Ulkoasiainministeriö MINVA UM

Ulkoasiainministeriö MINVA UM2015-00562 POL-30 Parviainen Tiina(UM) 30.04.2015 Viite Asia Ulkoasiainneuvosto kauppaministerien kokoonpanossa 7.5.2015; tavoitemuistiot Ulkoasiainneuvosto kokoontuu kauppaministerien kokoonpanossa Brysselissä 7.5.2015. Varsinaisten asiakohtien lisäksi neuvoston yhteydessä lounaalla käydään keskustelua itäiseen kumppanuuteen liittyvistä kauppa-asioista. EU:n ja Yhdysvaltojen väliset TTIP-neuvottelut ja investointiriitojenratkaisu WTO/DDA Ministerit keskustelevat EU:n ja Yhdysvaltojen välisten kauppa- ja investointikumppanuusneuvottelujen (TTIP, Transatlantic Trade and Investment Partnership) tilanteesta yleisesti ja erityisesti investointisuojasta. Suomi tukee neuvotteluja EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä kunnianhimoisesta ja kattavasta sopimuksesta, kuten mandaatissa on todettu. Sopimus purkaa teknisiä kaupan esteitä, avaa julkisten hankintojen markkinoita kilpailulle nykyistä laajemmin sekä vapauttaa tavaroiden ja palveluiden kauppaa energiatuotteet mukaan lukien. Suomi toivoo, että neuvottelut etenevät mahdollisimman pitkälle vuonna 2015. Suomi kannattaa investointiriitojen ratkaisumenettelyjen kehittämistä ja odottaa komission valmisteilla olevan konseptipaperin tuovan elementtejä tähän työhön. Suomi odottaa myöhemmin komission varsinaista ehdotusta koskien investointisuojaa ja riitojenratkaisua. Suomi lähtee siitä, että TTIP-sopimuksen investointisuojaa koskevien velvoitteiden tulee taata suomalaisille Yhdysvalloissa toimiville sijoittajille ja yrityksille yhtä hyvä kohtelu kuin Suomen perustuslaki takaa yhdysvaltalaisille Suomessa. Suomi pitää tärkeänä, että sopimus ei estä kehittämästä tai ylläpitämästä korkeaa terveyden, turvallisuuden, kuluttajien, työntekijöiden ja ympäristön suojelun tasoa. On tärkeää, että osapuolilla on edelleen oikeus säätää ja toimeenpanna syrjimättömällä tavalla omia lakeja ja määräyksiä. Suomi katsoo, että sijoittajan ja sopimuspuolen välisen riitojenratkaisun tulee olla riittävän avoin, tasapuolinen ja asiantunteva, ja jota on mahdollisimman vaikea käyttää väärin. Kansallisten tuomioistuinten ja riitojenratkaisun välistä suhdetta koskevat mallit tulee selvittää tarkoin. Pidämme hyvänä, että mahdollisuus muutoksenhakutuomioistuimeen selvitetään pitäen mielessä erityisesti pienten ja keskisuurten sijoittajien/yritysten asema. Ministerit jatkavat ulkoasiainneuvostossa keskustelua WTO:n Dohan neuvottelukierroksen (DDA) tilanteesta ja neuvottelukierroksen päättämiseen tähtäävän Post Bali -työohjelman valmisteluista. Suomelle Dohan kierroksen päättäminen on prioriteetti. Kierroksen pitkittyminen hidastaa monenvälisen kauppa-agendan päivittämistä aiheilla, jotka vastaisivat kauppajärjestelmän tämänhetkisiin haasteisiin ja murentaa samalla WTO:n ja koko monenvälisen kauppajärjestelmän uskottavuutta. Suomi tavoittelee Dohan neuvottelukierroksen päättämiseen tähtäävän työohjelman valmistumista heinäkuun loppuun asetettuun määräaikaan mennessä. Neuvottelut on tavoitteena saada päätökseen vuoden 2015 lopussa Nairobissa pidettävässä WTO:n 10. ministerikokouksessa tai mahdollisimman pian sen jälkeen. Suomi tavoittelee kaikkien neuvottelualueiden ja jäsenmaiden kannalta tasapainoista

2(15) ratkaisua, joka ottaa myös vähiten kehittyneet maat huomioon. Suomi katsoo, että neuvotteluaiheiden käsittelyä ei saisi jaksottaa, vaan neuvotteluja pitäisi pyrkiä edistämään kaikissa pääaiheissa. WTO/Useanväliset ympäristöneuvottelut Ministerit keskustelevat ulkoasiainneuvostossa useanvälisistä ympäristötuoteneuvotteluista Environmental Goods Agreement (EGA), keskittyen tuoteneuvotteluvaiheeseen sekä tulevan sopimuksen käytännön toimivuuden kannalta tärkeisiin elementteihin, ml päivitysmekanismi, palvelut ja NTB:t. Suomi kannattaa kunnianhimoista ja laajaa lähestymistapaa EGAneuvotteluihin. Varsinaisissa tuoteneuvotteluissa, jotka nyt ovat alkaneet, tuemme mahdollisimman laajaa tuotekatetta ja meillä tulisi olla valmiutta tukea myös muiden neuvottelukumppaneiden ympäristöuskottavia tuotenimikkeitä. Päivitysmekanismi on Suomelle vahva prioriteetti. Palvelut ja tullien ulkopuoliset kaupanesteet (non-tariff barriers, NTBs) ovat kiinteä osa ympäristötuotteiden vientiä ja niitä ei voida irrottaa kokonaisuudesta, kun luodaan tehokas ja toimiva sopimus. Suomelle on tärkeää, että EGA-neuvottelut kattavat ympäristöteknologian tuotteet sekä niiden komponentit. On luotava puitteet myös uusien, innovatiivisten korkean teknologian tuotteiden mukaan saamiseksi. Ympäristöuskottavuus on meille tärkeä kriteeri tuotteiden valinnassa. On kuitenkin edettävä pragmaattisesti luomalla elinkeinoelämän ja ympäristön kannalta toimivia kriteerejä, myös kauppavolyymiä huomioiden. Itäinen kumppanuus kauppa-asiat Ministerit keskustelevat ulkoasiainneuvostossa itäiseen kumppanuuteen liittyvistä kauppaasioista. Suomi katsoo, että Georgialle, Moldovalle ja Ukrainalle tulisi korostaa vapaakauppasopimusten toimeenpanoa. Kauppasuhteiden syveneminen EU:n kanssa konkretisoituu sopimusten toimeenpanon kautta ja on tärkeätä että tässä työssä edetään. Suomi pitää tärkeänä kumppanimaiden omistajuuden vahvistamista itäisen kumppanuuden eri prosessien osalta. Kumppanimaiden kahdenvälisiä kauppasuhteita unioniin tulee syventää kunkin maan omien edellytysten ja tavoitteiden pohjalta. Kumppanimaiden kanssa tulisi keskustella tavoitteista itäisen kumppanuuden monenvälisessä kauppatyössä. Maiden keskinäisen eriytymisen lisääntyessä monenvälisen raiteen työtä tulisi arvioida ja muokata vastaamaan paremmin kaikkien osapuolten tarpeita.

