KOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHITTAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Kajaani

Transkriptio

1 KOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHITTAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Kajaani KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, KAJAANI, Finland

2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ ARVIO KALATIEN SUUAUKON SIJOITTAMISESTA JA REITISTÄ HYDROLOGISET LÄHTÖARVOT HYDROLOGISESTA JA HYDRAULISESTA MITOITUKSESTA KALATIEN OSAT Yleistä Alimmainen allas Kalatien yläpään vedenotto Luonnonpuromainen osuus Tienalitukset ja kalatien alitukset Vedenkorkeuksien seuranta automatiikkaa varten Muut laitteet ja toimenpiteet KALATIEN TOIMINTA Käyttöönotto keväällä ja sulkeminen syksyllä Käyttö KALATIEN RAKENTAMINEN SEURANTA KUSTANNUKSET LIITTEET: Kajaanin voimalaitosten ohittavan kalatien yleispiirustukset Havainneviistokuvia Kajaanin voimalaitosten ohittavasta kalatiestä 2

3 KOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHIT- TAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Kajaani 1. YLEISTÄ Kajaanin keskustassa Kajaaninjoessa on jokiuomassa kaksi voimalaitosta, Ämmäkoski ja Koivukoski, joiden kautta on jatkuva juoksutus 25 m 3 /s valmistui tunnelivoimalaitos Koivukoski III, johon yhdistettiin jokivoimaloiden putouskorkeus. Ämmäkosken voimalaitos on valmistunut 1917 ja Koivukosken voimalaitos Ämmäkosken voimalassa on käytössä Kaplan turpiini, mutta varalla on kaksi huonommin alaslaskeutuvillekaloille soveltuvaa Fransis-turpiinia. Koivukosken turpiinit ovat Kaplan-tyyppisiä. Voimalaitokset omistaa E.ON Kainuu Oy. Kajaanin kaupungissa Kajaaninjoen kalateillä voidaan nähdä muutakin kuin kalataloudellista hyötyä. Linnanvirta nähtävyyksineen on merkittävä kaupunkikuvalle, kaupunkikeskustan elävöittämiselle sekä matkailulle. Kajaaninjoen rantapuistoon on jo 1980 luvulla suunniteltu virtavesikalojen akvaariota ja toteutettu alustavat kalatiesuunnitelmat molempiin voimalaitoksiin. Edellisten tuloksena Kajaanin kaupunki on kaavoituksessaan jo ennakoinut kalateiden toteutuksen. E-on energiayhtiö, joka hallinnoi Kajaanin kaupungin omistamaa 37,5 % osuutta Kajaaninjoen voimalaitoksista, on tehnyt päätöksen pitää Kajaanin voimalaitoksensa Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergia merkin piirissä ja päivittää Kajaaninjoen kalatiesuunnitelmat. Edellisessä on sovittu, että esiselvityksen toteutus aloitetaan vuonna 2010 ja esiselvitys valmistuu vuoden 2011 aikana. Viimeistään vuonna 2012 laaditaan tekniset kalatiesuunnitelmat ja päätetään kalateiden toteutuksen aikataulusta. (*Luonnonmukaisen poikasuoman ympärivuotisen juoksutuksen kompensointiin etsitään hankkeen aikana ratkaisua vaelluskalataloudellisesta säännöstelystä!) Ämmäkosken voimalaitoksen lupapäätöksessä nro 4564, : padonomistaja Vesilain 6 :n 2 kohdan mukaan on velvollinen sallimaan korvauksetta tehdä kalatien, jos se tarpeelliseksi havaitaan, ja sitä varten antamaan käytettäväksi tarpeellisen määrän valtaväylän vettä. Koivukosken voimalaitoksen osalta Vesistötoimikunnan päätöksessä nro 29/ : Vesilaitoksen omistajan on rakennettava maataloushallituksen hyväksymän suunnitelman mukainen kalatie, mikäli sellainen vastaisuudessa katsotaan tarpeelliseksi, kunnossapidettävä se sekä luovutettava siihen tarpeellinen vesimäärä (tai osallistuttava kalakannan lisäämiseen). Kalatiesuunnittelussa kalatien alapään oikea sijoittaminen on kalatien toiminnan kannalta yksi tärkeimmistä asioista. Ellei kala löydä helposti kalatien suuta päävirtauksen tuntumasta, kalojen määrä kalatiessä jää todennäköisesti vähäiseksi. Tätä on Ämmäkosken osalta arvioitu otsikon 2 osiossa. Kalatiessä veden virtausnopeus ei saa missään kohtaa ylittää kalojen uintikykyä. Lisäksi kalatiessä on oltava riittävästi lepomahdollisuuksia. Kalatiessä liikkuvien kalojen koko 3

