PARIOVI 1.1.2T S2 1. Kansilevy
LisätiedotHITOLANJOEN MYLLYKOSKEN KALATIEN RAKENTAMI- NEN
1(13) HITOLANJOEN MYLLYKOSKEN KALATIEN RAKENTAMI- NEN Rekijoki, Salo RAKENTAMISTAPA-SELOSTUS / SUUNNITELMA 2(13) Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. RAKENNUSPAIKKA... 3 2.1 Sijainti ja yhteydet... 3 2.3
LisätiedotTilanjako-oven mittausohjeet
Tilanjako-oven mittausohjeet Tilanjako-oven oikea mitoitus näitä mittausohjeita noudattaen. Alla kolme yleisintä asennus- / mittausvaihtoehtoa. Mittausmalli Seinäkiinnitys oviaukon päälle Esimerkin oviaukon
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 68/07/1 Dnro Psy-2007-y-47 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 68/07/1 Dnro Psy-2007-y-47 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Maalismaan voimalaitoksen juoksutusmääräysten muuttamista ja yläaltaan vedenkorkeuden nostamista koskevassa
LisätiedotLyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä
Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Esityksen sisältö Pielisjoen lyhytaikaissäätöselvityksen tausta ja tavoitteet Pielisjoen mallinnuksen periaatteet
LisätiedotFESTIVO BUFFET LINE TARJOILUVAUNUT - BLH, BLL
Rev. 108A FESTIVO UFFET LINE TARJOILUVAUNUT - LH, LL Tekniset tiedot: LH-45-H, LL-45-H, LH-45-C, LL-45-C Festivo uffet Line mallistoon kuuluvat tarjoiluvaunut kylmille (C) ja kuumille (H) ruoille. Festivo
LisätiedotPaimionjoki voimantuotannossa
Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki - seminaari 15.6. 2011 Paimio 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten
LisätiedotMUSTIONJOEN ALASVAELLUSTUTKIMUS
MUSTIONJOEN ALASVAELLUSTUTKIMUS Petri Karppinen, Kala- ja vesitutkimus Oy Juha-Pekka Vähä, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Teppo Vehanen, Luonnonvarakeskus Yhteistyössä: Kala- ja vesitutkimus Oy Länsi-Uudenmaan
LisätiedotEURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.
EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU Varsinais-Suomen ELY-keskus. 14.2.2019 Perustiedot Eurajoen yläosasta Eurajoen yläosaksi kutsutaan jokiosuutta Eurakoskelta Kauttualle, osuuden pituus 14 km. Pituuskaltevuus
LisätiedotUMPIPALO-OVI P-KARMI 1.1.3 S1 00.1. 1. Kansilevy 2. Pohjalevy 3. Paloluokiteltu eriste 4. Sarana 5. Suljinvahvike 6. Lukkosovite 7. Karmi 8.
1.1.3 S1 5. Suljinvahvike 6. Lukkosovite 7. Karmi 8. Jälkivalu VSS-OVEEN EI30,EI60,EI90,EI120 1.1.3 S1a 5. Suljinvahvike 6. Lukkosovite 2590 7. Karmi 8. Tilkevilla 9. Pielilistat Huom! Ovi avautuu väestönsuojaan
LisätiedotSELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?
SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN? HAASTEITA RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUKSELLE VAELLUSKALASEMINAARI 22.9.2011 Keminmaa Aki Mäki-Petäys RKTL RAKENNETTUJEN JOKIEN
LisätiedotASENNUSOHJE SISÄPUOLINEN PARVEKEVEDENPOISTO
VESISET Plus + ASENNUSOHJE SISÄPUOLINEN PARVEKEVEDENPOISTO 50/ 75/ 100 mm SANEERAUS Kaivon asennus laattaan s.2 Kaivon asennustuurna s.3 Muhvin ja putken asennus s.4 Ylin kerros ja mutkat s.6 Seinäkiinnikkeet
LisätiedotPetri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija
Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Telemetriatutkimuksia: Tenojoki, Utsjoki, Akujoki, Näätämöjoki, Simojoki, Tuulomajoki (Venäjä), Oulujoki, Iijoki, Vantaanjoki, Kymijoki, Porvoonjoki,
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 69/07/1 Dnro Psy-2007-y-48 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 69/07/1 Dnro Psy-2007-y-48 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kierikin voimalaitoksen juoksutusmääräysten muuttamista koskevassa ympäristölupaviraston päätöksessä nro
LisätiedotKatve-Hufcor Classic 7500 siirtoseinän asennusohje
Katve-Hufcor Classic 7500 siirtoseinän asennusohje 2 (5) 1 Yleisesti Jokainen asennuspaikka on erilainen, joten ohjeet eivät välttämättä ole yksiselitteiset kaikissa tapauksissa. Lue ensin koko ohje lävitse,
