KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU Pekka Routasuo

Transkriptio

1 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU 2011 Pekka Routasuo

2 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE LINTUJEN KEVÄTMUUTON TARKKAILU 2011 SISÄLLYS 1 JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET LINTUMUUTON YLEISKUVA SUURET LINNUT JA PETOLINNUT KYYHKYT JA KAHLAAJAT TULOSTEN TARKASTELU KIRJALLISUUS Raportin pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa 831/MML/10. 2

3 1 JOHDANTO Kalajoen Jokelan alueelle (kuva 1) suunnitellaan uutta tuulipuistoa, johon rakennettaisiin 11 tai 14 tuulivoimalaitosta (wpd Finland Oy, elokuu 2011). Suunniteltujen voimaloiden tornit ovat korkeudeltaan metriä ja roottorin halkaisija metriä, joten voimaloiden lakikorkeus olisi enimmillään noin 180 metriä. Tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) käynnistyi tammikuussa 2011 (wpd Finland Oy 2011). Kuva 1. Kalajoen Jokelan suunnitellun tuulipuiston sijainti (eteläisempi punaisella rajattu alue). Pohjoisempi punaisella rajattu on Pyhäjoen Mäkikankaan alueelle suunniteltu tuulipuisto. Kalajoen keskusta sijaitsee kartan vasemmassa alareunassa. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy teki helmi maaliskuussa 2010 esiselvityksen (Lammi ym. 2010) tuulipuistoalueen luontoarvoista sekä huhti kesäkuussa 2010 liito-orava- ja pesimälinnustoselvityksen (Routasuo & Vauhkonen 2010). Elo lokakuussa 2010 tarkkailtiin lintujen syysmuuttoa (Routasuo 2011). Tuulivoimahankkeen vaikutusten arviointia varten tarvittavia luontoselvityksiä jatkettiin vuonna wpd Finland Oy tilasi Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä lintujen kevätmuuton tarkkailun lisäksi kasvillisuus- ja luontotyyppien sekä arvokkaiden luontokohteiden inventoinnin. Tässä raportissa esitellään lintujen kevätmuuton aikaisen tarkkailun toteuttaminen ja tulokset. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Suunnitellun tuulipuiston sijainti ja rajaus ilmenevät kuvista 1 ja 2. Alueen pinta-ala on noin 300 hehtaaria ja se sijaitsee valtatie 8:n itäpuolella Kalajoen kes- 3

4 kustan pohjoispuolella. Tuulipuiston länsirajalta on linnuntietä noin 1,5 kilometrin matka meren rannalle. Kuva 2. Kalajoen Jokelan suunnitellun tuulipuiston sijainti ja rajaus sekä kevätmuuton tarkkailupisteen sijainti (sininen ympyrä). Lintujen kevätmuuton tarkkailupaikan sijainti on merkitty kuvaan 1. Havainnointiin käytettiin tuulipuiston itäreunalle rakennustelineistä rakennettua 10 metriä korkeaa tornia (ks. Routasuo 2010). Paikalta on noin 2,5 kilometrin matka tuulipuiston länsipäähän. Tornin korkeus oli tarkkailun kannalta riittävä, sillä se sijaitsee pienellä kallionnypylällä ja ympäröivät metsät ovat melko matalia. Tornista näkyi merelle asti. Tuulipuiston läntisimmän osan yli lentävien pikkulintujen havainnointi oli etäisyyden vuoksi hankalaa. Suuret linnut sitä vastoin näkyivät helposti alueen länsipuoleltakin. Lintujen kevätmuuttoa havainnoitiin 15 päivänä Tarkkailu jouduttiin keskeyttämään yhtenä päivänä (13.4.) huonon sään vuoksi. Havaintopäivät sääoloineen ilmenevät taulukosta 1. Tarkkailua ovat tehneet, LuK Pekka Routasuo (10 päivää), FM Esa Lammi (3 päivää) ja FM Marko Vauhkonen (1 päivä). Lintujen havainnointi aloitettiin jokaisena päivänä auringon nousun ja mahdollisen aamusumun hälvenemisen jälkeen ja sitä jatkettiin lintujen muuttotilanteesta ja sääoloista riippuen puolenpäivän tienoille tai varhaiseen iltapäivään saakka. Tarkkailussa lintuja havainnoitiin kiikarilla ja kaukoputkella. Havaitut lajit määritettiin ja niistä kirjattiin ylös yksilömäärät. Petolinnuista, joutsenista, 4