4 määrää kalatien vesiteiden mittoja. Suuret kalat rajoittavat kovin pienten aukkomottojen käyttöä, jolloin myös virtaama ja allaskoot kasvavat samassa suhteessa. Kalatien tulee toimia vuosittain ainakin välisenä aikana. Kajaanin kaupunki on toimittanut suunnittelijalle kaavan pohjakartan korkeustietoineen. Suunnitteluun liittyvät hydrologiset lähtötiedot on saatu ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmästä (Oulujärven ja Nuasjärven vedenkorkeudet sekä Koivukosken virtaamat). Tämä suunnitelma on laadittu korkeusjärjestelmässä NN+, koska voimalaitoksen lupa ja lähtötiedot ovat samassa korkeusjärjestelmässä. 2. ARVIO KALATIEN SUUAUKON SIJOITTAMISESTA JA REITISTÄ Kalatiesuunnittelussa kalatien alapään oikea sijoittaminen on kalatien toiminnan kannalta yksi merkittävimmistä asioista. Tunnelivoimalaitoksen suu on noin 250 m voimalaitoksen alapuolella. Kalat nousevat lähes poikkeuksetta ensin päävirtauksen houkuttelemana. Voimalaitosten kautta jatkuva juoksutus on 25 m 3 /s ja muu juoksutus menee tunnelivoimalaitoksen kautta. Alla olevasta kalannousuajan virtaaman vuorokausikeskiarvon pysyvyyskäyrästä voidaan nähdä, että noin kolmasosan ajasta tunnelin kautta juoksutus on nollassa ja puolet ajasta virtaamasta vähintään puolet tulee jokilaitosten kautta. Koivukosken menovirtaaman pysyvyys jaksolta Virtaama (m3/s) MQ = 84 m3/s 50 Tunnelin kautta Jokilaitosten kautta aina 25 m3/s Pysyvyys % Kun tunnelista tuleva virtaama on merkittävästi suurempi kuin jokilaitosten virtaama, on mahdollista että suuri osa nousukaloista jää ainakin toviksi tunnelin suualueelle. Tunneli on pimeä ja sukeltaa syvälle mistä syystä se ei houkuttele kaloja etenemään sinne. Siinä vaiheessa kun kalat alkavat etsimään vaihtoehtoista nousureittiä on merkittävää, että jokilaitosten kautta tulee huomattava houkutusvirtaama. 4

