PÖYRY FINLAND OY PAIMION SALON PÖYLÄN ALUEEN TUULIVOIMA- PUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN

PÖYRY FINLAND OY PAIMION SALON PÖYLÄN ALUEEN TUULIVOIMA- PUISTON LINTUJEN KEVÄTMUUTTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu

sisällysluettelo Raportista... 5 Selvitysalueen yleiskuvaus... 5 Työstä vastaavat henkilöt... 6 Kevätmuuton havainnointi... 6 Tutkimusmenetelmät... 6 Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat... 6 Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet... 7 Epävarmuustekijät... 8 Tulokset... 9 Päätelmät... 11 Lajitarkastelua... 15 Kirjallisuus... 22 Liitteet... 23 Liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin... 23 Liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin... 27

CPC Finland Oy suunnittelee yhdeksän tuulivoimalan rakentamista Huson ja Pöylän alueille, jotka sijaitsevat sekä Paimion että Salon kaupunkien alueella. Suunniteltu hankealue sijaitsee Paimion keskustasta noin kymmenen kilometriä kaakkoon, Salon keskustasta noin 16 km länteen ja Sauvon keskustasta noin seitsemän kilometriä koilliseen (kuva 1). Hankealue rajautuu etelästä Sauvontiehen ja pohjoisesta valtatiehen 110 (kuva 2). Tuulivoimaloiden sijaintipaikat on esitetty kuvassa 3. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen ei sovelleta YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan 3 MW, jolloin tuulivoimapuiston kokonaisteho olisi 27 MW (Pöyry 2012). Osana luontoselvitys- ja kaavoituspakettia toteutettiin lintujen kevätmuutontarkkailu, jonka tavoitteena oli selvittää niin muuttavien kuin kiertelevienkin lintujen lentoreittejä ja -korkeuksia. Kevätmuuttoaineiston avulla hankkeen törmäämisvaikutukset voidaan arvioida myöhemmässä vaiheessa. Tämä raportti esittelee Pöyry Finland Oy:n Ahlman Konsultointi & suunnittelulta tilaaman Paimion Salon Huso Pöylän tuulivoimapuiston lintujen kevätmuutonseurannan tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia linnustoon. Maanmittauslaitos - Karttapaikka Karttatuloste Tulostettu 25.04.2012 https://www.karttapaikka.fi/tuotanto/karttapaikka/sivusto/tuloste/karttatuloste.html?lang=fi&selain=ie... Kuva 1. Hankealueen sijainti Saloon nähden. 3

Kuva 2. Tuulivoimapuistoalue on merkitty karttaan punaisella viivalla. 4

RaPORTISTA Tässä raportissa esitetään maalis huhtikuussa 2012 toteutetun lintujen kevätmuutontarkkailun tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä ja lajiluettelon, jossa esitetään suurikokoisten ja muuten huomionarvoisten lajien lentotiedot yksityiskohtaisemmin. Nykyisen SELVITYSALUEEN tuulivoimaloiden YLEISKUVAUS sijaintisuunnitelman mukaan pohjoisimpana sijaitseva tuulivoimala sijaitsee noin 250 metrin päässä Valtatie 110:stä. Kyseisen tuulivoimalan sijaintia Selvitysalue tullaan sijaitsee hankkeen noin suunnittelun 16 kilometrin edetessä päässä tarvittaessa Salon keskustasta muuttamaan länteen määritellyn ja kymmenen kilometriä Paimion rajoissa keskustasta kauemmas kaakkoon. Valtatiestä Alue 110 on Liikenneviraston melko laaja ja antaman levittäytyy suoja- eteläosassa Pöylän hankealueen alueita kylästä koskevan pohjoiseen ohjeen Kukolaan (2854/060/2011) ja valtatiehen tai mahdollisen 110 saakka. päivitetyn Pohjois eteläsuunnassa ohjeen mukaisesti. kilometriä pitkä ja itä länsisuunnassa noin kaksi kilometriä leveä (kuva 2). se on noin 4,5 Tuulivoimapuisto on suunniteltu alueelle, jossa on niin metsiä, hakkuualueita kuin ojitettuja soitakin. Seudulla on myös varsin runsaasti kalliomuodostumia ja vähäisesti peltoja. Lähistöllä etenkin itä- ja kaakkoispuolella on useita peltovyöhykkeitä. Alueelle on kaavailtu yhdeksää tuulivoimayksikköä, jotka sijoitetaan esiselvityssuunnitelman mukaan melko tasaisesti hankealueelle (kuva 3). 3 Kuva 3. Hankealueelle suunniteltujen tuulivoimalayksiköiden sijaintipaikat. 5

TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Paimion Salon Pöylän tuulivoimapuiston lintujen kevätmuutonseurannasta vastasivat lintuihin syventyneet luontokartoittajat Santtu Ahlman ja Sami Luoma. Heillä molemmilla on pitkä lintuharrastustausta etenkin muutonseurannassa, minkä vuoksi lentokorkeuksien ja -suuntien sekä etäisyyksien arvioimisesta on runsaasti kokemusta. Raportoinnista vastasivat sekä Ahlman että Luoma (Ahlman Konsultointi & suunnittelu). KEVÄTMUUTON HAVAINNOINTI TUtkimusmenetelmät Havaintopisteet, lentokorkeudet ja lentosuunnat Kevätmuuttoa havainnoitiin kahdessa eri pisteessä seitsemänä päivänä yhteensä 42 tuntia (84 henkilötyötuntia). Toinen havaintopiste valittiin siten, että siitä olisi mahdollisimman hyvä näkyvyys hankealueen ylle. Koska lähialueet ovat peltojen ja kalliometsien mosaiikkia, osoittautui parhaaksi paikaksi Sauvon Koskissa sijaitseva peltoalue (kuva 4), josta näki hyvin hankealueen läpi muuttavaa linnustoa. Eniten katveeseen jäi hankealueen luoteis- ja pohjoisosa. Toinen havaintopiste eli kontrollipiste valittiin oletettavasti paremman muuttoreitin varrelta, jossa oli hyvä näkyvyys. Kohteeksi valikoitui Salon Halikonlahti, jossa havaintopaikkana oli Viurilanlahden kupeessa oleva Timalitorni. Sauvon ja Salon havaintopaikkojen välinen etäisyys oli noin 27 kilometriä. Halikonlahti sijaitsee tuulivoimapuistoon nähden idässä. Havaintopisteistä arvioitiin lintujen lentokorkeudet neljän portaan asteikolla ja seurattiin hankealueen poikki lentäviä sekä sen ulkopuolelta kiertäviä lentoja. Kaikki havainnot liikehtivistä linnuista eli lennoista kirjattiin työtä varten räätälöidylle havaintolomakkeelle. Kerättäviä tietoja olivat laji, yksilömäärä, lentosuunta ja -korkeus sekä kellonaika tunnin jaksoissa siten, että esimerkiksi lomakkeella merkintä klo 7 tarkoittaa aikaväliä 7 8. Lentokorkeus merkittiin neljäasteisesti suunniteltujen voimalayksiköiden korkeuksien mukaan (kuva 5) siten, että ensimmäinen aste oli 0 38 metriä, toinen 38 100 metriä, kolmas 100 150 ja neljäs yli 150 metriä. Näistä toisen ja kolmannen asteen lennot olivat ns. riskilentoja. Seurantajaksoilla havaittiin hyvin niukasti lentoja, jotka olivat yli 150 metrin korkeudella. Etäisyyksiä havaintopisteen ja Kuva 4. Kevättarkkailun havaintopisteet. Sauvon koski on merkitty punaisella ja Salon Halikonlahti sinisellä pallolla. 6