5 hanhista, kurjista ja muista kookkaista linnuista kirjattiin muistiin ohituspuoli ja arvioitu etäisyys havainnoitsijaan nähden sekä lintujen muuttosuunta ja arvioitu lentokorkeus. Linnut jaettiin etäisyyden ja lentokorkeuden mukaan luokkiin: - korkeus <50 m, m, m, , > 200 m Taulukko 1. Lintujen kevätmuuton tarkkailupäivät ja niiden sääolot Kalajoen Jokelassa. Lämpötiloissa on mainittu aloitushetken (varhainen aamu) ja lopetushetken (alkuiltapäivä) lämpötila. Päivämäärä havainnointitunteja Tuuli Pilvisyys Sade Näkyvyys Lämpötila :00 S, 2 5 m/s pilvistä poutaa erinomainen C 7.4. E, 1 3 m/s pilvistä poutaa hyvä C 5:30 kohtalainen SE, 2 3 m/s pilvistä aamulla sumua ja huono +2 C 5:30 ajoittain tihkua, muuten poutaa kohtalainen 1,5 10 km tyyntä puolipilvistä sakeaa sumua huono +5 C 1: m SW,6 7 m/s, puuskissa vaihtelevaa poutaa hyvä C 5:30 n. 10 m/s W WSW,6 8 m/s puolipilvistä poutaa hyvä C 3:30 pilvistä kohtalainen :30 N NNW, 3 5 m/s selkeää poutaa hyvä C S SSW, 2 4 m/s pilvistä melkein aluksi lumisadetta heikko C 6:30 selkeää kohtalainen SE 1-2 m/s melkein selkeää poutaa, aamulla hyvä C 6:30 vähän sumua erinomainen :00 W S, 0 3 m/s vaihtelevaa poutaa hyvä C N, 0 3 m/s puolipilvistä poutaa hyvä C 6:00 pilvistä :00 N, 0 3 m/s lähes selkeää poutaa hyvä C :00 N, 1 m/s puolipilvistä poutaa hyvä C E, 4 5 m/s pilvistä melkein poutaa hyvä C 3:00 selkeää :00 E, 4 5 m/s selkeää poutaa hyvä C 3 TULOKSET Seuraavissa alaluvuissa esitellään Jokelan lintujen kevätmuuton tarkkailun tulokset päiväkohtaisesti sekä suurten lintujen ja petolintujen osalta lajikohtaisesti. Raporttiin liittyy Excel-taulukko, johon on koottu yksityiskohtaiset havaintotiedot. 5