5 Kansainvälisten asiantuntijoiden mukaan houkutusvirtaaman tulisi olla 2,5 5 % nousuaikaisesta keskivirtaamasta. Koivukoskella keskivirtaama on 84 m 3 /s, ja 25 m 3 /s suuruinen vakiojuoksutus houkutusvirtaama on noin 30 % siitä. Jossain vaiheessa on esitetty kalatien reitiksi joen oikeaa (pohjois) rantaa ja sen puistoaluetta. Tällöin kuitenkin jouduttaisiin ohittamaan tulvaluukkujen alapuoli, jossa kalatien rakenteiden tulee olla olemassa olevaa pohjan tasoa korkeammalla, jotta kalatien suuaukon purkautuminen voimalaitoksen alapuolelle pysyy selkeänä. Varsinaisena kalatienä tällainen ratkaisu ei toimi halutulla tavalla, mutta maisemallisena kaupunkipurona se voisi toimia. Jokainen kalatie, mihin ei voida käyttää lähes koko joen virtaamaa vähentää voimalaitoksen ohi kulkevien kalojen määrää. Kalatiehen käytettävällä vesimäärällä ja alapään sijoittamisella on oleellinen vaikutus kalatien toimintaan. Ylöspäin pyrkivistä kaloista kohteesta riippuen arviolta % löytää kalatien suuaukon ja nousee kalatiehen. Tällöin yksi pitkä kalatie kahden lyhyen kalatien siasta parantaa merkittävästi kalojen nousumahdollisuuksia voimalaitosten ohi. Jos oletetaan että 70 % nousevista kaloista löytää kalatien ja nousee ylös niin yksi pitkä kalatie karsii noin 30 % voimalaitosten yläpuolelle nousevista kaloista ja kaksi peräkkäistä kalatietä karsisivat noin puolet voimalaitosten yläpuolelle nousevista kaloista. Kalateiden rakentamis- ja käyttökustannuksista iso osa muodostuu betonirakenteista, mahdollisesta lisävesipumppauksesta sekä kalatien sisääntulo ja ulosmenoaukoissa olevista luukuista ja laitteista. Tästä johtuen yhden pitkän kalatien, josta yli puolet pituudesta muodostuu luonnonpuromaisesta osuudesta, rakentamis- ja käyttökustannukset ovat merkittävästi pienemmät kuin kahden erillisen betonirakenteisen kalatien kustannukset. Tämän takia Ämmäkosken ja Koivukosken voimalaitokset esitetään ohitettavaksi yhdellä yhtenäisellä kalatiellä, jossa on yli puolet luonnonpuromaista puistoon sijoittuvaa osuutta. 3. HYDROLOGISET LÄHTÖARVOT Kalatien ylä- ja alaveden korkeustiedot Oulujärveltä ja Nuasjärveltä ovat jaksolta väliseltä ajalta. Luvan mukainen HW Koivukosken voimalaitoksella on kalannousuaikana NN+138,00 ja alaraja on NN+136,84. Ylävedenkorkeuden vaihteluväli (vuorokausikeskiarvo) Nuasjärvellä on normaaliolosuhteissa pysyvyyskäyrän mukaan NN+137,10 137,9 m. Suunnittelun lähtökohdaksi valitaan toimintaväli 3 99 % eli NN+137, ,80 jolloin vaihteluväli on kalatien toiminta-aikana 0,65 m. Tason NN+137,15 alapuolinen yläaltaan vesipinta ei kokonaan lopeta kalatien toimintaa mutta se heikkenee. Alavedenkorkeuden vaihteluväli Oulujärvessä on normaaliolosuhteissa NN+122,1 123,1 m. Pysyvyyskäyrän mukaan alavesi on 98 % ajasta tason NN+122,30 yläpuolella. Suunnittelun lähtökohdaksi taso NN+122,30 valitaan alaveden alimmaksi toimintakorkeudeksi. Tätä ylemmillä vedenpinnantasoilla kalatie toimii hyvin. Alaveden ollessa mitoittavaa tasoa alempana kalatien toiminta voi nousevasta kalalajista riippuen lievästi heikentyä koska alimmissa pystyraoissa vesikynnykset kasvavat yli 0,2 m korkuisiksi. 5