linnun välillä ei kirjattu, sillä se koettiin sinänsä turhaksi tiedoksi, jota ei voida hankkeessa hyödyntää. Sauvon lomakkeille kirjattiin erillistä koodia käyttäen linnut, jotka liikehtivät ainoastaan hankealueen ulkopuolella, eivätkä lainkaan tuulivoimapuistoalueella. Tällaisia olivat ainoastaan itään tai länteen lentävän linnut. Lintujen lentokorkeus arvioitiin puuston ja puhelinmastojen korkeuden sekä kokemuksen avulla. Valtaosa linnuista lensi alle 100 metrin korkeudella, mikä helpotti korkeuksien arviointia. Lentosuunnat tarkastettiin kompassin avulla. Havaintopäivät, kellonajat ja sääolosuhteet Lintujen havainnointi toteutettiin seitsemänä päivänä (23.3. 24.4.), jolloin molemmissa havaintopisteissä oli tarkkailija. Santtu Ahlman havainnoi jokaisena päivänä Sauvossa ja Sami Luoma Salon Halikonlahdella. Muutonseuranta toteutettiin parhaan näkyvän muuton aikaan maalis huhtikuussa. Havainnoinnin tasainen jakaminen kyseiselle ajanjaksolle loi aineistolle hyvät puitteet suurten lintujen muuton osalta. Havainnointi aloitettiin samanaikaisesti molemmissa paikoissa päivittäin korkeintaan kymmenen ja aikaisintaan yhden minuutin ennen auringonnousua (taulukko 1), riippuen kevätmuuton etenemisestä, sääolosuhteista ja pilvisyydestä. Havainnointia tehtiin kuusi tuntia ilman taukoja. Ilta- tai yömuuttoa ei havainnoitu lainkaan. Havainnointia pyrittiin tekemään vaihtelevissa olosuhteissa, mikä onnistui varsin hyvin. Aineistoa kerättiin niin myötä- ja vastatuulesta, vaihtelevissa pilvisyysolosuhteissa ja myös aamusumussa (taulukko 2 ja 3). Havaintopäivät olivat lämpötilaltaan viidestä pakkasasteesta noin kahdeksaan lämpöasteeseen. 150 m 94 m 112 m 38 m Kuva 5. Voimalayksiköiden korkeustiedot. Päivämäärä Havainnointiaika Auringonnousu 23.3. 6.15 12.15 6.18 28.3. 7.00 13.00 7.02 4.4. 6.40 12.40 6.41 11.4. 6.10 12.10 6.20 16.4. 6.00 12.00 6.05 19.4. 5.50 11.50 5.56 24.4. 5.40 11.40 5.41 Taulukko 1. Havainnointipäivät ja -kellonajat sekä auringonnousun ajoittuminen. 7

Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa 23.3. 0 C 5 C 1/8 2/8 4 m/s N 4 m/s N 28.3. 1 C 5 C 5/8 7/8 1 m/s NW 2 m/s NW 4.4. -5 C 0 C 2/8 3/8 0 m/s SW 5 m/s W 11.4. 1 C 5 C 8/8 8/8 3 m/s S 5 m/s S 16.4. -1 C 8 C 3/8 1/8 1 m/s NE 3 m/s E 19.4. -2 C 5 C 1/8 8/8 0 m/s 3 m/s SE 24.4. 4 C 8 C 8/8 (vähän sumua) 8/8 0 m/s NW 1 m/s NW Taulukko 2. Sääolosuhteet Sauvon Koskissa havaintopäivittäin. Päivämäärä Lämpötila alussa Lämpötila lopussa Pilvisyys alussa Pilvisyys lopussa Tuuli alussa Tuuli lopussa 23.3. 0 C 5 C 2/8 2/8 5 m/s N 3 m/s NW 28.3. 1 C 4 C 5/8 6/8 3 m/s NW 3 m/s NW 4.4. -5 C -0 C 3/8 3/8 0 m/s 5 m/s W 11.4. 1 C 5 C 8/8 8/8 3 m/s S 5 m/s S 16.4. -1 C 6 C 3/8 2/8 1 m/s NE 4 m/s E 19.4. -2 C 3 C 3/8 7/8 1 m/s S 3 m/s S 24.4. 5 C 6 C 8/8 (vähän sumua) 8/8 2 m/s NE 3 m/s E Taulukko 3. Sääolosuhteet Salon Halikonlahdella havaintopäivittäin. EPÄVARMUUSTEKIJÄT Kevätmuuttoselvitys käsitti seitsemänä päivänä yhteensä 42 tuntia havainnointia maalis huhtikuussa. Suurten lintujen muuton alusta jäi muutama päivä havainnoimatta, mutta kokonaisuudessaan liikehdinnästä saatiin hyvä kuva tuona aikana. Kevätmuutto alkoi melko nopeasti, vaikka lunta oli vielä monin paikoin erittäin runsaasti maassa. Usein jo maaliskuun alkuun keskittyvä kotkamuutto jäi havainnoimatta lähes kokonaan. Toukokuun puolella näkyvästä muutosta on jäljellä enää vain kahlaajien sekä myöhäisten petolintujen muutto, eikä niiden havainnointiin panostettu lainkaan, sillä aineiston karttuminen oli jo huhtikuun viimeisten havaintojaksojen aikana melko vähäistä. Havainnointi painotettiin auringonnousun jälkeiseen aamuun ja aamupäivään, eikä iltatai yöhavainnointia ollut lainkaan. Yömuutto vaatisi tutkaseurantaa tai esimerkiksi Song Meter -laitteiden asentamista maastoon, jotta yömuuttajien osuus saataisiin selville. 8

