LIPERIN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

LIPERIN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 YT-toimikunta 15.5.2017 Henkilöstöjaosto 22.5.2017 8,4tsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, lihavoitu

Sisällys 1. HENKILÖSTÖKERTOMUKSEN TAVOITE... 1 2. HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA -RAKENNE... 1 2.1 Henkilöstön määrä ja palvelussuhteiden luonne... 1 2.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 2 2.4 Henkilöstön ikärakenne... 2 2.5 Henkilöstön eläköityminen... 2 3. HENKILÖSTÖKULUT... 3 4. SAIRAUSPOISSAOLOT JA TYÖTAPATURMAT... 4 4.1 Sairauspoissaolot... 4 4.2 Työtapaturmat ja ammattitaudit... 7 5. TYÖKYVYN JA TYÖHYVINVOINNIN TUKEMINEN... 9 5.1 Työterveyshuoltoyhteistyö... 9 5.2 Työsuojelutoiminta... 9 5.3 Henkilöstön koulutus... 10 5.4 Kehityskeskustelut... 11 5.6 Työyhteisöjen hyvinvointi... 11 6. YHTEENVETO... 12

1. HENKILÖSTÖKERTOMUKSEN TAVOITE Liperin kunnassa vuosittain laadittavassa henkilöstökertomuksessa kuvataan henkilöstön määrää, rakennetta, toimintaa ja kustannuksia. Henkilöstökertomus toimii myös henkilöstöstrategian ja henkilöstöpoliittisten tavoitteiden seurannan välineenä. Strategisiksi painopisteiksi ja kriittisiksi menestystekijöiksi on valittu henkilöstöstrategiassa kolme tärkeää kokonaisuutta: toimivat työyhteisöt, työhyvinvoinnista huolehtiminen ja sen jatkuva kehittäminen sekä työnantajakuvan vetovoimaisuudesta huolehtiminen. Henkilöstökertomuksessa henkilöstöä koskevien tunnuslukujen tarkastelu on tehty vuoden lopun (31.12.2016) tilanteen mukaan. Vuoden viimeisen päivän tilanne ei ole koko vuoden tilannetta parhaalla mahdollisella tavalla kuvaava, mutta vertailtavuuden saavuttamiseksi on päädytty käyttämään aina samaa päivämäärää. Henkilöstökertomuksen tiedot on kerätty palkkahallinnon tietojärjestelmästä, työterveyshuollosta, sekä vakuutusyhtiön ja eläkelaitoksen tilastoista. Henkilöstökertomuksessa on esitetty vastaavia lukuja aikaisemmilta vuosilta, jotta lukijan olisi helpompi tehdä vertailua nykyisistä tunnusluvuista. 2. HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA -RAKENNE 2.1 Henkilöstön määrä ja palvelussuhteiden luonne Liperin kunnan henkilöstömäärä 31.12.2016 oli 823 työntekijää. Luku sisältää vakituisen henkilöstön lisäksi sijaiset, määräaikaiset sekä työllistetyt. Henkilöstömäärä on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna 3,1 %. Osastoittain tarkasteltuna henkilöstömäärältään melkein yhtä suuret ovat sosiaali- ja terveysosasto sekä sivistysosasto. Sosiaali- ja terveysosastolla työskenteli 319 työntekijää (39 %) ja sivistysosaston henkilöstömäärä oli 287 (35 %). Hallinto-osastolla työskenteli 167 (20 %) henkilöä ja teknisellä osastolla 49 (6 %) henkilöä. Henkilöstömäärä 31.12. 2014 2015 2016 Hallinto 213 191 168 Sivistys 296 308 287 Tekninen 50 49 49 Sote 314 302 319 Liperin kunta yhteensä 873 850 823 Vuonna 2016 Liperin kunnan henkilöstöstä 84 % työskenteli vakituisessa virka- tai työsuhteessa. Vakituisten työntekijöiden osuus on noussut hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Määräaikaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä on 16 %. 1

