IMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 IMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Imatra Imatran voimalaitos. Kuvaaja Hannu Alatalo

2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ TARVITTAVIEN LUPIEN TARPEEN ARVIOINTI NYKYISEN YLISYÖKSYLTÄ TULEVAN PURON KUNNOSTUS HYDROLOGISET LÄHTÖARVOT HYDROLOGINEN JA HYDRAULINEN MITOITUS UUSI KAUPUNKIPURO KALATIEN OSAT JA TOIMINTA KAUPUNKIPURON (1. vaihe) JA KALATIEN (2.vaihe) RAKENTAMINEN SEURANTA KUSTANNUKSET LIITTEET: Imatrankosken kaupunkipuron ja kalatien yleispiirustukset Havainneviistokuvia Imatrankosken kaupunkipurosta ja kalatiestä Esimerkki Oulun Merikosken kaupunkipurosta/kalatiestä 2

3 IMATRANKOSKEN KAUPUNKIPURON JA KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Imatra 1. YLEISTÄ Imatran Kruununpuiston alue kuuluu Imatrankosken kansallismaisemaan, valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen ja valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Alueella on myös Suomen vanhin luonnonsuojelualue sekä voimatuotannon rakenteita, kuten Imatrankosken pato ja Fortumin Imatran voimalaitos. Alueella on nykyisin vaatimaton vähävetinen suotovesipuro, jossa elää luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Taimenkanta on hyvin harva ja sen runsastumista haittaavat lisääntymisalueiden puute ja vaellusesteet. Imatran voimalaitos on valmistunut 1920-luvulla. Imatran voimalaitos on alin Vuoksen Suomen puolen voimalaitoksista. Sen putouskorkeus on 24,5 m (keskiylävedestä keskialaveteen). Voimalaitoksen omistaa Fortum Power and Heat Oy. Tämän suunnitelman tarkoituksena on selvittää nykyisen kaupunkipuron kehittämismahdollisuudet, uuden kaupunkipuron rakentamismahdollisuudet sekä tulevaisuuteen tähtäävän Imatran voimalaitoksen ohittavan kalatien rakentamismahdollisuuksien selvittäminen siten, että kaupunkipuro on osa kalatietä. Tämä suunnittelu painottuu uuden kaupunkipuron ja kalatien tekniseen toteutusmahdollisuuksien selvittelyyn, koska kyseessä on huomattava putouskorkeus ja suojelualueiden aiheuttamat rajoitukset kaupunkipuron ja kalatien sijoittamisessa maastoon. Tässä vaiheessa suunnittelussa ei vielä ole ollut mukana maisemasuunnittelijaa, vaan maisemasuunnittelija tulee mukaan seuraavassa vaiheessa, kun kaupunkipuron ja kalatien reitit pääpiirteissään tiedossa. Kaupunkipuron luominen parantaisi sitä tulevaisuuden mahdollisuutta, että Laatokan lohi ja Vuoksen pääuomassa elävä paikallinen taimenkanta pääsisi Imatran voimalaitoksen ohi. Tämä vaatisi tulevaisuudessa kalatien/kalaportaan. Kaupunkipuron suunnittelun taustalla on taimenkannan olemassaolon turvaaminen ja tavoitteena on taimenten elinalueen laajennus ja poikastuotannon turvaaminen. Samalla voidaan toteuttaa maisemallisesti kaunis ja kansallismaisemaan sopiva kaupunkipuro-osuus, joka toimii yhdessä nykyisen ylisyöksypuron kanssa taimenten lisääntymis- ja poikastuotantoalueena. Suunnittelussa on huomioitava yläkanavan padon ylisyöksytilanteet: voimalaitoksen reunapadon ylisyöksytoiminto toimii laitoksen häiriötilanteessa ja vesimassat tulvivat Ivonniemen halki ylisyöksyuoman kautta Imatrankosken uomaan - ylisyöksyn alue on juuri se alue, jossa nykyinen taimenpuro on. Tulviva vesimassa vie kaikki rakenteet tieltään ja on ihmisille hengenvaarallinen. Häiriöitä ei ole usein, mutta niitä tapahtuu. Alueelle ei saa ohjata ihmisiä. 3

4 Kaavoituksen, rauhoitettujen muinaismuistojen, luonnonmuistomerkkien ja arvokkaan maiseman näkökulmasta on huomioitava, että Kruununpuisto on Suomen vanhimpia kulttuurimaisemia, rakenteet ja suunnitteluratkaisut on oltava sen mukaiset. Puro ei voi esimerkiksi mutkitella kalliokaiverrus- ja hiidenkirnualueella. Museovirasto tekee parhaillaan alueella inventointia ja määrittelee suojellut alueet. Suunnitelman toteuttamisessa Museovirasto ja Etelä-Karjalan museo pidetään informoituna. Viimeistään puron toteuttamisvaiheessa molemmilta tarvitaan lausunto. Imatran kaupunki on antanut kaupunkipuron ja kalatien yleissuunnittelun oululaiselle Maveplan Oy:lle. Fortum Power and Heat Oy on toimittanut suunnittelijalle suunnitteluun liittyviä hydrologisia lähtötietoja. Tavoiteltavana lopputuloksena tulevaisuudessa on toimiva mahdollisimman luonnonpuromainen kalatieratkaisu tarvittavine teknisine osuuksineen sekä vesitetty ylisyöksypuro, joihin on kotiutettu taimenkanta ja rakennettu niille poikastuotanto- ja lisääntymisalueet Tämä suunnitelma on laadittu korkeusjärjestelmässä NN+, koska voimalaitoksen lupa ja lähtötiedot ovat samassa korkeusjärjestelmässä. 2. TARVITTAVIEN LUPIEN TARPEEN ARVIOINTI Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriössä vahvistettu asemakaava, jossa alue on pääosin merkitty koko kaupunkipuron pituudelta teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (T/s). Voimalaitoksen eteläpuolella sijaitsevalla alueella kaavamääräykset ovat samoja ilman /s - merkintää (alue, jolla ympäristö säilytetään). Alueelle on merkitty rakennusoikeutta tehokkuudella e=0,2. Asemakaava ei aseta estettä kaupunkipuron rakentamisen. Ympäristön säilyttämis-merkintään perustuen kaupunkipuro tulee viimeistellä ympäristöön sopivaksi museoviraston hyväksymällä tavalla. Kaupunkipuro ja vuonna 2009 valmistunut Kruununpuiston yleissuunnitelma eivät ole sanottavasti ristiriidassa keskenään. Joiltain osin yleissuunnitelmaan merkittyjä kaupunkipuron suuntaisia reittejä joudutaan jatkossa tarkistamaan ja yleissuunnitelmassa Imatrankoskentien alittava ent. tukkirännin kohdalle suunnitellusta tunnelista tulee todennäköisesti luopua. Rakentaminen edellyttää maisematyölupaa. Ensimmäisen vaiheen kaupunkipuroon ja myöhemmin rakennettavaan kalatiehen tarvittavan veden ottaminen yläkanavasta sekä luonnonpuromaisten osuuksien muuttaminen maa-alueesta pysyväksi vesialueeksi tarvitsevat AVI:n vesitalousluvan. 3. NYKYISEN YLISYÖKSYLTÄ TULEVAN PURON KUNNOSTUS suunnittelun aloituskokouksen jälkeisellä maastokäynnillä sovittiin, että nykyiseen ylisyöksypuroon ei tehdä teknisiä ratkaisuja vaan se kunnostetaan lohikalojen lisääntymiseen ja poikastuotantoon soveltuvaksi alan asiantuntijan ohjaamana. 4

