Yhteisöllisen vertaistoiminnan koulutus Yhdessä mukana -projekti Suomen Setlementtiliitto Tiedustelut: Suomen Setlementtiliitto, Seniori- ja vanhustyön toimiala mona.sarkela-kukko@setlementti.fi 050 341 3258 1
Ohjelmarunko Aloitus (tutustuminen, ym.) Yhteisöllinen Setlementti Paikallinen kansalais-, vapaaehtois- ja vertaistoiminta Yhteisöllinen vertaistoiminta Ikääntyneen kohtaaminen Lopetus (palautteet, ym.) 2
Aloitustehtävä Tehdään itsellemme nimilaput: kirjoitetaan nimilappuun nimemme ja pari juttua itsestämme keskustelun avaajiksi Matti Meikäläinen Tämä kuva kertoo minusta Olen täällä siksi, että Käydään kierros
Yhteisöllinen Setlementti 4
Setlementtityön juuret ovat Englannissa Setlementtityö syntyi 1800-luvun puolivälissä Englannissa Taustalla kaupungistuneen ja teollistuneen yhteiskunnan epäkohdat Yliopistojen opiskelijat heräsivät teollistuneen yhteiskunnan lieveilmiöihin, slummiutumiseen, kurjistumiseen, syrjäytymiseen Vuonna 1884 perustettiin ensimmäinen setlementti, Toynbee Hall, joka sijaitsee East Endin työläiskortteleissa Kansalaiskeskuksia, joissa tarjottiin rohkaisua, koulutusta ja tukea sosiaalisiin ongelmiin Perinteisen hyväntekeväisyysajattelun tilalle vastavuoroisuuden näkökulma: Antakaa itsenne, ei rahojanne Lähtökohtana luottamus ihmisten ja yhteisöjen omaan kykyyn ratkaista ongelmia 5
Suomen setlementtiliikkeen juuret Suomeen setlementtiliike tuli 1890-luvulla kun Alli Trygg perusti Helsingin Kallioon Kansankodin Toinen uranuurtaja oli Sigfrid Sirenius Pysyvästi liike asettui Suomeen 1918, jolloin perustettiin nykyinen Suomen Setlementtiliitto Ensimmäinen Lontoon-mallin mukainen setlementtitalo, Kalliola, perustettiin Kallioon Setlementtiliike ei ole hyväntekeväisyysjärjestö vaan perustaa ideologiansa yhteisöllisyyden voimistavaan vaikutukseen ja yksilöllisyyden ja moninaisuuden arvostamiseen kaikessa toiminnassaan Setlementtityön perustana on sillan rakentaminen eri ryhmittymien välille Arkinen työ on ihmisten kohtaamista 6
Suomen setlementtiliitto Jäsenenä 51 paikallista setlementtiä Toimialat: Lapsi- ja nuorisotyö, kansalaistoiminta, seniori- ja vanhustyö, monikulttuurisuus, opinto- ja kulttuuri, asuminen ja vaikeat elämäntilanteet Rahoitus: tuotettujen hyvinvointipalveluiden palvelumaksut, Raha-automaattiyhdistyksen avustukset, ministeriöiden myöntämät tuet, yksityishenkilöiltä saadut lahjoitukset Voittoa tavoittelematonta toimintaa Toimijat vuonna 2014: noin 4000 ammattilaista, valtavasti vapaaehtoisia 7
Setlementtiliikkeen arvopohja Rohkeus ja luottamus Paikallisuus ja yhteisöllisyys Yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus Kirkollisesti ja poliittisesti sitoutumaton Sosiaalinen oikeudenmukaisuus Sitoutuminen heikommassa asemassa olevan ihmisen tilanteen parantamiseen 8
Setlementtityön lähtökohdat Toiminta lähtee liikkeelle lähiympäristön konkreettisista tarpeista, paikallisuudesta Setlementtityön tavoitteena on edistää hyvää elämää ihmisoikeuksien toteutumista sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä ihmisten ja yhteisöjen osallistumisen vahvistamista monikulttuurisessa yhteiskunnassa Tavoitteena kaventaa kuilua eri yhteiskuntaluokkien välillä 9
