RISTIJÄRVEN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Vireillä: - tuulivoimamaakuntak. - kaupan vaihemaakuntakaava Tulossa: - Kirkonkylän yleiskaavan muutos 5-tien varressa (mahdollinen laajennus) Tulossa: asemakaavan laajennuksia - Pirtin alueelle - Koiraniemeen asemakaavan muutos Putkolanniemelle 1
1. Suunnittelujärjestelmän yleiskuvaus Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä rakentuu ylhäältä alaspäin tarkentuvasta suunnittelusta. Ylimmällä tasolla ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka on otettava huomioon maakuntatason suunnittelussa. Kuntatasolla alueidenkäytön suunnittelumuotoja on kaksi: yleiskaava ja asemakaava. Suunnittelujärjestelmä on hierarkkinen, jossa tarkempi suunnitelma syrjäyttää yleisemmän tason suunnitelman. 2. Maankäytön suunnittelu Ristijärven kunnassa Ristijärven kunnan kaavoituksesta vastaavana viranomaisena toimii kunnanhallitus. 2.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraavasti: toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto, Helsingin seudun erityiskysymykset ja luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet vaikuttavat suoraan maakuntakaavoitukseen (velvoittavia) ja välillisesti kuntakaavoitukseen. Tarkistetut alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Pääteemana tarkistamisessa on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. 2.2. Maakunnallinen suunnittelu Maakunnallinen suunnittelu koostuu maakuntasuunnitelmasta, maakuntakaavasta ja alueellisesta kehittämisohjelmasta. Ajantasaista tietoa maakunnan suunnittelusta saa Kainuun liiton internetsivuilta: http://www.kainuunliitto.fi/ 2.2.1 Kainuun maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelma on keskeinen osa aluekehittämislain mukaista maakunnan suunnittelua. Kainuun maakuntasuunnitelma 2025 - Uusiutuva Kainuu on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, jossa määritellään maakunnan tavoitteena oleva kehitys suunnittelukaudella. Maakuntasuunnitelma on maakunnan yhteinen tahdonilmaisu kehittämisen suunnasta. Maakuntasuunnitelmaa toteutetaan alueidenkäyttöä ohjaavalla maakuntakaavalla sekä toiminnallista kehitystä ohjaavalla maakuntaohjelmalla. Kainuun maakuntasuunnitelma: - on pitkän aikavälin (2025) strateginen suunnitelma - osoittaa maakunnan tavoitellun kehityksen vuoteen 2025 - kytkee maakuntakaavan osaksi maakunnan kehittämistä ja linkittää sen aluekehitystyöhön - antaa suuntaviivoja maakuntakaavalle. 2
2.2.2. Kainuun maakuntakaava Maakuntakaavan keskeisin tehtävä on alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteiden esittäminen ja maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten aluevarausten osoittaminen. Maakuntakaavassa sovitetaan yhteen maakunnalliset ja paikalliset tarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Valtioneuvosto on vahvistanut Kainuun maakuntakaavan 29.4.2009. Kainuun 1. vaihemaakuntakaava Kainuun 1. vaihemaakuntakaavassa käsitellään puolustusvoimien ampuma- ja harjoitustoimintaan Kainuussa liittyvät alueidenkäyttöratkaisut sekä maakuntakaavassa selvitysalueiksi osoitettujen alueiden maankäyttö. Kainuun maakuntavaltuusto hyväksyi 19.3.2012 pitämässään kokouksessa Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan ja teki samalla päätöksen Kainuun maakuntakaava 2020:ssä osoitettujen selvitysalueiden kumoamisesta sekä selvitysalueilla sijaitsevien eräiden muiden kaavamerkintöjen ja -määräysten kumoamisesta. Ympäristöministeriö vahvisti Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan 19.7.2013 ja määräsi sen tulemaan voimaan mahdollisista valituksista huolimatta. Päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vireillä olevat maakuntakaavat Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun maakuntavaltuusto käynnisti Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan laatimisen 25.3.2013 tehdyllä päätöksellä. Maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien tuulivoimahankkeiden toteuttaminen edellyttää asian käsittelemistä maakuntakaavoituksessa ja tuulivoimaa koskevan maakuntakaavan laatimista. Luonnos valmistuu keväällä 2014. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava Kainuun maakuntavaltuusto käynnisti Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavan laatimisen 25.3.2013 tehdyllä päätöksellä. Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan ohjausta koskeva kohta on säädellyt aikaisemmin päivittäistavarakaupan sijoittumista. Lakimuutoksen (319/2011) myötä vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää sovelletaan myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan (mm. moottoriajoneuvojen kauppa, huonekalukauppa ja rautakauppa) 16.4.2015 alkaen. Maakuntakaavassa tulee esittää sijainnin lisäksi merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja sekä vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaavalla vastataan näihin muutostarpeisiin. 2.3. Yleiskaava Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sitominen. Kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja ajan tasalla pitämisestä. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Yleiskaava voi olla suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena ranta-alueilla sekä kylä- ja maaseutualueilla. 1.4.2011 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (MRL 44, 77a ja 77b ) mukaan kunta voi myöntää tuulivoimahankkeelle rakennusluvan osayleiskaavan perusteella. 3
2.3.1. Voimassa olevat yleiskaavat: - Ristijärven kirkonkylän yleiskaava - Iijärven ja Ristijärven rantayleiskaava - Iijärven ja Ristijärven rantayleiskaavan muutos Iiniemen alueella. - Kemilän osayleiskaava - Rakennuslain mukainen oikeusvaikutukseton Saukkovaaran osayleiskaava. - Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutukseton Saukkovaaran osayleiskaava, joka koskee matkailukeskuksen ydinaluetta. 2.4. Asemakaava Asemakaavoituksen tarkoituksena on alueiden yksityiskohtainen järjestäminen. Kunnan on laadittava asemakaava ja pidettävä se ajan tasalla siten kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttävät. 2.4.1. Voimassa olevat asemakaavat: - Kirkonkylän asemakaava - Kirkonkylän asemakaavan muutos, Kalliopelto - Saukkovaaran lakialueen asemakaava - Putkosjärven asemakaava - Saukkovaaran itäpuolen asemakaava 2.5. Ranta-asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ranta-alueet kuuluvat suunnittelutarpeen piiriin, jolloin uuden rakennuksen rakentaminen rannalle edellyttää asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Maanomistaja voi huolehtia ranta-asemakaavaa koskevan ehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle. Ennen ranta-asemakaavoitukseen ryhtymistä on kuitenkin oltava yhteydessä kuntaa ja toimitettava kunnalle MRL 63 :ssä tarkoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 2.5.1. Voimassa olevat ranta-asemakaavat: - Liuskon ja Kuusirannan ranta-asemakaava - Aittolahden ranta-asemakaava - Multiniemen ranta-asemakaava - Kemilän ranta-asemakaava. - Tervajärven ranta-asemakaava (Kv13.6.2012 21) 4
3. Maankäytön suunnittelutarpeet Ristijärvellä Maankäyttö- ja rakennuslain 16 3 momentin mukainen suunnittelutarvealue on korvannut rakennuslain taaja-asutus käsitteen. Suunnittelutarvealueet ovat alueita, joilla edellytetään yksityiskohtaista maankäytön suunnittelua. 3.1. Maankäytön kehittämissuunnitelmat Ristijärvelle on valmistunut vuonna 2012 matkailun Masterplan. Suunnitelman mukaan Ristijärven matkailullisen vetovoimaisuuden kehittämiseksi Ristijärven Pirtin alueesta kehitetään ympärivuotinen lomakohde. Kunnan sijainnin tarjoamia vahvuuksia 5-tien varrella kehitetään rakentamalla yhdessä yrittäjien kanssa keskeiselle risteysalueelle erilaisia palveluita ja tekemismahdollisuuksia tarjoava vierailukohde. Saukkovaaran laskettelukeskusta kehitetään yrittäjävetoisena kohteena, joka tarjoaa mahdollisuuksia monipuolisiin talvi- ja kesäaktiviteetteihin. Edellä mainitut toimenpiteet edellyttävät yleiskaavan muutoksia ja asemakaavoitusta. Taajama-alueella on tarvetta päivittää asemakaavaa ja suunnitella alueelle taajaman ja rannanläheisiä, houkuttelevia pysyvän asumisen sekä lyhytaikaisemman palveluasumisen alueita. 3.1. Yleiskaavoitus Kirkonkylän yleiskaavan muutos 5-tien varrella (ja Putkolanniemellä) Pirtti Pysäyttäjä Pirtin alueen kehittäminen sekä Saukkovaarantien risteysalueen kehittäminen vaativat yleiskaavatason suunnittelua, jossa voidaan ottaa huomioon koko taajama ja selvittää tulevien hankkeiden vaikutuksia mm. ympäristöön, maisemaan ja asukkaisiin. Samassa yhteydessä suunnitellaan 5-tien varren ja Putkolanniemen alueen maankäyttöä. 5