6 3.1 LINTUMUUTON YLEISKUVA Muutto oli vähäistä ja maasto oli vielä täysin talvinen lunta oli yli puoli metriä ja sitä oli vielä puissakin. Mainittavimpana havaintoja olivat yksi kanahaukka ja yksi parvi joutsenia. Varpuslinnuista liikkeellä oli lähinnä urpiaisia. Paikallisia pikkukäpylintuja oli runsaasti Sää oli jo keväisempi. Lumipeite oli huvennut viikossa puoleen, mutta lintujen muutto oli edelleen vähäistä. Runsaimpia muuttajia olivat pulmuset ja urpiaiset, joita havaittiin vajaat 300. Kurkia muutti useita muutaman yksilön parvia. Laulujoutsenia ja määrittämättömiä joutsenia havaittiin 60. Hanhia havaittiin parikymmentä, joista saatiin määritettyä kolme merihanhea. Petolinnuista nähtiin kanahaukkoja neljä, varpushaukkoja kaksi, hiirihaukkoja yksi ja lisäksi tehtiin kuusi havaintoa merikotkista, mutta osa havainnoista koskenee samoja lintuja. Merikotkia näkyi enimmillään kolme samaan aikaan Aamulla oli sumua ja paikoin tihkusadetta. Varpuslintujen muutto oli hiljaista. Kyyhkyjä oli liikkeellä joitain kymmeniä. Hanhia muutti noin 80, määritetyistä valtaosa oli metsähanhia. Joutsenia havaittiin jo lähes 350. Kurkia havaittiin vain yksi. Petolinnuista nähtiin kanahaukka, hiirihaukka, sinisuohaukka ja merikotka, yksi kutakin Näkyvyys oli huono, vain m, eikä se parantunut aamun aikana. Tornissa havainnoitiin vain tunti, jolloin havaintopaikan ohitti kaksi pientä urpiaisparvea ja peippoparvea sekä yksinäinen punatulkku ja kaksi vihervarpusta Navakka lounaistuuli suosi lintujen muuttoa. Hanhia havaittiin lähes 600, näistä valtaosa oli metsähanhia, lisäksi saatiin määritettyä 36 merihanhea ja yksi kanadanhanhi. Joutsenia nähtiin hieman yli 300 ja kurkiakin lähes 90. Petolinnuista havaittiin mm. viisi varpushaukkaa, neljä merikotkaa, kolme piekanaa ja kaksi sinisuohaukkaa. Muista linnuista mainittakoon noin sata sepelkyyhkyä ja havaintotornin yli muuttanut 28 merimetson aura Lännenpuoleisessa tuulessa muutti lähinnä hanhia, mutta valtaosa niistä muutti niin kaukana havaintopaikasta, että lajia ei voitu määrittää. Lähempänä lentäneistä hanhista metsähanhia oli 121 ja merihanhia 11. Joutsenia havaittiin lähes 150 ja kurkia 43. Petolinnuista nähtiin, varpushaukka, piekana, ruskosuohaukka ja merikotka. 6

7 Tuuli oli kääntynyt pohjoisen puolella ja muutto oli melko vaisua. Hanhia havaittiin vajaat 80, joutsenia vain kuusi ja kurkia kolme. Petolinnuista havaittiin vain kuusi piekanaa. Muista linnuista mainittakoon kuusi mustavarista ja 19 kuovia Aamun lumisateen jälkeen muutto hieman voimistui. Hanhia meni runsaat 200 ja joutsenia 47, mutta kurkia vain kaksi. Vain yksi piekana edusti petolintuja. Muista linnuista mainittakoon seitsemän mustavarista Aamulla vähäistä sumua, joka pian hälveni. Kurki oli melko runsas, 167 muuttajaa. Hanhi meni noin 170, joista puolet oli määritettyjä metsähanhia. Joutsenia muutti noin 50. Petolinnuista mainittakoon kevään ainoa maakotka, neljä kanahaukkaa, merikotka ja piekana Sää oli hyvä, mutta isojen lintujen muuttokausi alkoi olla lopuillaan. Yhtään hanhea ei havaittu, joutseniakin vain 13 ja kurkia yksi. Merimetsoja muutti kahdeksan. Petolintulajeja havaittiin neljä: varpushaukka 2, tuulihaukka 1, merikotka 1 ja sääksi 1. Muista linnuista mainittakoon noin 300 urpiaista, 22 tilheä ja mustaviklo Heikko pohjoistuuli helpotti varpuslintujen muuton havaitsemista. pikkulintuja havaittiinkin lähes 5000, määritetyistä oli 2100 urpiaisia ja 1000 järripeippoja. Hanhia havaittiin yhteensä 35, joutsenia kaksi ja kurkia seitsemän. Petolinnuista varpushaukkoja muutti yhdeksän, muista pedoista mainittakoon kaksi piekanaa ja yksi sääksi. Mielenkiintoinen oli myös yksi vaeltava pohjantikka Kylmä, heikkotuulinen keli ei saanut lintuja lähtemään muutolle. Havainnoista mainittakoon 17 merimetsoa, seitsemän joutsenta ja kaksi merikotkaa Sää jatkui edelleen kylmänä ja aurinkoisena. Pikkulintuja oli kuitenkin hieman liikkeellä. Urpiaisia/järripeippoja/peippoja havaittiin 800 ja rastaita 100. Hanhia nähtiin seitsemän, kuikkia neljä ja isokoskeloita Sää oli lämmin, mutta tuuli oli idästä, joten muuttoa ei pahemmin ollut. Petolintuja havaittiin viisi lajia, mutta vain yksi kutakin. Runsaimpana muuttajana oli suokukko, noin 40 yksilöä päätyi havaintovihkoon. 7

