SYVÄJÄRVEN ENNALLISTAMINEN VEDENPINTAA NOSTAMALLA

1 (17) Maveplan SYVÄJÄRVEN ENNALLISTAMINEN VEDENPINTAA NOSTAMALLA Isojoen kunta Syväjärvi pohjapatopaikalta järvelle päin 9.6.2014. Kuva: H. Alatalo

2 (17) Sisällysluettelo... 2 Tiivistelmä... 4 1. Hankkeen tarkoitus ja taustatiedot... 5 1.1 Sijainti ja hankkeen historiaa... 5 1.2 Aloite... 5 1.3 Esiselvitykset... 5 1.4 Keskeisimmät ongelmat... 5 1.5 Hankkeen tavoitteet... 6 1.6 Vesilain mukainen luvan tarve...:... 6 1.7 Yhteistyö... 6 1.8 YVA-menettelyn tarve...:... 6 2. Vesistötiedot... 6 2.1 Vesistöalue ja hydrologia... 6 2.2 Vedenlaatu... 7 2.3 Sedimentti ja pohjan laatu... 7 2.4 Kalasto ja kalastus... 7 2.5 Linnusto... 7 2.6 Kasvillisuus ja eläimistä... 7 3. Suunnittelu- ja vaikutusalue... 7 3.1 Voimassaolevat luvat... 7 3.2 Kaavat ja suojelualueet... 8 3.3 Kulkuyhteydet, johdot, kaapelit, rakenteet... 8 3.4 Vesivoima, vedenotto, vesiliikenne ja uitto... 8 3.4 Mittaukset... 8 4. Suunnitellut toimenpiteet... 8 4.1 Yleistä... 8 4.2 Pohjapatosuunnitelma... 9 4.3 Hydraulinen mitoitus...... 9 4.4 Rakentaminen... 10 4.5 Toteutus ja kustannukset... 11 5. Muutokset ja vaikutukset...'... 11 5.1 Vedenkorkeudet ja virtaamat... 11 5.2 Vedenlaatu ja kuormitus... 11 5.3 Vaikutukset kalastukseen, olemassa oleviin kalakantoihin ja muuhun vesieliöstöön... 11 5.4 Vesistön ja rannan käyttö sekä kaavoitus... 11 5.5 Vesivoima... 12 6. Tila- ja omistajatiedot... 12 7. Sopimukset... 12 8. Hyödyn- ja haitanarvio... 12 8.1 Hyödyt...:... 12 8.2 Vahingot ja haitat... 13 9. Hankkeen oikeudelliset edellytykset... 14 9.1 Tarvittavat luvat ja oikeudet... 14 9.2 Omistussuhteet...... 15 9.3 Sopimukset ja suostumukset... 15 10. Tarkkailu... 15 LUPAEHTOESITYS... 15

3 (17) LIITTEET 1. Sijainti-/valuma-aluekartta, 1:100 000 2. Suunnitelma-/tilakartta 1:2000 3. Pohjapadon asemapiirustus 1:100 4. Pohjapadon leikkaukset 1:100 5. Vaikutusalueen tila- ja omistajaluettelo 6. Suostumukset/sopimukset 19.9.2014 19.9.2014 19.9.2014 19.9;2014 7. Syväjärven vesijätän lunastustoimituksen asiakirjat (vuosilta 2005-2006), jotka vahvistavat nykyisten rantatilojen rajan vesialuetta vastaan. 8. Isojoen Syväjärven ennallistamisen vesioikeudellisen yhteisön vesioikeudellisen yhteisön perustamiskokouksen pöytäkirja ja säännöt

Tiivistelmä 4 (17) Isojoen kunnassa sijaitsevan Siironjoen alkulähteet ovat Isojoen pitäjän eteläisimmässä kulmassa Honkajoen ja Siikaisten rajalla, jossa sijaitsevat pienehköt järvet Kivijärvi ja Haapajärvi. Siironjokea on perattu voimakkaasti 1950 luvulla ja joen varrella olevien järvien vedenpintoja on laskettu tavoitteen lisätä viljeltävän maan ja niittyjen pinta-alaa. Perkauksen yhteydessä on syvennetty erityisesti joen pohjassa olevia kynnyksiä ja pituusleikkauksen mukaan esimerkiksi noin 100 m Syväjärven alaosan alapuolella joen pohjaa on alennettu noin 1,7 m. Järvialtaat ovat nykyisellään melkein kadonneet maisemasta mutta niiden sijainnit voi edelleenkin havaita joen rantoja tutkimalla ja tulva-aikoina järvialtaat voi erottaa maisemasta lähes entisenlaisena koska altaat täyttyvät lähelle sitä korkeutta, missä vedenpinta on aikoinaan ollut. Lähes samaan paikkaan, missä Siironjoen pohjaa on Syväjärven alapuolelta voimakkaimmin syvennetty, rakennetaan jokiuomaan maa- ja kivirakenteinen pohjapato. Pohjapadon rakenteellinen korkeus on enimmillään lähes sama kuin aikoinaan tältä alueelta pohjasta perattu määrä, eli noin 1,7 m. Pohjapato on suunniteltu niin että kalojen kulku padon ohi ylä- tai alavirransuuntaan ei esty ja niin että soutuveneen vetäminen padon yli on mahdollista. Pohjapadon mitoitus on tehty paikallisten maanomistajien toiveiden mukaisesti siten eli keskivirtaamatilanteessa vedenpinta nousee 52 cm ja tulvavedenpintojen korkeudet eivät nouse. Syväjärvellä pysyvästi veden alle jää n. 0,7 ha ja vettymisvahinkoalueet ovat n. 1,7 ha. Laskennallisen haitat ja vahingot ovat 11428,48 euroa. Hankkeesta on sovittu pohjapatoalueen rannan ja vesialueen omistajien kanssa. Hanke ei ole ristiriidassa alueen kaavoituksen tai suojelualuei den kanssa. Syväjärven pohjapadon paras rakentamisajankohta on mahdollisimman pienten virtaamien aikaan eli todennäköisesti loppukesää/alkusyksyä. Rakentamiskustannukset ovat noin 15 000-20 000 ( +alv). Pohjapato jää luvan hakijan kunnossapidettäväksi.