3.2. Asemakaavoitus Kirkonkylän asemakaavan muutos Pappilanrannan ja Kansalan alueilla Ristijärven kunta käynnisti Kirkonkylän asemakaavan muutoksen Pappilanrannan ja Kansalan alueella syksyllä 2012. Kaavamuutos on hyväksytty kunnanvaltuustossa 13.11.2013. Kaavassa on osoitettu lisää asuinrakentamista Pappilanrannan alueelle ja rakennuspaikkoja on laajennettu rantaan asti. Pappilan alueen täydennysrakentaminen tapahtuu niin, että alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot eivät vaarannu. Kansalan alueelle on osoitettu kaksi asuin-, liike- ja toimistorakennusten tonttia Saukontien varteen sekä yhdeksän asuinpientalotonttia. Kirkonkylän asemakaavan laajennus Pirtin alueelle Pirtin aluetta kehitetään kesällä pidetyn arkkitehtikilpailun ja tulevien toimijoiden tavoitteiden pohjalta. Kirkonkylän asemakaavan laajennus Koiraniemelle Koiraniemen alueella on rakentamishalukkuutta ja toteuttaminen vaatii asemakaavan laatimista. Suunnittelussa otetaan huomioon myös alueella havaittu liito-oravan reviiri. Koiraniemi Ristijärven kirkonkylän yleiskaava Koiraniemen alueella Kirkonkylän asemakaavan/yleiskaavan muutos Putkolanniemellä Maanomistajien aloitteesta tutkitaan alueen kaavoittamista. 6
4. Kaavoitusmenettely ja vuorovaikutus 4.1. Kaavoitusmenettelyn prosessikaavio Kaikentasoisten kaavaprosessien keskeisiä käsitteitä ovat vuorovaikutus ja osallisuus. Kaavasuunnittelun osallisia ovat kohdealueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kunnan toiminta Osallisen vaikutusmahdollisuus Vireille asettaminen, OAS - Kunnan päätös kaavan laatimisesta - Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) hyväksyminen ja nähtäville asettaminen koko kaavaprosessin ajaksi. Mahdollisuus esittää Kainuun Ely-keskukselle (ympäristö) neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä. Valmisteluvaiheen kuuleminen, kaavaluonnoksen laatiminen. Kaavaluonnos nähtäville Mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen kirjallisesti tai suullisesti kaavaluonnoksen valmisteluvaiheessa sekä kaavaluonnoksen nähtävänä pidon aikana. Viranomaisten lausunnot kaavaluonnoksesta Laaditaan kaavaehdotus luonnoksen ja mielipiteiden perusteella. Kaavaehdotus nähtäville Vähäistä suurempia muutoksia ehdotukseen UUSI NÄHTÄVILLÄPITO Kunnan jäsenillä ja osallisilla on mahdollisuus muistutusten tekemiseen, kirjallisesti tai suullisesti. Viranomaisten lausunnot kaavaehdotuksesta Kunnanvaltuuston kaavan hyväksymispäätös Valitus kaavapäätöksestä Oulun hallintooikeuteen. - Kunnallisvalitus Jatkovalitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen 4.2. Vuorovaikutus, Lainvoimainen osalliset päätös, päätöksen voimaantulosta ilmoittaminen Kaikentasoisten kaavaprosessien keskeisiä käsitteitä ovat vuorovaikutus ja osallisuus. Kaavasuunnittelun osallisia ovat kohdealueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. 7
5. Rakennusjärjestys Maankäyttö- ja rakennuslain ja sen nojalla annettujen säädösten ja määräysten lisäksi on noudatettava Ristijärven rakennusjärjestystä, joka on tullut voimaan 13.2.2013. Rakennusjärjestyksessä on annettu paikallista rakentamista koskevia ohjeita mm. tarvittavista luvista, sallitun rakentamisen määrästä ja laadusta, rakennuspaikasta, vesihuollosta ja ympäristönsuojelusta. 6. Kirkonkylän pohjakartta Ristijärven kirkonkylän alueelle on valmistunut uusi pohjakartta ja se on hyväksytty kaavoituksen pohjakartaksi 12.6.2013. 7. Lisätiedot Lisätietoja Ristijärven kunnan kaavoitusasioista antavat: rakennustarkastaja Harri Helenius 044 7159349 harri.helenius@ristijarvi.fi aluearkkitehti Ulla-Maija Oikarinen 040 8427623 ulla-maija.oikarinen@puolanka.fi Ristijärvellä 12.2.2014 Ulla-Maija Oikarinen aluearkkitehti 8