Asialista: 3(15) - EU:n ja Yhdysvaltojen väliset TTIP-neuvottelut ja investointiriitojenratkaisu s. 4 - WTO/DDA s. 8 - WTO/Useanväliset ympäristöneuvottelut s. 10 - Itäinen kumppanuus kauppa-asiat s. 12

4(15) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO TUO-10 Nojonen Mary-Anne 28.4.2015 TUO-10 Sinivuori Kimmo OIK-20 Pohjanpalo Maria Asia EU:n ja Yhdysvaltojen väliset TTIP-neuvottelut ja investointiriitojenratkaisu Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto (kauppa) 7.5.2015 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ministerit keskustelevat EU:n ja Yhdysvaltojen välisten kauppa- ja investointikumppanuusneuvottelujen (TTIP, Transatlantic Trade and Investment Partnership) tilanteesta yleisesti ja erityisesti investointisuojasta. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi tukee neuvotteluja EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä kunnianhimoisesta ja kattavasta sopimuksesta, kuten mandaatissa on todettu. Sopimus purkaa teknisiä kaupan esteitä, avaa julkisten hankintojen markkinoita kilpailulle nykyistä laajemmin sekä vapauttaa tavaroiden ja palveluiden kauppaa energiatuotteet mukaan lukien. Suomi toivoo, että neuvottelut etenevät mahdollisimman pitkälle vuonna 2015. Suomi kannattaa investointiriitojen ratkaisumenettelyjen kehittämistä ja odottaa komission valmisteilla olevan konseptipaperin tuovan elementtejä tähän työhön. Suomi odottaa myöhemmin komission varsinaista ehdotusta koskien investointisuojaa ja riitojenratkaisua. Suomi lähtee siitä, että TTIP-sopimuksen investointisuojaa koskevien velvoitteiden tulee taata suomalaisille Yhdysvalloissa toimiville sijoittajille ja yrityksille yhtä hyvä kohtelu kuin Suomen perustuslaki takaa yhdysvaltalaisille Suomessa. Suomi pitää tärkeänä, että sopimus ei estä kehittämästä tai ylläpitämästä korkeaa terveyden, turvallisuuden, kuluttajien, työntekijöiden ja ympäristön suojelun tasoa. On tärkeää, että osapuolilla on edelleen oikeus säätää ja toimeenpanna syrjimättömällä tavalla omia lakeja ja määräyksiä. Suomi katsoo, että sijoittajan ja sopimuspuolen välisen riitojenratkaisun tulee olla riittävän avoin, tasapuolinen ja asiantunteva, ja jota on mahdollisimman vaikea käyttää väärin. Kansallisten tuomioistuinten ja riitojenratkaisun välistä suhdetta koskevat mallit tulee selvittää tarkoin. Pidämme hyvänä, että mahdollisuus muutoksenhakutuomioistuimeen selvitetään pitäen mielessä erityisesti pienten ja keskisuurten sijoittajien/yritysten asema.