5 (17) 1. Hankkeen tarkoitus ja taustatiedot 1.1 Sijainti ja hankkeen historiaa Syväjärvi sijaitsee Tarmaankylällä Siironjoessa, noin 12 km Isojoen keskustaajamasta länteen. Siironjoen alkulähteet ovat Isojoen kunnan eteläreunalla, noin 20 km Syväjärveltä ylävirran suuntaan olevissa Kivi- ja Haapajärvissä. Siironjoki laskee Lapväärtin-Isojoen jokeen Dagsmarkin kylässä noin 22 km Syväjärveltä alavirran suuntaan. Liitteenä 1 on sijainti-/valumaaluekartta ja liitteenä 2 suunnitelma-/tilakartta. Kiinteä asutus on alkanut asettua Siironjoen rannoille 1600 - luvun alkupuolella. Alkuaan joen vedet lainehtivat vapaasti luonnontilaisina paikoin järvinäkin. Siiron kylän kohdalla järviä ovat olleet Veittijärvi, Ruonanjärvi ja Syväjärvi. Aikojen myötä järvien pintaa on vesistöjärjestelyin laskettu tavoitteena viljeltävän maan ja niittyjen lisääminen. Isojoen kunnanhallituksessa päätettiin 1930 -luvun puolivälissä parantaa kunnan työllisyystilannetta Siironjoen perkaushanke. Helmikuun toisena päivänä vuonna 1937 oli julkisella kuulutuksella Isojoen kunnan ilmoitustaululla kutsuttu Isojoen yhteistalolle katselmuskokous päättämään Siironjoen perkaushankkeesta. Yhtiösopimus laadittiin hyväksyen maanviljelysinsinööri Kärnän vuonna 1936 laatiman toimitusnumerolle 1548 merkityn Isojoen pitäjässä olevan Siironjoen perkaussuunnitelma. Perkaustyöt eivät kuitenkaan alkaneet heti yhtiösopimuksen valmistuttua ja siirsivät edelleen tuonnemmaksi talvi- ja jatkosotien vuoksi. Hanke saatiin käyntiin 1953 Maataloushallituksen rahoitusavustuksen avulla ja hanke valmistui 1956. Vuosina 2000-2001 Länsi-Suomen ympäristökeskus on tehnyt kolme erillistä selvitystä Isojoen Lapväärtijoen vesistöalueelta, johon Siironjokin kuuluu. Jokivedenlaatua koskevassa selvityksessä todetaan luonnon fosfori ja typpikuorman huuhtouman oleva suurempi kuin ja vastaavasti peltoviljelyn osuus pienempi kuin Isojoella keskimäärin. Alueen kehittämismahdollisuuksia esittelevässä raportissa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tutkijat ideoivat lukuisia ehdotuksia. Siironjoen arvoa raportissa ehdotetaan parannettavan mm. palauttamalla laskettujen järvien vedenpinta entiselle tasolle. 1.2 Aloite Syväjärven vesijätön lunastustoimituksen (vuosina 2005-2006) jälkeen vesijättöä lunastaneet maanomistajat aloittivat selvittelyn Syväjärven ennallistamiseksi vesipintaa nostamalla. Vesijätön lunastustoimituksessa Syväjärven vesiraja määritettiin. Vesijätön lunastustoimituksen asiakirjat ovat liitteenä 7. 1.3 Esiselvitykset Hankkeen aloitteen tekijät ovat tehneet mittauksia hankealueella liittyen vedenpinnan nostotarpeeseen. Näissä selvityksissä ja mittauksissa on ollut mukana hankealueen maaomistajia ja he ovat olleet yksimielisiä hankkeen erinomaisuudesta. 1.4 Keskeisimmät ongelmat Nykyisessä tilanteessa perkauksella kuivatut Syväjärven ranta-alueet, jotka on tarkoitus palauttaa takaisin vesialueeksi, ovat suurimmilta osin ns. umpeen kasvanutta joutomaata, jonka hyötykäyttö on vaikeaa ja vähäistä. Perkauksesta johtuen alimmat vedenpinnat laskevat peratun uoman kautta erittäin alhaiselle tasolle. Kuitenkin tulvavirtaamilla vedenpinta nousee kapean uoman takia merkittävän korkealle ja vedenpintojen vaihtelu tulvatilanteesta kuivaan aikaan on erittäin suurta, vaihtelun ollessa noin 3...3,5 m. Järven kasveista vapaan avovesipinnan ala on pieni johtuen kesävesi-/alimpien vesipintojen alhaisesta tasosta. Vedenpinnan korkeuden merkittävä vaihtelu voi olla myös paikallisesti merkittävä kalataloudellinen ongelma. Suurimmat ongelmat kaloille aiheutuvat talven alivirtaamajaksolla, kun kalojen mäti saattaa jäädä kuiville ja tuhoutua, ja samoin pienpoikasille voi aiheutua merkittäviä ongelmia.