LisätiedotASENNUSOHJE SISÄPUOLINEN PARVEKEVEDENPOISTO. Sisällysluettelo
ASENNUSOHJE SISÄPUOLINEN PARVEKEVEDENPOISTO Sisällysluettelo Muhvisiiviläkaivot s.3 Puhdistusputken P75 asennus s.8 Seinäkiinnikkeen asennus s.9 Putken jatkaminen s.11 Rengassiiviläkaivot s.12 1 Muhvisiiviläkaivot
LisätiedotVaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä
Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE Löyly, Helsinki 2.3.2017 Sisältö Luonnonmukaiset kalatiet Alas vaelluksen järjestäminen Korvaavat lisääntymisalueet Pienvesivoiman
LisätiedotVaelluskalafoorumi , Kauko Poikola. Korkeakosken kalatietilanne
Vaelluskalafoorumi 4.10.2012, Kauko Poikola Korkeakosken kalatietilanne Korkeakosken kalatiesuunnitelma Katseluikkuna vanhaan voimalaitosrakennukseen - Mitoitettu 0,5 m3 virtaamalle - Lisäksi alaosaan
LisätiedotKEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN RAPORTTI MMM ERITYISAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA Lohijokitiimi ry / Jukka Viitala
KEMIJOEN KALATALOUDEN JA MONINAISKÄYTÖN KEHITTÄMINEN RAPORTTI MMM ERITYISAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2017 Lohijokitiimi ry / Jukka Viitala 18.12.2017 LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMINEN
Lisätiedotsystem 16 mm / 25 mm ASENNUSOHJEET
16 mm / 25 mm ASENNUSOHJEET Sivuprofiili Koontiprofiili Seinäprofiili (valinnainen) Klick!! Ennen kuin aloitat uuden lämpökaton asentamisen, tulee sinun tarkistaa, että olet vastaanottanut kaikki osat,
Lisätiedotsystem 16 mm / 25 mm ASENNUSOHJEET
16 mm / 25 mm ASENNUSOHJEET Sidoprofil Sideprofil Sivuprofiili Samleprofil Monteringsprofil Koontiprofiili Murprofil Seinäprofiili (tilvalg) (tillval) (valinnainen)!! Ennen kuin aloitat uuden lämpökaton
LisätiedotSEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu
SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu FMC 41874.133 28..213 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTA... 3 2 MITAT, OSAT, ASENNUSVAIHEEN KAPASITEETIT JA TILAUSTUNNUKSET...
LisätiedotVesistöjen säännöstelyn haasteet
Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin
LisätiedotOULUN SUISTO SUURTULVALLA HQ 1/250, 2D-MALLINNUS
OULUN SUISTO SUURTULVALLA HQ 1/250, 2D-MALLINNUS Marko Talvensaari 11.5.2004 1. Yleistä Merikosken voimalaitoksen vahingonvaaraselvityksen päivittämisen yhteydessä Oulun kaupunki halusi myös tutkia vedenkorkeuksia
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 83/12/2 Dnro PSAVI/53/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2012 ASIA LUVAN HAKIJAT
LUPAPÄÄTÖS Nro 83/12/2 Dnro PSAVI/53/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2012 1 ASIA LUVAN HAKIJAT Oulujoen Montan, Utasen ja Nuojuan voimalaitosten kalateiden rakentaminen, Muhos, Utajärvi ja
LisätiedotTYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI
NIKO PALONEN / www.suorakon.com TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI 8.10.2014 JOHDANTO Tämän oppaan tarkoitus on kertoa smyygi- eli täytelistan tekemisestä vanhan hirsirakennuksen ikkunakarmin
LisätiedotLIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle
Luonnos konsultaatiokierrokselle 2 1.11.2018 LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle Tällä lomakkeella haemme vesivoimalalle и EKOenergiakelpoisuutta ensimmäistä kertaa и EKOenergiakelpoisuuden
LisätiedotJOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA
JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...
LisätiedotJB-AQUA SARANAPROFIILIT JA TARVIKKEET
JB-AQUA SARANAPROFIILIT JA TARVIKKEET Asennus- ja valmistusohje JB-AQUA:lle JB-AQUA suihkutilat voidaan rakentaa useina eri yhdistelminä. Kaarevilla laseilla, tasolaseilla, yhdellä ovella, pariovilla,
LisätiedotVESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT
EPDM-kumiset VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT RAKENNUS / ASENNUSOHJE Myynti: Maahantuonti: Maan kaivaminen Kun altaan rakennuspaikka on valittu, maahan kaivetaan pohjapiirustusten mukainen kaivanto.
