KAAVOITUSKATSAUS 2013-2014 21.5.2013
Ydinkeskusta on uusiutunut voimakkaasti viime vuosina Pystyilmakuvat: -Lentokuva Vallas Viistoilmakuvat: -Suomen Ilmakuva Oy -Pentti Kela 2
Kaavoituskatsaus on maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukainen vuosittainen selvitys kunnassa meneillään olevista ja vireille tulevista kaavoitusasioista. Kaavoituskatsauksessa selostetaan kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimenpiteet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksella ja siitä tiedottamisella vahvistetaan kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua eritasoisten kaavojen valmisteluun ja esittää niistä mielipiteensä. MAAKUNTAKAAVA OHJAA YLEISKAAVOITUSTA JA ASEMAKAAVOITUSTA Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen useampaa kuin yhtä kuntaa koskeva yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Se on korvannut aikaisemman seutukaavan. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aiempaan seutukaavaan nähden maakuntakaava on yleispiirteisempi, siinä osoitetaan valtakunnallisten ja maakunnallisten tavoitteiden kannalta tärkeät aluevaraukset ja kehittämisalueet sekä aluevaraukset, jotka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteensovittamiseksi on tarpeen. Maakuntakaavassa ei tarkastella kuntien sisäisiä maankäytön kysymyksiä. Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet koskevat mm. yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, kulttuuri- ja luonnonperintöä, yhteysverkostoja ja Perämeren rannikon maankohoamisen ympäristöllisiä ja taloudellisia vaikutuksia. Maakuntakaavalla pyritään edistämään maakunnan strategista kehittämistä ja siinä esitetään maakunnan aluerakenteen kehitysmalli. Lisäksi kaavassa esitetään erityiset kehittämisperiaatteet ja niihin liittyvät suunnittelumääräykset. Kehittämisperiaatemerkinnöillä on osoitettu mm. kaupunkimaisen kehittämisen vyöhykkeet, kaupunki-maaseutu vuorovaikutusalueet, maaseudun kehittämisen kohdealueet, virkistyksen ja matkailun vetovoima-alueet sekä luonnon monikäyttöalueet. Ympäristöministeriö vahvisti Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 17.2.2005. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntakaavaa ollaan parhaillaan uusimassa mm. tuulivoimaalueiden sisällyttämiseksi maakuntakaavaan sekä vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan lainsäädännön muuttamisen vuoksi. Keskustojen ulkopuolelle tulevat seudullisesti merkittävät kaupan suuryksiköt on osoitettava maakuntakaavassa. Maakuntakaavakartat, kaavaselostus ja kuvaus voimassa olevasta maakuntakaavasta ja tekeillä olevasta maakuntakaavasta löytyvät Pohjois-Pohjanmaan liiton internet-sivuilta osoitteesta: http://www.pohjoispohjanmaa.fi/maakunnan_suunnittelu_ja_kehittäminen/maakuntakaavoitus 3