Palvelussuhde 31.12 Miehiä Naisia Yhteensä Vakituiset 114 573 688 Määräaikaiset 21 115 136 - joista työllistettyjä 6 11 17 Liperin kunta yhteensä 135 688 823 Vuoden 2016 lopun tilanteen mukaan määräaikaisista työllistettyjä oli 17 ja oppisopimussuhteisia 1 työntekijää. Edelliseen vuoteen verrattuna laskua työllistettyjen määrässä oli vain yhden henkilön verran. 2.3 Henkilöstön sukupuolijakauma Liperin kunta on julkishallinnolle tyypillisesti naisvaltainen työyhteisö. Koko kunnan henkilöstöstä vuonna 2016 oli naisia 84 % ja miehiä 16 %. Sukupuolijakauma näyttää pysyttelevän melko vakiona, edellisiin vuosiin verrattuna muutokset ovat muutaman prosentin luokkaa. 2.4 Henkilöstön ikärakenne Vuonna 2016 vakituisten työntekijöiden keski-ikä oli 48,0 vuotta, miesten keski-ikä oli naisia noin 1,7 vuotta korkeampi. Määräaikainen henkilöstö on keski-iältään vakituista nuorempaa, määräaikaisten keski-ikä on 38,9 vuotta. Henkilöstön keski-ikä 2014 2015 2016 Vakituiset naiset 47,4 47,6 47,7 Vakituiset miehet 49,0 49,3 49,4 Vakituiset yhteensä 47,4 47,9 48,0 Määräaikaiset naiset 38,6 38,1 39,2 Määräaikaiset miehet 38,7 41,8 37,8 Määräaikaiset yhteensä 38,6 38,6 38,9 2.5 Henkilöstön eläköityminen Vuonna 2016 vanhuuseläkkeelle siirtyi Liperin kunnan palveluksesta 15 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 7 henkilöä ja osa-aikaeläkkeelle 5 henkilöä. Osatyökyvyttömyyspäätöksen sai 5 henkilöä ja kuntoutustuen piirissä oli 6 henkilöä. Eri eläkkeet vuosina Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Osaaikaeläke Yhteensä 2014 11 1 5 7 1 25 2015 14 2 6 12 1 35 2016 15 7 6 5 5 38 2

3. HENKILÖSTÖKULUT Liperin kunnan henkilöstökulut olivat 2016 vuonna 33,4 miljoonaa euroa. Henkilöstökuluista palkkakuluja oli 25,1 miljoona euroa ja palkkojen sivukuluja 8,3 miljoonaa euroa. Vertailtaessa palkkakuluja ilman sivukuluja sosiaali- ja terveysosaston palkat muodostivat 39 % palkkakuluista ollen 9,7 miljoona euroa. Toiseksi suurimman osan, 37 %, muodostivat sivistysosaston palkkakulut, jotka olivat 9,2 miljoonaa euroa. Hallinto-osaston palkat olivat 4,9 miljoonaa euroa ja teknisen osaston palkat 1,3 miljoonaa euroa. 3