5(15) 3. NEUVOTTELUTILANNE EU:n tavoitteena on edetä vapaakauppaneuvotteluissa Yhdysvaltojen kanssa mahdollisimman pitkälle vuoden 2015 aikana. Hankalampiin aiheisiin voitaisiin päästä käsiksi kuitenkin vasta vuoden loppupuolella sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentin kauppaneuvotteluvaltuus (TPA, Trade Promotion Authority) on uusittu ja neuvottelut Tyynenmeren kumppanuussopimuksesta (TPP, Trans- Pacific Partnership) on päätetty. Tätä ennen käsiteltävinä olisivat lähinnä TTIP-sopimuksen arkkitehtuuri ja tekniset yksityiskohdat. Yhdeksännellä neuvottelukierroksella 20. 24.4.2015 käsiteltävänä olivat lähes kaikki aiheet. Keskustelut painottuivat erityisesti sääntelykysymyksiin. Komissaari Malmström tapaa Yhdysvaltain kauppaedustaja Fromanin kunkin neuvottelukierroksen jälkeen, seuraavan kerran 4.5. Neuvotteluja investointisuojasta ja riitojenratkaisusta (ISDS, investor-to-state dispute settlement) ei ole vielä käyty EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. Komissio valmistelee ehdotusta ISDS-järjestelmän uudistamiseksi julkisen kuulemisen ja Euroopan parlamentissa tehtävän työn pohjalta. Saatujen tietojen mukaan komissio aikoo toimittaa ministereiden alustavaa keskustelua varten vaihtoehtoja kartoittavan paperin 6.5., mikä jaetaan samalla myös Euroopan parlamentille (EP). EP äänestää TTIPpäätöslauselmasta kesäkuussa täysistunnossaan. Suomen tavoitteet TTIP-neuvotteluihin on määritelty eduskunnassa 14.2.2014 annetun E-jatkokirjeen pohjalta (E 43/2013 vp.). 4. TAUSTA Neuvoston 14.6.2013 komissiolle myöntämiin neuvotteluvaltuuksiin kuuluvaan investointisuojaan ja erityisesti sitä koskevaan sijoittajan ja sopimuspuolen väliseen riitojenratkaisuun (ISDS) kohdistuneen kritiikin johdosta komissio päätti keväällä 2014 tiedustella Euroopan unionin kansalaisilta näitä koskevia huomioita. Kuuleminen pidettiin 27.3. 13.7.2014 välisenä aikana. Komissio julkaisi raportin kuulemisen tuloksista 13.1.2015, ja 18.3. komissaari Malmström kertoi puheessaan Euroopan parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnalle (INTA) komission laativan parhaillaan ehdotusta siitä, miten julkisessa kuulemisessa esille tulleet neljä pääkysymystä: lainsäädäntöoikeus, välimiesmenettelyjen sääntely, kansallisten tuomioistuinten ja välimiesmenettelyn välinen suhde sekä muutoksenhakutuomioistuin huomioidaan neuvotteluissa Yhdysvaltojen kanssa. Komissio jakaa paperin eri vaihtoehdoista julkisen kuulemisen tulosten huomioimiseksi mahdollisesti 6.5. Samana päivänä komissaari Malmström puhuu Euroopan parlamentin kauppakomiteassa. Suomi ja muut jäsenmaat saavat komission asiakirjan samaan aikaan, ja siihen voidaan tutustua vasta sen jälkeen. Varsinainen komission ehdotus EU:n ISDS-neuvottelukannaksi esitellään myöhemmin. Euroopan parlamentti käy parhaillaan eri valiokunnissaan keskustelua päätöslauselmasta, jossa parlamentti antaa suosituksiaan TTIP-neuvotteluihin. Tähän mennessä luonnokseen on tehty 900 muutosesitystä, erityisesti ISDS:n osalta. Alustavien tietojen mukaan INTA-valiokunta päättäisi ehdotuksesta 28.5., ja päätöslauselmasta äänestettäisiin parlamentin täysistunnossa 8.-11.6. Alustavia huomioita komission aiemmin esille nostamaan neljään pääkysymykseen Lainsäädäntöoikeutta ei ole tarkoitus rajoittaa kansainvälisillä investointisuojasopimuksilla. Sen sijaan tarkoitus on luoda sopimusvaltioiden kesken yhteisesti sovitut oikeudet ja velvollisuudet, joiden kautta ne sitoutuvat kohtelemaan toisten sopimuspuolten sijoittajia ja näiden sijoituksia kohtuullisesti ja oikeudenmukaisesti (Fair and equitable treatment, FET) ilman syrjintää. Sopimuksiin liittyvän sijoittajan ja sopimuspuolen välisen riitojenratkaisun tarkoitus ei ole edellyttää sopimusvaltiota muuttamaan lainsäädäntöään, vaan velvoittaa se maksamaan sijoittajalle korvauksia, mikäli valtion todetaan rikkoneen sopimusvelvoitteitaan suhteessa ulkomaiseen sijoittajaan.

6(15) Vaikka kohtuullisen ja oikeudenmukaisen kohtelun velvoitteet ovat yleisesti hyväksyttyjä tavoitteita, on niitä koskevia kirjauksia pidetty liian tulkinnanvaraisina. Velvoitteen tarkempi määrittäminen voi hälventää huolia siitä, että se rajoittaisi sopimusvaltion mahdollisuuksia laatia lakeja ja määräyksiä ja valvoa niiden toteutumista. Velvoitetta voidaan tarkentaa listaamalla esimerkkejä toimista, jotka ovat sen vastaisia, kuten mielivaltaisuus ja sukupuoleen tai uskontoon liittyvä syrjintä. Suomessa perustuslaki ja Euroopan unionissa perussopimus määrittävät sijoittajien, olivatpa nämä luonnollisia tai oikeushenkilöitä, oikeudet varsin selkeästi, joten ne voidaan ottaa lähtökohdaksi. Välimiesmenettelyn sääntely ja avoimuus ovat järjestelmän legitimiteetin kannalta tärkeitä kysymyksiä. Järjestelmän kulmakivi on pyrkimys välttää riitojen politisoituminen sopimuspuolien välillä. Välimiesten puolueettomuuden varmistaminen on tärkeää. Välimiesmenettelyjen mahdollisimman laaja avoimuus tulee taata edellyttämällä, että sopimuksen nojalla käytävissä välimiesmenettelyissä noudatetaan UNICTRALin (United Nations Commission on International Trade Law) avoimuussääntöjä ja että kolmansille osapuolille annetaan mahdollisuus antaa menettelyyn perusteltuja näkemyksiä (amicus curiae). Kansallisten tuomioistuinten ja välimiesmenettelyn välinen suhde on niin ikään yksi tärkeimmistä sopimuksiin liittyvistä kysymyksistä. Suomen omissa kahdenvälisissä sopimuksissa tämä kysymys on ratkaistu siten, että sijoittajan tulee valita, hakeeko hän oikeutta kansallisessa tuomioistuimessa tai välimiesmenettelyssä, eikä kansallisten tuomioistuinmenettelyjen läpikäyntiä (nk. exhaustion of local remedies) ennen välimiesmenettelyn aloittamista ole edellytetty. Syynä tähän on se, että mahdollisuus viedä riita välimiesmenettelyyn kansallisen tuomioistuimen päätöksen jälkeen loisi välimiesmenettelystä eräänlaisen valituselimen kotimaisille tuomioille. Unionin sopimukset eivät ole suoraan sovellettavia. Suomen sopimuksissa on kuitenkin lähdetty siitä, että mikäli sijoittajalla ei ole syystä tai toisesta mahdollisuutta kansallisessa tuomioistuimessa saada oikeutta, on sijoittajalla oikeus vetää riita pois ennen tuomion julistamista ja aloittaa tämän jälkeen käsittely välimiesmenettelyssä. Valitusmenettelyllä tavoitellaan järjestelmän yhdenmukaisuutta esimerkiksi siten, että toistensa kanssa mahdollisesti ristiriidassa olevat välimiespäätökset voitaisiin korjata. Valitusmenettelyn kautta syntyisi päätöksiä ohjaavaa oikeustapaa. TTIP-neuvotteluiden tilanteesta EU:n ja Yhdysvaltojen väliset vapaakauppaneuvottelut käynnistyivät heinäkuussa 2013. Neuvottelukierroksia on käyty tähän mennessä yhdeksän, joista viimeisimmät järjestettiin helmikuussa ja huhtikuussa 2015. Molemmat osapuolet ovat sitoutuneita neuvotteluihin ja tavoitteeseen kunnianhimoisesta sopimuksesta. Tämä vahvistettiin myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskin ja Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman välisessä tapaamisessa 9.3.2015. He totesivat sopimuksen hyödyttävän molempia osapuolia ja korostivat sen geopoliittista merkitystä. Eurooppaneuvosto hyväksyi 18.12.2014 päätelmät, joiden mukaan EU tavoittelee neuvottelujen saattamista päätökseen vuoden 2015 loppuun mennessä. Yhdysvallat on valmis etenemään vuonna 2015 TTIP:ssä niin pitkälle kuin mahdollista. Sekä EU:lle että Yhdysvalloillekin sopimuksen sisältö on kuitenkin aikataulua tärkeämpi. Neuvottelut Tyynenmeren kumppanuussopimuksesta (TPP) ovat pitkällä, ja Yhdysvaltain hallinto tulee tarvitsemaan päätöksen presidentin kauppaneuvotteluvaltuuden (TPA) uusimisesta TPPneuvottelujen päättämiseksi. Samalla valtuus saataisiin TTIP:lle. TPA-valmistelut ovat käynnissä, ja päätöstä voidaan odottaa komission mukaan ennen kesätaukoa, mahdollisesti jo toukokuussa. TTIPneuvotteluissa hankalampia neuvotteluaiheita päästäisiin käsittelemään toden teolla vasta TPA:n uusimisen jälkeen.

