TASEKIRJA 2015
Yritys- ja yhteisötunnus: 0172704-1 Postiosoite: Kuiluntie 5, 71800 Siilinjärvi Käyntiosoite: Kuiluntie 5, 71800 Siilinjärvi Kotipaikka: Siilinjärvi SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Sisällys Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015... 1 POP Pankki -ryhmä... 1 Pankin liiketoiminta... 1 Tulos... 2 Tase... 4 tilinpäätös... 6 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot... 6 Vakavaraisuuden hallinta... 7 Riskienhallinta... 9 Hallinto ja henkilöstö... 13 Yhteiskuntavastuu... 19 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat... 19 Liiketoiminnan kehitys vuonna 2016... 20 Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä... 20 Tunnuslukujen laskentakaavat... 21 Tilinpäätös... 22 Siilinjärven Osuuspankin tuloslaskelma... 22 Siilinjärven Osuuspankin tase... 23 Siilinjärven Osuuspankin rahoituslaskelma... 25 Siilinjärven Osuuspankin konsernituloslaskelma... 27 Siilinjärven Osuuspankin konsernitase... 28 Siilinjärven Osuuspankin konsernin rahoituslaskelma... 30 Liitetiedot... 31 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus... 51 Hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä... 51 Tilinpäätösmerkintä... 52 Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista... 53
1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015 Siilinjärven Osuuspankki on itsenäinen osuuspankki, joka on perustettu vuonna 1904. Vuosi 2015 oli pankin 111. toimintavuosi. Pankki toimii Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä lähes 18 000. Pankilla on yhteensä 7 konttoria, Siilinjärvellä, Siilinjärven Vuorelassa, Kuopiossa, Kuopion Männistössä, Nurmeksessa, Lieksassa sekä Iisalmessa. Pankki avasi vuoden 2015 aikana uuden toimipisteen Iisalmeen. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät verkkopankki- ja mobiilipankkipalveluita sekä palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2015 oli 95,5 prosenttia. Vuoden lopussa yli 8 400 pankin asiakkaalla oli verkkopankkisopimus. Siilinjärven Osuuspankki emoyhtiönä ja sen tytäryhtiö Kiinteistö Oy Pankkikeskus muodostavat konsernin. yhtiö omistaa 66,46 prosenttia tytäryhtiön osakkeista. yhtiön osuus konsernin tilikauden tuloksesta on 102,65 prosenttia ja taseesta 100,07 prosenttia. Tytäryhtiöllä ei ole merkittävää vaikutusta muodostettaessa kokonaiskäsitystä konsernin toiminnasta ja sen vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Siten hallituksen toimintakertomuksessa kuvataan pääosin pankin toimintoja. POP Pankki -ryhmä Siilinjärven Osuuspankki on paikallisesti ja alueellisesti toimiva osuuspankki, joka kuuluu POP Pankki -ryhmään. Osuuspankki on POP Pankkiliitto osk:n jäsen ja se kuuluu 31.12.2015 toimintansa aloittaneeseen POP Pankkien yhteenliittymään. POP Pankkien yhteenliittymän muodostavat 26 itsenäistä osuuspankkia, keskusyhteisö POP Pankkiliitto osk ja näiden konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset. POP Pankkiliitto toimii POP Pankki -ryhmän ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. POP Pankkien yhteenliittymä on laissa talletuspankkien yhteenliittymästä tarkoitettu yhteenliittymä, jonka keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Yhteenliittymän jäsenluottolaitosten vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. POP Pankki -ryhmään kuuluvat myös POP Holding Oy, Suomen Vahinkovakuutus Oy ja POP Pankkien vakuusrahasto, jotka eivät ole keskinäisen vastuun piirissä. Pankin liiketoiminta Siilinjärven Osuuspankin liiketoiminnan kasvu ja tuloskehitys jatkuivat odotusten mukaisesti tilikauden aikana. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti parantamaan kannattavuuttaan. Siilinjärven Osuuspankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittäen yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n myöntämistä kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2015 lopussa oli 18 495 tuhatta euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei enää katsauskaudella ole myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. POP Pankit, Aktia Pankki ja säästöpankit ovat sopineet vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen jälleenrahoitusta koskevan yhteistyön päättämisestä. Osuuspankilla oli 2014 välitettyjen