5 Ensimmäisessä vaiheessa kaupunkipuron uusien luonnonpuromaisten osuuksien rakentamisen yhteydessä tulevan tulvauoman ylityksen kohdalle rakennetaan vedenottorakenteet, joilla nykyiseen puroon voidaan tarvittaessa johtaa vähän lisää vettä sen minimivirtaaman turvaamiseksi. 4. HYDROLOGISET LÄHTÖARVOT Tämän suunnitelman Imatran voimalaitoksen yläveden korkeustiedot ovat lyhyeltä jaksolta Sen mukaan vuorokauskeskiarvovedenkorkeus pysyy tasaisesti välillä NN+67,40 67,60. Luvan mukainen HW padolla on NN+67,70 ja alaraja on NN+66,50 ja kesän ( ) alaraja päivällä (klo 7-21) NN+67,00, eli säännöstelyväli on 1,2 m. Alaveden korkeustiedot ovat jaksoilta ja Alavedenkorkeus vaihtelee paljon, koska alaveteen vaikuttaa merkittävästi alapuoleisen Venäjän puolella olevan voimalaitoksen säännöstely. Alavedenkorkeuden vaihteluväli (vuorokausikeskiarvo) on normaaliolosuhteissa aiemmalta jaksolta NN+42,3...43,5 m (pysyvyysväli 1 99 %). Keskialavesi on NN+43,02 ja MW50% NN+43,00. Havaitut vuorokausikeskiarvon minimi ja maksimi ovat +42,23 ja +43,64. Hetkittäin vesipinta on vaihdellut vielä enemmän. Myöhemmän jakson vaihteluväli on NN+41,98 43,57. Suunnittelun lähtökohdaksi valittiin yläveden pysyvyyden vaihteluväli % eli NN+67,4 67,6 (vaihteluväli on 0,2 m), mutta lisäksi kaupunkipuron ja myöhemmin kalatien vesitys tulee olla turvattuna yläveden ollessa alarajalla NN+66,50. Alaveden mitoittavaksi vaihteluväliksi valittiin NN+42,0 43,5. Alaveden ollessa mitoittavaa tasoa korkeammalla kalatie toimii ala-aukossa olevan säätöluukun ansiosta kaikissa tilanteissa hyvin. Alaveden ollessa mitoittavaa tasoa alempana kalatien toiminta voi nousevasta kalalajista riippuen heikentyä koska alimmissa pystyraoissa vesikynnykset kasvavat yli 0,2 m korkuisiksi. Imatran voimalaitoksen keskivirtaama on Tainionkosken jakson havaintojen mukaan 595 m 3 /s. Minimi- ja maksimivuorokausivirtaamat ovat olleet 150 ja 1115 m 3 /s. Voimalaitoksen koneistojen maksimivirtaama on 970 m 3 /s. Ohijuoksutusta on erittäin harvoin. Suuren virtaaman takia ohijuoksutusta on ollut viimeksi HYDROLOGINEN JA HYDRAULINEN MITOITUS Suunnittelukokouksissa sovittiin, että kaupunkipuro on niin laajasti kuin mahdollista luonnonpuromainen ja mahdollisesti myöhemmin toteuttavilla ylä- ja alaosilla jyrkkyydestä johtuen pystyrakokalatietä. Kaupunkipurolle/kalatielle suunniteltiin kaksi toisiaan tukevaa itsenäisesti toimivaa vaihtoehtoa, jotka voidaan toteuttaa erikseen tai vaiheittain. Kaupunkipuron päämitat mitoitetaan virtausolosuhteiltaan ainakin lohelle ja taimenelle sopiviksi, sekä mahdollisuuksien mukaan muillekin kaloille. Valmiin kalatien lopulliseksi tavoitemitoitusvirtaamaksi sovittiin kokouksessa/maastokäynnillä 1 m 3 /s, mutta näin suuri virtaama aiheuttaa sen, että luonnonpuromaisten osuuksien altaiden vaimennussuhde jää liian pieneksi, jolloin ne joudutaan korvaamaan teknisellä pystyrakokalatiellä. Tämän takia tässä suunnitelmassa pyrittiin saamaan pääosin ne osuudet luonnonpuromaisiksi, joita maastokäynnillä sellaisiksi kaavailtiin. Näitten asioiden pohjalta mitoitusvirtaamaksi otettiin noin 0,6 m 3 /s. Mitoitusvirtaamaa kasvatettaessa kasvaa myös teknisien pystyrako-osuuksien tarve. 5

6 Veden otto ensimmäisessä vaiheessa rakennettavaan kaupunkipuroon tapahtuu yläpäässä putken ja säätöventtiilin avulla betonipadon läpi. Riippuen tarvittavasta virtaamasta tarvitaan putkesta tulevalle vedelle vaimennusallas. Vaimennus kannattaa järjestää siten, että ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan kaupunkipuron lisäksi yläpäähän 1 4 pystyrakoallasta, jolloin ylin allas on aivan patomuurin vieressä ja se toimii samalla vaimennusaltaana. Padon lävistyksen yhteyteen esitetään harkittavaksi rakentaa myös pumppaamo, jolla hoidetaan kalatien luonnonpuromaisen osuuden elintoimintojen turvaaminen häiriötilanteissa. Pumpattava vesimäärä voisi olla esim. noin 0,02 0,05 m 3 /s. Veden otto lopulliseen kalatiehen tapahtuu yläkanavan pohjoispään entisen uittoaukon sulkuseinään tehtävän pystyraon kautta. Ylimmäisen pystyraon leveys on 0,60 m ja sen reunoille tehdään settiurat. Settiuriin laitetaan aukkoluukku, jolla virtaamaa voidaan säätää vapaata leveyttä muuttamalla. Virtaama lopullisessa kalatiessä vaihtelee välillä alustavasti n. 0,5...0,6 m 3 /s ylävedenkorkeusvälillä NN+67,4...67,6. Jos säännöstelyn aikana ylävesi laskee ja kalatiehen tuleva virtaama pienenee, lisävettä voidaan tarvittaessa juoksuttaa ensimmäisessä vaiheessa rakennetun putken kautta automatiikan ohjaamana. 6. UUSI KAUPUNKIPURO Uudet rakennettavat luonnonpuromaiset kaupunkipuro-osuudet mitoitetaan virtaamavälille 0,2...0,6 m 3 /s. Myöhemmin myös varsinaisena kalatienä käytettävä puron yläosa mitoitetaan lisäksi niin että se kestää toisen vaiheen virtaaman kasvattamisen ja altaiden vaimennussuhteet ovat toimivia. Ensimmäisessä vaiheessa kaupunkipuron virtaama on 0,2 0,3 m 3 /s. Kun tulevaisuudessa kalatie rakennetaan valmiiksi, virtaama nostetaan alustavasti tasoon 0,5 0,6 m 3 /s. Luonnonpurossa on kaksi luonnonpuromaista osuutta ja niiden välinen hätäylisyöksyn purkukanavan ylittävä silta. Ylimpänä on noin 250 m pitkä luonnonpuromainen osuus yläpään vedenottorakenteilta nykyisen yläkanavan hätäylisyöksyn purkukohtaan, joka sisältää Imatrankoskentien alituksen nykyisen holvisillan aukon kautta. Hätäylisyöksyn purkukanava ylitetään kaukalomaisella sillalla. Sillan alapuolella on noin 500 m pitkä luonnonpuromainen osuus, joka kulkee vanhaa uittorännin reittiä pitkin voimalinjojen kohdalle ja siitä voimalinjojen alla vanhan Imatrankosken puolelle. Ensimmäisessä kaupunkipurovaiheessa uoma rakennetaan ilman teknisiä osuuksia, jotka korvataan jyrkähköillä koskiosuuksilla, jotka saattavat vaikeuttaa kalan liikkumista. Olosuhteista johtuen kaupunkipurosta tulee paikoin kohtalaisen jyrkkä, jolloin laajoja kutu- ja poikastuotantoalueita siihen on haastavaa toteuttaa. Jatkosuunnittelussa tuleekin päättää, lisätäänkö uuteen kaupunkipuroon kutu- ja poikastuotantoalueita, jolloin kaupunkipuromainen osuus hieman lyhenee ja tekninen osuus hieman kasvaa. Kynnystetyn kaupunkipuron altaiden sivusuuntainen suurentaminen lisää kutu- ja poikastuotantoalueita mutta ei kasvata kalatien pituutta tai muuta jo suunniteltuja ratkaisuja. 6