6 Kalatien toiminta-aikana ylä- ja alavesipintojen mitoituskorkeusero on 15,5 m. Virtaamat Koivukosken kalannousuajan keskivirtaama on 84 m 3 /s ja MQ50% on 50 m 3 /s. Minimivirtaama on 25 m 3 /s. 4. HYDROLOGISESTA JA HYDRAULISESTA MITOITUKSESTA Kalatietyyppi on pystyrakokalatietä ala- ja yläosalla ja niiden välinen osuus on luonnonpuromaista kalatietä. Kalatie voidaan mitoittaa virtausolosuhteiltaan sopivaksi lähes kaikille nouseville kaloille. Suunnitteluvirtaamaksi voidaan valita 0,5 1 m 3 /s. Hydrologiset olosuhteet eivät aseta esteitä kalateiden toiminnalle. Kalatien vesitiet mitoitetaan siten, että kalat voivat edetä uimalla niiden kautta. Altaiden tarvittava tilavuus varmistetaan Larinierin esittämällä kaavalla tehon suhde vesitilavuuteen. Virtaama kalatiessä vaihtelee ylävedenkorkeusvaihtelun mukaan siten, että nousuaikana minimivirtaama on vähintään 0,3 m 3 /s. Luonnonmukaisen osuuden habitaattia pidetään talvella vesitettynä, jolloin luonnonmukaiselle osuudelle johdetaan pieni talvijuoksutus putkea pitkin, joko pumppaamalla tai painovoimaisesti. Veden otto kalatiehen tapahtuu yläaltaan Koivukosken voimalaitoksen tulotien ali eteläpuolen betonipatoon tehtävän pystyaukon kautta. 5. KALATIEN OSAT 5.1 Yleistä Pystyrakokalatie koostuu samankokoisista suorista osista ja altaista, joita yhdistävät ns. suunnanvaihtoaltaat, jotka ovat hieman muita altaita suurempia. Alaosan pystyrakokalatien pituus on noin 250 m ja yläosalla on n. 30 m pitkä pystyrako-osuus. Luonnonpuromainen osuus koostuu luonnonkivistä rakennettavista kynnyksistä ja niiden välisistä suvannoista/altaista. Osuuden pituus on noin 330 m ja pituuskaltevuus on noin 1 %. Mitoitusputouskorkeus Kajaanijoen kalatiessä on n. 15,5 m. Putous altaasta toiseen on n. 0,20 m. Altaiden vesisyvyys vaihtelee yläkanavan vedenkorkeuden mukaan. Yläveden ollessa n. keskivesitasolla vesisyvyys keskellä allasta on n. 1,1 1,4 m. Alaveden ollessa korkealla putouserot ovat kalatien alaosalla pienemmät. Luonnonmukaisen kalatien altaiden syvyys vaihtelee suvantokohdissa välillä 1,1..1,4 m. 6

7 Pystyrakojen leveys on 0,3 0,45 m riippuen valittavasta mitoitusvirtaamasta. Lukuun ottamatta alinta sisääntuloaukkoa ja ylintä ulosmenoaukkoa raot ovat auki pohjaan asti. Kalatien ylin ja alin rako varustetaan settiurilla, jotta kalatie voidaan tarvittaessa sulkea. Pystyrakojen alapuolella on betoninen virranohjain. Altaiden koko (sisämitat) on n. 3 3,5 * 2,2 2,6 m (pit*lev). Suunnanvaihtoaltaiden pituudet ovat suurempia, jolloin virtaukset niissä ehtivät paremmin vaimentua. Betonirakenteiden kaikki näkyvät nurkat viistetään. 5.2 Alimmainen allas Kalatien sisääntuloaukko sijoitetaan alavirtaan katsottuna voimalaitoksen vasemmalle rannalle alueelle, jossa voimalan virtaama kulkee rauhoittuneena rannansuuntaisesti, jolloin kalat löytävät kalatien sisääntuloaukon mahdollisimman hyvin. Allas louhitaan ja ankkuroidaan alapuoliseen kallioon. Kalatien alaosaan voidaan pumpata lisävirtaamaa alakanavasta rakennettavan pumppausaukon kautta. Pumppauksessa voidaan varautua pumppauksen lisäämiseen tekemällä valmiit tilat ja paikka lisäpumpulle. Kalatieallas erotetaan pumppaustilasta betonisella vaimennusseinällä, josta vesi virtaa kalatien puolelle halkaisijaltaan n.100 mm putkien läpi. Roskien pumppuun ja vaimennustilaan ajautumisen vähentämiseksi, pumppausaukkojen joenpuolelle tehdään sihtiseinä. Erittäin matalan alaveden ajaksi pumppu ja sulkuluukku sulkeutuvat automaattisesti. Keräilyallas on päältä avonainen ja se on varustettu ritilätasoilla ja reunakaiteilla. Kalatien alapäässä sisäänkäyntiaukkona on pystyrako. Raossa liikkuu luukku, jossa on virtausaukkona pystyrako. Luukkua liikutetaan automaattiohjauksella alimman altaan vesipinnan ja alaveden suhteen siten, että aukon kohdalla vesipintojen korkeusero on haluttu vakio (0,1 0,6 m), jolloin ulosvirtaus on aina selkeästi havaittavissa. 5.3 Kalatien yläpään vedenotto Yläkanavan betoniseinään tehdään kiinteä leveä rako, johon laitetaan luukku mihin on tehty kapeampi pystyrako. Ylimmän pystyraon leveyttä muuttamalla voidaan kalatien käyttöönotossa hienosäätää virtaaman suuruutta. Talveksi aukko suljetaan luukulla vesitiiviisti siten, ettei jää pääse tarttumaan siihen. Luukku lämpöeristetään. Lisäksi aukossa on sisäpuolella settiurat, jolloin luukku voidaan ottaa tarvittaessa pois huollon takia. Luukun yläveden puolelle uloimmaksi rakennettaan myös settiurat, joihin on kalatien käyttöaikana mahdollista laittaa teräksinen kehikko, jonka yläveden puoleiseen supistuvaan päähän voidaan haluttaessa asentaa kalalaskuri ja -tunnistin. Kehikko nostetaan talveksi ylös ja viedään varastoon. 7