2 luottojen määrään sidottu jälleenrahoitusvelvoite, joka toteutettiin pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Jälleenrahoitusvelvoitetta ei ole 31.12.2015. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat yhteistyökumppaneiden, mm. Aktia Rahastoyhtiö Oy:n sijoitusrahastot sekä Optium Oy. Arvopaperipalveluissa yhteistyökumppanina on Nordnet Bank Ab Suomen sivuliike. Varainhoidossa olevien varojen määrä oli vuoden vaihteessa 0 tuhatta euroa. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa Aktia Henkivakuutus Oy. Yhteistyön tarkoituksena on turvata kilpailukykyiset eläke- ja säästövakuutuspalvelut POP Pankkien asiakkaille. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä 34 479 tuhatta euroa. POP Pankkien keskusluottolaitoksena toimii POP Pankkiliiton omistama Bonum Pankki Oy. POP Pankkien asiakkaiden maksuliike siirrettiin helmikuussa 2015 Bonum Pankin välitettäväksi ja toukokuussa 2015 POP Pankkien asiakkaiden Visa-korttien liikkeelle lasku ja hallinnointi siirtyi Bonum Pankille. Osuuspankin osuuskunnan kokous päätti 24.2 2015 muuttaa sääntöjään ja liittyä laissa talletuspankkien yhteenliittymästä tarkoitettuun POP Pankkien yhteenliittymään, jonka keskusyhteisön POP Pankkiliiton jäsen osuuspankki on. Finanssivalvonta myönsi POP Pankkiliitto osk:lle talletuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisön toimiluvan 14.12.2015 ja POP Pankkien yhteenliittymä aloitti toimintansa 31.12.2015. Tulos Siilinjärven Osuuspankin liikevoitto oli 2 238 tuhatta euroa (2 143 tuhatta euroa vuonna 2014). Liikevoitto kasvoi edellisestä vuodesta 4,4 prosenttia. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,8 prosenttia (0,8). Liiketuloksen hyvä kehitys johtui tuloksekkaasta sijoitustoiminnasta. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 66,6 prosenttia (66,9). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/2015 01-12/2014 Muutos-% *) 01-12/2013 Muutos-% **) Korkokate 4 098 4 221-2,9 4 437-4,9 Nettopalkkiotuotot 2 283 2 375-3,9 2 289 3,7 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 0 0 9 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 1 115 576 335 71,8 Muut tuotot 267 181 47,6 206-12,4 Tuotot yhteensä 7 763 7 353 5,6 7 276 1,1 Henkilöstökulut -2 165-2 046 5,8-2 005 2,0 Muut hallintokulut -2 034-1 918 6,0-1 960-2,1 Muut kulut -968-953 1,6-977 -2,4 Kulut yhteensä -5 167-4 918 5,1-4 942-0,5 Kulu-tuotto suhde 66,56 66,88 67,92 Arvonalentumistappiot luotoista -357-292 22,5-154 89,1 Liikevoitto 2 238 2 143 4,4 2 180-1,7 Tilikauden voitto 1 715 1 799-4,7 1 221 47,3 *) Muutos 2015-2014 **) Muutos 2014-2013
3 Pankin korkokatteeksi muodostui 4 098 tuhatta euroa (4 221). Korkokate pieneni 123 tuhannella eurolla edelliseen tilikauteen verrattuna. Vuonna 2015 ei ollut korkokatetta vahvistavia suojaavia korkojohdannaisia. Vuoden 2014 korkokatteessa oli suojaavista korkojohdannaisista saatuja korkoja 153 tuhatta euroa. Korkotuottojen määrä oli 5 519 tuhatta euroa (5 645), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 126 tuhatta euroa. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat 1 421 tuhatta euroa (1 424). Korkokulut vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 3 tuhatta euroa eli 0,2 prosenttia. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Nettopalkkiotuotot olivat 2 283 tuhatta euroa (2 375). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 2 568 tuhatta euroa (2 679) ja palkkiokulujen 285 tuhatta euroa (304). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 338 tuhatta euroa (310), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat -8 tuhatta euroa (5) ja muista välitetyistä tuotteista 346 tuhatta euroa (305). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 792 tuhatta euroa (786), palkkiot maksuliikenteestä 1 093 tuhatta euroa (1 199), palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 197 tuhatta euroa (219). Palkkiotuottojen alenemiseen vaikutti maksukorttien liikkeellelaskun siirtyminen Bonum Pankki Oy:lle kesäkuussa 2015. Palkkiokulut pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna 6,2 prosenttia. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 1 115 tuhatta euroa (576). Tästä myyntivoitot- ja tappiot olivat 1 186 tuhatta euroa (576). Erään sisältyy myös käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirrettyjä arvonalentumistappioita -71 tuhatta euroa (0). Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 267 tuhatta euroa (181). Saadut osingot olivat 36 tuhatta euroa (57), jossa vähennystä edellisvuoteen oli 21 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 60 tuhatta euroa (58). Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 160,1 prosentilla 170 tuhanteen euroon (65). Liiketoiminnan tuottoja kasvatti talletussuojarahaston kannatusmaksun palautus, joka johtui talletussuojajärjestelmän uudistuksesta. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 2 165 tuhatta euroa (2 046), mikä oli 119 tuhatta euroa eli 5,8 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulujen kasvu johtui perustetun Iisalmen konttoriin palkatusta henkilöstöstä sekä Nurmeksen konttorin henkilöstövahvuuden kasvattamisesta. Muut hallintokulut kasvoivat 6,0 prosenttia, 2 034 tuhanteen euroon (1 918). Kulujen nousu johtui Iisalmen konttorin perustamisesta aiheutuneista kuluista sekä lisääntyneestä markkinoinnista. Muut kulut, 968 tuhatta euroa (953), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 233 tuhatta euroa (145). Liiketoiminnan muut kulut pienenivät 8,9 prosenttia, 736 tuhanteen euroon (808). Kulujen vähentyminen johtui pankkiveron poistumisesta. Poistojen lisääntyminen aiheutui pääkonttoriin tehdystä mittavasta remontista. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 357 tuhatta euroa (292), jossa kasvua edellisvuodesta oli 66 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 410 tuhatta euroa (378). Arvonalentumisten peruutuksia kirjattiin 6 tuhatta euroa (0) ja palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 46 tuhatta euroa (86). Arvonalentumistappiot sisältävät saamiskohtaisia arvonalentumisia 220 tuhatta euroa ja saamisryhmäkohtaisia arvonalentumisia 138 tuhatta euroa. Saamisryhmäkohtaiset arvonalentumiset kirjattiin POP Pankki-ryhmän keskusyhteisön ohjeistuksen mukaisesti yhtenäisin periaattein POP Pankki-ryhmässä.
4 Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2015 aikana 6,2 prosenttia ja oli vuoden lopussa 283 828 tuhatta euroa (267 339). Taseessa olevien luottojen määrä oli 203 035 tuhatta euroa. Talletusten määrä oli 237 484 tuhatta euroa. Siilinjärven Osuuspankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos-% **) 31.12.2013 Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 203 035 199 026 2,0 193 275 3,0 Luotot 203 035 199 026 2,0 193 275 3,0 Sijoitukset 78 323 66 060 18,6 60 889 8,5 Saamiset luottolaitoksilta 28 441 28 565-0,4 29 670-3,7 Saamistodistukset 21 721 17 269 25,8 14 497 19,1 Osakkeet ja osuudet 23 094 15 920 45,1 12 487 27,5 Kiinteistöt 5 067 4 307 17,6 4 236 1,7 Yleisön talletukset *) 237 484 222 360 6,8 213 521 4,1 Velat luottolaitoksille 1 017 9 15-43,6 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 4 580 4 573 0,2 4 566 0,2 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat *) 4 580 4 573 0,2 4 566 0,2 Oma pääoma 27 920 28 567-2,3 26 730 6,9 Tilinpäätössiirtojen kertymä 8 426 8 334 1,1 8 476-1,7 ROA % 0,6 0,7 0,7 ROE % 5,1 5,0 5,1 Omavaraisuusaste 12,2 13,2 12,9 Vakavaraisuussuhde 20,82 % 24,23 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos 2015-2014 ***) Muutos 2014-2013 Luotonanto Siilinjärven Osuuspankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 221 530 tuhatta euroa (223 261). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 203 035 tuhatta euroa (199 026) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 18 495 tuhatta euroa (24 236). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 501 tuhatta euroa (609). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 54 255 tuhatta euroa. Luotonannon nettovähennys oli 1 731 tuhatta euroa eli 0,8 prosenttia. Luotonannon kehitykseen vaikutti yleinen taloudellinen kehitys. Pankki ei myöskään tarjonnut laajamittaisesti asiakkailleen lyhennysvapaita kuukausia. Matalasta korkotasosta johtuen luottojen maturiteetti on lyhentynyt. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat 1 587 tuhatta euroa (1 856) eli 268 tuhatta euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,8 prosenttia (0,9) pankin tasees-
5 sa olevien luottojen ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä ja 0,7 prosenttia (0,8) kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 2 384 tuhatta euroa (4 741) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden POP pankkien puolesta Bonum Pankki Oy:lle (aiemmin Aktia Pankki Oyj:lle) liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 5 158 tuhatta euroa (8 434) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.7. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 28 441 tuhatta euroa (28 565). Määrä oli 124 tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 21 721 tuhatta euroa (17 269), mikä on 25,8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä 23 094 tuhatta euroa (15 920). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 5 476 tuhatta euroa (5 282) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus 17 619 tuhatta euroa (10 638). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 5 067 tuhatta euroa (4 307). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 3 241 tuhatta euroa (2 462) ja sijoituskiinteistöjen arvo 1 825 tuhatta euroa (1 845). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.7. Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 937 tuhannella eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 237 484 tuhatta euroa (222 360). Talletukset kasvoivat vuoden aikana 15 124 tuhatta euroa eli 6,8 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana 8 016 tuhatta euroa eli 5,9 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli 143 136 tuhatta euroa (135 120). Sijoittamisja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli 7 109 tuhatta euroa eli 8,1 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa 94 349 tuhatta euroa (87 240). Muutokseen vaikutti rahoitusmarkkinassa oleva ylilikvidi tilanne.