7(15) Marraskuussa 2014 työnsä aloittaneen uuden kauppakomissaarin, Cecilia Malmströmin tavoitteena on ollut uusi alku niin avoimuuden kuin itse neuvottelujenkin suhteen. Kauppakomissaari on pyrkinyt saattamaan neuvottelut uudelleen raiteilleen kaikilla kolmella neuvottelualueella: markkinoillepääsyssä, sääntelyssä ja globaaleissa säännöissä. Komission 25.11.2014 antama läpinäkyvyyttä koskeva tiedonanto sisältää useita aloitteita julkisen viestinnän osalta. Tietoa TTIPneuvotteluista jaetaan aiempaa enemmän ja Euroopan parlamentin tiedonsaantia parannetaan. EU:n neuvotteluesitykset sopimuksen sääntöosuudesta on julkistettu 7.1.2015 alkaen. Tähän mennessä julkistetut yhdeksän EU:n neuvotteluesitystä koskevat kilpailupolitiikkaa, terveys- ja kasvinsuojelutoimia, tullausta ja kaupan helpottamista, kaupan teknisiä esteitä, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, valtioiden välistä riitojenratkaisua ja sääntely-yhteistyötä. Jatkossa lisää uusia EU:n neuvotteluesityksiä jaetaan julkisuuteen heti sen jälkeen, kun ne on annettu Yhdysvalloille. EU:n neuvottelumandaatti on ollut julkinen 9.10.2014 lähtien. Jäsenvaltiot, Suomi mukaan lukien, ovat tukeneet komission avoimuutta kohentavia toimia. Konsolidoituja yhteistekstejä tai vastapuolen neuvotteluesityksiä ei ole julkistettu, sillä julkistaminen riippuu Yhdysvalloista. Pääsyä konsolidoituihin teksteihin on helpotettu avaamalla lukuhuoneita laajemmin Euroopan parlamentin jäsenille. Lukuhuoneita, joissa jäsenmaiden virkamiehet pääsisivät tutustumaan konsolidoituihin teksteihin, on suunniteltu avattaviksi Brysselin lisäksi Yhdysvaltojen suurlähetystöihin EU-jäsenvaltioissa, myös Helsingissä. Lukuhuoneita pidetään jäsenvaltioissa vain väliaikaisena järjestelynä. Jäsenvaltiot, Suomi mukaan lukien, katsovat, että sopimukseen tulee sisältymään myös jaettuun ja jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä. Neuvotteluissa on vielä paljon tehtävää, ja aiheissa edetään eri tahtiin. Tällä hetkellä lukuhuoneessa Brysselissä on nähtävillä kymmenen konsolidoitua, molempien osapuolten neuvotteluesityksistä koottua tekstiä. Nämä koskevat tavarakauppaa, televiestintää, julkisia hankintoja, kaupan teknisiä esteitä (TBT, Technical Barriers to Trade), terveys- ja kasvinsuojelutoimia (SPS, Sanitary and Phytosanitary Measures), pieniä ja keskisuuria yrityksiä, kilpailupolitiikkaa, valtionyhtiöitä, tullimenettelyjä ja kaupan helpottamista, sekä valtioiden välistä riitojenratkaisua. Toisaalta osassa aiheita ei ole vielä tarkkaa käsitystä siitä, mistä Yhdysvaltojen kanssa tullaan neuvottelemaan. Suomelle tärkeitä neuvotteluaiheita ovat sääntely-yhteistyö ja kaupan teknisten esteiden poistaminen, tavaroiden ja palveluiden kaupan vapauttaminen, julkisten hankintojen avaaminen entistä laajemmin kilpailulle sekä energiakaupan vapauttaminen. Suomi pitää sopimuksen tärkeänä tavoitteena pienten ja keskisuurten yritysten markkinoillepääsyn parantamista. Yhdeksännellä neuvottelukierroksella New Yorkissa 20.-24.4.2015 käsiteltävinä olivat kaikki aiheet, lukuun ottamatta investointisuojaa ja investointiriitojenratkaisua. Palvelujen kaupasta, kilpailusta, alkuperäsäännöistä ja kestävästä kehityksestä vaihdettiin näkemyksiä puhelimitse tai videoyhteyden välityksellä. Kierroksella keskityttiin erityisesti sääntelykysymyksiin. EU antoi täydennetyn ehdotuksensa sääntelyn yhtenevyyttä koskevasta tekstistä, mikä kattaa myös aluetason sääntelyn. Uudistettujen tullitarjousten vaihtamisen ajankohdasta ei ole vielä sovittu. Osapuolet valmistelevat parhaillaan uudistettuja tarjouksiaan palveluiden ja investointien markkinoillepääsystä, joita odotetaan käsiteltävän seuraavalla, heinäkuun kierroksella. Osapuolet ovat todenneet neuvottelujen kuluessa useampaan otteeseen, ettei sopimuksessa tehdä sitoumuksia julkisissa palveluissa. Eteneminen EU:lle tärkeissä julkisissa hankinnoissa on ollut viime aikoina vaatimatonta. On arvioitu, että julkisten hankintojen neuvottelut käynnistyvät toden teolla vasta syyskaudella. Komissio valmistelee parhaillaan neuvotteluesitystä kestävästä kehityksestä, jota käsiteltäisiin seuraavalla neuvottelukierroksella. Keskusteluja energiasta ja raaka-aineista käytiin yhdeksännellä kierroksella. Osapuolilla ei kuitenkaan ole vielä yhteisymmärrystä siitä, tulisiko sopimukseen tätä koskeva erillinen luku.

Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 8(15) TUO-10 Lukkarila Johanna 28.4.2015 Asia WTO/DDA Kokous/tapaaminen EU/Ulkoasiainneuvosto (kauppa) 7.5.2015 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ministerit jatkavat ulkoasiainneuvostossa keskustelua WTO:n Dohan neuvottelukierroksen (DDA) tilanteesta ja neuvottelukierroksen päättämiseen tähtäävän Post Bali -työohjelman valmisteluista. 2. SUOMEN TAVOITE Suomelle Dohan kierroksen päättäminen on prioriteetti. Kierroksen pitkittyminen hidastaa monenvälisen kauppa-agendan päivittämistä aiheilla, jotka vastaisivat kauppajärjestelmän tämänhetkisiin haasteisiin ja murentaa samalla WTO:n ja koko monenvälisen kauppajärjestelmän uskottavuutta. Suomi tavoittelee Dohan neuvottelukierroksen päättämiseen tähtäävän työohjelman valmistumista heinäkuun loppuun asetettuun määräaikaan mennessä. Neuvottelut on tavoitteena saada päätökseen vuoden 2015 lopussa Nairobissa pidettävässä WTO:n 10. ministerikokouksessa tai mahdollisimman pian sen jälkeen. Suomi tavoittelee kaikkien neuvottelualueiden ja jäsenmaiden kannalta tasapainoista ratkaisua, joka ottaa myös vähiten kehittyneet maat huomioon. Suomi katsoo, että neuvotteluaiheiden käsittelyä ei saisi jaksottaa, vaan neuvotteluja pitäisi pyrkiä edistämään kaikissa pääaiheissa. 3. NEUVOTTELUTILANNE Keskustelut Dohan neuvottelukierroksen päättämiseen tähtäävän Post-Bali -työhjelman valmisteluista jatkuvat Genevessä. Työohjelma on tavoitteena saada valmiiksi heinäkuun 2015 loppuun asetettuun määräaikaan mennessä ja varsinaiset neuvottelut vuoden lopussa Nairobissa pidettävässä WTO:n 10. ministerikokouksessa tai mahdollisimman pian sen jälkeen. Neuvottelut työohjelmasta keskittyvät Dohan kierroksen kolmeen ydinaiheeseen, jotka ovat teollisuustuotteiden markkinoillepääsy, maatalous ja palvelut. Näiden lisäksi neuvotteluiden piiriin kuuluu paljon muita muun muassa kehitykseen, sääntöihin ja maantieteellisiin merkintöihin liittyviä aiheita. Nykytilanteen valossa on selvää, ettei täysiä neuvotteluiden kehyksiä sisältäviä modaliteetteja tullinalennuskaavoineen saavuteta heinäkuuhun mennessä, mutta syksyn työtä eteenpäin ohjaava yleisen tason yhteisymmärrys tärkeimmistä osa-alueista on yhä mahdollinen. Viime aikoina neuvottelut ovat polkeneet paikallaan johtuen maatalouden sisäistä tukea koskevista erimielisyyksistä. 4. TAUSTA Maailman kauppajärjestön WTO:n Dohan kauppaneuvottelukierros käynnistettiin vuonna 2001. Neuvotteluissa oltiin lähellä ratkaisua vuonna 2008, mutta keskustelut kariutuivat pääasiassa markkinoillepääsyä koskeviin erimielisyyksiin. Balin ministerikokouksessa vuonna 2013 päästiin tärkeä askel eteenpäin WTO:n jäsenten onnistuttua sopimaan ensimmäistä kertaa muutamista Dohan