8 Padon lävistyksen yhteyteen rakennetaan myös pumppaamo, jolla hoidetaan kalatien luonnonpuromaisen osuuden elintoimintojen turvaaminen yläaltaan vesipinnan laskiessa alas. Pintaroskan joutumista kalatiehen voidaan vähentää ottopään pystyraon ylävirran puolelle yläkanavaan kiinnitettävällä syväpuomilla. 5.4 Luonnonpuromainen osuus Luonnonpuromainen osuus on n. 330 m pitkä ja keskikaltevuus on n. 1 %. Kalatiehen rakennetaan kiviverhoiltuja moreenitiivisteellisiä pohjakynnyksiä. Pohjakynnyksiin ei asenneta seinämäistä tiivistettä, jotta ne näyttäisivät mahdollisimman luonnonmukaiselta. Pohjakynnyksiä on n metrin välein. Kynnysten välisissä "suvannoissa" uoman vesisyvyys vaihtelee 1,1 1,4 m. Suvantoihin voidaan asentaa isoja kiviä, joiden yläreuna ulottuu n. vesipinnan tasoon. Suvannoissa vapaa vesipinnan leveys vaihtelee välillä m. Suvannot verhotaan soralla, murskeella ja/tai pienlouheella. Talvella luonnonpuromaisen osuuden eläimistön hengissä pysymisen takia kalatiehen juoksutetaan tai tarvittaessa pumpataan vettä. 5.5 Tienalitukset ja kalatien alitukset Kalatie alittaa luonnonpuromaisella osuudella Ahontien, johon on rakennettava silta. Lisäksi puistoalueella kalatie risteää usean kevyenliikenteen väylän kanssa. Siltojen tarpeellisuus ja määrien optimointi sekä mahdollinen reittien muuttaminen tulee selvittää jatkosuunnittelussa. Mikäli kalatie risteää vesijohdon/viemärin tai maakaapelin kanssa, tarvittaessa ne siirretään syvemmälle ja jatketaan omistajan kanssa sovittavalla tavalla. 5.6 Vedenkorkeuksien seuranta automatiikkaa varten Kalatien toiminta-aikana vedenkorkeuksia seurataan kahdesta paikasta automaattisilla mittalaitteilla, joista tieto menee kalatien ohjausyksikköön. Mittauspaikat ovat voimalaitoksen alavesi ja alimman altaan vesipinta. Vedenkorkeustiedot menevät voimalaitoksen sisällä olevaan ohjausyksikköön. 5.7 Muut laitteet ja toimenpiteet Kalatien mahdollinen katseluhuone ja -ikkuna voidaan rakentaa kalatien pystyrako-osuudelle. Pystyrakokalatien ylhäältä avoimet alueet katetaan 1,0 m leveällä kävelyritilätasolla, joka lisää turvallisuutta liikuttaessa kalatiealueilla. Samalla ritilätaso varjostaa kalatietä huonontaen kalojen näkymistä ylhäältäpäin. Kävelytasot varustetaan myös kaiteilla. Kalatiessä on useita vedenalaiselle videokameralle sopivia kuvauskohtia. Alin 8