7 Kaupunkipuron yläosalle toisessa vaiheessa rakennettavan kalatien ja kaupunkipuron yhteiselle osuudelle rakennetaan kivistä pohjakynnyksiä ja osuus mitoitetaan mahdollisuuksien mukaan kestämään ja toimimaan myös kalatien lopullisella virtaamalla. Pohjakynnyksiin ei asenneta seinämäistä tiivistettä, jotta ne näyttäisivät mahdollisimman luonnonmukaiselta. Tiivisteeksi kynnyksien keskelle tehdään suodatinkankaalla ympäröity moreenitiiviste, jolloin kalatien altaat eivät pääse täysin kuivumaan pienen virtaaman aikana. Kynnykset mitoitetaan niin että ne ovat kaikissa normaaleissa virtaamatilanteissa koko leveydeltään veden peitossa ja altaisiin sijoitetaan suuria suoja-/maisemakiviä, joilla rikotaan kynnyksien säännöllinen muoto. Kaupunkipuron vanhan uoman puolelle rakennettava alaosa tehdään luonnonpuromaiseksi puroksi kiveämällä ja sen mitoituksessa ei oteta huomioon jatkossa rakennettavan kalatien virtaamaa. Kynnysten teoreettinen muoto on V-mallinen ylivirtausaukko. Aukon yläleveys 3 4 m. Kynnykset rakennetaan kivistä ja kivisestä sorasta. Korkeustaso voi ja tulee vaihdella kivien yläpinnan ja virtausrakojen pohjan välillä 0,2 0,5 m. Kynnysten välisissä "suvannoissa" uoman suurin vesisyvyys vaihtelee 0,8 1,1 m. Suvantoihin voidaan asentaa isoja kiviä, joiden yläreuna ulottuu vähintään vesipinnan tasoon. Suvannoissa vapaa vesipinnan leveys vaihtelee m. Suvannot verhotaan kivisellä soralla. Talvella luonnonpuromaisen osuuden eliöstön hengissä pysymisen takia juoksutetaan putken kautta kaupunkipuron yläpäähän minimivirtaama noin 0,1 m 3 /s. Tästä voidaan ohjata tarvittaessa hätäylisyöksyn purkukanavan sillan kohdalta nykyiseen puroon 0,02 0,04 m 3 /s lisävirtaama. Luonnonpuromaisella osuudella on yksi yleisen tien alitus (Imatrankoskentie). Kalatie rakennetaan nykyisen tien alitustunnelin kautta luonnonpuromaisena, mikäli se teknisesti onnistuu ja holvikaarisillan rakenteiden eroosiovaaraa ei ole. Muutoin alitus tehdään pystyrakokalatienä. Imatrankoskentien yläpuoleiselle osuudelle on rakennettava ainakin yksi raskaan kunnossapitokaluston kantava silta. Myös luonnonpuron alaosalle on järjestettävä ylikulkumahdollisuus joko sillan tai vahvistetun ja luiskatun ylityskohdan kautta. Toisen vaiheen kalatien toteuttamisen jälkeen vanhaan Imatrankoskeen menevä kaupunkipuro pidetään vesitettynä kalatiestä otettavalla virtaamalla. 7. KALATIEN OSAT JA TOIMINTA Kalatiesuunnittelussa kalatien alapään oikea sijoittaminen on kalatien toiminnan kannalta tärkein asia. Ellei kala löydä helposti kalatien suuta päävirtauksen tuntumasta, kalojen määrä kalatiessä jää vähäiseksi. Eli ensimmäisen vaiheen kaupunkipuron alapää on väärässä paikassa, jotta se toimisi kunnolla kalatienä. Kalatiessä veden virtausnopeus ei saa missään kohtaa ylittää kalan uintikykyä. Lisäksi kalatiessä on oltava riittävästi lepomahdollisuuksia. Kalatiessä liikkuvien kalojen koko määrää kalatien vesiteiden mittoja. Tällöin suurien kalojen koko edellyttää suuria aukkomittoja, jolloin tarvittavan virtaaman on oltava suurempi. Kalatien tulee toimia vuosittain ainakin välisenä aikana. 7

8 Pystyrakokalatie koostuu samankokoisista suorista osista ja altaista, joita yhdistävät ns. suunnanvaihtoaltaat, jotka ovat hieman muita altaita suurempia. Luonnonpuromainen kalatieosuus koostuu luonnonkivistä rakennettavista kynnyksistä ja niiden välisistä suvannoista/altaista. Mitoitusputouskorkeus Imatrankoskessa on n. 25,6 m (mitoitusalavedesta mitotusyläveteen). Pystyrako-osuuksia on kalatievaihtoehdossa kolme, kalatien ylä- ja alaosilla sekä keskivaiheilla voimalaitosrakennuksen kohdalla. Pystyrako-osuuksilla putous altaasta toiseen on n. 0,20 m. Pystyrakokalatien altaiden vesisyvyys vaihtelee yläkanavan vedenkorkeuden mukaan. Yläveden ollessa keskivesitasolla NN+67,5 virtaamalla 0,6 m 3 /s vesisyvyys keskellä allasta on n. 1,1 m. Alaveden ollessa korkealla putouserot ovat kalatien alaosalla pienemmät. Pystyrakojen leveys on noin 0,3 m. Lukuun ottamatta ylintä aukkoa pystyraot ovat auki pohjaan asti. Kalatien alin ja ylin pystyrako varustetaan settiurilla, jotta kalatie voidaan tarvittaessa sulkea. Pystyrakojen alapuolella on betoninen virranohjain. Pystyrakoaltaiden koko (sisämitat) on n. 2,7*2,2 m (pit*lev). Suunnanvaihtoaltaiden pituus on suurempi, jolloin virtaukset niissä ehtivät paremmin vaimentua. Alin allas on kooltaan suuri, koska sen vaimennuskyvyn tulee pumpattavan lisäveden takia olla suurempi kuin yläpuolisissa altaissa. Altaiden pohja peitetään kokonaan kiveämällä. Betonirakenteiden kaikki näkyvät nurkat viistetään. Routimisen estämiseksi lopulliset pystyrakokalatierakenteet routaeristetään. Kalatien sisääntuloaukko sijoitetaan alavirtaan katsottuna voimalaitoksen oikealle rannalle alueelle, jossa virtausnopeus on laskenut sopivaksi ja kalat löytävät kalatien sisääntuloaukon mahdollisimman hyvin. Altaassa on kaksi osaa, varsinainen kalatien vaimennusallas ja lisäveden pumppaamon vaimennustila. Allas louhitaan ja ankkuroidaan alapuoliseen kallioon. Alimpaan altaaseen pumpataan 0,5 2 m 3 /s lisävirtaama voimalaitoksen puoleisen seinän alaosaan rakennettavan pumppausaukon kautta. Pumppauksessa varaudutaan pumppauksen lisäämiseen tekemällä valmiit tilat ja paikat kahdelle lisäpumpulle. Ylimääräiset pumppuaukot suljetaan levyillä. Aukkojen joen puoleisessa päässä on sulkuluukut, joka voidaan sulkea huoltojen tms. takia. Alin kalatieallas erotetaan pumppaustilasta betonisella vaimennusseinällä, josta vesi virtaa kalatien puolelle. Roskien pumppuun ja vaimennustilaan ajautumisen vähentämiseksi, pumppausaukkojen joenpuolelle tehdään sihtiseinä. Erittäin matalan alaveden ajaksi pumppu ja sulkuluukku sulkeutuvat automaattisesti. Ala-allas on päältä avonainen ja se on varustettu ritilätasoilla ja reunakaiteilla. Kalatien alapäässä sisäänkäyntiaukkona on ylös asti avoin pystyrako, jossa liikkuu luukku, jossa on virtausaukkona pystyrako. Otettaessa varalla oleva lisäpumppaus käyttöön luukun pystyrakoa levennetään lisävirtaaman tarpeen verran. Luukkua liikutetaan automaattiohjauksella alimman altaan vesipinnan ja alaveden suhteen siten, että aukon kohdalla vesipintojen korkeusero on haluttu vakio (0,1 0,6 m), jolloin ulosvirtaus on aina selkeästi havaittavissa. Alimman altaan päällä on sähkökaappi, jossa on paikallisohjaus. 8