1.5 Hankkeen tavoitteet 6 (17) Syväjärven ennallistamishankkeen tavoitteena on pohjapadon avulla nostaa Syväjärven vedenpinnan tasoa alimmilla ja keskikokoisilla virtaamilla. Alimpien vedenpintojen nostolla saadaan järvialueelle lisää avovesialuetta, vesisyvyyttä ja pienennetty vedenpinnan vaihtelun määrää, jolloin maisemalliset arvot parantuvat, ranta-alueiden vesikasvillisuus vähenee, vedenpinnan vaihtelun haitat vähenevät ja järven virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat. Tavoitteet tukevat hyvin Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueen kehittämismahdollisuuksia esittelevässä raportissa esitettyjä toimenpiteitä, joilla Siironjoen arvoa ehdotetaan parannettavan mm. tekemällä uimapaikkoja, istuttamalla kaloja ja rapuja, kunnostamalla ranta-alueita raivaamalla ja palauttamalla laskettujen järvien vedenpinta entiselle tasolle. 1.6 Vesilain mukainen luvan tarve Järven vedenpinnan nostamiseen ja pohjapadon rakentamiseen tarvitaan vesilain 3 luvun 3 :n mukaan lupa. 1.7 Yhteistyö Hankkeen suunnittelua on tehty yhteistyössä ProAgria Etelä-Pohjanmaan sekä hankkeen vesi- ja maa-alueiden omistajien kanssa. Vesi- ja maanomistajille ja ProAgrian edustajille on toimitettu suunnittelun aikana suunnitelmaluonnoksia kommentoitavaksi. 1.8 YVA-menettelyn tarve YVA-menettelyä ei tarvita, koska hanke vähäinen, eikä siitä aiheudu laaja-alaisia vaikutuksia. Hanke ei ole laajuudeltaan YVA-asetuksen 713/2006, 6 :n, kohdan 3 mukainen vesirakennushanke. 2. Vesistötiedot 2.1 Vesistöalue ja hydrologia Syväjärven hankealue kuuluu Lapväärtijoen vesistöalueeseen nro 37 ja Kärjenjoen valumaalueeseen nro 37.06. Syväjärven valuma-alueen koko järven luusuassa patopaikalla on 195 km 2 ja järvisyys 0,48 %. Valuma-aluekartta on liitteenä 1. Hankealueen vedenkorkeudet Syväjärven hankealueella ei ole tehty virallisia vedenkorkeuden mittauksia. Hankkeen aikana mitattiin Syväjärven ja Siironjoen vedenpintojen korkeudet maastomittauspäivänä. Siironjoen vedenpinnan korkeudet mitattiin noin 400 m suunnitellulta pohjapatopaikalta alavirtaan ja noin 400 m järven yläosalta ylävirtaan. Lisäksi Syväjärven tulvaveden korkeus havaittiin ja mitattiin 400 m suunnitellulta patopaikalta alavirransuuntaan olevan sillan rakenteisiin vedenpinnasta jääneiden jälkien perusteella. Syväjärvellä mittaushetken 23.7.2014 vedenpinnan korkeus oli N2000+56,67. Mittaukset tehtiin VRS GPS laitteella. Vertailuvesistön (Lapväärtijoki 37.013) avulla saadun virtaamatilanteen mukaan Syväjärven virtaama oli tuolloin lähellä keskialivirtaama tilannetta. Edelleen Syväjärven alapuolisen Siironjoen profiilin perusteella arvioitiin että keskivirtaamatilanteessa Syväjärven vedenpinta olisi noin tasolla N2000+56,75. Hankkeen tavoitevesipinnaksi keskivirtaamatilanteessa määriteltiin maanomistajien kanssa maastossa taso N2000+57,27, eli MQ tilanteessa vedenpinnan nosto olisi 52 cm. nykyinen N2000+ HW(2012)* +59 54 MW +56 75 MNW +56 57 NW**... +56 50 Taulukko 1. Syva}arven vedenkorkeudet. *Havaittu tulva 2012, jonka toistuvuudeksi arvioitiin rv1/20

**NW tasosta ei ole mittauksia ja se on arvioitu 7 (17)

8 (17) Hankealueen virtaamat Syväjärven hankealueella ei ole tehty virallisia virtaamamittauksia. Syväjärven virtaamat on laskettu vertailuvesistön avulla valuma-alueiden suhteessa. Vertailuvesistönä käytettiin samaan vesistöalueeseen kuuluvaa läheisen Lapväärtijoen (vesistö 37,013) virtaamatietoja vuosilta 1980-2014. m 3 /s HQ(2012)* 38,8 MHQ 19,3 MQ 2,54 MNQ 0,4 NQ 0,2 Taulukko 2. Syväjärven virtaamat. *Havaittu tulva 2012, jonka toistuvuudeksi arvioitiin rvj/20. 2.2 Vedenlaatu Siironjoki on Lapväärtin-Isojoen sivuhaara ja kuuluu Project Aqua-vesistöihin. Jokea on ympäristöministeriön työryhmämietinnössä (VM 63/1992) ehdotettu erityisesti suojeltavaksi vesistöksi. Käyttökelpoisuus-luokituksessa Siironjoki kuuluu luokkien tyydyttävä ja välttävä rajamaille. Siironjoen vesi on humuksen ruskeaksi värjäämää ja sen fosforipitoisuudet ovat korkeita ja typpipitoisuudet humusvesille tyypillisiä. Joen vesi on hieman hapanta ja sen rautapitoisuudet suhteellisen korkeita. Joen kiinto-ainepitoisuus on melko alhainen. Siironjoen veden sähkönjohtokyky on sisävesille normaali. Purkuvesistöä kuormittavat erityisesti haja-asutus sekä maa- ja metsätalous. 2.3 Sedimentti ja pohjan laatu Pohjapatopaikalla pohja on 23.7.2014 tehdyn tutkimuksen mukaan tiivistä moreenia. kan yläpuolisella alueella moreenin päällä on noin 0,6 m paksusti pehmeää mutaa. Patopai 2.4 Kalasto ja kalastus Siironjoen vedenlaatu laskee joen kalataloudellista arvoa. Siironjoen rapukanta on voimakas Suojoen alueelta Kärjenkosken suuntaan. Erityisesti Kärjenkaskessa rapukanta on voimistunut viime vuosina taannuttuaan sitä ennen lähes nollaan. Kalakantojen voimakkuudesta ei ole tarkempia tietoja, mutta saaliiksi on saatu pyyntikokoisia taimenia Piikkilänkylän-Kivijärven välisel tä alueelta ja myös Kärjenkoskesta. Kalat ovat istutusperäisiä, mutta istutusten ajankohdista ja istukasmääristä ei ole tarkempia tietoja. Joen mataluus ja erityisesti eroosiosta peräisin oleva hiekka hankaloittaa kalojen lisääntymistä ja kalastusta alueella. 2.5 Linnusto Hankkeen vaikutusalueen linnustosta ei ole tehty tarkempaa selvitystä, mutta alueella ei ole tiedossa olevia lajeja, joille hankkeesta olisi haittaa. 2.6 Kasvillisuus ja eläimistö Hankkeen vaikutusalueen kasvillisuutta ja eläimistöä ei ole kartoitettu. Alueella ei ole tiedossa olevia suojeltuja tai uhanalaisia lajeja, joille hankkeesta olisi haittaa. 3. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3.1 Voimassaolevat luvat Hankkeen vaikutusalueen yläreunalla Siironjoen ylittää yleisen yhdystien (17013, Tarmaantie) silta. Muita luvanvaraisia rakenteita ei hankkeen vaikutusalueella ole.