TULOKSET Kevätmuuton seurannan aikana kirjattiin yhteensä 27 815 lentoa, joista vain 27 prosenttia havaittiin Sauvossa (taulukko 4 ja kuva 5). Muuttoliikehdintä oli selvästi vilkkaampaa Salon Halikonlahdella, ja matkapuhelinyhteyden avulla pystyimme varmistamaan, ettei samoja lintuja havaittu lainkaan molemmissa pisteissä. Sauvon kokonaislentomäärästä vain noin 23 prosenttia kirjattiin ns. riskikorkeudella, eli 1 707 yksilöä. Sauvossa lintujen liikehdintä suuntautui pääosin pohjoiseen, koillinen oli selvästi vähemmässä osassa. Havaintopaikalla näkyvyyttä oli parhaasta mahdollisesta sijainnista huolimatta melko niukasti. Aineiston perusteella lähes kaikki linnut lensivät tuulivoimapuistoalueen läpi jossain pisteessä, mutta riskilentojen prosentuaalinen osuus oli hyvin pieni. Ilmeisesti rannikon läheisyydestä johtuen valtaosa linnuista muutti matalalla selvästi riskikorkeuden alapuolella. Lentojen lukumäärä vaihteli varsin voimakkaasti, mutta kokonaisuudessaan toukokuun lähestyessä muuttavien lajien yksilömäärät vähenivät selvästi. Tämä näkyy etenkin Halikonlahden aineistossa, jossa muutto oli kiivainta huhtikuun puolivälissä. Tuntikohtaiset lentojen lukumäärät olivat kokonaisyksilömäärien tavoin selvästi korkeammat Halikonlahdella (taulukko 5 ja kuva 6). Päivämäärä Salo Sauvo 23.3. 1 750 617 28.3. 1 788 599 4.4. 2 196 2 697 11.4. 5 185 432 16.4. 6 650 2 111 19.4. 1 873 236 24.4. 972 709 Yhteensä 20 414 7 401 Taulukko 4. Lentojen lukumäärä päivittäin ja havaintopaikoittain. Päivämäärä Salo Sauvo 23.3. 292 103 28.3. 298 100 4.4. 366 450 11.4. 864 72 16.4. 1108 352 19.4. 312 236 24.4. 162 118 Yhteensä 486 176 Taulukko 5. Tuntikohtaiset keskiarvot lentomääristä päivittäin. 9

Halikonlahti Sauvo 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 23.3. 28.3. 4.4. 11.4. 16.4. 19.4. 24.4. Kuva 5. Päivittäiset lentojen lukumäärät havaintopaikoittain. Halikonlahti Sauvo 1200 1000 800 600 400 200 0 23.3. 28.3. 4.4. 11.4. 16.4. 19.4. 24.4. Kuva 6. Päivittäiset lentomäärät havainnoitua tuntia kohden. 10

PÄÄTELMÄT Vaikka havainnointi keskittyi vain kuukauden jaksolle (23.3. 24.4.), saatiin sen aikana isojen lintujen muutosta melko kattavaa aineistoa. Toukokuussa näkyvä muutto olisi ollut vähäistä avomeren ulkopuolella, joten lentoja olisi luultavasti kertynyt lähinnä vain kahlaajista sekä myöhään muuttavista petolinnuista. Tulosten valossa Halikonlahden kontrollipisteessä kirjattiin selvästi enemmän lentoja yhteensä noin 20 400 yksilöstä. Naurulokkeja merkittiin selvästi eniten (7 600 yksilöä), mutta myös harmaalokkeja (3 650 yks.) kirjattiin runsaasti. Lokit muodostivat peräti 56 prosenttia Halikonlahden lennoista. Kookkaita lintuja kuten joutsenia, hanhia ja petolintuja havaittiin seitsemän havainnointipäivän aikana varsin pieniä määriä kummallakin paikalla. Halikonlahdella niitä nähtiin muiden lajien tavoin enemmän kuin Sauvossa, jonka lentomäärät olivat hyvin pieniä (taulukko 6). Riskilentojen määrä oli useiden lajien osalta suorastaan mitätön: laulujoutsen 19 yksilöä, metsähanhi 8 yks., tundrahanhi 5 yks., merihanhi 16 yks., kanadanhanhi 27 yks., merimetso 22 yks., hiirihaukka 15 yks. ja kurki 5 yks. Vaikka havainnointipäiviä oli vain seitsemän, aineisto kertoo hyvin sen, että Huson Pöylän tuulivoimapuistoalue ei sijaitse merkittävällä lintujen muuttoreitillä päinvastoin. Jopa Halikonlahden muuttajamäärät ovat vähäisiä verrattuna esimerkiksi Satakunnan sisämaakohteisiin. Sauvossa lentomäärä 42 tunnin aika oli noin 7 400. Tuntia kohden lentoja kirjattiin näin ollen keskimäärin noin 175, mikä on erittäin pieni päämuuttoaikaan keväällä. Kohdealueen vähäinen lentomäärä selittynee pitkälti sillä, että rannikkolinja on hyvin rikkonainen, jolloin lukuisten lajien muutto leviää laajalle rintamalle. Taulukossa 6 olevat lajit ovat kaikki muuttavia, lukuun ottamatta seuraavia lajeja: meriharakka, kesykyyhky, harakka ja korppi (Halikonlahti) sekä harakka, korppi ja keltasirkku (Koski). 11