9 Patopuiston alueella kalatien yläpään jatkosuunnittelussa huomioida erityisen tarkasti maisemalliset näkökohdat. Tämän takia ensi vaiheessa vesi kaupunkipuroon otetaan mahdollisimman vähäisillä rakenteilla rakennettavan kaupunkipuron yläpään kohdalta suoraan yläkanavan betonipadon läpi. Uittorännin yläpään sulkevaan betoniseinään tehdään kiinteä noin 0,6 m leveä rako, jossa on luukulla kavennettu pystyrako. Ylimmän pystyraon luukussa olevaa aukon leveyttä muuttamalla voidaan kalatien käyttöönotossa hienosäätää virtaaman suuruutta. Talveksi aukko suljetaan luukulla vesitiiviisti siten, ettei jäät pääse tarttumaan siihen. Luukku lämpöeristetään ja varustetaan sulanapitolämmityksellä. Lisäksi aukossa on sisäpuolella settiurat, jolloin luukku voidaan ottaa tarvittaessa pois huollon takia. Yläveden puolelle uloimmaksi rakennetaan settiurat, joihin voidaan haluttaessa laittaa ylävirran puolelle supistuva teräksinen kehikko, jossa on kalalaskuri ja -tunnistin kalojen laskentaa varten. Kehikko nostetaan talveksi ylös ja viedään varastoon. Yläpään sulkuluukku voi olla joko käsi- tai moottorikäyttöinen. Jos se on moottorikäyttöinen, ylimmän altaan päällä on sähkökaappi, jossa on yläpään luukun ohjaus. Pintaroskan joutumista kalatiehen voidaan edelleen vähentää ottopään pystyraon ylävirran puolelle yläkanavaan kiinnitettävällä syväpuomilla. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettavan kaupunkipuron luonnonpuromaisia pyritään käyttämään mahdollisimman paljon sellaisenaan hyväksi lopullisena kalatienä. Toisen vaiheen rakentamisen jälkeen vanhaan uomaan menevä kaupunkipuron alaosa jätetään toimintaan ja sitä vesitetään kalatiestä otettavalla virtaamalla. Kalatien luonnonpuromaisten osuuksien mahdolliset vahvistukset rakennetaan mahdollisuuksien mukaan kalatien alaosan louhinnasta saatavasta kalliolouheesta. Nykyisen hätäylisyöksyn purkukanavan yli rakennetaan pystyrakokalatie siltana siten, ettei kalatien alapuoleisen purkukanavan virtausala pienene. Ala- ja keskiosan pystyrakokalatien ylittäminen voidaan tarvittaessa järjestää tarpeen mukaan keveillä puu- tai ritiläportailla. Kalatien toiminta-aikana alapäässä vedenkorkeuksia seurataan kahdesta paikasta automaattisilla mittalaitteilla, joista tieto menee kalatien ohjausyksikköön. Mittauspaikat ovat voimalaitoksen alavesi ja alimman altaan vesipinta. Mittaus tehdään paineantureilla, jotka sijaitsevat haponkestävissä suojaputkissa. Putkissa on alapäässä kuristimet, jotta vedenkorkeuden vaihtelut putkessa ovat hitaammat (erityisesti alaveden mittausputkessa). Vedenkorkeustiedot menevät automatiikan ohjausyksikköön. Yläpäässä seurataan yläveden korkeutta, jotta sen laskiessa alas, automatiikka avaa ensimmäisessä vaiheessa rakennetun vesitysputken, jolloin kalatiessä pysyy aina riittävä minimivirtaama. Kalojen väliaikaisena säilytystilana esim. tutkimustarkoituksiin tai ylisiirtoa varten voidaan käyttää kalatien kääntöaltaita, jonka yläpäähän asennetaan nousun estävä verkko ja alapäähän alas laskeutumisen estävä nielullinen verkko. 9

10 Kalatien katseluhuone ja -ikkuna voidaan rakentaa yläosan pystyrako-osuudelle. Pystyrakokalatien ylhäältä avoimet alueet katetaan noin 1,0 m leveällä kävelyritilätasolla, joka lisää turvallisuutta liikuttaessa kalatiealueilla. Samalla ritilätaso varjostaa kalatietä huonontaen kalojen näkymistä ylhäältäpäin. Kävelytasot varustetaan kaiteilla. Kalatiessä on muutamia hyviä vedenalaiselle videokameralle sopivia kuvauskohtia. Alin on alimmassa altaassa sisääntuloaukkoon päin, seuraavat suunnanvaihtoaltaissa suunnattuna alempaa pystyrakoa kohti. Keväällä jäiden lähdettyä ja veden lämpötilan noustua lähelle 10 astetta kalatien kunto tarkistetaan. Lisävesipumppu, sen asennustangot ja sihti sekä yläpään laskuri ja sen teräskehikko asennetaan paikoilleen. Yläpään roskapuomi asennetaan paikoilleen. Kalatien laitteet koekäytetään, jonka jälkeen yläpään sulkuluukku voidaan avata ja talvijuoksutusputki suljetaan. Syksyllä talvijuoksutusputki yläaltaasta avataan ja kalatien yläpään sulkuluukku suljetaan vesitiiviisti. Lisävesityspumppu laitteineen ja yläpään kalalaskuri nostetaan pois ja viedään talvisäilöön. Roskapuomin toinen pää irrotetaan ja puomi käännetään talveksi suoraksi padon suuntaiseksi tai puomi viedään talveksi pois. Teknisesti kalatietä voidaan käyttää aina, kun voimalaitoksen yläallas on sula eli kalatie voidaan ottaa käyttöön keväällä heti jäiden lähdettyä ja pitää toiminnassa siihen saakka, kunnes yläallas syksyllä jäätyy kalatien vedenottoaukon vieressä. Käytännössä veden lämpötila määrää ajan, jolloin kalateitä kannattaa pitää auki keväällä ja syksyllä. Veden lämpötilan ollessa alle 7 astetta kaloja nousee enää satunnaisesti. Talvella jatkuva juoksutus pitää kaupunkipuron elinvoimaisena seuraavaan kevääseen. 8. KAUPUNKIPURON (1. vaihe) JA KALATIEN (2.vaihe) RAKENTAMINEN Kaupunkipuron/kalatien luonnonpuromaiset ja tekniset osuudet rakennetaan seuraavasti: VAIHE 1. - Ensimmäiseksi nykyinen olemassa oleva puro kunnostetaan kala-asiantuntijan johdolla. - Nykyisen puron kunnostamisen jälkeen rakennetaan uuden kaupunkipuron yläpään vedenottoputki, säätöventtiili, vaimennusallas/-altaat ja varavesityspumppaamo. - Vedenottorakenteiden jälkeen rakennetaan yläosan luonnonpuromainen kaupunkipuro-osuus hätäylisyöksyn purkukanavaan asti, jolloin tämä osuus voidaan haluttaessa ottaa heti käyttöön ja vesi johdetaan tilapäisratkaisuin nykyiseen puroon. Nykyisen puron ekosysteemin turvaamiseksi tässä vaiheessa yläaltaasta juoksutettava virtaaman on oltava pieni. Tässä vaiheessa rakennetaan myös yläosalle padon kunnossapitokaluston kestävä silta kaupunkipuron yli. - Yläosan puro-osuuden jälkeen rakennetaan hätäylisyöksyn ylittävä silta. 10