9 (17) 3.2 Kaavat ja suojelualueet Hankkeen vaikutusalueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Alueelle on voimassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu 2005. Maakuntakaavassa hankealueella on merkintä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeästä alueesta sekä pohjavesialueesta. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella on suunnittelumääräys: Kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti - arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto. Hankealue ei kuulu valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Pohjavesialueella on suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava niin, että pohjaveden laatu ei huononnu eikä alueen antoisuus pienene. Hankealue kuuluu koskiensuojelualueeseen. Muita suojelualueita ei hankkeen vaikutusalueella ole. 3.3 Kulkuyhteydet, johdot, kaapelit, rakenteet Syväjärven pohjapatopaikalle rakennetaan kulkuyhteys joen itäpuolelta Vesijärventieltä. Hankkeen vaikutusalueen yläreunalla Siironjoen ylittää yleisen yhdystien (17013, Tarmaantie) silta. Vaikutusalueella ei ole muita tiedossa olevia rakenteita. Pohjapadon työalueella ei ole tiedossa olevia johtoja tai kaapeleita. 3.4 Vesivoima, vedenotto, vesiliikenne ja uitto Hankkeen vaikutusalueella ei ole vesivoimaa tai uittoa. Siironjoen vettä ei käytetä talousveden valmistukseen. Vaikutusalueen vesiliikenne on satunnaista vapaa-ajan veneilyä. 3.4 Mittaukset Maveplan Oy teki hankealueella mittauksia hankkeen suunnittelua ja toteutusta varten. Maanpinnan mittauksia tehtiin koko Syväjärven rantaluiskien alueilla sekä pohjapatopaikalla. Vedenpinnan mittaukset ulotettiin koko hankkeen vaikutusalueelle noin 400 m suunnitellulta pohjapatopaikalta alavirtaan ja noin 400 m järven yläosalta ylävirtaan. Mittausalueen ulkopuolella maanpinnan korkeudet saatiin maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta. 4. Suunnitellut toimenpiteet 4.1 Yleistä Lähes samaan paikkaan, missä Siironjoen pohjaa on Syväjärven alapuolelta 1950 luvun perkauksissa voimakkaimmin syvennetty, rakennetaan jokiuomaan maa- ja kivirakenteinen pohjapato. Pohjapadon rakenteellinen korkeus on enimmillään lähes sama kuin aikoinaan tältä alueelta pohjasta perattu määrä, eli noin 1,7 m. Pohjapato on suunniteltu niin että kalojen kulku padon ohi ylä- tai alavirransuuntaan ei esty ja niin että soutuveneen vetäminen padon yli on mahdollista. Pohjapadon mitoitus on tehty paikallisten maanomistajien toiveiden mukaisesti siten eli keskivirtaamatilanteessa vedenpinta nousee 52 cm ja tulvavedenpintojen korkeudet eivät nouse. Suunnitellun pohjapadon sijainti ja vaikutusalue on esitetty liitteessä 2. suunnitelma-/tilakartta.