Taulukko 6. Kevätseurannan aikana Koskissa ja Halikonlahden kontrollipisteessä muutolla havaitut lajit. Alilentoja = törmäysriskikorkeuden alapuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Ylilentoja = törmäysriskikorkeuden yläpuolella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Riskilentoja = törmäysriskikorkeudella (38 150 m) havaittujen lentojen määrä, Riski % = törmäysriskikorkeudella havaittujen lentojen osuus kokonaislentomäärästä, Alueen kautta = hankealueen kautta kulkeneiden lentojen osuus kokonaislentomäärästä. Taulukossa esitetyt lukemat perustuvat Köörtilän aineistoon; Kasalasta esitetään vain yhteislentomäärä. Lisätietojen VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintuderektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji. Laji Koski Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Halikonlahti Riskilentoja Riski % Alueen kautta Lisätiedot Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) 6 10 16 6 - - 0 % 100 % - Pikkujoutsen (C. columbianus) 1-1 1 - - 0 % 100 % L Laulujoutsen (C. cygnus) 50 126 176 31-19 38 % 84 % V, L Metsähanhi (Anser fabalis) 27 68 95 19-8 30 % 96 % V, NT Lyhytnokkahanhi (A. brachyrhynchus) - 2 2 - - - - - - Tundrahanhi (A. albifrons) 6-6 1-5 83 % 100 % - Merihanhi (A. anser) 22 17 39 6-16 73 % 100 % - Harmaahanhilaji (Anser sp.) 6 31 37 - - 6 100 % 100 % - Kanadanhanhi (Branta canadensis) 27 29 56 - - 27 100 % 100 % - Valkoposkihanhi (B. leucopsis) - 6 6 - - - - - L Haapana (Anas penelope) - 41 41 - - - - - - Sinisorsa (A. platyrhynchos) 24 61 85 9-15 63 % 67 % - Punasotka (Aythya ferina) - 12 12 - - - - - VU Tukkasotka (A. fuligula) 4 1 5 - - 4 100 % 100 % V, VU Telkkä (Bucephala clangula) 15 45 60 7-8 53 % 60 % V Uivelo (Mergus albellus) - 4 4 - - - - - L Isokoskelo (M. merganser) 44 366 410 - - 44 100 % 84 % V, NT Kaakkuri (Gavia stellata) 4 2 6-2 2 50 % 100 % NT, L Kuikka (G. arctica) 1 10 11 - - 1 100 % 100 % L Kuikkalaji (Gavia sp.) - 2 2 - - - - - - Merimetso (Phalacrocorax carbo) 22 25 47 - - 22 100 % 68 % - Harmaahaikara (Ardea cinerea) 2 5 7 2 - - 0 % 100 % - Merikotka (Haliaeetus albicilla) - 6 6 - - - - - VU, L Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) 2 7 9 1-1 50 % 100 % L Sinisuohaukka (C. cyaneus) - 2 2 - - - - - VU, L Kanahaukka (Accipiter gentilis) 6 5 11 2-4 67 % 100 % - Varpushaukka (A. nisus) 19 17 36 2-17 89 % 100 % - Hiirihaukka (Buteo buteo) 16 9 25 3-13 73 % 100 % VU Piekana (B. lagopus) 2 3 5 2 - - 0 % 100 % - Sääksi (Pandion haliaetus) - 2 2 - - - - - L Tuulihaukka (Falco tinnunculus) - 3 3 - - - - - - Ampuhaukka (F. columbarius) 1 1 2 - - - 0 % 0 % L Muuttohaukka (F. peregrinus) - 1 1 - - - - - VU, L Kurki (Grus grus) 15 796 811 10-5 - 67 % L Meriharakka (Haematopus ostralegus) 1 5 6 1 - - 0 % 100 % - Pikkutylli (Charadrius dubius) - 1 1 - - - - - - 12

Laji Koski Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Halikonlahti Riskilentoja Riski % Alueen kautta Lisätiedot Tylli (C. hiaticula) 1-1 1 - - 0 % 100 % NT Kapustarinta (Pluvialis apricaria) 13 31 44-6 7 36 % 100 % L Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) 423 418 841 88-335 95 % 406 - Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) 4 34 38 - - 4 100 % 100 % - Pikkukuovi (Numenius phaeopus) - 1 1 - - - - - - Kuovi (N. arquata) 11 145 156 1-10 87 % 100 % - Punajalkaviklo (Tringa totanus) - 1 1 - - - - - NT Valkoviklo (T. nebularia) 1 3 4 - - 1 100 % 100 % V Metsäviklo (T. ochropus) 7 12 19 7 - - 0 % 100 % - Naurulokki (Larus ridibundus) 19 7 606 7 625 - - 19 100 % 100 % NT Kalalokki (L. canus) 18 128 146 2-16 77 % 100 % - Selkälokki (L. fuscus) - 28 28 - - - - - V, VU Harmaalokki (L. argentatus) 275 3 652 3 927 26 41 208 75 % 100 % - Merilokki (L. marinus) 7 53 60 - - 7 100 % 100 % - Räyskä (Hydroprogne caspia) - 1 1 - - - - - NT, L Kesykyyhky (Columba livia) - 4 4 - - - - - - Uuttukyyhky (C. oenas) 9 25 34 8-1 9 % 100 % - Sepelkyyhky (C. palumbus) 1 017 1 048 2 065 949-68 7 % 100 % - Suopöllö (Asio flammeus) - 1 1 - - - - - L Palokärki (Dryocopus martius) 1-1 1 - - 0 % 100 % L Käpytikka (Dendrocopos major) - 2 2 - - - - - - Kangaskiuru (Lullula arborea) - 8 8 - - - - - L Kiuru (Alauda arvensis) 247 561 808 64-183 74 % 100 % - Metsäkirvinen (Anthus trivialis) 1-1 1 - - 0 % 100 % - Niittykirvinen (A. pratensis) 31 88 119 31 - - 0 % 100 % NT Västäräkki (Motacilla alba) 16 140 156 15-1 6 % 100 % - Tilhi (Bombycilla garrulus) 3 28 31 3 - - 0 % 100 % - Rautiainen (Prunella modularis) 8-8 8 - - 0 % 100 % - Sepelrastas (Turdus torquatus) 1-1 1 - - 0 % 100 % VU Mustarastas (T. merula) 20 26 46 13-7 35 % 95 % - Räkättirastas (T. pilaris) 1 176 1 295 2 471 1 022-154 5 % 100 % - Laulurastas (T. philomelos) 24 3 27 13-11 46 % 100 % - Punakylkirastas (T. iliacus) 57 53 110 53-4 3 % 100 % - Kulorastas (T. viscivorus) 46 56 102 46 - - 0 % 100 % - Laulu-/punakylkirastas (T. phi/ili) 76 193 269 61-15 20 % 100 % - Sinitiainen (Parus caeruleus) 2-2 2 - - 0 % 100 % - Närhi (Garrulus glandarius) 5 8 13 5 - - 0 % 100 % - Harakka (Pica pica) 3 1 4 - - - 0 % 0 % - Naakka (Corvus monedula) 107 700 807 42 4 63 54 % 92 % - Varis (C. cornix) 33 268 301 26-7 21 % 94 % - Korppi (C. corax) 74 19 93 29 1 44 59 % 99 % - Kottarainen (Sturnus vulgaris) 137 218 355 98-39 28 % 80 % - Pikkuvarpunen (Passer montanus) 5-5 5 - - 0 % 100 % - Peippo (Fringilla coelebs) 2 769 1 623 4 392 2 754-15 0 % 100 % - Järripeippo (F. montifringilla) 238 165 403 - - 238 100 % 100 % - 13

Laji Koski Lennot yht. Alilentoja Ylilentoja Halikonlahti Riskilentoja Riski % Alueen kautta Viherpeippo (Carduelis chloris) - 7 7 - - - - - - Tikli (C. carduelis) 10 7 17 3-7 70 % 100 % - Vihervarpunen (C. spinus) 107 5 112 89-18 12 % 100 % - Hemppo (C. cannabina) 16 10 26 14-2 13 % 88 % - Urpiainen (C. flammea) 2 1 3 2 - - 0 % 100 % - Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) 2-2 - - 2 100 % 100 % - Isokäpylintu (L. pytyopsittacus) 6-6 6 - - 0 % 100 % V Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) 1 1 2 1 - - 0 % 100 % - Nokkavarpunen (Coccothraustes coccothraustes) - 1 1 - - - - - - Lisätiedot Pulmunen (Plectrophenax nivalis) 36 13 49 36 - - 0 % 100 % NT Keltasirkku (Emberiza citrinella) 10-10 10 - - 0 % 100 % - Pajusirkku (E. schoeniclus) 3 2 5 3 - - 0 % 100 % - Yhteensä 7 401 20 414 27 815 5 642 54 1 707 23 % 99 % 14