9 on alimmassa altaassa sisääntuloaukkoon päin, seuraavat suunnanvaihtoaltaissa suunnattuna alempaa pystyrakoa kohti. 6. KALATIEN TOIMINTA 6.1 Käyttöönotto keväällä ja sulkeminen syksyllä Keväällä jäiden lähdettyä ja veden lämpötilan noustua lähelle 10 astetta kalatien kunto tarkistetaan. Yläpään laskuri ja sen teräskehikko asennetaan paikoilleen. Yläpään roskapuomi asennetaan paikoilleen. Kalatien laitteet koekäytetään, jonka jälkeen yläpään sulkuluukku voidaan avata. Syksyllä kalatien yläpään sulkuluukku suljetaan vesitiiviisti. Yläpään kalalaskuri nostetaan pois ja viedään talvisäilöön. Roskapuomin toinen pää irrotetaan ja puomi käännetään talveksi suoraksi padon suuntaiseksi tai puomi viedään talveksi pois. 6.2 Käyttö Kalatie aidataan tarpeellisilta osin (esim. pystyrako-osuudet)asiattomien pääsyn estämiseksi kalatien alueelle. Kalatien pystyrako-osuuksien päältä avoimet alueet katetaan osittain 1,0 metrin levyisellä ritilätasolla. Ritilät estävät salakalastusta, mahdollistavat huoltokulkemiset kalatiellä ja lisäävät turvallisuutta liikuttaessa kalatiealueella. Samalla ritilätasot varjostavat kalatietä huonontaen kalojen näkymistä ylhäältäpäin. Kävelytasot varustetaan myös kaiteilla. Teknisesti kalatietä voidaan käyttää aina, kun voimalaitoksen yläallas on sula eli kalatie voidaan ottaa käyttöön keväällä heti jäiden lähdettyä ja pitää toiminnassa siihen saakka, kunnes yläallas syksyllä jäätyy kalatien vedenottoaukon vieressä. Käytännössä veden lämpötila määrää ajan, jolloin kalateitä kannattaa pitää auki keväällä ja syksyllä. Veden lämpötilan ollessa alle 7 astetta kaloja nousee enää satunnaisesti. 7. KALATIEN RAKENTAMINEN Kalatie rakennetaan "irti" voimalaitosten padon rakenteista lukuun ottamatta kalatien yläveden ottopään rakenteita. Rakentamisajankohta on loppukesällä/syksyllä virkistyskäyttöajan ulkopuolella. Kalatien alapään rakentaminen tehdään talvella Oulujärven vedenkorkeuden ollessa alhaalla. Kalatietä varten joudutaan louhimaan kalliota voimalaitoksen lähialueella. Louhinta tehdään tärinättömällä menetelmällä riittävää varovaisuutta noudattaen. Kaikki betonirakenteet tehdään paikalla valuna. Kalatien betonirakenteet rakennetaan tiivistetyn murskearinakerroksen varaan. Kalatieleikkaukseen tulevat sade- ja sulamisvedet johdetaan kalatien alapuolelle rakennettavia salaojia pitkin alaveteen. 9