Vuonna 2016 henkilöstö sivukuluina maksettiin varhaiseläkemenoperusteista maksua 447.550 euroa. OkuLin yhteistoiminnan ajalle kuuluvista varhemaksuista Outokumpu maksaa sopimuksen mukaisesti 44 % ja loppuosa 56 % on Liperin kunnan osuutta. Työnantaja maksaa varhemaksua työntekijän jäädessä työkyvyttömyyseläkkeelle, kuntoutustuelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai työttömyyseläkkeelle. Yksi työkyvyttömyyseläke maksaa kunnalle varhemaksuna n. 46.000 euroa yhtä 1.000 euron eläkettä kohden. Mikäli työntekijä on ollut viimeisen viiden vuoden aikana ennen eläkkeelle jäämistä useamman työnantajan palveluksessa, jaetaan varhemaksu ansaittujen palkkojen suhteessa ko. työnantajien kesken. Varhemaksut 2014 2015 2016 415.499 434.246 447.550 4. SAIRAUSPOISSAOLOT JA TYÖTAPATURMAT 4.1 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen systemaattista seurantaa on tehty Liperin kunnassa jo useiden vuosien ajan. Sairauspoissaolojen väheneminen ja hallinta on kirjattu tavoitteeksi muun muassa kunnan työhyvinvoinnin toimintaohjelmaan vuosille 2013-2016. Poissaolojen määrä on ollut kasvusuuntainen vuosina 2009 2011. Vuonna 2012 sairauspoissaolojen kasvu pysähtyi ja vuonna 2013 sairauspoissaolojen määrä kääntyi laskuun. Vuosi 2016 käänsi sairauspoissaolot nousuun. Sairauspoissaoloja vuonna 2016 oli 12283 kalenteripäivää, joka tarkoittaa nousua edelliseen vuoteen verrattuna 952 kalenteripäivää. Lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat puolet sairauspoissaoloista ja lyhyiden sairauspoissaolojen suhteellinen osuus on ollut noususuuntainen, kuitenkin vuoden 2016 aikana lyhyiden sairauspoissaolojen määrä kääntyi laskuun. Kunnassa otettiin vuoden 2016 huhtikuussa käyttöön väliaikaisesti mukautetun työn käytäntö ja lisättiin esimiesten oikeutta myöntää lyhyitä sairauslomia. Sairauspoissaolojen kestot % 0-10 päivää 11 60 päivää 61-päivää 2014 48,7 34,1 17,2 2015 50,9 28,1 21,0 2016 46,9 32,2 20,9 Koko Liperin kunnan henkilöstön sairauspoissaolot työntekijää kohti vuonna 2016 olivat 9,5 kalenteripäivää. Nousua edelliseen vuoteen verrattuna sairauspoissaoloissa on 1,4 kalenteripäivää työntekijää kohden. Hallinto-osastolla sairauspäivien määrä nousi 3,7 kalenteripäivää ja teknisellä osastolla 4,1 kalenteripäivää. Sivistysosastolla sairauspäivät laskivat 0,6 kalenteripäivää ja sosiaali- ja terveysosastolla lasku oli 0,1 kalenteripäivää. 4

Osastojen kehitystä ja keskinäistä vertailua tehtäessä on huomioitava, että pienillä osastoilla yksittäisten työntekijöiden runsas sairastavuus heijastuu koko osaston poissaololukuihin selvästi voimakkaammin kuin isommilla osastoilla. Sairauspoissaoloja voidaan tarkastella myös sairauspoissaoloprosentin avulla, joka kuvaa sairauspoissaoloihin menneen työajan suhdetta (työpäivien) käytössä olevaan teoreettiseen työaikaan. Koko kunnan sairauspoissaoloprosentti nousi hieman edellisen vuoden tasosta ollen 4,5 %. Sairauspoissaolo % osastoittain 2014 2015 2016 Hallinto 2,8 4,2 4,0 Maatalouslomitus 6,1 4,3 5,8 Sivistys 3,0 3,7 3,8 Tekninen 4,4 3,6 4,5 Sote 4,3 3,6 4,5 Liperin kunta yhteensä 4,1 4,1 4,5 5

Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttaa siihen, että henkilötyövuosi kuvaa tarkemmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstövahvuus 31.12.2016. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä, jolloin laskennassa osaaikaiset ja osan vuotta työskennelleet palvelussuhteet muutetaan kokoaikaiseksi. Koko kunnan henkilötyövuosiluku oli 741,4 henkilötyövuotta. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä suhteutettuna henkilötyövuosiin 2014 2015 2016 Hallinto 21,5 17,6 26,7 Sivistys 10,3 12,5 13,1 Tekninen 16,8 17,2 12,6 Sote 16,5 13,6 16,5 Liperin kunta yhteensä 15,5 15,4 16,5 Työterveyshuollon diagnoosiryhmittäisestä sairauspoissaolotilastosta voidaan todeta, että tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus (40,3 %) sairauspoissaolojen aiheuttajana on edelleen suurin ja noussut 6,4 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Toiseksi suurimpana syynä ovat muut/määrittelemättömät syyt (11,8 %) ja kolmanneksi suurimpana, 11,5 % osuudella, poissaolosyynä ovat vammat ja muut ulkoiset syyt. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisemiseksi on jo otettu käyttöön tehostettu työfysioterapian käyttö työterveyshuollon lähetteellä, jossa tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivät ohjataan matalalla kynnyksellä työfysioterapeutin ohjaukseen ja neuvontaan. Ohjaus ja neuvonta toteutetaan myös tarvittavan sairausloman aikana, sekä työhön paluun yhteydessä. Lisäksi yli 55-vuotiaat ohjataan terveystarkastusten yhteydessä työfysioterapeutin kuntokartoitukseen. Sairauspoissaoloaikojen lyhentämiseksi ja hoidon tarpeen arvioinniksi on lisäksi työterveyshuoltona mahdollista käyttää erikoislääkärin konsultaatiota työterveyslääkärin harkinnan mukaan. Vuoden 2016 aikana lanseerattiin myös esimiehelle lähetekäytäntö, jolloin esimies voi lähettää työntekijän tules-vaivojen tilanteissa suoraan fysioterapeutin vastaanotolle. Tämä käytäntö astui voimaan vuoden 2017 alusta. 6