LAJITARKASTELUA Tässä osiossa esitetään yksityiskohtaisemmin suurikokoisten ja muiden huomionarvoisten lajien lentotietoja. Eri lajeja havaittiin Sauvossa yhteensä 84 ja Salossa 105. Kustakin lajista esitetään suomalaisen nimen lisäksi tieteellinen nimi. Palstan oikeassa reunassa on merkitty punaisella hakasulkuihin lajin mahdollinen uhanalaisuusluokitus (VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji). Lajista kerrotaan hyvin yleispiirteisesti perustietoja lennoista. Havaintopaikkojen alla on päiväkohtainen lentomäärä. Tieteellisen nimen jälkeen on tuulivoimapuistoalueen yhteenlaskettu ns. riskilentojen prosentti. Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) 0 % Kyhmyjoutsenet muuttavat ja oleilevat tiiviisti merellä. Sisämaassa ja ylipäätään mantereen yllä tapahtuvat lennot ovat satunnaisia. Koski 6 yks. Halikonlahti 10 yks. 28.3.: - 28.3.: 2 4.4.: 6 4.4.: 3 11.4.: - 11.4.: - 16.4.: - 16.4.: 3 19.4.: - 19.4.: 2 24.4.: - 24.4.: - Pikkujoutsen (Cygnus columbianus) 0 % [L] Pikkujoutsen on Länsi-Suomessa harvinainen läpimuuttaja. Yksi lintu muutti laulujoutsenparvessa Sauvon Koskilla 11.4. Laulujoutsen (Cygnus cygnus) 38 % [L] [V] Laulujoutsenet muuttavat massana Varsinais- Suomen pohjoispuolella, eikä hankealueen ääreltä ollut odotettavissa suuria määriä. Halikonlahdella muutti yli kaksi kertaa enemmän joutsenia kuin hankealueen laiteilla. Koski 50 yks. Halikonlahti 126 yks. 23.3.: 9 23.3.: 38 28.3.: 3 28.3.: 70 4.4.: 5 4.4.: 7 11.4.: 9 11.4.: 11 16.4.: 11 16.4.: - 19.4.: 7 19.4.: - 4.4.: 6 24.4.: - Metsähanhi (Anser fabalis) 30 % [V] [NT] Laji muuttaa laulujoutsentakin selvemmin Pohjanlahden poikki ja esiintyy massaparvina vasta Satakunnan korkeudella. Kevät 2012 oli poikkeuksellinen metsähanhen kevätmuuton osalta. Etujoukot ja pääjoukot saapuivat normaalia aiemmin, jo maaliskuun puolivälistä alkaen. Olosuhteet eivät olleet Satakunnassa hanhille vielä kovin otolliset ja osin siksi satoja metsähanhia levähti Varsinais-Suomen alueellakin enemmän kuin normaalisti. Siitä huolimatta muutonseurannan määrät eivät olleet suuria. Koski 27 yks. Halikonlahti 68 yks. 23.3.: 21 23.3.: 7 28.3.: - 28.3.: 25 4.4.: - 4.4.: 5 11.4.: 5 11.4.: - 16.4.: 1 16.4.: 24 19.4.: - 19.4.: 2 24.4.: - 24.4.: 5 Lyhytnokkahanhi (Anser brachyrhynchus) Lyhytnokkahanhien kevätmäärät ovat olleet 2000-luvulla hienoisessa kasvussa. Varsinais- Suomessa laji on silti hyvin harvalukuinen 15

läpimuuttaja. Ne muuttavat usein metsähanhiparviin lyöttäytyneinä, ja siten muuttivat myös seurannan ainoat kaksi yksilöä Halikonlahdellakin 28.3. Tundrahanhi (Anser albifrons) 83 % Joinain keväinä tundrahanhi on lyhytnokkahanheakin harvalukuisempi läpimuuttaja läntisessä Suomessa. Keväällä 2012 tundrahanhia oli poikkeuksellisen paljon Etelä-Suomessa. Seurannassa lajia havaittiin maltillisesti. Koskilla muutti yksi yksilö 23.3. ja viisi yksilöä 4.4. Merihanhi (Anser anser) 73 % Salon seudun eteläpuolella oleva rikkonainen ja saaristoinen merialue pitänee merihanhet pääosin hankealueen ulkopuolella. Seurannassa havaittiin merihanhilentoja varsin niukasti. Halikonlahdella lentoja tuli jopa vähemmän kuin Koskilla, vaikka ympärillä on merenlahti ja altaita. Koski 22 yks. Halikonlahti 17 yks. 23.3.: 17 23.3.: 5 28.3.: - 28.3.: 7 4.4.: - 4.4.: 4 11.4.: 1 11.4.: - 16.4.: - 16.4.: 1 19.4.: 4 19.4.: - 24.4.: - 24.4.: - Harmaahanhilaji (Anser sp.) 100 % Muutonseurannan ohessa havaittiin puolensataa määrittämätöntä hanhea, jotka olivat oletettavasti metsä- tai merihanhia. Koski 6 yks. Halikonlahti 31 yks. 28.3.: - 28.3.: 16 4.4.: 6 4.4.: 15 11.4.: - 11.4.: - 16.4.: - 16.4.: - 19.4.: - 19.4.: - 24.4.: - 24.4.: - Kanadanhanhi (Branta canadensis) 100 % Kanadanhanhi oli tilastojen valossa yllättävän runsas muuttaja. Laji muuttaa hanhista ensimmäisten joukossa, mutta sen muutto ajoittuu lyhyempään ajanjaksoon kuin muiden hanhien. Koski 27 yks. Halikonlahti 29 yks. 23.3.: 18 23.3.: 1 28.3.: 5 28.3.: 21 4.4.: 4 4.4.: - 11.4.: - 11.4.: 7 16.4.: - 16.4.: - 19.4.: - 19.4.: - 24.4.: - 24.4.: - Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) [L] Valkoposkihanhi on Etelä-Suomen rannikolla nykyään varsin runsaana pesivä laji, joka oli vuosikymmeniä sitten Suomessa vain läpimuuttaja. Se on ainakin toistaiseksi sidoksissa merelliseen ympäristöön ja luultavasti siksi lajia ei havaittu seurannassa enempää. Ainoat liikehtivät linnut havaittiin Halikonlahdella 24.4., kun kuusi lintua muutti kuoviparven mukana. Haapana (Anas penelope) Koskilla lajista ei kirjattu lentoja, mutta Halikonlahdella muutti yhteensä 41 lintua. Haapana muuttaa keväällä pääosin yöaikaan. Sinisorsa (Anas platyrhynchos) 63 % Molemmissa havaintopaikoissa kertyi sinisorsalentoja jonkin verran. Sinisorsista ilmoitettiin mahtavia kerääntymiä pitkin Suomea keväällä 2012. Suuri osa niistä alkoi saapua maisemiin ennen jäiden lähtöä, ja siksi kerääntymät paisuivat ensimmäisillä sula-alueilla suuriksi. Koski 24 yks. Halikonlahti 61 yks. 23.3.: 2 23.3.: 9 28.3.: 17 28.3.: 45 4.4.: - 4.4.: - 16