4.2 Pohjapatosuunnitelma 10 (17) Syväjärven alapuolelle Siironjokeen noin 100 m päähän järven luusuasta rakennetaan maa- ja kivirakenteinen pohjapato. (Likimäärin suunnitelman kansilehden valokuvan ottopaikan kohdalle.) Pohjapadon harjan muoto on ympyränkaari jossa ympyrän keskipiste on harjan alavirran puolella. Patoharjan alavirranpuoleisella reunalla ympyräkaaren halkaisija on 37,8 m, harjan pituus 16,5 m ja harjan leveys virransuunnassa 3 m. Patoharjan puoleen väliin tehdään virransuuntaan alivirtaama-/kalankulkuaukko, jonka pohjan leveys tasolla N2000+56,78 on 0,3 m ja patoharjalla 0,5 m tasolla N2000+57,30. Alivirtaama-/kalankulkuaukon reunailta harja nousee tasaisesti padon reunoille tasolle N2000+57,10. Harjan kohdalla patorakenne jatkuu harjan reunailta 3 m ulospäin tasolle N2000+57,40 ja tästä vaakasuoraan niin kauan että rakenne tavoittaa ja leikkaa olevan maanpinnan. Padon alaluiska rakennetaan noin 1:20 ja yläluiska 1:3 kaltevuuteen. Patorakenne verhoillaan kauttaaltaan 2:::500 mm paksulla 065 2:::300mm louhe- tai luonnonkiviverhoilulla. Padon harjan ja yläluiskan alueelle verhoilun alle tehdään hiekkamoreenitiiviste. Padon muu runko tehdään joko hiekkamoreenista tai sorasta. Padon moreenitiivisteen ympärille, perusmaan ja patorakenteiden väliin sekä verhoilujen alle laitetaan suodatinkangas, käyttöluokka N3. Kaikki patorakenteen ulkopuoliset luiskat rakennetaan nykymaanpintaan kaltevuudessa 1:3 ja luiskat verhoillaan 2:::300 mm paksulla louhe-/luonnonkiviverhouksella D652:::150mm. Patorakenteiden alta poistetaan kaikki humusmaat ja löyhät hienojakoiset maat. Moreenitiivisteen ympärille, perusmaan päälle, rungon ja verhoilun väliin laitetaan suodatinkangas N3. Pohjapadon ja reuna-alueiden verhoilut tiivistetään huolellisesti kiilaamalla verhoilukivien väli pienemmillä kivillä ja saralla, vesihuuhtelua apuna käyttäen. Pohjapadon suunnitelmapiirustukset ovat liitteinä 3 asemapiirustus ja 4 leikkaukset. 4.3 Hydraulinen mitoitus Pohjapadon kokonaispurkautumista on laskettu purkautumiskaavoilla, vaakasuoran kynnyksen osalta kaavalla 1. Q = 2/3 IJb \/2g h 312 (1) ja vinon kynnyksen osalta kaavalla 2. 512 512 Q = 4/15 1-1 tan a J2g (h 1 - h 2 ) (2) Q = virtaama 1-1 = purkautumiskerroin b = pohjapadon pituus h = ominaisenergiakorkeus Purkautumiskertoimen 1-1 arvoina on käytetty 0,50...0,55 virtaamasta riippuen. Syväjärven tulvavedenpinnan taso on noin 400 m padosta alavirran suuntaan olevalta sillalta mitattuna ollut 2012 kevättulvan aikaan noin N2000+59,54. Mitattu taso on huomattavasti korkeampi kuin vapaasti purkautuvan pohjapadon purkautumiskyvyn mukaan määritelty tulvavedenpinnan taso. Pohjapadon vaikutus tulvavedenkorkeuteen on määritelty nopeuskorkeuden muutoksen avulla, jolloin pohjapadolla ei ole käytännössä merkitystä Syväjärven tulvavedenpinnan korkeuksiin. Alla olevassa taulukossa 3 on esitetty vapaasti purkautuvan pohjapadon purkautumiskäyrä sekä alavedenpinnan vaikutus purkautumiseen.

11 (17) 60,0 Syväjärven pohjapadon purkautuminen 0 59,5 0 N z "' ::::1 aj... 0 59,0 c 58,5 aj "'C aj > c aj 2: :ro :rn VI 58,0 57,5 57,0 56,5 0 5 10 15 20 25 30 Taulukko 3. Syväjärven pohjapadon purkautuminen (purkautumiseen laskettu padon 16,5 m pitkä harja ja harjan päissä olevat 3 m luiskat). 4.4 Rakentaminen Työt tehdään suunnitelma-asiakirjoissa esitetyssä laajuudessa, lupaehtojen mukaan. Käytettävistä työmenetelmistä ja niiden mahdollisista muutoksista on sovittava etukäteen rakennuttajan kanssa. Rakentaminen suoritetaan aikana milloin virtaamat Siironjoessa ovat pienimmillään. Läheisen Lapväärtijoen mitattujen virtaamatietojen mukaan virtaamat ovat keskimäärin olleet pienimmillään kesä- syyskuun välisenä aikana. Virtaamavaihtelut saattavat sademääristä riippuen tällöinkin olla suuria ja kuukausikeskiarvot voivat suurimmi!laan olla jopa yli keskivirtaaman suuruisia. Työmaa-alueelta raivataan vain työn kannalta välttämätön puusto ja pensaikko. Patoalueen yläpuolinen Syväjärven alue ei riitä varastoimaan riittävästi vettä padon rakentamiseksi kuivatyönä työpadon suojassa ja esimerkiksi keskialivirtaamatilanteessa Syväjärven vedenpinta nousisi 0,5...0,9 m vuorokauden aikana riippuen rakentamisalueen ohi pumpattavan/juoksutettavan minimivirtaaman määrästä. Patorakenteiden alta leikataan kaikki humus- ja hienojakoiset löyhät maa-ainekset pois. Rantaalueiden pintamaan rakenteet pyritään leikkaamaan levyinä ja niitä käytetään työn jälkeen rakentamisalueen viimeistelyyn. Leikatut hienojakoiset maa-ainekset ja ylimääräiset massat kuljetetaan pois tai läjitetään lähialueelle, mikäli urakoitsija sopii asiasta kirjallisesti maanomistajan kanssa. Padon rakentaminen suoritetaan märkätyönä veteen päätypenkereenä alkaen Siironjoen pohjoisrannalta. Verhoilussa suuret kivet upotetaan ja tampataan paikoilleen kaivinkoneen kauhalla. Verhouskivien välit täytetään tiiviiksi soralla/soramoreenilla ja pienemmillä kivillä, vesihuuhtelua apuna käyttäen, kunnes raot ovat täynnä. Tämä työvaihe tehdään erittäin huolellisesti, jotta padon pinnasta tulee mahdollisimman tiivis. Patorakenteen ulkopuolisilla verhoilualueilla soran/soramoreenin sekaan voidaan sekoittaa humusmaata, jolloin reuna-alueen kasvillisuus palautuu nopeammin. Suurimmat kivet asetetaan alivirtaama-aukon reunoille ja ne tuetaan hyvin toisilla suurilla kivillä sekä kiilataan pienemmillä kivillä. Kaikki taitekohdat pyöristetään ja padosta tehdään mahdollisimman luonnonmukainen väittämällä suoria ja tasaisia pintoja. Harjan ylä

12 (17) virran puolelle asennetaan maisemakiviä joiden avulla vesipeili pyritään rikkomaan, jolloin tark-