11 - Hätäylisyöksyn ylittävän sillan jälkeen rakennetaan sen alapuolinen kaupunkipuroosuus, jonka jälkeen koko kaupunkipuro-osuus voidaan ottaa käyttöön. Tässä vaiheessa yläaltaasta juoksutettava virtaama on 0,2 0,3 m 3 /s ja talvella 0,1 m 3 /s. Hätäylisyöksyn kohdalle nykyiseen kaupunkipuroon rakennetaan putki ja venttiili, jolla johdetaan lisävettä nykyiseen kaupunkipuroon. VAIHE 2. - Ensimmäiseksi rakennetaan yläpään pystyrako-osuus ja uittorännin sulkupadon lävistävät rakenteet - Seuraavaksi rakennetaan alin ja kallein pystyrako-osuus - Alaosan pystyraon rakentamisen jälkeen ensimmäisen vaiheen kaupunkipuron ja toisen vaiheen kalatien yhteisiä osuuksia tarvittaessa vahvistetaan ja loivennetaan rakentamalla lisää pystyrako-osuuksia. - Kalatien rakentamisen jälkeen yläaltaasta juoksutettava virtaama on 0,5 0,6 m 3 /s ja talvella noin 0,1 m 3 /s. Kalatie rakennetaan "irti" voimalaitosten rakenteista lukuun ottamatta kalatien yläveden ottopään rakenteita. Kalatien automatiikkakeskus sijoitetaan voimalaitoksen alueelle erikseen sovittavaan paikkaan, niin että kalatien käyttö on mahdollista myös ilman voimalaitoksen huoltomiehiä. Luonnonpuromaisten osuuksien rakentamisessa hyödynnetään kala-asiantuntijoiden osaamistaitoa, jotta puroon saadaan mahdollisimman paljon lohikalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueita. Ensimmäisen vaiheen kaupunkipuron rakentamisessa voidaan myös ottaa pieniä riskejä puron rakenteiden kestävyyden osalta, koska koejuoksutusten jälkeen vaurioituneet kohdat voidaan korjata. Kalatien rakentamisen aikana koejuoksutuksia on hankalampi toteuttaa, koska kaupunkipurossa on jo mahdollinen taimenkanta. Kalatien alaosan rakentamista varten joudutaan louhimaan kalliota voimalaitoksen lähialueella. Louhinta tehdään tärinättömällä menetelmällä riittävää varovaisuutta noudattaen. Kaikki betonirakenteet tehdään paikalla valuna. Kalatien betonirakenteet rakennetaan tiivistetyn murskearinakerroksen varaan. Kalatieleikkaukseen tulevat sade- ja sulamisvedet johdetaan kalatien alapuolelle rakennettavia salaojia pitkin alaveteen tai luonnonpuromaisille osuuksille. Kalatien vedenottoaukon ja ensimmäisen vaiheen putken rakentamista varten yläkanavaan tehdään "laatikkomallinen" työpato yläkanavan seinää vasten. Betoniseinään piikataan/leikataan aukko, johon uusi vedenottoaukko rakennetaan ankkuroimalla uuden aukon pielet betonivalulla betoniseinään. Rakentamisajankohta on loppukesällä vähän veden aikaan. Kalatien alapään rakentamisen aikana juoksutus tulisi olla mahdollisimman pieni. Kalatietä varten joudutaan louhimaan runsaasti kalliota. Louhinta tehdään tärinättömällä menetelmällä riittävää varovaisuutta noudattaen. 11

12 Kalatien toiminta tulee testata juoksuttamalla vettä kalatien kautta. Juoksutuksen tulee kestää vähintään tunnin ajan, jona aikana luonnonpuromaisen kalatien hydraulinen toiminta tulee tarkistaa kala-asiantuntijan toimesta. Juoksutusta tulee muuttaa koejuoksutuksen aikana vesitysputken säätöventtiilin avutta tai supistamalla yläpään pystyrakoa. Koejuoksutuksen jälkeen kalatie suljetaan ja kalatien kunto tarkistetaan ja tehdään tarpeelliset muutokset/korjaukset ja koejuoksutus uusitaan kunnes saavutetaan hyväksyttävä lopputulos. Koejuoksutuksen aikana alavedenkorkeus kalatien alapäässä tulee olla mahdollisimman matala. Viimeisen koejuoksutuksen tulee kestää vähintään viikon, jona aikana juoksutuksia vaihdellaan. Tämän jälkeen kala-asiantuntijoiden tulee päättää, milloin taimenen poikasia voidaan istuttaa puroon. 9. SEURANTA Kalatien toimintaa voidaan seurata pääasiassa kahdella eri tavalla. Varsinainen kalojen lukumäärän, lajin, mittojen ym. nousukaloihin liittyvien asioiden seuranta on ensisijainen tapa. Näitä asioita voidaan seurata kalatiehen sijoitettavilla erilaisilla laskureilla, seurantalaitteilla ja koepyydyksien avulla. Toinen tärkeä asia on, että tarkastetaan eri vedenkorkeuksilla ja virtaamilla, että kalannousun kannalta kaikki edellytykset ovat kunnossa koko kalatien pituudella. Yleisöä varten kalatiehen voidaan rakentaa katselupaikka. Kalatiehen tulee tälle kohtaa lasi-ikkuna. Yleisölle voidaan tulevaisuudessa tarjota myös suora videoyhteys esim. internetin välityksellä. 10. KUSTANNUKSET Kaikki kustannukset ovat arvonlisäverottomia. Rakennuskustannukset Nykyisen puron kunnostuksen kustannukset kala-asiantuntijan johdolla ovat arviolta euroa riippuen kunnostuksen tasosta ja sen myötä tarvittavista toimenpiteistä. Työryhmänä kalatalouskunnostuksissa tulee olla kokenut kaivinkonekuljettaja ja kalatalousasiantuntija 1 3 viikon ajan sisältäen vähäiset raivaukset ja kutusora ym. toimitukset kohteeseen. Ensimmäisen vaiheen kaupunkipuron rakentamiskustannukset yläpään vedenottorakenteista hätäylisyöksyn ylittävälle sillalle ovat n euroa. Lisäksi puron ylittävä padon kunnossapitoa varten tarvittava silta yläosalla maksaa euroa. Hätäylisyöksyn purkukanavan ylittävä silta pystyrakokalatieosuutena maksaa euroa ja siitä edelleen kaupunkipurona vanhan Imatrankosken puolelle euroa. Eli uuden kaupunkipuron rakennuskustannukset ovat n euroa. Tästä eri vaiheiden suunnittelukustannukset ovat yhteensä noin %. Koko kalatien rakennuskustannukset kerralla toteutettuna ovat 2,5 3,5 milj. euroa. Arvio perustuu vuonna 2010 valmistuneisiin Iijoen viiden voimalaitoksen vastaavien kalateiden kustannusarvioihin. Tästä eri vaiheiden suunnittelukustannukset ovat yhteensä noin 4 7 %. 12