Setlementtityö on yhteisöllisyyttä Yhteisöllisyys kumpuaa kokemuksesta kuulua yhteisöön; Minulla on paikka, minne menen tapaamaan tuttuja. on osa kansalaisena olemista ja inhimillistä toimintaa; Yhteinen vastuu asioista, mitä naapurille kuuluu? On elämänlaatua ja hyvinvointia; Yhdessä olemme enemmän. On yhteenkuuluvuutta, yhdessä jaettuja toimintatapoja ja normeja; Ensimmäinen keittää kahvit. Yhteisöllisyys perustuu tasavertaisen, esteettömän osallistumisen mahdollisuuteen monenlaisuuden arvostamiseen 10
Yhteisöllisyys setlementissä Sosiaalisia suhteita Moninaisuuden suvaitsemista Esteettömän osallistumisen mahdollistamista Aitoa kohtaamista Avointa keskustelua Mahdollisuutta esittää oma näkemys Vastavuoroista jakamista Voimavaroja Osallisuutta Luottamusta ja varmuutta 11
Paikallinen kansalais-, vapaaehtois- ja vertaistoiminta 12
Mitä tarkoitamme kansalaistoiminnalla? Ihmisten osallistumista ympäröivään yhteiskuntaan Omaehtoista toimintaa, jonka kautta vaikutetaan omaan elämään ja hyvinvointiin, lähiympäristöön tai laajemmin yhteiskuntaan Toteutetaan kansalaisjärjestöissä, kansanliikkeissä ja muissa vapaamuotoisemmissa ihmisten yhteenliittymissä 13
Mitä tarkoitamme vapaaehtoistoiminnalla? Osallistumista johonkin toimintaan, jonka yksilö kokee itselleen tärkeäksi Olennaista vapaaehtoistoiminnassa on sen vapaaehtoinen luonne keston ja sitoutumisen tason määrittelee vapaaehtoinen itse Jokainen tulee mukaan vapaaehtoistoimintaan omasta halustaan Vapaaehtoistoiminnasta ei makseta palkkaa 14
Mitä tarkoitamme vertaistoiminnalla? Toimintaa, jossa osallistujia yhdistää samankaltainen elämäntilanne, elämänvaihe, elämänkokemukset tai elinympäristö Perustuu vastavuoroiseen, esimerkiksi kokemusten, tietojen tai taitojen, jakamiseen Luottamuksellista toimintaa, jossa jokainen jakaa elämästään ja itsestään sen verran kuin haluaa Kaikki toimintaan osallistuvat ovat tasavertaisia ja heidän ajatuksensa ja kokemuksensa yhtä arvokkaita 15
Paikallinen setlementti 16
Paikallista kansalais-, vapaaehtois- ja vertaistoimintaa 17
Yhteisöllinen vertaistoiminta 18
Yhteisöllinen vertaistoiminta setlementissä Jokainen setlementtitoimija on setlementtiyhteisön jäsen Kansalaislähtöistä, omaehtoisuuteen ohjaavaa, mahdollistavaa Epämuodollisia ja muodollisia kohtaamisia Paritoimintaa, ryhmätoimintaa, yhteisöllisiä tilaisuuksia Paikallisista tarpeista, paikallisesti, paikallisille Ammatillisesti ohjattua, vapaaehtoisen tai vertaisen ohjaamaa, omaehtoista Tiloja, vastuuta ja valtaa, vaikutusmahdollisuuksia 19
Toiminnan periaatteet Yhdenvertaisuus Suvaitsevaisuus Vastavuoroisuus Kunnioitus Luottamuksellisuus Vaitiolovelvollisuus Vapaaehtoisuus Itsemääräämisoikeus Voimavarakeskeisyys 20