Kuvio ei sisällä maatalouslomituksen tietoja. 4.2 Työtapaturmat ja ammattitaudit Työtapaturmia ja ammattitauteja on tarkasteltu vakuutusyhtiön vuosittaisen työtapaturmatilaston sekä Populuksen raporttien avulla. Vuonna 2016 Liperin kunnan työntekijät olivat töistä poissa työtapaturmien ja ammattitautien takia yhteensä 511 kalenteripäivää. Poissaolopäivien määrä on laskenut 56 kalenteripäivää edelliseen vuoteen verrattuna. Hallinto-osaston osalta työn erityispiirteiden vuoksi maatalouslomitus voitanee ottaa omaan tarkasteluun. Maatalouslomitus on työn fyysisyyden vuoksi tapaturmariskiltään muuta kuntaa suurempaa. Vuoden 2015 työtapaturmista aiheutuneista poissaoloista on maatalouslomituksen puolelle kirjautunut 70 %. Maatalouslomitukselle oli kirjautunut edellisen vuoden tapaturmista 86 %, joten lasku lomituksen puolella tapahtuneissa tapaturmissa on huomattava. 7

Vuonna 2016 työtapaturmia sattui 65. Ammattitautiepäilyjä ei ilmoitettu yhtään kappaletta. Vakuutusyhtiö maksoi kunnalle korvauksia työtapaturmien ja ammattitautien perusteella yhteensä 66.680 euroa. Kunta maksoi työtapaturmista ja ammattitaudeista aiheutuneista poissaoloista välillisiä palkkoja yhteensä 29.915 euroa. Eniten tapaturmia tapahtui putoamis- ja tai kaatumistilanteissa (20 tapahtumaa), fyysisen kuormituksen tilanteissa (11 tapahtumaa) ja väkivaltatilanteiden vuoksi 8 tapaturmaa. Lisäksi vuoden 2016 aikana työsuojelulle tuli 52 kappaletta läheltä piti- ja vaara-tai uhkatilanne- ilmoituksia. Erityisesti huolta aiheuttivat kouluilla tapahtuneet väkivalta tai vaaratilanteet, joita kirjattiin vuoden aikana 27 kappaletta. Vaara- ja uhkatilanteiden ilmoitus otettiin käyttöön keväällä, joten koko vuoden ajalta kirjauksia ei ole saatavilla. Tapaturmia kpl Työtapaturmat Ammattitautiepäily Korvauksen vakuutusyhtiö Suorat palkat 2014 54 1 62.878 51.498 2015 49 0 32.406 32.524 2016 65 0 66.680 29.915 8