13 Varsinaisten rakentamiskustannusten lisäksi on huomioitava mahdolliset työnaikaiset energiatappiot, jotka ovat niin suuret, ettei juoksutusta laitoksen kautta kannata pysäyttää, sillä yhden vuorokauden virtaaman 600 m 3 /s ohijuoksutuksen rahallinen arvo on energiahinnalla 5 c/kwh yhteensä n euroa. Laskelma perustuu putouskorkeuteen 24,5 m (=ylä- ja alaveden kalannousuajan keskivesikorkeuksien erotus). Käyttökustannukset ilman veden arvoa Kaupunkipuron ja myöhemmin kalatien käyttökustannukset koostuvat rakenteiden kunnossapidosta, syksyllä ja keväällä kalateiden sulkemisesta ja avaamisesta. Lisäksi kuluja aiheutuu laitteiden energiatarpeesta ja huolloista. Kalatien kevät- ja syystöiden kulut ovat noin euroa/vuosi. Laitteiden tarkastus ja sihtien puhdistus (1 tarkastuskäynti/ viikko) noin 3000 euroa/vuosi. Laitteiden sähkökustannuksista pääosa syntyy alapään lisävesityspumpun käytöstä. Arvioidut sähkökustannukset vuodessa 10 c/kwh sähkön hinnalla ovat noin euroa riippuen pumpun virtaamasta käyttöajasta. Pumpun ja muiden laitteiden arvioidut peruskorjaukset ja kunnostukset 5 10 vuoden välein ovat arviolta euroa vuotta kohti. Yhteensä kalatien käyttökulut ovat noin euroa/vuosi. Kaupunkipuron käyttökustannukset koostuvat yläpään vedenoton hoitamisesta ja hätäylisyöksyn kohdalta nykyisen kaupunkipuron lisävesityksen hoitamisesta. Kaupunkipuron käyttökulut ovat noin euroa/vuosi. Kustannukset kaupunkipuron ja kalatien veden juoksutuksesta Kaupunkipuron ja myöhemmin kalatien kautta menevästä virtaamasta aiheutuu energiatappiota. Kalatien virtaaman rahallinen arvo on vuositasolla energiahinnalla 5 c/kwh yhteensä n euroa. Laskelma perustuu 6 kk käyttöaikaan, putouskorkeuteen 24,5 m ja kalatievirtaamaan 0,6 m 3 /s. Kaupunkipurovaiheen virtaama on 0,2 0,3 m 3 /s, jolloin vuosikustannus on n euroa. Talvikäyttökustannukset Kaupunkipuron ja kalatien talvikäytöstä syntyy energiatappioita. Rahallinen arvo on vuositasolla energiahinnalla 5 c/kwh yhteensä n euroa ilman ohijuoksutusten vaikutusta. Laskelma perustuu 6 kk käyttöaikaan, putouskorkeuteen 24,5 m ja virtaamaan 0,1 m 3 /s. Lisäksi syntyy huolto- ja hoitokuluja, mutta ei pumppauskuluja. Karkea arvio hoitokustannuksista vuodessa on n euroa. Oulussa Maveplan Oy Kiilakiventie Oulu Hannu Alatalo dipl.ins. puh Ilkka Räihä Ins.AMK 13

SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Ristijärvi

SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Ristijärvi SEITENOIKEAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Ristijärvi KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo

Lisätiedot

LEPPIKOSKEN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Paltamo

LEPPIKOSKEN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Paltamo LEPPIKOSKEN VOIMALAITOKSEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Paltamo KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo

Lisätiedot

KOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHITTAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Kajaani

KOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHITTAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Kajaani KOIVUKOSKEN JA ÄMMÄKOSKEN VOIMALAITOSTEN OHITTAVAN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Kajaani KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi

Lisätiedot

KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo

KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Sotkamo KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

RAASAKAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN TOIMINTASELOSTUS (päivitetty )

RAASAKAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN TOIMINTASELOSTUS (päivitetty ) RAASAKAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN TOIMINTASELOSTUS (päivitetty 5.10.2018) Ii RAASAKAN VOIMALAITOKSEN KALATIEN TOIMINTASELOSTUS Ii 1. YLEISTÄ Raasakan voimalaitospadon kalatie muodostuu tilan puutteen ja

Lisätiedot

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO

POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO Askel Ounasjoelle hankkeet POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO 8.- 9.10.2013 LAPIN ELY-KESKUS Askel Ounasjoelle II ja III hanke Jukka Viitala ISOHAARAN IMPULSSIKALATIEN KÄYTTÖKOKEMUKSET JA KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi

Lisätiedot

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon

Lisätiedot

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet vuonna 2005 Lounais-Suomen kalastusalue 2006 Jussi Aaltonen Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puh. 02-2623 444 2 Johdanto Vähäjoessa ja sen

Lisätiedot

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa

Lisätiedot

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE Löyly, Helsinki 2.3.2017 Sisältö Luonnonmukaiset kalatiet Alas vaelluksen järjestäminen Korvaavat lisääntymisalueet Pienvesivoiman

Lisätiedot

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,

Lisätiedot

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...

Lisätiedot

Paimionjoki voimantuotannossa

Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki - seminaari 15.6. 2011 Paimio 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

HITOLANJOEN MYLLYKOSKEN KALATIEN RAKENTAMI- NEN

HITOLANJOEN MYLLYKOSKEN KALATIEN RAKENTAMI- NEN 1(13) HITOLANJOEN MYLLYKOSKEN KALATIEN RAKENTAMI- NEN Rekijoki, Salo RAKENTAMISTAPA-SELOSTUS / SUUNNITELMA 2(13) Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. RAKENNUSPAIKKA... 3 2.1 Sijainti ja yhteydet... 3 2.3

Lisätiedot

Panumaojan kunnostusraportti

Panumaojan kunnostusraportti Panumaojan kunnostusraportti 20-25.8.2018 12.10.2018 Toteuttajat: Kalatalousasiantuntija Heikki Tahkola, ProAgria Oulu/, puh. 040 747 7652, heikki.tahkola@proagria.fi Projektisuunnittelija Jarmo Tuukkanen,

Lisätiedot

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA OHJE 35/13/RIHOS 1 (5) Ohje on laadittu yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa.

Lisätiedot

Sopimus 1 (5) 20.1.2016

Sopimus 1 (5) 20.1.2016 Sopimus 1 (5) SOPIJAPUOLET FORTUM POWER AND HEAT OY (jäljempänä "Fortum") PL 100, 00048 FORTUM, ja MUHOKSEN KUNTA, PL 39, 91501 MUHOS UTAJÄRVEN KUNTA, PL 18,91601 UTAJÄRVI VAALAN KUNTA, PL 12, 91701 VAALA,

Lisätiedot

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen

Lisätiedot

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa. 26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami

Lisätiedot

PAIMIONJOEN ALAOSAN KALATIETARKASTELU PAIMIO TARVASJOKI

PAIMIONJOEN ALAOSAN KALATIETARKASTELU PAIMIO TARVASJOKI PAIMIONJOEN ALAOSAN KALATIETARKASTELU PAIMIO TARVASJOKI JA PAIMIONJOKI -YHDISTYS RY Askalanvesivoimalaitoksen pato alavirran puolelta kuvattunal7.05.201 I Suunnittelutoimisto T. Meisalmi O1.O62O11, Tampere

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKI Harjunpäänjoen alaosan ja Sunniemen vesitaloushanke

PORIN KAUPUNKI Harjunpäänjoen alaosan ja Sunniemen vesitaloushanke SUUNNITELMASELOSTUKSEN LIITE A 101006179-T02A 14.8.2017 PORIN KAUPUNKI Harjunpäänjoen alaosan ja Sunniemen vesitaloushanke Harjunpäänjoen alaosan vaihtovesi- ja kuivatuspumppaus Sisältö 2 1 YLEISTÄ 3 2

Lisätiedot

Iijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne

Iijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne Iijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne Suomen ensimmäinen smolttien alasvaellusrakenne 6.6.2019 Jukka Tuohino, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus 1 - Iijoen vesistöalue 14 190 km 2 - Keskivirtaama

Lisätiedot

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017 Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017 Vaelluskalafoorumi, Muhos 22.9.2017 Riina Huusko Luonnonvarakeskus Taustaa Kalojen alavirtaan vaellus Vesivoimaloiden vaikutukset alavirtaan vaeltaville kaloille