9(15) kierroksen aiheista ja samalla sitouduttiin työohjelman laatimiseen jäljellä olevien kysymysten käsittelemiseksi ja kierroksen päättämiseksi. Post-Bali -työohjelma on tavoitteena saada valmiiksi heinäkuun 2015 loppuun asetettuun määräaikaan mennessä. Työohjelmassa tulisi päästä yhteisymmärrykseen neuvottelumodaliteeteista, joiden pohjalta työtä teollisuustuotteiden, maatalouden ja palveluiden, mutta mielellään myös muiden aiheiden osalta, voitaisiin tehokkaasti jatkaa syksyllä ja päättää neuvottelut Nairobin ministerikokouksessa. Neuvottelumodaliteetit sisältävät muun muassa tullien ja maataloustukien alennusperiaatteet ja kehitysmaille annettavat poikkeusoikeudet. Nykytilanteen valossa on selvää, ettei täysiä modaliteetteja saavuteta heinäkuun loppuun mennessä, mutta yleisen tason yhteisymmärrys vaihtoehtoisista etenemistavoista on mahdollinen. Sisällön osalta tämä merkinnee eri neuvottelualueiden kirjaamista työohjelmaan eri tarkkuuksilla. Pääaiheista kirjattaisiin työohjelmaan todennäköisesti muutama eri vaihtoehto, jotka eroaisivat sisällöltään ja ambitiotasoltaan. Tämän lähestymistavan soveltaminen jättää koko kierrosta koskevan kunnianhimon tason auki aina neuvottelujen loppusuoralle asti. Tämä lienee kuitenkin ainoa mahdollisuus päästä sisältökeskusteluun erityisesti markkinoillepääsykysymyksissä. Kierroksen kolme ydinaihetta ovat periaatteessa yhdenvertaisia, mutta todellisuudessa maataloudella on ratkaiseva osa yleisen kunnianhimon tason määrittäjänä. Suurin haaste kohdistuu tällä hetkellä maatalouden sisäiseen tukeen. Erimielisyyksiä aiheuttaa erityisesti suhtautuminen tiettyjen suurten kehitysmaiden kasvavaan maataloustukien käyttöön. Ongelma tiivistyy siihen, velvoitetaanko erityisesti hiljattain WTO:hon liittyneitä jäsenmaita asettamaan kattoa kauppaa vääristävien tukitasojen kasvulle vai sallitaanko niille vuoden 2008 maatalouden modaliteettiluonnokseen (Rev. 4) kirjattu poikkeusoikeus tästä. Keskeisintä neuvotteluissa ylipäätään on löytää tasapainoinen lopputulos maatalouden ja teollisuustuotteiden välillä. Keskeisintä maatalouden markkinoillepääsyn osalta olisi tässä vaiheessa määritellä, millä menetelmällä tariffeja leikattaisiin ja mihin kunnianhimon tasoon pyritään. Teollisuustuotteiden markkinoillepääsyssä tulisi niin ikään määritellä, millaisella tekniikalla tulleja leikattaisiin ja millaiseen kunnianhimon tasoon jäsenistö pyrkii. Palveluneuvotteluissa tulee ratkaista kysymys etenemistavasta. Vaihtoehtoina ovat jatkaminen vuosien 2007 2008 markkinoillepääsytarjousten pohjalta tai kaventaa jatkotyö muutamiin myöhemmin sovittaviin prioriteettialueisiin. Neuvotteluaiheidenkäsittelyä ei saisi jaksottaa, vaan pyrkiä jatkamaan neuvotteluja kaikissa pääaiheissa. Etenkin palveluneuvotteluiden jääminen liikaa jälkeen muista pääaiheista tulisi pyrkiä estämään. Post-Bali -työohjelman valmistumisessa on edelleen tavoiteaikatauluna heinäkuun loppu. Yhteisymmärrykseen tulisi päästä vähintään maatalous-, teollisuustuote- ja palvelumodaliteeteista. Ajatuksena on, että mikäli kolmesta pääteemasta syntyy yhteisymmärrys, myös muut palat loksahtavat kohdalleen. Aikataulu saattaa venyä, joten työohjelman valmistuminen Nairobiin mennessä on myös mahdollinen skenaario.

Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 10(15) TUO-10 Sell Malena 28.4.2015 Asia WTO/Useanväliset ympäristötuoteneuvottelut Kokous/tapaaminen EU/Ulkoasiainneuvosto (kauppa) 7.5.2015 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ministerit keskustelevat ulkoasiainneuvostossa useanvälisistä ympäristötuoteneuvotteluista Environmental Goods Agreement (EGA), keskittyen tuoteneuvotteluvaiheeseen sekä tulevan sopimuksen käytännön toimivuuden kannalta tärkeisiin elementteihin, ml päivitysmekanismi, palvelut ja NTB:t. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi kannattaa kunnianhimoista ja laajaa lähestymistapaa EGA-neuvotteluihin. Varsinaisissa tuoteneuvotteluissa, jotka nyt ovat alkaneet, tuemme mahdollisimman laajaa tuotekatetta ja meillä tulisi olla valmiutta tukea myös muiden neuvottelukumppaneiden ympäristöuskottavia tuotenimikkeitä. Päivitysmekanismi on Suomelle vahva prioriteetti. Palvelut ja tullien ulkopuoliset kaupanesteet (non-tariff barriers, NTBs) ovat kiinteä osa ympäristötuotteiden vientiä ja niitä ei voida irrottaa kokonaisuudesta, kun luodaan tehokas ja toimiva sopimus. Suomelle on tärkeää, että EGA-neuvottelut kattavat ympäristöteknologian tuotteet sekä niiden komponentit. On luotava puitteet myös uusien, innovatiivisten korkean teknologian tuotteiden mukaan saamiseksi. Ympäristöuskottavuus on meille tärkeä kriteeri tuotteiden valinnassa. On kuitenkin edettävä pragmaattisesti luomalla elinkeinoelämän ja ympäristön kannalta toimivia kriteerejä, myös kauppavolyymiä huomioiden. 3. NEUVOTTELUTILANNE Ympäristötuotteiden kaupan vapauttamista koskevat useammankeskiset - Environmental Goods Agreement (EGA) neuvottelut alkoivat heinäkuussa 2014. Syksyllä 2014 ja talvella 2015 neuvotteluiden osapuolet keskustelivat neljän neuvottelukierroksen ajan eri ympäristötuotesektoreista, pöydäten alustavia tuote-ehdotuksiaan: ilmansuojelu ja jäte- sekä ongelmajätehuolto (2. kierros); jätevedenhuolto ja vedenpuhdistus, ympäristön kunnostaminen ja puhdistus, sekä melu- ja tärinän torjunta (3. kierros); kestävämpi ja uudistuva energia sekä energiatehokkuus (4. kierros); ympäristön seuranta, analysointi ja arviointi, luonnonresurssien suojelu, ympäristöystävälliset tuotteet, sekä resurssitehokkuus (5. kierros). EU:n sisällä valmisteltiin samaan aikaan EU:n omaa tuotelistaa, jota esiteltiin vaiheittain neuvotteluosapuolille. 1.4.2015 kaikki EGA-osapuolet toimittivat lopulliset tuotelistansa neuvotteluiden puheenjohtajalle. Puheenjohtajan kompilaatiolistalla on nyt lähes 600 tuotenimikettä, joista osapuolet käyvät varsinaisia neuvotteluita keväällä ja kesällä 2015. Tavoitteena on neuvotteluiden viimeistely vuoden 2015 loppuun mennessä tai vuoden 2016 alussa. 4. TAUSTA