5. TYÖKYVYN JA TYÖHYVINVOINNIN TUKEMINEN 5.1 Työterveyshuoltoyhteistyö Työterveyshuollon toiminta toteutui vuonna 2016 toimintasuunnitelman mukaisesti. Terveyden seurantatarkastukset toteutettiin teknisen ja hallinnon osastoille sekä + 55- vuotiaista sivistyksen henkilöstölle. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset olivat 237.250 euroa, josta maatalouslomituksen osuus on 24.677 euroa. Työterveyshuollon kustannukset ovat laskeneet edelliseen vuoteen verrattuna hieman, 3887 euroa 5.2 Työsuojelutoiminta Työsuojelutoimikunta (tyhy) kokoontui säännöllisesti kuukausittain. Tyhy toiminta keskittyi sisäilma-asioiden käsittelyyn, väistötila-asioihin sekä erilaisten virkistystoimintojen järjestämiseen. Tyhy-toimikunta valmisteli myös työhyvinvoinnin toimintaohjelmaa tulevalle kaudelle ja seurasi sairauspoissaoloja sekä työtapaturmia. Vuoden 2016 aikana järjestettiin yhteistyössä Marttojen kanssa työhyvinvointihanke, jonka tavoitteena oli tukea työhyvinvointia motivoimalla henkilöstöä huolehtimaan itsestään hyvin. Hankkeeseen osallistuneet kokivat hyvinvointinsa kohenevan, haasteena hankkeessa koettiin kuitenkin toiminnasta hyötyvien ja siihen motivoituvien henkilöiden löytäminen jatkotoiminnan suunnittelua ajatellen. Tyhy-toiminta päätettiin yhdistää yhteistyötoimikunnan kanssa yhteiseksi vuoden 2017 alusta. Tavoitteena muutoksessa on poistaa päällekkäisiä toimintoja ja saada uudesta yhteistyötoimikunnasta entistä toimivampi työkalu työhyvinvointi- ja työsuojeluasioiden kehittämiseen. Sisäilma-asiat työllistivät tyhy-toimikuntaa ja teknistä toimea runsaasti vuonna 2016. Virastotalo tyhjennettiin sisäilmaongelmien vuoksi ja henkilöstö hajasijoitettiin eri puolille kuntaa. Myös Ylämyllyn päiväkoti muutti kokonaisuudessaan väistötiloihin. Uusi terveyskeskus valmistui ja henkilöstö muutti täysin uuteen terveyskeskukseen vuoden 2016 aikana. Työntekijöiden työsuojeluvaltuutetun toiminnan painopistealueina on ollut vuonna 2016 riskiarvioinnit, sisäilma-asiat, organisaatio- ja tehtävämuutokset sekä niihin liittyvät ytmenettelyt, työpaikkojen työolosuhteiden arviointi ja kehittäminen sekä työyhteisöpalaverit ja kolmikantaneuvottelut 9

5.3 Henkilöstön koulutus Liperin kunta tukee vahvasti henkilöstön ammatillisen osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä. Täydennyskoulutukseen osallistumista tuetaan muun muassa palkallisilla koulutuspäivillä. Vuonna 2016 vahvistettiin kolme vuotta sitten aloitettua esimiesten aamukoulutuskäytäntöä. Esimiesten aamukoulutuksia järjestettiin viisi kertaa. Tilaisuudet painottuivat ajankohtaisiin henkilöstöasioihin ja muutostilanteisiin valmistautumiseen. Yksi koulutuskerta toteutettiin ulkopuolisen kouluttajan toteuttamana, jossa Kaisa Vuorinen valmensi esimiehiä positiiviseen pedagogiikkaan, Vuonna 2016 Liperin kunnan henkilöstö osallistui koulutuksiin yhteensä 1383 työpäivänä, mikä tarkoittaa keskimäärin 2,6 päivää/ osallistunut työntekijä. Luvussa on otettu huomioon vain koulutuksiin osallistuneet henkilöt. Mikäli lasketaan koulutuksiin osallistumisen kestoa koko henkilöstön kesken, koulutuspäivät kaikkien työntekijöiden kesken jaettuna tuottavat koulutuksiin osallistumisen keskiarvoksi 1,1 työpäivää/työntekijä. Tulee huomioida, että tässä kaikkien työntekijöiden kesken jaettuna mukaan tulevat myös lyhytaikaiset sijaiset. Työpäivinä laskettaessa henkilöstöhallinnon järjestelmä huomioi vain kokonaiset koulutuspäivät, osittaisia koulutuspäiviä voidaan arvioida kalenteripäivittäin. Liperin kunnan henkilöstö osallistui kalenteripäivinä laskien koulutuksiin yhteensä 2164 päivänä. Koulutuspäivien määrä on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna 155 päivän verran. Vuonna 2016 koulutuksiin osallistui yhteensä 539 työntekijää. Kuviossa 9 on esitetty koulutuksiin osallistuminen työpäivinä hallintokunnittain tasolla vuosina 2014 2016. Kunnassa laaditaan yhteistoiminnassa kunnan koulutussuunnitelma ja kunnalla on mahdollisuus hakea työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta suunnitelman mukaisista koulutuksista. 10