13 (17) ka ja säännöllinen padon harja-/tiivistelinja ei näy. Yhtenäinen tiivis verhous harjalla ei saa olla harjaa korkeammalla, mutta yksittäisten kivien yläreuna voi olla 0,05...0,1m harjaa korkeammalla. Harjan ylävirran puoleisten isojen yksittäistein maisemakivien tai pienten maisemakiviryhmien yläreuna voi olla 0,2...0,3 m harjaa korkeammalla. Ne eivät kuitenkaan saa huonontaa merkittävästi padon purkukykyä. 4.5 Toteutus ja kustannukset Arvioitu rakentamistyön kestoaika on noin 1 kk. Syväjärven pohjapadon rakentamisen urakkakustannukset on arvioitu perusmaan leikkausmäärien sekä rakenteeseen kuluvien massamäärien perusteella seuraavasti. Perusmaan leikkaukset ja pois kuljetus noin 200 m 3 ktr Hiekkamoreenitiiviste noin 100 m 3 rtr Verhoilumateriaalit noin 250 m 3 rtr suodatinkankaat noin 500 m 2 rtr Tällöin pohjapadon rakentamisen urakkakustannukset ovat yhteensä noin 15 000...20 000 (alv 0 %). Pohjapato on kiinteä rakenne ja käyttökustannuksia ei ole. 5. Muutokset ja vaikutukset 5.1 Vedenkorkeudet ja virtaamat Syväjärven pohjapadon rakentaminen nostaa Syväjärven vedenpintoja pienillä ja keskikokoisilla virtaamilla mutta tulvavirtaamilla vedenpinnan korkeudet eivät muutu nykyisestä. nykyinen N2000+ tuleva N2000+ muutos cm HW(2012)* +59,54 +59 54 0 MW +56,75 +57 27 52 MNW +56 57 +57,12 55 NW** +56 50..... +57,09 tv6q Taulukko 4. Syva}arven vedenkorkeudet. *Havaittu tulva 2012, jonka toistuvuudeksi arvioitiin "'1/20 **NW tasosta ei ole mittauksia ja se on arvioitu Pohjapadolla ei ole vaikutusta Siironjoen virtaamiin. 5.2 Vedenlaatu ja kuormitus Syväjärven pohjapadon rakentaminen ei vaikuta lyhyttä rakentamisaikaa lukuun ottamatta heikentävästi Siironjoen vedenlaatuun. Rakentamisaikana patorakenteen alapuolisella lähialueella voi tulla lyhytaikaista vedensamentumista, mutta tästä ei ennalta arvioiden aiheudu merkittävää haittaa tai vahinkoa. 5.3 Vaikutukset kalastukseen, olemassa oleviin kalakantoihin ja muuhun vesieliöstöön Syväjärven pohjapadon rakentamisen ansiosta Syväjärven avovesialueen pinta-ala ja vesitilavuus kasvavat sekä ylimpien ja alimpien vedenpintojen vaihtelun ero pienenee. Nämä vaikutukset parantavat kalojen elin- ja lisääntymisolosuhteita sekä kalastusmahdollisuuksia Syväjärven alueella. 5.4 Vesistön ja rannan käyttö sekä kaavoitus Syväjärven pohjapadon rakentamisen ansiosta Syväjärven avovesialueen pinta-ala ja vesitilavuus kasvavat sekä ylimpien ja alimpien vedenpintojen vaihtelun ero pienenee. Tämä parantaa vesistön ja ranta-alueiden käyttömahdollisuuksia, esimerkiksi veneilyä ja uintimahdollisuuksia. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealueella on merkintä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeästä alueesta. Hakijan näkemyksen mukaan hanke tukee kulttuu

14 (17) riympäristöä ja - maisemaa palauttamalla järvialuetta lähemmäs luonnontilaista tilaa. Myös Län-

15 (17) si-suomen ympäristökeskuksen alueen kehittämismahdollisuuksia esittelevässä raportissa Siironjoen arvoa ehdotetaan parannettavan esimerkiksi palauttamalla laskettujen järvien vedenpin ta entiselle tasolle. Maakuntakaavassa hankealueella on lisäksi merkintä pohjavesialueesta. Hanke ei pienennä alueen antoisuutta eikä huononna pohjaveden laatua. 5.5 Vesivoima Hankkeen vaikutusalueella ei ole vesivoiman tuotantoa. 6. Tila- ja omistajatiedot Pohjapadon rakenteet sijoittuvat seuraavien tilojen alueille: Maa-alueen muuttumista vesialueeksi ja tai vettymishaittoja tulee seuraavien tilojen alueilla: Siironjoen itä-/pohjoispuolella Siironjoen länsi-/eteläpuolella Siironjoen yhteisellä alueella Vaikutusalueen tila ja omistajatiedot on liitteenä 5. Suunnitelma-/tilakartta on liitteenä 2. 7. Sopimukset Syväjärven vedenpinnan nostamisesta pohjapadon avulla on sovittu yhteisesti rakentamis- ja vaikutusalueen maa- ja vesialueiden omistajien kanssa. Sopimukset 1 suostumukset hankkeen toteuttamisesta on liitteenä 6. 8. Hyödyn- ja haitanarvio 8.1 Hyödyt Hanke parantaa alueen ympäristön arvoa lisäten asumisviihtyvyyttä ja joen/järvialueen virkistyskäyttöä, jonka ansiosta rantakiinteistöjen arvot nousevat. Lisäksi hankkeella parannetaan Siironjoen arvoa ja kulttuuriympäristöä/- maisemaa palauttamalla järvialuetta lähemmäs luonnontilaista tilaa. Hankkeen hyödyillä on paikallisesti suuri positiivinen vaikutus, mutta hyötyjen määrittäminen rahallisena arvona on vaikea määrittää. Tämän vuoksi hyötyjen rahallista arvoa ei ole määritetty.