11.4.: 2 11.4.: 3 16.4.: 1 16.4.: - 19.4.: 2 19.4.: - 24.4.: - 24.4.: 4 Punasotka (Authya ferina) [VU] Punasotkalentoja merkittiin ainoastaan Halikonlahdella seuraavasti: 28.3. yksi yksilö ja 11.4. 11 yksilöä. Laji on yömuuttaja. Tukkasotka (Aythya fuligula) 100 % [V][VU] Lajista tehtiin niukasti lentohavaintoja. Tukkasotka muuttaa merellä aamuisin ja sisämaassa yöaikaan. Koski 4 yks. Halikonlahti 1 yks. 28.3.: - 28.3.: - 4.4.: - 4.4.: - 11.4.: - 11.4.: 1 16.4.: - 16.4.: - 19.4.: - 19.4.: - 24.4.: 4 24.4.: - Telkkä (Bucephala clangula) 53 % [V] Telkkälentoja tulee luonnollisesti enemmän vesistöjen ääreltä kuin muista biotoopeista. Suuria muuttajamääriä kertyy yleensä vain mereltä. Koski 15 yks. Halikonlahti 45 yks. 23.3.: 2 23.3.: 20 28.3.: 4 28.3.: 22 4.4.: 4 4.4.: - 11.4.: 1 11.4.: 1 16.4.: - 16.4.: 2 19.4.: 2 19.4.: - 24.4.: 2 24.4.: - Uivelo (Mergus albellus) [L] Ainoat neljä lentoa tuli Halikonlahdelta seuraavasti: 28.3. kolme yksilöä ja 11.4. yksi yksilö. Lajin muuton luonne on samanlainen kuin tukkasotkalla. Isokoskelo (Mergus merganser) 100 % [V] [NT] Isokoskelo on poikkeuksellinen vesilintu keväällä, sillä sen muuttoa voi havainnoida yleisesti auringonnousun jälkeen ja yhtä lailla niin merellä kuin sisämaassakin. Halikonlahden luku on varsin suuri. Viurilanlahdella ja Halikonlahdella ruokaili parhaana päivänä lähes 800 isokoskeloa (19.4.) ja silloin tällöin pieniä parvia nousi muutolle pohjoiseen tai koilliseen. Myös pelkästään havaintopaikkojen ohittavia muuttoparvia havaittiin; erityisesti Koskilla lennot koostuivat juuri sellaisista parvista. Koski 44 yks. Halikonlahti 366 yks. 23.3.: - 23.3.: 7 28.3.: 6 28.3.: 83 4.4.: - 4.4.: 4 11.4.: 5 11.4.: 33 16.4.: 29 16.4.: 44 19.4.: 4 19.4.: 171 24.4.: - 24.4.: 24 Kaakkuri (Gavia stellata) 50 % [L] [NT] Kaakkurista tehtiin lajille tyypilliseen tapaan vähäisiä muuttohavaintoja sisämaasta. Koski 4 yks. Halikonlahti 2 yks. 28.3.: - 28.3.: - 4.4.: - 4.4.: - 11.4.: - 11.4.: - 16.4.: 2 16.4.: 2 19.4.: 2 19.4.: - 24.4.: - 24.4.: - Kuikka (Gavia arctica) 100 % [L] Kaakkurien tavoin myös kuikkamäärät jäivät pieniksi mantereen yllä. Koski 1 yks. Halikonlahti 10 yks. 28.3.: - 28.3.: - 4.4.: - 4.4.: - 17

11.4.: - 11.4.: - 16.4.: - 16.4.: 7 19.4.: 1 19.4.: 2 24.4.: - 24.4.: 1 Kuikkalaji (Gavia sp.) Muutonseurannan aikana Halikonlahdella havaittiin kaksi määrittämätöntä kuikkalintua (19.4. ja 24.4.). Merimetso (Phalacrocorax carbo) 100 % Merimetso esiintyy lähes yksinomaan avomeren läheisyydessä, mutta muutonseurannan aikana nähtiin pientä liikehdintää myös sisämaan puolella. Koski 22 yks. Halikonlahti 25 yks. 28.3.: - 28.3.: - 4.4.: 4 4.4.: - 11.4.: 4 11.4.: - 16.4.: 3 16.4.: 7 19.4.: 11 19.4.: 18 24.4.: - 24.4.: - Harmaahaikara (Ardea cinerea) 0 % Harmaahaikaralentoja kertyi yllättävän niukasti. Ilmeisesti lähellä ei sijaitse lainkaan pesimäyhdyskuntia. Näkyvänä lintuna se on helppo huomata hyvin kaukaa. Koski 2 yks. Halikonlahti 5 yks. 28.3.: - 28.3.: - 4.4.: - 4.4.: 1 11.4.: 2 11.4.: 2 16.4.: - 16.4.: - 19.4.: - 19.4.: 2 24.4.: - 24.4.: - Merikotka (Haliaeetus albicilla) [L] [VU] Koskilla ei havaittu ensimmäistäkään merikotkalentoa, mikä on melko yllättävää, sillä laji on erittäin näkyvä ja nykyään niitä havaitaan rannikkoseuduilla varsin usein. Voi olla, että rikkonainen ja saaristoinen rannikko Varsinais-Suomessa pitää merikotkia ulompana merellä. Lentomäärät olivat toisaalta myös Halikonlahdella vaatimattomia. Se kertoo, että alueen läpi ei kulje selvää merikotkien liikehtimisreittiä. Halikonlahdella kirjattiin vain kuusi merikotkalentoa seurantajakson aikana. Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) 50 % [L] Ruskosuohaukan muuttajamäärät eivät ole koskaan suuria Suomessa. Seurannassa niitä kuitenkin havaittiin yhdeksän yksilöä. Maaliskuiset linnut ovat hyvin aikaisia muuttajia. Koski 2 yks. Halikonlahti 7 yks. 28.3.: 1 28.3.: 1 4.4.: - 4.4.: - 11.4.: 1 11.4.: 3 16.4.: - 16.4.: 1 19.4.: - 19.4.: 1 24.4.: - 24.4.: 1 Sinisuohaukka (Circus cyaneus) [L] [VU] Sinisuohaukan muuttajamäärät olivat erikoisen pieniä, sillä Halikonlahdella nähtiin kaksi muuttavaa lintua 11.4., eikä Koskilla tehty yhtään lentohavaintoa lajista. Kanahaukka (Accipiter gentilis) 67 % Kanahaukkalennot koostuivat pääasiassa paikallisista linnuista. Havainnoista päätellen molempien tarkkailupaikkojen liepeillä on asuttu kanahaukkareviiri. Koski 6 yks. Halikonlahti 5 yks. 23.3.: - 23.3.: 1 28.3.: 2 28.3.: - 4.4.: 3 4.4.: - 11.4.: - 11.4.: 4 16.4.: - 16.4.: - 19.4.: 1 19.4.: - 24.4.: - 24.4.: - 18