Vuoden 2016 osalta korvausta haettiin 1014 päivän osalta, vuonna 2015 korvattavia päiviä oli 1016 kappaletta ja vuonna 2014 korvattavia päiviä oli 507 kappaletta. Vuodelta 2016 saatu koulutuskorvaus oli 18.495 euroa. 5.4 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelun tärkeyttä on pyritty korostamaan sekä esimiehille että työntekijöille. Vuoden 2015 alusta kunnassa otettiin käyttöön sähköinen kehityskeskustelulomake Populus-järjestelmään ja sen tavoitteena on osaltaan helpottaa kehityskeskustelujen käymistä ja sitä kautta tehostaa käytäntöjen sujuvuutta. 5.6 Työyhteisöjen hyvinvointi Työyhteisöjen hyvinvointi on keskeisesti yhteydessä muun muassa työyhteisön työnjakoon ja työn suunnitteluun, yhteisiin pelisääntöihin, ristiriitojen ratkaisukykyyn, tasapuoliseen kohteluun ja työpaikalla vaikuttamiseen. Ellei ristiriitatilanteita kyetä ratkaisemaan työyhteisön sisällä, hyödynnetään tarvittaessa työterveyshuoltoa ja työsuojeluorganisaatiota. Kunnan tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on myös osaltaan parantaa työyhteisöjen oikeudenmukaisuutta. Tasa-arvo suunnitelma päivitettiin vuoden 2016 aikana yhteistyössä henkilöstön edustajien ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa. Päivityksen yhteydessä toteutettiin myös palkkakartoitus, jossa todettiin, ettei kunnassa ollut perusteettomia palkkaeroja eri sukupuolten välillä. Liperin kunta on mukana ARTTU2- tutkimushankkeessa ja sen myötä henkilöstölle toteutettiin työhyvinvointikysely, jonka tavoitteena oli mitata henkilöstöä strategisena resurssina. Uudistun, innostun, onnistun kyselyllä tutkittiin kuinka organisaation ja yksilön voimavarat kannattelevat henkilöstön hyvinvointia muutoksissa. Liperin vastausprosentti oli muita vastaajakuntia korkeammalla tasolla, vastausprosentiksi muodostui 47 %, joten tuloksia voitanee pitää luotettavina. Liperin tulokset olivat valtakunnallista tasoa ja niissä esiintyi vain pieniä poikkeamia muihin vastaajiin verrattuna. Positiivisena tuloksena voidaan todeta, että Liperissä oltiin hieman keskivertotuloksia tyytyväisempiä työuriin ja koettiin, että muutoksiin ollaan valmiita. ARTTU2 kyselyn vuoksi jätettiin toteuttamatta jatkokysely KEVA:n työhyvinvointikyselystä henkilöstölle. Tyhy-toimikunta on laatinut työhyvinvoinnin toimintaohjelman vuosille 2013 2016. Tyhy-toimikunta listasi painopistealueikseen vuodelle 2016 vaarojen ja riskien arvioinnin toteuttamisen kaikissa työyksiköissä, työhyvinvoinnin toimintaohjelman päivittämisen, kiusaamisen ja häirinnän osalta nollatoleranssin, työhyvinvointikohteiden kehittämiskohteiden seurannan, työhyvinvointia työporukoille hankkeen toteuttamisen ja markkinoinnin, virkistyspäiväpakettien toteutuksen sekä sisäilma-asioiden seurannan ja niihin reagoiminen. Lisäksi tyhy:n tehtäviin kuuluu sairauspoissaolojen, työtapaturmien, työterveyshuollon ja varhaisen tuen mallin seuranta. Vuoden 2016 painopistealueet ovat toteutuneet suunnitellusti. Työhyvinvoinnin toimintaohjelman kautta jatkettiin vuoden 2017 loppuun saakka ja uusi ohjelma tehdään seuraavien työsuojeluvaltuutettujen kaudella. 11