11(15) EGA neuvotteluiden tavoitteena on mahdollistaa ympäristöteknologian laajempaa käyttöönottoa globaalisti. Sopimus kehittäisi avoimien maailmanmarkkinoiden syntymistä ympäristöteknologiassa ja lisäisi investointeja vihreään teollisuuteen. Neuvottelut nähdään kaupan kontribuutiona kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Ne edistävät cleantechin vientiä ja siten vihreää kasvua ja työllisyyttä Suomessa ja globaalisti. Kaupan vapauttaminen mahdollistaisi myös kehitysmaille uusien ympäristöteknologioiden käyttöönoton tuotteiden hintojen alentuessa. Dohan kierroksen osana neuvoteltiin ympäristötuotteiden ja -palvelujen kaupan vapauttamisesta yli kymmenen vuotta ilman läpimurtoa. Keskustelu käynnistyi hiljaiselon jälkeen uudestaan syksyllä 2012, kun APEC-maat julkaisivat keskinäissopimusta listan 54 ympäristötuoteryhmästä, joiden tullit laskevat viiteen prosenttiin tai sen alle vuoden 2015 loppuun mennessä. Helmikuussa 2014 Davosin epävirallisessa ministerikokouksessa EU, Yhdysvallat, Kiina ja useat muut maat antoivat yhteisen julkilausuman EGA neuvotteluista, jotka lanseerattiin heinäkuussa 2014. Neuvottelut alkoivat heinäkuussa 2014. Osapuolten (14 kpl + 3) kesken sovittiin, että tässä vaiheessa neuvottelut keskittyvät tavarakauppaan. Pohjana tuoteneuvotteluille käytetään APEC-maiden syyskuussa 2012 julkaisemaa 54 ympäristötuotteen listaa. Suomelle ja EU:lle ympäristöpalvelut ja tullienulkopuoliset kaupanesteet (NTB:t) ovat tärkeä ja kiinteä osa tavaroiden kaupan vapauttamista, ja Suomi tavoittelee niiden mukaan saamista viimeistään neuvottelujen toisessa vaiheessa. Suomen prioriteetteihin kuuluu myös saada sopimukseen tehokas päivitysmekanismi. Sopimuksen kriittinen massa on laskennallisesti saavutettu Israelin, Turkin ja Islannin liityttyä neuvotteluihin. Toiveena on neuvotteluiden viimeistely vuoden 2015 loppuun mennessä. Neuvotteluja käydään Genevessä WTO:n ulkopuolella, mutta ainakin tuotteiden osalta on määrä solmia suosituimmuuskohtelun (MFN) mukainen kaikille WTO-jäsenille avoin sopimus. Tässä vaiheessa ei olla vielä päätetty tuleeko sopimuksesta deklaraatio vai Annex 4 liite.

Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 12(15) TUO-20 Ohls Sara 28.4.2015 ITÄ-20 Hurtta Mia Asia Itäinen kumppanuus kauppa-asiat Kokous/tapaaminen EU/Ulkoasiainneuvosto (kauppa) 7.5.2015 ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ministerit keskustelevat ulkoasiainneuvostossa itäiseen kumppanuuteen liittyvistä kauppa-asioista. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi katsoo, että Georgialle, Moldovalle ja Ukrainalle tulisi korostaa vapaakauppasopimusten toimeenpanoa. Kauppasuhteiden syveneminen EU:n kanssa konkretisoituu sopimusten toimeenpanon kautta ja on tärkeätä että tässä työssä edetään. Suomi pitää tärkeänä kumppanimaiden omistajuuden vahvistamista itäisen kumppanuuden eri prosessien osalta. Kumppanimaiden kahdenvälisiä kauppasuhteita unioniin tulee syventää kunkin maan omien edellytysten ja tavoitteiden pohjalta. Kumppanimaiden kanssa tulisi keskustella tavoitteista itäisen kumppanuuden monenvälisessä kauppatyössä. Maiden keskinäisen eriytymisen lisääntyessä monenvälisen raiteen työtä tulisi arvioida ja muokata vastaamaan paremmin kaikkien osapuolten tarpeita. 3. NEUVOTTELUTILANNE Ministerit valmistelevat itäisen kumppanuuden huippukokousta (Riika 21. 22.5.2015) keskustelemalla kauppa-asioista. Kauppapoliittinen komitea käsitteli aihetta 24.4.2015 (päällikkötaso). Ministerit keskustelevat myös samana päivänä (7.5.2015) järjestettävästä itäisen kumppanuuden kauppaministerikokouksesta. Edellinen huippukokous pidettiin Vilnassa marraskuussa 2013 Liettuan puheenjohtajuuskaudella. Riian huippukokouksen poliittisena tavoitteena on osoittaa EU:n sitoutuneisuus itäiseen kumppanuuteen, mm. assosiaatiosopimusten toimeenpanon suhteen. Huippukokouksen tavoitteena on antaa yhteinen julistus. EU on valmistellut oman ehdotuksen julistustekstiksi ja antanut sen kumppanimaiden käsiteltäväksi. 4. TAUSTA Itäinen kumppanuus on Latvian puheenjohtajuuskauden prioriteetti. Latvian lähtökohtana on, että huippukokouksen tavoitteet pidetään realistisina ja kokouksessa keskitytään aikaisemmin sovittujen tavoitteiden toimeenpanoon. Kokouksessa on myös mahdollisuus arvioida itäisen kumppanuuden tulevaisuutta ja strategista merkitystä laajemmin. Kaupan osalta EU:n prioriteetti on assosiaatiosopimuksiin sisältyvien vapaakauppaosuuksien (DCFTA, Deep and Comprehensive Free Trade Area) toimeenpano.