8 Sää oli hyvin samanlainen kuin edellisenäkin päivänä, muuttokin oli yhtä vaisua. Runsain muuttaja oli suokukko. Petolintuja havaittiin kahdeksan, mutta niistäkin osa jäi määrittämättä. Varpushaukkoja laskettiin kolme. 3.2 SUURET LINNUT JA PETOLINNUT Taulukoiden sarakkeiden roomalaiset numerot tarkoittavat lintujen lentokorkeutta: I II III IV V < 50 m m m m >200 m Laulujoutsen Kaikki Jokelan tornista määritetyt joutsenet olivat laulujoutsenia. Yhtään pikku- tai kyhmyjoutsenta ei tunnistettu. Valtaosa joutsenista muutti tuulipuistoalueen yli ja näistä lähes puolet m korkeudella. Suurin osa muutti alempana tai aivan puiden latvojen tasalla. Alueen ulkopuolelta muuttaneista noin 2/3 lensi m korkeudella. Alueen ulkopuolinen joutsenmuutto oli hieman voimakkaampaa itäpuolella kuin meren puolella. Tämä saattaa johtua siitä, että matalalla meren yllä lentäneitä joutsenia ei tornista voinut kunnolla nähdä. Itäpuolella joutsenet muuttivat metsän yläpuolella ja olivat ehkä helpommin havaittavissa. Havaituista joutsenista noin 90 % muutti pohjoisen ja koillisen välisiin suuntiin, luoteeseen muutti noin 7 % ja muihin suuntiin vähäisiä määriä. Laulujoutsen + sp. itäpuolelta alueen yli länsipuolelta yhteensä pvm I II I II III IV I II yhteensä

9 Kurki Kurjista suurin osa havaittiin tuulipuistoalueen ulkopuolella, lähinnä idän puolella. Todennäköisesti valtaosa havaituista linnuista oli paikallisia, jotka matalalla lentäen vaihtoivat paikkaa. Tuulipuistoalueen yli lentäneistä vajaa kolmannes oli m korkeudella. Kaikkiaan kurkia havaittiin melko vähän, ilmeisesti kurkien päämuutto osui päiviksi, jolloin Jokelassa ei ollut havainnointia. Kurki itäpuolelta alueen yli länsipuolelta yhteensä pvm I II III IV I II III IV I II III yhteensä Hanhet Lajilleen määritetyistä hanhista noin 80 % muutti tuulipuistoalueen kautta. Tämä on luonnollista, koska kaukana lentävien hanhien lajin määrittäminen on hankalaa. Kaikista havaituista hanhista suunnilleen sama osuus lensi alueen itäpuolitse ja alueen yli. Alle 10 % havaittiin alueen länsipuolella. Tuulipuistoalueen yli lentäneistä noin 2/3 oli m korkeudella. Meri- ja metsähanhen lisäksi määritettiin yksi kanadanhanhi. Kaikista hanhista noin 95 % muutti pohjoisen ja koillisen välisiin suuntiin. Muutama prosentti lensi luoteeseen ja vähäisempiä määriä muihin suuntiin. Metsähanhi itäpuolelta alueen yli yhteensä pvm I II I II III yhteensä