+55 vuotiaille työntekijöille ei järjestetty erikseen erillisiä virkistystapahtumia, vaan ikäohjelma on keskittynyt erilaisiin työterveyshuollon toteuttamiin tarkastuksiin sekä mahdollisuuteen osallistua palkallisesti kuntoremonttiin tai kuntoutukseen. Koko kuntaa koskeva henkilöstöjuhla on ohjelmassa vuonna 2017, mutta liikkeenluovutuksena siirtyvän sosiaali- ja terveystoimen osalta vuonna 2016 haettiin 30- ja 40 vuotta palvelleille henkilöille kuntaliiton ansiomerkit. Ansiomerkit luovutettiin soten laaduntunnustusjuhlan yhteydessä loppuvuodesta. Vuoden 2016 aikana sanottiin irti Siun soten toiveesta kaikki henkilöstöä koskevat paikallissopimukset. Sopimuksia ei voitu irtisanoa vain osan henkilöstön osalta, joten paikalliset sopimukset tarkastetaan ja päivitetään koko kuntaa koskien. Uusia sopimuksia vuoden 2016 aikana laadittiin alkuluokkatoiminnan korvauksista sekä uusittiin varhaiskasvatusta koskeva työaikapankkisopimus toistaiseksi voimassa olevaksi. Lisäksi paikallisia sopimuksia tehtiin muutamista palkkauksen tarkastamisista ja opettajien TVA:n jakamisesta. Yhteistoimintalain mukainen koulutussuunnitelma vuodelle 2016 päivitettiin marraskuussa 2015. Henkilöstön virkistys ja liikuntatoimintaa kehitetään taloudellisten resurssien puitteissa. Vuoden 2016 henkilöstön virkistys- ja liikuntasuunnitelma toteutui suunnitelman mukaisesti. Vuoden aikana toteutettiin henkilöstön kaksi erilaista kuntokampanjaa, toinen kampanja oli perinteinen ja toinen nettipohjainen. Kuntoremonttikurssi toteutui tauon jälkeen ja se oli + 55-vuotiaille työntekijöille palkallinen. Kuntoilutukea maksettiin kolmen yrityksen palveluihin 10 euroa kuukaudessa työntekijää kohden. Lisäksi tuettiin uimahalli- ja liikuntasalivuoroja sekä työpaikkaruokailua. 6. YHTEENVETO Henkilöstömäärä pysytteli lähes edellisen vuoden lukemissa ja vuoden viimeisen päivän henkilöstömäärä oli 823 henkilöä. Henkilötyövuosiksi muutettuna Liperin kunnan henkilöstö työskenteli vuoden 2016 aikana 741,4 henkilötyövuoden verran. Vakituisten ja määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden suhteessa ei tapahtunut suuria muutoksia, henkilöstöstämme on vakituisia 84 prosenttia. Kuntatyönantajat ovat naisvaltaisia sukupuolijakaumaltaan ja Liperi ei tee tässä poikkeusta. Henkilöstöstämme on miehiä vain noin 16 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä on määräaikaisten keskuudessa 38,9 vuotta ja vakituisten osalta 48,0 vuotta ja sen osalta ei ole tapahtunut suuria muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Eläköityminen on noussut hieman edellisestä vuodesta, eläketapahtumia oli yhteensä 38 kappaletta. Näistä vanhuuseläkkeelle siirtyi 15 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 7 henkilöä. Osa-aikaeläkkeen osalta tuli muutoksia vuoden 2017 alusta alkaen ja se hieman kiihdytti osa-aikaeläkkeelle siirtymistä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on noussut edelliseen vuoteen verrattuna viiden eläketapahtuman verran ja tämä suuntaus 12