8.2 Vahingot ja haitat 16 (17) 8.2.1 Vahinkolaskelmat ja korvattavat vahingot Syväjärvellä syntyy laskennallista vahinkoa pysyvästi pohjapadon rakenteiden ja käyttöoikeusalueen alle jääville alueille sekä pysyvästi vedenpinnan alle jäävistä maa-alueista sekä vettyvistä maa-alueista. Syväjärvellä pysyvästi rakenteiden ja veden alle jäävät alueet (n. 0,9 ha) ja vettymisvahinkoalueet (n. 5,8 ha) maankäyttömuodoittain on mitattu suunnitelmakartasta (liite 2). Pysyvästi veden alle jäävät alueet ja vettymisvahinkoalueet on mitattu kunkin tilan kohdalta rekisterikartasta, johon on lisätty laserkeilauksen perusteella laaditut korkeuskäyrät. Karttaan on merkitty nykyinen luvanmukainen keskivesi N2000+56,75 ja tuleva keskivesi N2000+57,27 sekä vettymisrajat ja vettymisalueet. Pysyvästi veden alle jäävät alueet luokiteltiin joutomaaksi. Tulevan keskivesipinnan yläpuoleiset alueet luokiteltiin pelloksi peruskartan mukaisesti. Pysyvästi veden alle jäävistä alueista ja pohjapadon alle jäävästä alueesta vahinko lasketaan vesilain mukaisesti 1,5-kertaisena. Jäljempänä on tilakohtainen vahinkoarviotaulukko pysyvästi veden alle jäävistä ja vettyvistä maa-alueista sekä pohjapataan tarvittavasta maa-alueesta. Vettyvän alueen vettymisvyöhyke on pellolla 1,4 m keskivesirajasta ylöspäin. Vahinkolaskelman eri maankäyttömuotojen yksikköhinnat on sovittu hankkeen seurantaryhmän kokouksessa Tammelassa. Laskelmissa käytettiin seuraavia hintoja: -pelto -metsä ja joutomaa 5000 euroa/ha 500 euroa/ha Vettymisestä aiheutuva vahinkokerroin on pellon kohdalla 0,3714 maan arvosta. Laskelmissa vettymisvahinkokerroin on saatu maan suhteellisen arvon muutoksena, kun maan suhteelliseksi arvoksi luvanmukaisessa ja tulevassa MW:ssa oletetaan 0% ja luvanmukaisen ja tulevan vettymisvyöhykkeen ylärajalla 100% (maan suhteellinen arvo kasvaa lineaarisesti MW-tason 0 %:sta vettymisvyöhykkeen ylärajan 100 %:iin). Pysyvästi pohjapadon alle ja käyttöoikeusalueen sisäpuolelle jäävät alueet on esitetty tiloittain asemapiirustuksessa, joka on liitteenä 3. Vedenpinnan alle jäävät ja vettyvät maa-alueet on esitetty tiloittain suunnitelma-/tilakartassa, joka liitteenä 2. Tilarajat on saatu maanmittauslaitoksen kiinteistötietokannasta syyskuussa 2014. Syväjärven vesijätön lunastustoimitus on käyty vuosina 2005-2006, joten vesirajatieto on varsin tuore. Veden alle jäävän alueen vahinko lasketaan vesilain mukaisesti 1,5-kertaisena. Vahinkolaskelman eri maankäyttömuotojen yksikköhinnat, joita käytettiin laskelmissa - Pohjapadon käyttöoikeusalueen alle jäävä maa ja vesialue 500 euroa/ha -pysyvästi vedenpinnan alle jäävä maa-alue (vesijättö) 500 euroa/ha -Uusi vettyvä maa-alue (pääosin peltoa) 5000 euroa/ha Pysyvästi pohjapadon alle ja käyttöoikeusalueen sisäpuolelle jäävää maa- ja vesialuetta on 2519 m 2,joka jakaantuu tiloittain taulukon 5 mukaisesti. xxxxxxxxxxxxxxx Taulukko 5. Pysyvästi pohjapadon alle ja käyttöoikeusalueen sisäpuolelle jäävät maa- ja vesialueet

17 (17) Pysyvästi vedenpinnan alle jäävää maa-aluetta on 6733 m 2 ja vettyvää maa-aluetta on 57806 m 2,jotka jakaantuvat titoittain taulukon 6 mukaisesti. xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx Taulukko 6. Pysyvästi pohjapadon alle ja käyttöoikeusalueen sisäpuolelle jäävät maa- ja vesialueet Kaikkiaan laskennalliset haitat ja vahingot ovat yhteensä 11428,48 euroa. Hakijan käsityksen mukaan hankkeesta ei edellä taulukoissa 5 ja 6 laskettuja ja työnaikaisia mahdollisia pieniä lyhytaikaisia haittoja lukuun ottamatta aiheudu muuta korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Kenellekään maa- tai vesialueen omistajalle ei esitetä korvausta maksettavaksi, koska hyödyn saajina (hakijana) ne eivät sopimuksissaan korvausta vaadi. 8.2.2 Arvio veden alle jäävän maa-alueen arvosta ja vettymisvahingosta intressivertailua varten Intressivertailussa pysyvästi rakenteiden alle jäävän alueen laskennallisissa korvauksissa ei huomioida vesilain 1,5-kerrointa. Tällöin laskennalliset haitat ja vahingot ovat 11197,18 euroa. Hyötyjä ei ole rahallisesti arvioitu mutta hakijan käsityksen mukaan hyödyt ovat moninkertaiset haittoihin verrattuna. 9. Hankkeen oikeudelliset edellytykset 9.1Tarvittavat luvat ja oikeudet Hankkeen toteuttamiseksi tarvitaan lupa: - rakentaa Syväjärven pohjapato Lisäksi tarvitaan pysyvä käyttöoikeus: - pysyvästi Syväjärven pohjapadon rakenteiden ja veden alle jääviin alueisiin sekä kulkuoikeus tilan x kautta pohjapadon rakentamista, huoltoa ja korjausta varten. Lisäksi tarvitaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös vahvistaa Isojoen Syväjärven ennallistamisen vesioikeudellisen yhteisön vesioikeudellisen yhteisön säännöt.