13(15) EU:n itäinen kumppanuus (IK; Eastern Partnership, EaP) on vuonna 2009 osana Euroopan naapuruuspolitiikkaa (ENP) käynnistetty politiikka, joka kattaa kuusi maata: Armenian, Azerbaidzhanin, Georgian, Moldovan, Ukrainan ja Valko-Venäjän. EU:n itäinen kumppanuus toimii ns. kahdella raiteella: kahdenvälisellä ja monenvälisellä. Kahdenvälinen raide tarkoittaa EU:n ja yksittäisten kumppanimaiden välistä yhteistyötä ja sopimusneuvotteluja, jotka ovat kumppanuuden ydin. Monenvälinen raide sisältää mm. hanketoimintaa, neljä temaattista yhteistyöohjelmaa ja eri sektoreille syntynyttä paneeli- ja seminaaritoimintaa. Kaupan osalta maiden keskinäinen eriytyminen on korostunut sopimusjärjestelyiden myötä. Ukraina, Moldova ja Georgia allekirjoittivat kesällä 2014 assosiaatiosopimukset EU:n kanssa. Sopimusten vapaakauppaosuuksien väliaikainen soveltaminen aloitettiin Georgian ja Moldovan osalta syksyllä 2014. EU:n komissio ja Ukraina lykkäsivät EU:n, Ukrainan ja Venäjän välillä käytyjen kolmikantaneuvottelujen seurauksena vapaakauppaosion väliaikaista toimeenpanoa 31.12.2015 asti. EU jatkaa Ukrainalle myönnettyjä yksipuolisia kauppaetuuksia tänä aikana. EU:n kauppasuhteiden painopiste sopimusmaiden kanssa tulee jatkossa olemaan sopimusten toimeenpanossa. Georgian ja Moldovan osalta sopimusten toimeenpano on edennyt verrattain hyvin. EU on säilyttänyt asemansa maiden tärkeimpänä kauppakumppanina. EU:n rooli on korostunut erityisesti Moldovan kaupassa Venäjän asettamien tuontirajoitusten ja Ukrainan kaupan vähentyessä. Armenia luopui assosiaatiosopimuksen tavoittelusta ja liittyi tammikuussa 2015 Euraasian talousliittoon. Vilnan itäisen kumppanuuden huippukokouksen yhteydessä annetussa julkilausumassa EU ja Armenia painottivat suhteiden kehittämisen tärkeyttä ja tarvetta kahdenvälisen sopimuspohjan uudelleentarkasteluun. EU on avoin yhteistyölle ja suhteita pyritään kehittämään Armenian talousliittovelvoitteet huomioon ottaen. EU:n ja Azerbaidzhanin vuonna 2010 aloitetut assosiaatiosopimusneuvottelut ovat pysähtyneet, ja Azerbaidzhan on ilmoittanut haluavansa assosiaation sijasta "strategista kumppanuutta". EU on tukenut teknisellä tasolla Azerbaidzhanin kauppaan liittyviä uudistuksia. Valko-Venäjän kanssa EU:lla ei ole sopimuspohjaa eikä Valko-Venäjä ole WTO:n jäsen. EU:n ja Valko-Venäjän kauppasuhteiden kehittäminen on ollut pitkään jäissä maan ihmisoikeustilanteen takia. EU:n ja Valko-Venäjän suhteissa on tapahtunut vuoden kuluessa varovaista myönteistä kehitystä, minkä odotetaan heijastuvan myös kauppasuhteisiin. Kaupan osalta suhteiden kehittäminen painottunee ensisijaisesti Valko-Venäjän WTO-jäsenyysneuvotteluihin. Itäisen kumppanuuden monenvälinen raide sisältää alueellista yhteistyötä, ja sen tarkoituksena on tukea ja täydentää kahdenvälisesti tehtävää toimintaa muun muassa hankkeilla ja seminaarityyppisellä verkostoitumisella. Monenväliseen työhön kuuluu kauppaa käsittelevä yhteistyöohjelma, jolla mm. pyritään auttamaan kumppanimaita kauppaa koskevissa uudistuksissa. Alun perin työn painopiste oli kumppanimaiden valmistamisessa vapaakauppasopimusneuvotteluihin. Vapaakauppasopimusten valmistuminen kolmen maan kanssa ja sitä myötä kuuden kumppanimaan korostunut keskinäinen eriytyminen on tuonut uusia haasteita monenväliseen työhön. Kumppanimaiden tarpeet ja edellytykset konkreettisen taloudellisen yhteistyön osalta vaihtelevat merkittävästi mistä syystä monenvälisen raiteen työ on viime aikoina keskittynyt yleisempiin talouteen liittyviin hankkeisiin. Keskeisin ulkoinen toimija itäisessä kumppanuudessa on Venäjä. Venäjä on kokenut assosiaatiosopimukset ja kumppanimaiden EU-lähentymisen jossakin määrin uhkana omille alueellisille intresseilleen. IK-maiden toivottaisiin liittyvän Euraasian talousliittoon. Kumppanimaista Valko-Venäjä ja Armenia ovat Euraasian talousliiton jäseniä. Armenia liittyi talousliittoon luovuttuaan edellisen itäisen kumppanuuden huippukokouksen (2013) kynnyksellä EU-assosiaatiosopimuksesta. Venäjä on ilmaissut huolen erityisesti EU:n ja Ukrainan välisen vapaakauppasopimuksen kielteisistä

14(15) vaikutuksista sen talouteen. Näitä huolia käsitellään EU:n, Ukrainan ja Venäjän välisissä kolmikantakeskusteluissa.

15(15) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Dohan kierros, kauppa ja ympäristö, kauppapolitiikka, UAN Ulkoasiainneuvosto, WTO, Yhdysvallat, itäinen kumppanuus UM EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PE, PLM, SM, STM, TEM, TPK, TULLI, VM, VNK, YM