Varpushaukka (Accipiter nisus) 89 % Vaatimattoman varpushaukkamuuton myötä voi todeta, ettei havaintopaikkojen kautta muuta merkittäviä määriä lajin edustajia. Rannikon rikkonaisuus hajottanee muuton leveälle rintamalle. Koski 19 yks. Halikonlahti 17 yks. 23.3.: 1 23.3.: 1 28.3.: 3 28.3.: 1 4.4.: 6 4.4.: 3 11.4.: 5 11.4.: 7 16.4.: 3 16.4.: 3 19.4.: 1 19.4.: 2 24.4.: - 24.4.: - Hiirihaukka (Buteo buteo) 81 % [VU] Hiirihaukka oli muiden petolintujen tavanomaisiin muuttolukemiin nähden selvästi runsain. Lounais-Suomessa lajin muutto hajoaa leveälle rintamalle, ja vain harvoin havaitaan suuria päiväsummia. Koski 16 yks. Halikonlahti 9 yks. 23.3.: 7 23.3.: 4 28.3.: 3 28.3.: 2 4.4.: 2 4.4.: - 11.4.: 3 11.4.: 2 16.4.: - 16.4.: - 19.4.: 1 19.4.: 1 24.4.: - 24.4.: - Piekana (Buteo lagopus) 0 % Länsirannikon lukuihin verrattuna piekanoja muutti hyvin vähän. Esimerkiksi Satakunnassa piekanamuutto kohoaa useisiin kymmeniin yksilöihin hyvinä päivinä. Koski 2 yks. Halikonlahti 3 yks. 28.3.: - 28.3.: - 4.4.: - 4.4.: 1 11.4.: 2 11.4.: 1 16.4.: - 16.4.: 1 19.4.: - 19.4.: - 24.4.: - 24.4.: - Sääksi (Pandion haliaetus) [L] [NT] Halikonlahdella havaittiin yksi muuttava lintu 16.4. ja 19.4. Tuulihaukka (Falco tinnunculus) 86 % Vaikka länsirannikolla havaittiin keväällä 2012 ennätyssuuria tuulihaukkamuuttoja, ei se heijastunut seurantajakson aikana havaintopaikoille. Vain Halikonlahdella muutti kolme tuulihaukkaa jakson puolivälissä. Ampuhaukka (Falco columbarius) 0 % [L] Molemmissa paikoissa havaittiin vain yksi muuttaja. Ampuhaukka on keväällä hyvin vähälukuinen muuttaja. Koski 1 yks. Halikonlahti 1 yks. 28.3.: - 28.3.: - 4.4.: - 4.4.: - 11.4.: 1 11.4.: - 16.4.: - 16.4.: 1 19.4.: - 19.4.: - 24.4.: - 24.4.: - Muuttohaukka (Falco peregrinus) [L] [VU] Vanha muuttohaukka muutti pohjoiseen Halikonlahdella 4.4. Kurki (Grus grus) 54 % [L] Kurkimuutto kulki Halikonlahden kautta suhteellisen selvärajaisesti, koska havaintopaikkojen välinen yksilömääräero oli suuri. Halikonlahdella valtaosa kurjista muutti itäpuolelta. Muutosta saatiin aineistoa yli 800 yksilön voimin. Kurjet muuttavat Suomenlahden yli aamulla ja saapuvat Hankoon aamupäivällä. Salon kohdalla ne muuttavat suunnilleen iltapäivän puolella, joten aineisto on sen vuoksi rajallinen, sillä havainnointi keskittyi aamuun ja aamupäivään. Aineisto osoittaa siltikin, että muuttoreitti ei ainakaan keväällä 2012 kulkenut hankealueen kohdalla kuin satunnaisin pikkuparvin. 19

Koski 15 yks. Halikonlahti 796 yks. 28.3.: - 28.3.: 21 4.4.: - 4.4.: 1 11.4.: 10 11.4.: 2 16.4.: 4 16.4.: 604 19.4.: - 19.4.: 168 24.4.: 1 24.4.: - Kapustarinta (Pluvialis apricaria) 54 % [L] Kapustarinnan muutosta saatiin pienehkö aineisto, sillä muutto keskittyy myöhemmäksi keväällä. Kapustarintaparvet muuttavat usein ilman erityisiä ilmasiltoja, mutta ne kerääntyvät tutuille pelloille keväisin. Koski 13 yks. Halikonlahti 31 yks. 28.3.: 3 28.3.: - 4.4.: - 4.4.: - 11.4.: - 11.4.: - 16.4.: 10 16.4.: 6 19.4.: - 19.4.: - 24.4.: - 24.4.: 25 Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) 79 % Töyhtöhyypästä kertyi mukavasti aineistoa, joskin lukumäärällisesti lukemat olivat pieniä verrattuna länsirannikon summiin. Salon seudulla muutto hajonnee suuresti ilman selviä pullonkauloja. Merkille pantavaa on lentomäärän samansuuruisuus paikkojen välillä, ja toisaalta havaittava ero suurimpien muuttajamäärien ajankohdan kanssa. Koski 423 yks. Halikonlahti 418 yks. 23.3.: 84 23.3.: 134 28.3.: 65 28.3.: 119 4.4.: 215 4.4.: 53 11.4.: 46 11.4.: 65 16.4.: 13 16.4.: 32 19.4.: - 19.4.: 15 24.4.: - 24.4.: - Kuovi (Numenius arquata) 91 % Kuovimuutto kulkee suurelta osin hanhien tavoin Pohjanlahden poikki Varsinais-Suomen pohjoispuolella, mutta aineistoa kertyi reilut 150 yksilöä. Muutto painottui hyvin selvästi Halikonlahden ympäristöön. Hankealueen laiteilla havaittiin alle kymmenen prosenttia Halikonlahden määristä. Koski 11 yks. Halikonlahti 145 yks. 28.3.: - 28.3.: - 4.4.: - 4.4.: - 11.4.: - 11.4.: 6 16.4.: - 16.4.: 3 19.4.: - 19.4.: 22 24.4.: 11 24.4.: 114 Naurulokki (Larus ridibundus) 100 % [NT] Naurulokkilennot osoittavat kiistatta Halikonlahden sisämaahan työntyvän merenlahden merkityksen muuton ohjaajana. Halikonlahdella havaittiin naurulokkeja enemmän kuin Koskilla kaikkien lajien lentoja yhteensä. Aineistosta huomaa varsin selvästi lajin päämuuton ajoittumisen keväällä 2012. Koski 19 yks. Halikonlahti 7 606 yks. 23.3.: - 23.3.: 3 28.3.: - 28.3.: 105 4.4.: 1 4.4.: 309 11.4.: 17 11.4.: 3 545 16.4.: - 16.4.: 2 884 19.4.: - 19.4.: 643 24.4.: 1 24.4.: 117 Kalalokki (Larus canus) 89 % Kalalokkilentoja kirjattiin kovin vähän. Avomeren äärellä lukemat olisivat huomattavasti suuremmat. Koski 18 yks. Halikonlahti 128 yks. 28.3.: - 28.3.: 7 4.4.: - 4.4.: - 11.4.: - 11.4.: 27 20