18 (17) Suunnitelma on laadittu vesilain 3. luvun 4. pykälän mukaisesti siten, ettei hankkeesta aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä maa- ja vesialueen omistajille ja vesistön eri käyttömuodoille. Hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa, aiheuta huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa taikka suuresti huo nonna paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloja eikä muutenkaan sanottavasti loukkaa yleistä taikka yksityistä etua. Hanke on tarpeen vesialueen järkevää hyväksikäyttöä varten, eikä siitä ennalta arvioiden aiheudu kenellekään sellaista korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetys tä, josta ei olisi sovittu. Vesilain 3. luvun 4. perusteella esitetään myönnettäväksi lupa Syväjärven pohjapadon rakentamiseen. Hanke on tarkoitus toteuttaa välittömästi, kun lailliset edellytykset ovat olemassa. Luvan hakija onlsojoen Syväjärven ennallistamisen vesioikeudellinen yhteisö 9.2 Omistussuhteet Vaikutusalueen tilojen omistajat on selvitetty 9.10.2014. Vaikutusalueen tila ja omistajatiedot on liitteenä 5. Suunnitelma-/tilakartta on liitteenä 2. Syvärven vesijätön lunastustoimitus oli vuosi na 2005-2006, jonka asiakirjat ovat liitteenä 7. Vesialueen omistaa Siiroon jakokunta. 9.3 Sopimukset ja suostumukset Hakija on saanut kirjalliset suostumukset /sopimukset hankkeen toteuttamiseksi kaikkien vaikutusalueen tilojen kanssa. Sopimukset/ suostumukset hankkeen toteuttamisesta on liitteenä 6. Hankkeesta on pyritty sopimaan kaikkien hankkeesta mahdollisesti haittaa kärsivien kanssa. Hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. 10. Tarkkailu Rakentamisen jälkeistä vedenkorkeuden seurantaa tehdään kuukausittain vähintään yhden vuoden ajan pohjapadon yläpuolelta sinne rakentamisen yhteydessä Iaitettavan mitta-asteikon avul la, kunnes voidaan todeta vedenkorkeuksien olevat suunnitellun mukainen. Työnaikainen tarkkailu on työn lyhytaikaisuudesta johtuen tarpeeton. Kalastolle ja kalataloudella hankkeesta on vain hyötyä. Koska pohjapato on luonnonmukainen, se ei estä tai vaikeuta kalankulkua. Kalatalousseuranta ei ole tarpeen. LUPAEHTOESITYS Etelä-Suomen aluehallintovirasto vahvistaa Syväjärven ennallistamisen vesioikeudellisen yhteisön perustavassa kokouksessa hyväksytyt säännöt. 1. Syväjärven pohjapadon rakentaminen saadaan tehdä hakemussuunnitelman liitteenä olevien 19.9.2014 päivättyjen piirustusten - Syväjärven ennallistaminen, vedenpinnan nosto pohjapadon avulla, Suunnitelma-/tilakartta - Syväjärven ennallistaminen, vedenpinnan nosto pohjapadon avulla, Pohjapadon asemapiirustus - Syväjärven ennallistaminen, vedenpinnan nosto pohjapadon avulla, Pohjapadon leikkaukset

19 (17) osoittamalla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Pohjapatoon saadaan tehdä pieniä muutoksia Länsi-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla, siten ettei muutoksilla aiheuteta haittaa tai vahinkoa ulkopuolisille. Minimijuoksutus työn aikana on 0,2 m 3 /s. Luvan saajalle myönnetään pysyvä käyttöoikeus pysyvästi pohjapadon rakentamisen seurauksena pysyvästi rakenteiden ja veden alle jääviin alueisiin. Käyttöoikeus koskee seuraavia kiinteistöjä: xxxxxxx Alueet on rajattu hakemuksen liitteenä olevaan piirustukseen "Syväjärven ennallistaminen, vedenpinnan nosto pohjapadon avulla, Pohjapadon asemapiirustus" Luvan saajalla on oikeus kulkea tilan x kautta pohjapadon rakentamista, huoltoa ja korjausta varten. Mahdolliset töiden aikaiset vauriot ja vahingot arvioidaan heti töiden jälkeen ja korvataan välittömästi. Kaikki korkeudet on verrattava valtakunnalliseen N2000+ korkeustasoon. 2. Työt on suoritettava siten, ettei niistä aiheudu sellaista veden samentumista tai muuta vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on estettävissä. Työt on suoritettava niin, että veden samentumisesta kalastukselle ja kalastolle sekä rannan käytölle mahdollisesti aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäiseksi. 3. Luvan saajan luettava padon yhteyteen rakennettavaa vedenkorkeusasteikkoa kuukausittain vähintään yhden vuoden ajan, kunnes voidaan todeta vedenpintojen olevan suunnitellun mukainen. Mittaustulokset toimitetaan vuosittain Länsi-Suomen ELY-keskukselle.

20 (17) 4. Mikäli päätöksessä tarkoitetuista töistä tai toimenpiteistä aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota päätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan haltija on vesilain säännösten mukaan vastuussa, eikä siitä sovita, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä aluehallintoviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 5. Luvan haltijan on huolehdittava Syväjärven pohjapadon ja säännöstelypadon rakenteiden kunnossapidosta. 6. Pohjapadon rakenteiden/käyttöoikeusalueen alle jäävistä alueista, pysyvästi vedenpinnan alle jäävistä maa-alueista sekä vettyvistä maa-alueista ei makseta sopimusten mukaisesti korvauksia. 7. Töiden aloittamisesta on ennakolta ilmoitettava Länsi-Suomen ELV-keskukselle ja Isojoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Tässä päätöksessä tarkoitetut työt on suoritettava viiden (5) vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Länsi-Suomen ELY -keskukselle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa töiden päättymisestä lukien. Oulussa 17.11.2014 Maveplan Oy Kiilakiventie 1 90250 OULU Ins.AMK likka Räihä 050 3722 172 Dl Hannu Alatalo 040 516 1504