Vertaisena toimiminen Vertainen on setlementin yhteisölliseen vertaistoimintaan osallistuja ja osallistuminen voi olla monen muotoista Vertaiset toimivat vastavuoroisuuden periaatteen mukaisesti ja välttävät yksipuolisiin auttaja-autettava, tukija-tuettava asetelmiin ajautumista Vapaaehtoinen vertainen on vertainen, joka on valmis ottamaan vastuuta ja valtaa esimerkiksi paritoiminnassa, vertaistoiminnan ohjaajana tai yhteisöllisissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa Vapaaehtoiset vertaiset ovat ennen kaikkea vertaisia, vapaaehtoisuus on vain vähän jotain lisää Koulutetut vertaiset ovat oikeutettuja ohjaukseen ja tukeen, jota he voivat hakea sekä setlementiltä, että toisiltaan! Vertaisena toimimisen saa myös lopettaa 21
Kokemuksia toiminnasta Varsinkin nyt kun mieheni on kuollut. Toiminta pitää minut hengissä, ihan totaalisesti. Parhaat ystävät ovat täällä. Se on niin suuri asia, etten osannut sitä aiemmin kuvitella. (Tuulikki 72 v.) Siinä me kolme, jotka ollaan oltu samassa tilanteessa istuttiin ja juteltiin. Aivan kuin olisi kuunnellut tarinoita omasta elämästä muiden suusta. (Armi 83 v.) On mukavaa kuulua johonkin ja tietää, että minusta välitetään. Se tuo elämään iloa. Ennen olin yksinäinen enkä oikein uskaltanut liikkua itsekseni. Nyt lähdemme porukalla. (Vuokko 66 v.) 22
Mistä saat voimaa, voimavarasi? Missä olet vahvoilla, vahvuutesi? Mitä toivot vertaistoiminnalta? Voimavarapuu Mitkä ovat merkittävimmät elämääsi muokanneet kokemukset, käännekohdat, elämänalueet? 23
Apukysymyksiä puun täyttämiseksi Keneltä saan tukea, kun tarvitsen, sosiaaliset verkostoni? Millaiset asiat, millaisen toiminnan koen voimaannuttavana? Mitä kaipaan, tarpeeni, toiveeni? Miksi olen tullut mukaan? Minkälaisia vaikutuksia toiminnalla voisi olla elämääni? Mitkä asiat minua kiinnostavat, harrastukseni? Missä olen hyvä, mistä pidän, mitä teen mielelläni? Mitä elämäni varrella on tapahtunut? Mitkä tapahtumat, vaiheet ovat jääneet mieleen, vaikuttaneet elämääni erityisesti? 24
Vertaistoiminta tulevaisuudessa - mahdollisuudet Vaihe 1. Jutellaan puista Elämänkokemuksistanne, voimavaroistanne, vahvuuksistanne, vertaistoiminnan toiveistanne Valitkaa molempien puista vähintään yksi kohta, josta voisi ideoida vertaistoimintaa, saada vertaistoiminnan siemenen Vaihe 2. Kehitetään yhdessä vertaistoimintaa: Kootaan asiat listalle ja työstetään niitä yhdessä toteutuskelpoiseen suuntaan Katsotaan mitä olemme keksineet 25
Ikääntyneen kohtaaminen 26
Vanhuus on ihmisoikeus aina! Ikääntyminen sisältää erilaisia vaiheita, jotka eivät suoranaisesti yhdisty ikään, vaan lähinnä toimintakyvyn muutoksiin, sosiaalistaloudelliseen asemaan, elämäntilanteeseen ja osallistumismahdollisuuksiin Eliniän pitenemisen myötä perinteinen vanhuuden käsitys on muuttumassa Jokaisella ihmisellä on arvo ja merkitys elämänkulun joka vaiheessa riippumatta toimintakyvystä ja kulttuuritaustasta Myös sairaat, köyhät, yksinäiset ja syrjäytyneet ikääntyneet ovat oikeutettuja ihmisarvoiseen elämänlaatuun Ikääntymiseen ja vanhuuteen suhtautuminen; vanhuus sosiaalisena rasitteena vai vanhuuden tuoman elämänkokemuksen hyödyntäminen yhteiskunnassa? 27