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 LAUSUNTO 1 (2) Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 KOLLAJAN ALLAS Lausunto hankkeen vaikutuksista jääolosuhteisiin Iijoella Haapakosken voimalaitoksen yläpuolisella ns. luonnonuomalla

Lisätiedot

Paimionjoki voimantuotannossa

Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki voimantuotannossa Teemaryhmäpalaveri 16.3.2011 Tarvashovi 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten käyttö,

Lisätiedot

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Somero 13.11.2014 Lohen elinkierron vaatimukset joessa Smolttien alasvaellus Kutuvallus

Lisätiedot

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulujoen kalatiet - tausta Merikosken kalatie 2003 (Oulun Energia / Oulun kaupunki) Tutkimukset ja selvitykset sisäänkäynnin

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu

Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu Yleisötilaisuus 25.2.2016, Pyhäjoki 2016-02-26 Page 1 Lähtökohdat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on suunnitellut tulvasuojelutoimenpiteitä Pyhäjoen

Lisätiedot

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken

Lisätiedot

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006 Raportti 67050263.SU 10.1.2006 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Kanavavaihtoehdot 1 YLEISTÄ Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistukseen

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli

Lisätiedot

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Kangasniemi 25.11.2015 Kalastusbiologi Teemu Hentinen puh. 029 502 4037 tai teemu.hentinen@ely-keskus.fi Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 30.9.2016 HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS Päivämäärä 30.9.2016 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Lakaluoman myllypadon kalatie Lapua Toteutussuunnitelma

Lakaluoman myllypadon kalatie Lapua Toteutussuunnitelma Liite 48. Lakaluoman myllypadon kalatien yleissuunnitelma. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus Ympäristö Lakaluoman myllypadon kalatie Lapua Toteutussuunnitelma 7.11.2014 Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami

Lisätiedot

Sateenvarjo III

Sateenvarjo III Sateenvarjo III 2019-2021 Vaelluskalakantojen hoidon seuraavat askeleet Tutkimus- ja hankesuunnittelu Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskus Kuva: Ville Vähä Sateenvarjo III 2019 2021 - osatyöt 1. Ohjauslaitteiden

Lisätiedot

Päätös Nro 44/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3/04.09/2010. Korpelan voimalaitoksen kalatien rakentaminen, Kannus

Päätös Nro 44/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3/04.09/2010. Korpelan voimalaitoksen kalatien rakentaminen, Kannus Päätös Nro 44/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 24.5.2011 ASIA Korpelan voimalaitoksen kalatien rakentaminen, Kannus HAKIJA Korpelan Voima kuntayhtymä ASIAN

Lisätiedot

Kemijoki Oy Keskustelussa Ruunaan KA x x Pielisen KA Varmistunut x

Kemijoki Oy Keskustelussa Ruunaan KA x x Pielisen KA Varmistunut x Vuosi 2016 AJANKOHTA RAHOITUS LAJIT TOIMENPIDE TYYPPI ALKAA PÄÄTTYY KOHDE KOK.KUSTANNUS KÄRKIHANKE MUU LÄHDE TILANNE TOTEUTTAJAT JL TVI KUVAUS / VAIKUTTAVUUS / HUOMIOITA Valmistelu Koordinointi helmikuu

Lisätiedot

Tourujoen ennallistamisen esiselvitys JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Tourujoen ennallistamisen esiselvitys JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Tourujoen ennallistamisen esiselvitys JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TOURUJOEN VAIHEET 3 3. ENNALLISTAMISEN TAVOITTEET JA PERIAATTEET 5 4. MAISEMAPURO KANKAAN ALUEELLE 6 5. KALATIEN TEKNISET

Lisätiedot

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...

Lisätiedot

Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014

Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Hammonjoen kalataloudelliseen kunnostukseen Hollolan kunnassa.

Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Hammonjoen kalataloudelliseen kunnostukseen Hollolan kunnassa. PÄÄTÖS Nro 8/06/1 Dnro ISY-2005-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 11.1.2006 HAKIJA Hämeen TE-keskus ASIA Hammonjoen kalataloudellinen kunnostus, Hollola. HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon 17.11.2005

Lisätiedot

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet lisääntymis- ja poikastuotantoalueina, case Oulujoki ja Iijoki

Luonnonmukaiset kalatiet lisääntymis- ja poikastuotantoalueina, case Oulujoki ja Iijoki Luonnonmukaiset kalatiet lisääntymis- ja poikastuotantoalueina, case Oulujoki ja Iijoki Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosieminaari 2018 Oulu 12.-14.6.

Lisätiedot

Kalatien rakentaminen Kymijoen Korkeakoskeen, Kotka. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kalatien rakentaminen Kymijoen Korkeakoskeen, Kotka. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 8/2014/2 Dnro ESAVI/53/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 24.1.2014 ASIA Kalatien rakentaminen Kymijoen Korkeakoskeen, Kotka HAKIJA Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Tuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3

Tuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3 Tuusulan kunnan rantaraitti selvitysvaihe 3 17.12.2016 Ksu Kelluva rantaraitti Selvityskohde sijaitsee Tuusulan kunnan alueella Tuusulanjärven eteläpäässä. Suunniteltu rantaraitti sijaitsee Gustavelundin

Lisätiedot

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Vaelluskalat palaavat Iijokeen Oulujoen kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus RKTL

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS

LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 28.5.2018 Viite 1510038898 LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS LIDL, LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS Päivämäärä 28.5.2018 Laatija Hyväksyjä Kuvaus Anni

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006

Mikkelin kaupunki. VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Mikkelin kaupunki VESIHUOLTOSUUNNITELMA Koivikon vesiosuuskunta Vanhalan alue SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 03.08.2006 Muutettu 28.4.2009 Sivu 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. MAASTOTUTKIMUKSET 3. ALUEEN

Lisätiedot

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko

Lisätiedot

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre 1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,

Lisätiedot

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa Kalastusaluepäivä 13.12.2013 Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry Vaellustieto perustuu merkintöihin ja vaelluksella olevien pyyntiin

Lisätiedot

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus. EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU Varsinais-Suomen ELY-keskus. 14.2.2019 Perustiedot Eurajoen yläosasta Eurajoen yläosaksi kutsutaan jokiosuutta Eurakoskelta Kauttualle, osuuden pituus 14 km. Pituuskaltevuus

Lisätiedot

Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen

Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen Kalojen vaellusmahdollisuuksien parantaminen on ajankohtaista ja kannatettavaa, toimenpiteet on valittava huolella ja edettävä vaiheittain

Lisätiedot

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 Isonkyrön kunta KYRÖÖNTIE Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 muutos 26.6.2015 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT...

Lisätiedot

KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET

KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Lausunto Kaupunkirakennepalvelut Liikenne- ja viheralueet 22.3.2013 Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET

Lisätiedot

Beat 1 Rostad ja Sanden

Beat 1 Rostad ja Sanden Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on

Lisätiedot

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT EPDM-kumiset VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT RAKENNUS / ASENNUSOHJE Myynti: Maahantuonti: Maan kaivaminen Kun altaan rakennuspaikka on valittu, maahan kaivetaan pohjapiirustusten mukainen kaivanto.