10 Kalatien vedenottopään rakentamista varten yläkanavaan tehdään työpato. 8. SEURANTA Kalatien toimintaa voidaan seurata pääasiassa kahdella eri tavalla. Varsinainen kalojen lukumäärän, lajin, mittojen ym. nousukaloihin liittyvien asioiden seuranta on ensisijainen tapa. Näitä asioita voidaan seurata kalatiehen sijoitettavilla erilaisilla laskureilla, seurantalaitteilla ja koepyydyksien avulla. Toinen tärkeä asia on, että tarkastetaan eri vedenkorkeuksilla ja virtaamilla, että kalannousun kannalta kaikki edellytykset ovat kunnossa koko kalatien pituudella. Yleisöä varten kalatiehen voidaan rakentaa katselupaikka. Kalatiehen tulee tälle kohtaa lasi-ikkuna. Yleisölle voidaan tulevaisuudessa tarjota myös suora videoyhteys kalatiehen esim. internetin välityksellä. 9. KUSTANNUKSET Kaikki kustannukset ovat arvonlisäverottomia. Kajaaninjoen kalatien rakennuskustannukset ovat n. 2,5 3,5 milj. euroa (alv 0 %). Arvio perustuu rakenteilla olevan Isohaaran kalatien kustannuksiin sekä Iijoen kalatiesuunnitelmien ja Kymijoen Korkeakosken kalatiesuunnitelman kustannusarvioihin. Varsinaisten rakentamiskustannusten lisäksi kalatien kustannuksiin on lisättävä mahdolliset työnaikaiset energiatappiot, jotka voivat olla huomattavat, jos ohijuoksutus kestää pitkään. Kajaaninjoen kalatien rakentamisen takia ei ole odotettavissa tappioita voimalaitoksilla, koska koko juoksutus voidaan johtaa tunnelivoimalan kautta. Se edellyttää työnaikaisen juoksutusluvan hakemista AVIlta. Kalateiden käyttökustannukset koostuvat rakenteiden kunnossapidosta, syksyllä ja keväällä kalateiden sulkemisesta ja avaamisesta. Lisäksi kuluja aiheutuu laitteiden energiatarpeesta ja huolloista. Kevät- ja syystöiden kulut ovat noin euroa/vuosi. Laitteiden tarkastus ja sihtien puhdistus (1 tarkastuskäynti/ viikko) noin 3000 euroa/vuosi. Laitteiden sähkökustannuksista pääosa syntyy alapään lisävesityspumpun käytöstä. Arvioidut sähkökustannukset vuodessa 10 c/kwh sähkön hinnalla ovat noin euroa riippuen pumpun virtaamasta käyttöajasta. Pumpun ja muiden laitteiden arvioidut peruskorjaukset ja kunnostukset 5 10 vuoden välein ovat arviolta euroa vuotta kohti. Yhteensä käyttökulut ovat noin euroa/vuosi. Kalateiden kautta menevästä virtaamasta aiheutuu myös energiatappiota. Rahallinen arvo on vuositasolla energiahinnalla 5 c/kwh yhteensä n euroa ilman ohijuoksutusten vaikutusta. Laskelma perustuu 5 kk käyttöaikaan, putouskorkeuteen 15,3 m (keskimääräinen putous) ja virtaamaan 0,5 1 m 3 /s. Tätä pienentää mahdollisten ohijuoksutusten käyttö kalatiessä. Kalatien talvikäytöstä syntyy energiatappioita. Rahallinen arvo on vuositasolla energiahinnalla 5 c/kwh yhteensä n euroa ilman ohijuoksutusten vaikutusta. Laskelma perustuu 7 kk käyttöaikaan, putouskorkeuteen 15,3 m ja vir- 10

11 taamaan 0,1 m 3 /s. Tätä pienentää mahdollisten ohijuoksutusten käyttö kalatiessä. Lisäksi syntyy huolto- ja hoitokuluja, sekä mahdollisia pumppauskuluja. Karkea arvio hoitokustannuksista vuodessa on n euroa. Oulussa Maveplan Oy Kiilakiventie Oulu Hannu Alatalo Ilkka Räihä dipl.ins. Ins.AMK puh puh

12