on työnantajan näkökannalta negatiivinen. Työkykyongelmiin tulisi päästä puuttumaan entistä aikaisemmassa vaiheessa, jotta työntekijälle voidaan räätälöidä tämän työkyvylle sopiva tehtävä ja ennaltaehkäistä työkyvyn kokonaisvaltaista heikkenemistä. Henkilöstökulut eivät ole kasvaneet, mutta varhemaksujen osalta suunta on edelleen nouseva. Nousua selittää henkilöstön vanheneminen, mutta tavoitteena on vähentää varhemaksuja varhaisen tuen keinoin. Myös sairauspoissaolot ovat kääntyneet nousuun edelliseen vuoteen verrattuna ja sairauspoissaoloja oli yhteensä 12283 kalenteripäivää eli lähes tuhat päivää edellistä vuotta enemmän. Koko kunnan sairauspoissaolot ovat henkilöä kohden 9,5 kalenteripäivää. Työtapaturmissa suunta on kuitenkin kääntynyt laskuun ja työtapaturmista aiheutuneita sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä 511 kalenteripäivän verran, 56 kalenteripäivää edellistä vuotta vähemmän. Erityisen ilahduttavaa on, että maatalouslomituksen osalta työtapaturmista aiheutuneet sairauslomapäivät vähenivät 132 kalenteripäivän verran. Koulutukset toteutuivat pääsääntöisesti koulutussuunnitelman mukaisesti ja suunnitelman toteutumista arvioitiin vuoden päätyttyä yhdessä ammattijärjestöjen kanssa. Koulutussuunnitelman mukaisia korvauksia haettiin työttömyysvakuutusrahastosta 1014 päivän osalta ja koulutuksiin osallistuttiin yhteensä 1383 työpäivän verran. Mikäli koulutuksia arvioidaan tapahtumina, jolloin otetaan huomioon myös osapäivän koulutukset, osallistuttiin koulutuksiin yhteensä 2164 kertaa. Vuoden 2016 aikana kunnassa valmistauduttiin organisaatiomuutoksiin. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö siirtyi Siun sotelle liikkeenluovutuksen kautta vuoden lopussa ja koko kuluva vuosi valmisteltiin toiminnan siirtoa sekä rajapintayhteistyötä. Kuntaan jäävän henkilöstön osalta käytiin yhteistoimintamenettelyitä ja pohdittiin tehtävänkuvien muutoksia organisaatiomuutoksen yhteydessä. Kunnan uusi organisaatio hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 12.12.2016. Organisaatiomuutoksen toteuttamista jatketaan vuoden 2017 aikana. Uudessa organisaatiossa hallintokunnat nimettiin palvelualueiksi: sivistysosasto muuttui hyvinvointipalveluiksi, tekninen osasto muuttui elinympäristöpalveluiksi ja hallinto-osasto muuttui keskushallintopalveluiksi. Sivistystoimessa vuotta 2016 siivittivät uuden OPS:n käyttöönotto sekä varhaiskasvatuslain muutokset. Sivistystoimen johtamisjärjestelmässä siirryttiin jaetun johtajuuden malliin ja joustava esi- ja alkuopetus laajeni koko kuntaa koskevaksi toimintatavaksi vuoden 2016 aikana. Hallinto-osaston tehtäviä jaettiin uudestaan ja työllisyyden hoito siirtyi yhden johdon alle, myös työllisyydenhoidon toimintamalli uudistettiin. Maatalouslomituksen osalta käytiin vuoden 2016 aikana raskaat yhteistoimintamenettelyt ja työn vähentymisen vuoksi irtisanottiin 12 henkilöä, osa-aikaistettiin 42 henkilöä ja lomautettiin 52 henkilöä. Ruokahuollon henkilöstö siirtyi hallinto-osastolta tekniselle osastolle siten, että hallinnollinen siirto tehtiin kesällä ja määrärahat siirtyivät vuoden 2017 alusta lukien. Elinympäristöpalveluihin siirtyi vuoden 2017 alussa henkilöstöä ruokapalveluhenkilöstön lisäksi laitoshuollosta sekä urheilualueiden hoidosta. 13