16.4.: 2 16.4.: 54 19.4.: - 19.4.: 6 24.4.: 16 24.4.: 34 Selkälokki (Larus fuscus) [V] [VU] Nimirodun selkälokkilentoja kertyi vain Halikonlahdelta, jossa niitä levähti jakson aikana vähäisesti, lähinnä Viurilanlahdella. Koski 0 yks. Halikonlahti 28 yks. 28.3.: - 28.3.: 2 4.4.: - 4.4.: 1 11.4.: - 11.4.: 14 16.4.: - 16.4.: 8 19.4.: - 19.4.: 1 24.4.: - 24.4.: 2 Harmaalokki (Larus argentatus) 76 % Harmaalokkilentoja riitti erityisesti Halikonlahden kaatopaikalla. Koskin lentomäärät olivat vaatimattomia, mikä on loogista, sillä pääosa lennoista koostui Halikonlahtea pitkin saapuvista parvista, jotka eivät voi näkyä Koskin havaintopisteeseen. Harmaalokit liikkuvat tunnetusti hyvin laajalla alueella pesimäajan ulkopuolella. Tästä kertoo myös Viurilanlahdella oleillut harmaalokki, jolla oli venäläinen lukurengas jalassaan. Seurantajakson loppua kohden lentojen määrä alkoi hiipua merkittävästi pesimäajan lähestyessä. Merilokki (Larus marinus) 100 % Koskilta kertyi vain satunnaisia havaintoja. Halikonlahdella puolestaan merilokkeja liikkui hieman säännöllisemmin harmaalokkiparvissa. Merilokki on nimensä mukaisesti merellinen laji, mutta hyvät ruoka-apajat (esimerkiksi kaatopaikat) houkuttelevat lajin edustajia pitkälle sisämaahan. Harmaalokkien tavoin myös merilokkien lennot vähenivät jakson loppua kohden, ja lopuksi liikkeellä oli vain esiaikuisia lintuja. Koski 7 yks. Halikonlahti 53 yks. 23.3.: 5 23.3.: 6 28.3.: - 28.3.: 15 4.4.: 2 4.4.: 7 11.4.: - 11.4.: 19 16.4.: - 16.4.: - 19.4.: - 19.4.: - 24.4.: - 24.4.: 6 Räyskä (Hydroprogne caspia) [L] [NT] Melko aikainen räyskä lensi kaakkoon Halikonlahdella 11.4. Kyseessä oli muutonseurannan ainoa havainto. Laji viihtyy varsin tiiviisti merellä keväisin. Koski 275 yks. Halikonlahti 3 652 yks. 23.3.: 74 23.3.: 651 28.3.: 81 28.3.: 580 4.4.: 41 4.4.: 959 11.4.: 55 11.4.: 734 16.4.: 11 16.4.: 473 19.4.: 5 19.4.: 144 24.4.: 8 24.4.: 111 21

KIRJALLISUUS Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu 2008. Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio. Pöyry 2012: Hankekuvaus ja alustava ympäristövaikutusten arviointi. Esiselvityksen loppuraportti. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Väisänen, R. A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava, Helsinki. Ympäristöministeriö a) lintudirektiivin I-liitteen mukaiset lajit http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9046&lan=fi 22

Liite 1. Lennot 60 minuuttia kohden havaintopäivittäin. Vajaat tunnit on suhteutettu siten, että esimerkiksi 7.30 8.00 jakson lentomäärä on kerrottu kahdella. 23.3. klo 6.15 12.15. 500 Halikonlahti Sauvo 400 300 200 100 0 6 7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 28.3. klo 7.00 13.00. 500 Halikonlahti Sauvo 400 300 200 100 0 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 23

4.4. klo 6.40 12.40. 2000 Halikonlahti Sauvo 1600 1200 800 400 0 6-7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 11.4. klo 6.10 12.10. 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Halikonlahti Sauvo 0 6-7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 24

16.4. klo 6.00 12.00. 3500 Halikonlahti Sauvo 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 6-7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 19.4. klo 5.50 11.50. Halikonlahti Sauvo 600 500 400 300 200 100 0 5 6 6-7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 25

24.4. klo 5.40 11.40. 350 300 250 200 150 100 50 Halikonlahti Sauvo 0 5 6 6-7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 26

Liite 2. Havaintopaikkojen lennot tunnin jaksoissa päivittäin. Sauvo Pvm 5 6 6 7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 23.3. - 137 135 81 49 54 138 23 28.3. - - 117 161 104 110 83 24 4.4. - 73 251 1573 416 127 97 160 11.4. - 48 81 105 69 52 71 6 16.4. - 709 549 221 361 150 121-19.4. 1 13 60 25 37 34 66-24.4. 5 16 152 234 35 221 46 - Salo Pvm 5 6 6 7 7 8 8 9 9 10 10 11 11 12 12 13 23.3. - 278 347 278 346 201 301 43 28.3. - - 389 244 238 326 314 268 4.4. - 55 556 370 479 350 259 129 11.4. - 3355 661 211 352 279 252 75 16.4. - 2907 1125 613 660 631 714-19.4. 11 410 247 204 508 235 258-24.4. 1 36 179 329 37 193 197-27