10 Merihanhi itäpuolelta alueen yli länsipuolelta yhteensä pvm I I II III II yhteensä hanhilaji itäpuolelta alueen yli länsipuolelta yhteensä pvm I II IV I II III I II III IV yhteensä Merimetso Merimetsot muuttivat sekä tuulipuistoalueen yli, että sen länsipuolitse merenrantaa seuraten. Kaikki merimetsot lensivät m korkeudella muutamaa kaukana lännessä muuttanutta parvea lukuun ottamatta. Merimetso alueen yli länsipuolelta yhteensä pvm II III I II V yhteensä

11 Varpushaukka Varpushaukkahavainnoista osa koskee paikallisia lintuja. Noin kolmannes varpushaukoista lensi m korkeudella ja puolet tuulipuistoalueen yli. Alueen länsipuolella liikkui joitain varpushaukkoja ilman selkeää suuntaa, nämä liikkuivat enimmäkseen alle 50 metrin korkeudella. Varpushaukka itäpuolelta alueen yli länsipuolelta yhteensä pvm I II III IV I II III IV I II yhteensä Kanahaukka Myös kanahaukkahavainnoissa on mukana paikallisia lintuja. Suurin osa kanahaukoista havaittiin tuulipuistoalueen yllä. Kanahaukka itäpuolelta alueen yli yhteensä pvm I III V II III IV yhteensä Merikotka Merikotkahavainnoista osa koskee alueen lounaispuolella todennäköisesti pesinyttä paria, joka liikkui laajalla alueella. Muuttavista linnuista lähes kaikki lensivät m korkeudella. Muuttavia merikotkia ei havaittu enää huhtikuun lopulla ja toukokuussa. Paikallisesta parista tehtiin vielä toukokuussa kaksi havaintoa. Merikotka alueen yli länsipuolelta yhteensä pvm II III I II III yhteensä

12 Piekana Piekanoista 2/3 muutti alueen yli. Kaikista havaituista yksilöistä runsaat puolet lensi m korkeudella. Piekanojen määrä jäi odotettua pienemmäksi, eikä niiden päämuutto ilmeisesti osunut havainnointipäiville. Piekana itäpuolelta alueen yli länsipuolelta yhteensä pvm I II I II III I II yhteensä Suohaukat Suohaukat muuttivat enimmäkseen alueen itäpuolelta. Niillä on usein tapana muuttomatkan aikana saalistella, jolloin ne lentävät hyvinkin matalalla. Saalistuspaikoiksi kelpaavat pellot ja suuret hakkuuaukot. Suohaukat itäpuolelta alueen yli länsipuolelta yhteensä pvm laji I V II III I II sinisuohaukka sinisuohaukka ruskosuohaukka suohaukkalaji sinisuohaukka 1 1 ruskosuohaukka sinisuohaukka 1 1 suohaukkalaji 1 1 yhteensä

13 Muut petolinnut Muista petolinnuista kertyi havaintoja hiirihaukasta, sääksestä, tuulihaukasta sekä muutamasta muusta yksilöstä, jonka lajia ei saatu määritettyä. Havainnot on koottu seuraavaan taulukkoon, jossa IP on tarkemmin tunnistamaton isokokoinen petolintu. laji itäpuolelta alueen yli länsipuolelta yhteensä pvm I II III I II I II 7.4. hiirihaukka hiirihaukka 1 1 jalohaukkalaji IP 1 1 maakotka tuulihaukka 1 1 sääksi IP 1 1 jalohaukkalaji 1 1 sääksi tuulihaukka hiirihaukka 1 1 hiiri-/mehiläish. 1 1 yhteensä KYYHKYT JA KAHLAAJAT Alla olevaan taulukkoon on koottu Jokelan havainnoissa todetut sepelkyyhkyn ja määrittämättömien kyyhkyjen sekä kahlaajista kuovin ja töyhtöhyypän yksilömäärät. Nämä lajit muuttivat pääosin metrin korkeudella. Taulukon luvut ovat ainoastaan suuntaa-antavia, sillä havainnointi painottui isoihin lintuihin ja petolintuihin. Kahlaajista havaittiin lisäksi metsäviklo (1 yksilö), mustaviklo (1 yksilö), suokukko (43 yksilöä) ja 10 lajilleen määrittämätöntä kahlaajaa. Päivämäärä Sepelkyyhky Kuovi Töyhtöhyyppä ja kyyhkylaji Yhteensä