4 Ote vielä voimassa olevasta maakuntakaavasta.
5
6
OULUN SEUDUN YLEISKAAVA 2020 OHJAA YLEISKAAVOITUS- TA JA TARKEMPAA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUA Oulun seudun kuntien yhteisen yleiskaavoituksen ensimmäisessä vaiheessa laadittiin Oulun seudun yleiskaava 2020 Hailuodon, Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Muhoksen ja Oulunsalon kuntiin sekä Oulun kaupunkiin. Ympäristöministeriö vahvisti 18.2.2005 Oulun seudun yleiskaavan 2020. Yleiskaava tuli lainvoimaiseksi 25.8.2006. Oulun seudun yleiskaavan 2020 muutos ja laajennus on kuntien yhteisen yleiskaavoituksen toinen vaihe, jossa kaavaa laajennettiin Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän kuntien alueille. Kaavan muutos koski joidenkin valtateiden varteen sijoittuvien alueiden maankäyttöä. Valtioneuvosto vahvisti muutoksen ja laajennuksen 8.3.2007 ja se tuli lainvoimaiseksi 5.6.2007. Oulun seudun yleiskaava 2020, samoin kuin maakuntakaava, on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa kunnan omaa yleis- ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Oulun seudun yleiskaavan 2020 laajennuksessa nykyistä asutusta on täydennetty siten, että yhdyskuntarakenne tiivistyy hallitusti ja maisemallisesti arvokas Limingan lakeus voi säilyä edelleenkin. Yleiskaavan laajennuksen tavoitteena on alueen kehitystä tukeva ja eri väestöryhmiä tasavertaisesti palveleva ja hyvin toimiva keskusverkosto. Liikennejärjestelmää kehitetään varautumalla pitkällä tähtäimellä valtatien 4 siirtoon ja neljän uuden eritasoliittymän rakentamiseen Limingan alueella. Valtatietä 8 kehitetään Limingan taajaman kohdalla liittymäjärjestelyin. Seudullinen suojelu- ja virkistysverkosto on laajentunut Rantakylä-Hirvasniemen virkistysalueella. Oulun seudun yhteisen yleiskaavan 2020 kaavakartta, kaavaselostus ja kuvaus kaavan valmisteluvaiheista löytyvät internet-sivuilta http://www.ouka.fi/seutu/hankkeet/yleiskaava/. Oulun seudun yleiskaavan 2020 käyttöohjeeksi on laadittu soveltamisohjeet, jotta seudun kuntiin saataisiin mahdollisimman yhtenäinen käytäntö yleiskaavan tulkitsemiseksi. Oulun seudun seutuhallitus hyväksyi ohjeet 10.10.2006. Soveltamisohjeet löytyvät internetosoitteesta www.ouka.fi/seutu/hankkeet/yleiskaava/soveltamisohjeet.html 7
Ote Oulun seudun yhteisestä yleiskaavasta 2020. 8
9
LIMINGAN KUNNAN OMAT KAAVAT YLEISKAAVOITUS Ankkurilahden-Haaransillan-Liminganportin osayleiskaava Ankkurilahdella on tavoitteena sijoittaa liikennehakuisia työpaikka- ja logistiikkatoimintoja sekä kaupallisia palveluja, jotka palvelevat kunnan oman kysynnän lisäksi ohikulkevaa työmatkaliikennettä ja matkailua. Haaransillalla liikenteellisesti keskeistä sijaintia ja näkyvyyttä pyritään hyödyntämään. Kaava laaditaan vv. 2013-2014. Ankkurilahden-Haaransillan-Liminganportin osayleiskaavan sijainti. 10
Liminganlahden osayleiskaava Osayleiskaava-alueeseen sisältyvät Liminganlahti ranta-alueineen, laaja peltotasanko ja Rantakylän ja Virkkulan vanhat kyläalueet, jotka kaikki yhdessä muodostavat ainutlaatuisen, valtakunnallisesti merkittävän ympäristön. Lisäksi suunnittelualueeseen sisältyy Tupoksen taajaman alue, rautatien ja valtatien 4 viereiset alueet Tupoksen kohdalla aina Isoniitylle saakka. Liminganlahden osayleiskaavan tavoitteiksi on määritelty mm. tasapainon löytyminen eri käyttömuotojen (asuminen/virkistys/-elin-keinot/liikenne) välille, eri tarpeiden ja toimintojen yhteensovittaminen johdonmukaiseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi sekä seudullisten yhteistyöhankkeiden kehittäminen. Luonnonympäristön ja kulttuurimaiseman vaaliminen, elinympäristön laadun takaaminen ja maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen ovat tärkeitä tavoitteita eri toimintojen sijoittamisessa osayleiskaavaan. Tupoksen taajamaa, Nenänperä-Selkämaa-Järvenpää- ja Rantakylä-Virkkula -kyläalueita kehitetään osana Oulun kaupunkiseutua ja omaleimaisena, vaihtoehtoisena asuinympäristönä. Liminganlahden osayleiskaavan suunnittelun pääpaino on vv. 2014 2015.. Liminganlahden osayleiskaava-alue Oulun seudun yleiskaavakartalla. 11