Lisätiedot

Alasvaellusrakenteen jatkosuunnittelu ja kehittely (Billnäs) Kuva: Piia Nordström, Raaseporin kaupunki

Alasvaellusrakenteen jatkosuunnittelu ja kehittely (Billnäs) Kuva: Piia Nordström, Raaseporin kaupunki MUSTIONJOEN KALATIET JA ALASVAELLUSRAKENTEET Petri Karppinen, Kala- ja vesitutkimus Oy Kalateiden rakentaminen käynnissä Åminnefors ja Billnäs valmistuvat 2019 2020 Rakennuttaja: Raaseporin kaupunki. Yleissuunnittelu:

Lisätiedot

Kymijoen Korkeakosken kalatie ja tulevaisuuden suunnitelmat Vaelluskalafoorumi , Kotka Kauko Poikola, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kymijoen Korkeakosken kalatie ja tulevaisuuden suunnitelmat Vaelluskalafoorumi , Kotka Kauko Poikola, Varsinais-Suomen ELY-keskus Kymijoen Korkeakosken kalatie ja tulevaisuuden suunnitelmat Vaelluskalafoorumi 14.6.2016, Kotka Kauko Poikola, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Kymijoella maineikas ja riitainen lohihistoria Aikoinaan Kymijoesta

Lisätiedot

FX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje. Copyright c 2012-2013 Eräliike Riistamaa Oy

FX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje. Copyright c 2012-2013 Eräliike Riistamaa Oy FX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje Copyright c 2012-2013 Eräliike Riistamaa Oy 1 Johdanto FX-pumppu on suunniteltu, valmistettu ja testattu FX Airguns AB:ssä Ruotsissa. Pumpuissa käytetyt kaksi eri järjestelmää

Lisätiedot

Alasvaellustyöpaja Voimalaitospadon yläpuolisen osan vaelluskalojen ohjausrakenteiden suunnittelu Teknistaloudellinen vertailu

Alasvaellustyöpaja Voimalaitospadon yläpuolisen osan vaelluskalojen ohjausrakenteiden suunnittelu Teknistaloudellinen vertailu Alasvaellustyöpaja 5.12.2018 Voimalaitospadon yläpuolisen osan vaelluskalojen ohjausrakenteiden suunnittelu Teknistaloudellinen vertailu DI Henri Pitzén Sweco Rakennetekniikka Oy henri.pitzen@sweco.fi

Lisätiedot

Juha Laasonen 26.8.2013

Juha Laasonen 26.8.2013 1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA

Lisätiedot

RESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa

RESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa RESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa Jukka Jormola SYKE Vaelluskalafoorumi 24.-25.4.2013 Joensuu RESTORE hankkeen taustaa European Centre for River Restoration ECRR - ideointi SYKE:n

Lisätiedot

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella Kala- ja vesimonisteita nro 68 Ari Haikonen ja Petri Karppinen Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 211 VAKI -kalalaskurin perusteella KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala-

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014

Lisätiedot

LIEVESTUOREEEN JÄ- TEVEDENPUHDISTAMO JÄTEVESIEN KÄSITTE- LYN TEHOSTAMISEN VAIHTOEHTOVERTAILU

LIEVESTUOREEEN JÄ- TEVEDENPUHDISTAMO JÄTEVESIEN KÄSITTE- LYN TEHOSTAMISEN VAIHTOEHTOVERTAILU Vastaanottaja Laukaan kunta Asiakirjatyyppi Vertailu Päivämäärä 6.11.2013 Viite 1510005863 LIEVESTUOREEEN JÄ- TEVEDENPUHDISTAMO JÄTEVESIEN KÄSITTE- LYN TEHOSTAMISEN VAIHTOEHTOVERTAILU LIEVESTUOREEEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Sähkökoekalastukset vuonna 2017 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elokuussa Koealoja yhteensä 10 kappaletta

Lisätiedot

LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle

LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle Luonnos konsultaatiokierrokselle 2 1.11.2018 LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle Tällä lomakkeella haemme vesivoimalalle и EKOenergiakelpoisuutta ensimmäistä kertaa и EKOenergiakelpoisuuden

Lisätiedot

TOIMIVATKO KALATIET?

TOIMIVATKO KALATIET? Isohaaran uusi kalaporras ei toimi toivotulla tavalla -YLE 3.8.216 TOIMIVATKO KALATIET? Petri Karppinen, tutkija, biologi, FM Kalatiet eivät toimi Kalatiet ovat rahanhaaskausta Kalaportaiden rakentaminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta (HKL) Raj/3 03.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta (HKL) Raj/3 03.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (5) 85 Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunnan lausunto koskien A. Kalle Könkkölän valtuustoaloitetta raitiovaunupysäkkien kunnostamisesta HEL 2012-004353 T 00

Lisätiedot

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen Etelä-Suomi Päätös Nrot 66/2010/1 Dnro ESAVI/297/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2010 ASIA Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen LUVAN HAKIJA M-real Oyj PL 20

Lisätiedot

44 Lapuanjoen vesistöalue

44 Lapuanjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,

Lisätiedot

DSL - Q-optimal vetokaapit

DSL - Q-optimal vetokaapit DSL - Q-optimal vetokaapit 23.2.2018 Laminoitu vetokaappi 1 DSL - Q-Optimal vetokaapit Sarjan vetokaapit on rakennettu vahvan polttomaalatun teräskehikon ympärille, laboratorio-oloihin tarkoitetusta korkeapainelaminaatista.

Lisätiedot

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö HÄRÄNSILMÄNOJA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 15.11.010 Sisältö Johdanto... Häränsilmänojan kokonaisuus... 4 Kartta 1 Pääuoma... 5 Kartta Kulmalan eteläpuoli joen haarat... 14 Oikeanpuoleinen

Lisätiedot

ASENNUSOHJE DEPO. ARITERM OY Asennus- ja käyttöohje - 10.06.2008-1/12

ASENNUSOHJE DEPO. ARITERM OY Asennus- ja käyttöohje - 10.06.2008-1/12 ASENNUSOHJE DEPO ARITERM OY Asennus- ja käyttöohje - 10.06.2008-1/12 OSALUETTELO Pääosat Osa Nr Nimike 1 1498 Spiraali PFlex Ø53 2 8143 Ruuvi T6SS M6 x 20 3 1433 Sovitusakselitappi 4 1365 Akselitappi 5

Lisätiedot

MUSTIONJOEN ALASVAELLUSTUTKIMUS

MUSTIONJOEN ALASVAELLUSTUTKIMUS MUSTIONJOEN ALASVAELLUSTUTKIMUS Petri Karppinen, Kala- ja vesitutkimus Oy Juha-Pekka Vähä, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Teppo Vehanen, Luonnonvarakeskus Yhteistyössä: Kala- ja vesitutkimus Oy Länsi-Uudenmaan

Lisätiedot

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE...1...1 Sijoitus...2 Tulo- ja lähtöviemäri ylivuotoviemäri...2 Puhdistamon tuuletus...2 Sähkö...2 Toimituksen sisältö...3 Pohjaveden

Lisätiedot

VALAJASKOSKEN KALATIE ROVANIEMI

VALAJASKOSKEN KALATIE ROVANIEMI VALAJASKOSKEN KALATIE ROVANIEMI 2 Sisällysluettelo: Liiteluettelo... 3 Tiivistelmä... 4 1. Hankkeen tausta ja tarkoitus... 5 2. Yleistiedot alueesta ja vesistöstä... 6 3. Vesistötiedot... 6 3.1 Vedenkorkeudet

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Karjaanjoen vesistön ongelmia Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma

Lisätiedot

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus 15.3.2018 Freshabit LIFE IP -hanke Yhteistyötä vesiperintömme säilyttämiseksi Budjetti yli 25 milj EU LIFE

Lisätiedot

I I I I I I I I I I I I I I [1 I I I I

I I I I I I I I I I I I I I [1 I I I I on [1 KE TELEEN-PÄJÄNT EEN KANAVA Selostus yleissuunnitelmasta ja siihen liittyvistä vaihtoehdoi sta YLESTÄ Keiteleen-Päijänteen kanavan yleissuunnitelrnaan sisältyy vielä vaihtoehtoja välillä Paatela-Kuusa..

Lisätiedot

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN

Lisätiedot

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Lahti, FCG 6.11.2012 Page 1 Hulevesien viivyttäminen keskitetyillä ratkaisuilla 6.11.2012 Page 2 Hulevesien viivytystarve Rakentaminen

Lisätiedot