14 4 TULOSTEN TARKASTELU Vuoden 2010 esiselvityksessä (Lammi ym. 2010) pääteltiin käytettävissä olevien tietojen ja aineiston perusteella, että Jokelan tuulipuistoalueen yli muuttaa keväisin merkittävästi enemmän lintuja kuin syksyisin. Tämän vuoksi keväällä 2011 käytettiin lintujen muuton tarkkailuun Jokelassa lähes kaksinkertainen määrä työpäiviä syksyyn 2010 verrattuna. Tässä raportissa esitetyt tarkkailun tulokset keväältä 2011 tukevat esiselvityksen päätelmiä: Jokelan tuulipuistoalueen yli muutti keväällä merkittävät määrät joutsenia ja hanhia ja sekä todennäköisesti myös kurkia ja päiväpetolintuja. Suuret linnut muuttivat melko leveänä rintamana mantereen yllä. Valtaosa havaituista joutsenista ja hanhista muutti matalalla, mikä voi viitata siihen, että niiden lähtöalueet eivät sijaitse kaukana. Lähin Jokelan eteläpuolelta tiedossa oleva suurten lintujen kerääntymis- ja levähdysalue on Kalajoen Pitkäsenkylän pellot. Jokelan yli keväällä 2011 muuttaneista kurjista nähtiin todennäköisesti vain pieni osa, sillä alueella ei ollut havainnointia kurjen päämuuttopäivinä. Myös petolintujen osalta havaintomäärät ovat melko pieniä ja tulokset näin ollen suuntaa-antavia. Tuulipuistoalueen yli muuttaneita haukkoja nähtiin havaintopäivien määrään suhteutettuna enemmän keväällä 2011 kuin syksyllä Kevään 2011 tarkkailu osoitti lisäksi, että Jokelan tuulipuistoalueen yli muuttaa merkittävästi varpuslintuja. Koska havainnointi painottui suuriin lintuihin ja petolintuihin, ovat varpuslintujen kuten myös esimerkiksi sepelkyyhkyn ja kahlaajien lasketut yksilömäärät ainoastaan suuntaa-antavia. Pienikokoisia varpuslintuja ei myöskään voi havaita yhtä kaukaa kuin esimerkiksi hanhia tai joutsenia. Runsaimmat Jokelan havaitut varpuslintulajit olivat peippo, järripeippo ja urpiainen, joita nähtiin parhaimmillaan (lajilleen määrittämättömät mukaan lukien) noin 5000 yksilöä havaintopäivän aikana. Havaittu varpuslintumuutto eteni yleensä alle 50 metrin korkeudessa. Huomattava osa varpuslinnuista muuttaa yöllä, jolloin niiden lentokorkeus on suurempi kuin päivällä. Jokelan tuulipuiston vaikutukset linnustoon arvioidaan hankkeen YVAmenettelyssä syksyn 2011 aikana. 5 KIRJALLISUUS Lammi, E., Routasuo, P. & Vauhkonen, M. 2010: Kalajoen Vasankarin ja Pyhäjoen Mäkikankaan suunnitellut tuulipuistoalueet. Esiselvitys luontoarvoista. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. 31 s. Routasuo, P. 2010: Kalajoen Jokelan tuulipuistoalue: Lintujen syysmuuton tarkkailu Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. 13 s. 14

15 Routasuo, P. & Vauhkonen, M. 2011: Kalajoen Jokelan tuulipuistoalueen liitoorava- ja pesimälinnustoselvitys. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. 10 s. Vauhkonen, M. 2011: Pyhäjoen Mäkikankaan tuulipuistoalue. Lintujen kevätmuuton tarkkailu Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. wpd Finland Oy 2011: Mäkikankaan tuulipuisto. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Tammikuu s. + liite. 15