Ikääntymisen monet kasvot 28
Jokainen ikääntyy omalla tavallaan! Omaa tapaa etsien Avoimesti, avarakatseisesti Menneitä läpikäyden, tulevaa suunnitellen, valmistautuen Uskaltaen, vaikeista hetkistä huolimatta Silmät auki Oman tavan löytäen Jumittumatta vain tähän hetkeen Sinut elämän ja itsensä kanssa 29
Hyvän ikääntymisen rakennuspalikat Rohkeasti tässä hetkessä Menneisyyden hyväksyen - osana elettyä elämää Tulevaisuuden kohdaten - rauhallisin mielin Omat voimavarat ja jaksaminen tunnistaen ja tunnustaen niiden mukaan eläen ja niistä huolehtien Ikääntymiseen eläköitymiseen valmistautuen Kiinteänä osana yhteiskuntaa - mukana yhteisöissä Elämänkokemusta ja viisautta jakaen Omalla tavalla - elämästä nauttien! Ihmisen menneisyys on hänen voimavarapakkinsa - kaikkea ei tarvitse parantaa, parsia tai uusia. 30
Yhteiseen setlementtiin Sosiaalinen esteettömyys Sosiaalisella esteettömyydellä tarkoitetaan ihmisten yhtäläisiä mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa Sosiaaliseen esteettömyyteen vaikuttavat monenlaiset yksilölliset tekijät, ympäristötekijät ja yhteiskunnalliset tekijät Esteettömyys liittyy sujuvaan osallistumiseen arjen sosiaalisissa toiminnoissa, osallisuuteen yhteisöissä sekä itseään koskevassa päätöksenteossa Ihminen voi parantaa sosiaalista esteettömyyttään havainnoimalla aktiivisesti ympäristöään ja pohtimalla huomaamiaan ongelmia sekä mahdollisuuksia arjessaan Olennaista on avoimuus uusia asioita ja toimintatapoja kohtaan 31
Tunnistatko voimavarasi? Lähde: Jyrki Jyrkämä, modaliteetit Kyetä Miten jaksan? Mihin voimani riittävät? Jaksanko kävellä lähimpään kauppaan? Mitä osaan? Mitä tiedän? Haluta Osata Täytyä Mikä on välttämätöntä? Voida Millaisia mahdollisuuksia minulla on? Onko minulla vaihtoehtoja? Mitä haluan? Mihin pyrin ja mitä elämässäni tavoittelen? Tuntea Miltä minusta tuntuu? Mikä on minulle tärkeää? 32
Asiallinen ja kunnioittava kohtaaminen Kunnioitus Avoin ja arvostava suhtautuminen Myönteinen suhtautuminen Elekieli ja sanaton viestintä Kuunteleminen Elävä ote keskusteluun Tarkkaavaisuus Tilanteen ja tilan rauhoittaminen Katsekontakti Kärsivällisyys Kannustus Tarkentavat kysymykset Pienet kommentit Kehut, kiitokset Ystävällisyys Ilmapiiri Vuorovaikutuksessa ihminen antaa tilaa toiselle, ottaa tilaa itselleen, on jossakin tilassa, on jossakin tilanteessa. 33
Ikääntyneen kohtaaminen Taito olla läsnä Taito puhua silloin kun puhetta kaivataan Herkkyyttä valita oikeat sanat Tahdin hidastaminen Keskusteluun houkutteleminen Hiljaisuuden sietäminen Kärkkäiden mielipiteenilmaisujen välttäminen 34
Ikääntyminen Minun tarinani? 1. Tarinatyöskentelyyn orientoituminen esimerkkitarinan kautta 2. Millainen on sinun tarinasi? Mitä sinä kykenet, osaat, haluat, tunnet, voit ja mitä sinun täytyy? Huomion kohteena lähimenneisyys, nykyhetki, tulevaisuus 35
Yhteenveto - Miten tästä eteenpäin
Kiitos! "En tiedä minne tieni vie, mutta olen matkalla sinne." - Carl Sandburg - 37