LisätiedotEURENINKADUN HULEVESITARKASTELU
FCG Finnish Consulting Group Oy Hämeenlinnan kaupunki EURENINKADUN HULEVESITARKASTELU RAPORTTILUONNOS 31102 -P17030 FCG Finnish Consulting F Group Oy Eureninkadun hulevesitarkastelu I SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotGaula Flyfishing Lodge - Alueet
Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken
LisätiedotSATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
LisätiedotAsennusohje. Kääntölevy C780 C880. www.contura.eu
Asennusohje Kääntölevy C780 C880 www.contura.eu 75 Yleistä Tässä ohjeessa selostetaan takan asennus kääntölevylle. Lue asennusohje huolella ennen asennuksen aloittamista. Kääntölevyn avulla on mahdollista
LisätiedotLIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle
Vesivoimakriteerit pilotoitavaksi 14.2.2019 LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle Tällä lomakkeella haemme vesivoimalalle и EKOenergiakelpoisuutta ensimmäistä kertaa и EKOenergiakelpoisuuden
LisätiedotPielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori
Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista Marja Wuori Sisältö Yleistä Haastateltavat Virkistyskäyttö Kokemukset vedenkorkeuksista Yleistä Yläosa: Uimaharju-Kaltimo Keskiosa: Kaltimo-Kuurna
LisätiedotASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS
ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS YLISIIRTOPYYNNIN KÄYNNISTÄMINEN Hankkeen arvioidut kustannukset 131 400 e / 2v Pyynti toteutettiin kahdella pyyntipaikalla
LisätiedotValmistelija: Wikström Anna-Maija
Vastine korkeimmalle hallinto-oikeudelle Hiitolanjoen Voima Oy:n valituslupahakemuksesta ja valituksesta/ Kalateiden rakentaminen Hiitolanjoen Ritakosken ja Kangaskosken vesivoimalaitosten ohi, Rautjärvi
LisätiedotFESTIVO BUFFET LINE TARJOILUVAUNUT - BLH, BLL
FESTIVO UFFET LINE TARJOILUVAUNUT - LH, LL Tekniset tiedot: LH-45-H, LL-45-H, LH-45-C, LL-45-C Festivo uffet Line mallistoon kuuluvat tarjoiluvaunut kylmille (C) ja kuumille (H) ruoille. Festivo H lämpötarjoiluvaunuihin
LisätiedotLiukuovijärjestelmä PLK. Asennusohje
Liukuovijärjestelmä PLK Asennusohje Liukuovijärjestelmä PLK on tarkoitettu sisäkäyttöön ja kevyiden liukuvien väliovien ripustukseen. Järjestelmän avulla voidaan korvata levystä tai puusta valmistetut
LisätiedotKALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT
Vaelluskalat palaavat Iijokeen Oulujoen kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus RKTL
LisätiedotTURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.
Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,
LisätiedotRaasakan voimalaitoksen kalatien rakentamiseen liittyvän työpadon tarkkailuohjelman hyväksyminen. Ii
PÄÄTÖS KAIELY/425/2018 Kainuu 3.10.2018 ASIA Raasakan voimalaitoksen kalatien rakentamiseen liittyvän työpadon tarkkailuohjelman hyväksyminen. Ii TARKKAILUVELVOLLINEN PVO-vesivoima Oy Voimatie 23 91100
LisätiedotHelsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 200: Helsingin kaupungin tulvastrategia Tulviin varautuminen Helsingin kaupungissa Joulukuu 2008 Viite: 8220495 Pvm: 9.2.2008
LisätiedotOulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite
Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite VAELLUSKALOJEN YLISIIRTO SEMINAARI Keminmaa 21.04.2016 Ympäristöpäällikkö Marja Savolainen, Fortum Sisältö Kansallinen kalatiestrategia ja Oulujoen vaelluskalahanke
LisätiedotKÄYTTÖOHJE. Digi-TV-toistin DVB-T ja DVB-H signaaleille
SMART progap-6 Digi-TV-toistin DVB-T ja DVB-H signaaleille KÄYTTÖOHJE RF-Tuote Oy, Telakkatie 25 25570 Teijo FINLAND puh. 02-7366360, fax. 02-7366355 e-mail. info@rf-tuote.fi www.rf-tuote.fi I. Käyttötarkoitus
LisätiedotOvityypeihin E60 E90 E240 EW60 EI 2 60 EI 2 120
Voimassa alkaen: 04.05.2017 Sivu: 1 SMU-TYYPIN METALLIOVIEN JA SMU-LUUKUN YLEINEN ASENNUSOHJE 1 OVIEN KÄYTTÖ SMU-tyypin ovia voi käyttää alla esitetyn taulukon mukaisen tai matalamman palotorjuntaluokituksen
LisätiedotLuonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet
Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan
Lisätiedot