ASEMAKAAVOITUS Kirkonkylä Kirkonseudun asemakaavan muutosten ja laajennusten sijainti. 12
Liminganportin yrityspuiston asemakaavan muutos ja laajennus Kaavamuutoksella ja laajennuksella mahdollistetaan vähittäiskaupan suuryksikön toteuttaminen alueelle olemassa olevan rakennusoikeuden puitteissa. Samassa yhteydessä asemakaavaa muutetaan ajantasaiseksi rakennetun ja rakentamatta olevan tilanteen mukaisesti. Kerroslukuja muutetaan rakennetun ja suunnitellun mukaisiksi alueen eteläosassa Pitkäkoskentien pohjoispuolella. Kaavamuutoksen ja laajennuksen on tarkoitus valmistua vuoden 2014 puolella. Liminganportin alueen ilmakuva vuodelta 2011, etualalla Kyllösen teollisuusalue. 13
Sepänkankaan pienteollisuusalue Valtatien 8 eteläpuolelle ABC-huoltamon itäpuolelle aloitettu asemakaavan muutos ja laajennustyö, jonka tavoitteena on muodostaa valtatien varteen hyvien kulkuyhteyksien äärelle tasokas yritys- ja monitoiminta-alue. Kaavan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Sepänkankaan ilmakuva 2012 14 Sepänkangas ilmakuva 2011
Haarasillan liike- ja työpaikka-alueen asemakaava Lähivuosien aikana kysynnän mukaan laaditaan asemakaava liikenteellisesti erinomaiselle liikepaikalle Haarasillan alueelle seudullisen palvelutarjonnan täydentämiseksi. Alue kaavoitetaan valtakunnallisia toimijoita varten valtateiden 4 ja 8 kiertoliittymän yhteyteen. Kaavan on tarkoitus valmistua vuonna 2015. Haarasillan liike- ja työpaikka-alueen asemakaava-alue ilmakuvalla. 15
Kyllösen alue Kyllöseen kaavoitetaan teollisuutta vuosina 2013-2014. Kyllösen alue, taustalla Liminganportti Katajamaan asemakaavan muutos ja laajennus Kaava mahdollistaa kaksoisraiteen rakentamisen alueelle. Kaavan on tarkoitus valmistua vuonna 2013. 16
Kuormatien asemakaavan muutos Teollisuusalue muutetaan asuntopainotteisemmaksi osoittamalla alueelle päiväkoti, toimintakeskus ja aluelämpökeskus. Muilta osin kaava on toteavaa. Alue kaavoitetaan vuosina 2013-2014. 17
Tupos Ankkurilahden liiketaloalueen kaavoitus Kunta laatii Tupoksen ABC-liikennemyymälän ympäristöön ABC:ltä rautatielle ulottuvan liike- ja palvelukeskittymän sekä työpaikka-alueen asemakaavan liikenteelliselle huippupaikalle eritasoliittymän yhteyteen sen jälkeen kun kunta on hankkinut omistukseensa tarvittavan määrän raakamaata. Asemakaavan laajuus riippuu kunnan omistukseen tulevista alueista. Vaiheiden 1 ja 2 asemakaavat moottoritien itäpuolella ovat jo lainvoimaisia. Maan hankinnassa kunta on tarvittaessa valmis hakemaan ympäristöministeriöltä lunastuslupaa alueille, joita ei vapaaehtoisilla kaupoilla saada kunnan omistukseen. Valtatien itäpuoli varataan liikenteeseen tukeutuville palveluille, logistiikalle ja teollisuudelle. Ankkurilahden alue 18
Tupoksen Ankkurilahden sekä Haarasillan kaavojen sijainti Muut kaavahankkeet Vuosina 2013-2015 tulee kunta laatimaan myös muita mahdollisia kaavalaajennuksia ostettavien maiden myötä. Vuoden 2014 aikana Kirkonkylän koko asemakaava siirretään uudelle pohjakartalle uuteen koordinaatistoon ja siinä yhteydessä tullaan laatimaan pieniä kaavamuutoksia ja ajantasaistuksia.. 19
Yhteystiedot Kaavoituskatsaukseen sisältyvistä suunnitelmista ja kaikista kunnan maankäyttöön liittyvistä asioista antavat lisätietoja Kunnanarkkitehti Pentti Kela gsm 0500 681 694 etunimi.sukunimi@liminka.fi Tekninen johtaja Simo Pöllänen gsm 044 4973701 etunimi.sukunimi@liminka.fi 20