6 Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista. Velat luottolaitoksille olivat 1 017 tuhatta euroa (9). Pankki ei laskenut vuoden aikana liikkeeseen uusia velkakirjalainoja. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 4 580 tuhatta euroa (4 573). Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 27 920 tuhatta euroa (28 567). Vähennystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 648 tuhatta euroa. Oman pääoman pieneneminen johtui siitä, että omiin pääomiin laskettavien lisäosuuksien määrä pieneni edelleen 10 % uuden vakavaraisuuslaskennan mukaisesti. Myöskään vuoden 2015 voittovaroja ei voida lukea voittovaroihin ilman Finanssivalvonnan erillistä lupaa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 134 tuhatta euroa (798). Määrä koostui myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta 134 tuhatta euroa (798). Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli 8 426 tuhatta euroa (8 334), josta luottotappiovaraus oli 8 426 tuhatta euroa (8 334). Vuonna 2015 luottotappiovarausta kasvatettiin 92 tuhatta euroa (purettiin -142 tuhatta euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,4 prosenttia saamisista. Varauksesta 1 508 tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. tilinpäätös Siilinjärven Osuuspankki muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen 66,46 %:sti omistama Kiinteistö Oy Siilinjärven Pankkikeskus. Pankin tytäryhtiö Kiinteistö Oy Siilinjärven Kassala on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska se on luottolaitoslain 12 luvun 10 :ssä tarkoitettu pieni tytäryhtiö. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. n liikevoitoksi muodostui 2 121 tuhatta euroa (2 031) ja tilikauden tulokseksi 1 671 tuhatta euroa (1 573). tase oli 283 637 tuhatta euroa (267 044). n oma pääoma ja vähemmistön osuus pääomasta oli 34 472 tuhatta euroa (34 961). n emoyhtiön saamiset tytäryhtiöiltä olivat tilinpäätöshetkellä 0 tuhatta euroa (0). Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Siilinjärven Osuuspankki kuuluu jäsenenä POP Pankkien vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on POP Pankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton, eikä se ole tehnyt toimintansa aikana tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 12,9 milj. euroa (13,0). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Rahaston hallitus on päättänyt ryhtyä valmistelemaan vakuusrahaston purkamista perustuen vakuusrahaston ja sen jäsenpankkien 18.12.2014 tekemään sopimukseen. POP Pankkien yhteenliittymän aloitettua toimintansa jäsenpankeilla ei ole tarvetta erilliselle vakuusrahastolle. Vakuusrahaston valtuuskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä rahaston purkamisesta.
7 Osuuspankki on talletussuojarahaston jäsen. Uusi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2015. Samalla Suomeen perustettiin uusi rahoitusvakausvirasto hoitamaan sekä kriisinratkaisutehtäviä että talletussuojaa. Virastolla on laajat toimivaltuudet taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneiden pankkien kriisinratkaisussa. Viraston tehtävänä on lisäksi hallinnoida perustettavaa rahoitusvakausrahastoa. Rahoitusvakausrahasto muodostuu vakausmaksuin kartutettavasta kriisinratkaisurahastosta ja talletussuojamaksuin kartutettavasta uudesta talletussuojarahastosta. Virasto kerää suomalaisilta pankeilta sekä talletussuojamaksuja että vakausmaksuja. Vanha talletussuojarahasto, jonka jäsen osuuspankki on, huolehtii jäsenpankeilleen määrättävistä talletussuojamaksuista siinä suhteessa kuin kukin jäsenpankki on vuosien kuluessa kartuttanut vanhaa talletussuojarahastoa. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 122 tuhatta euroa. POP Pankki -ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään jatkossa talletussuojan osalta yhtenä pankkina. POP Pankki -ryhmän talletuspankkeja ovat POP Pankit ja Bonum Pankki Oy. Siilinjärven Osuuspankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Myös sijoittajien korvausrahaston osalta POP Pankki - ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään jatkossa yhtenä pankkina. Vakavaraisuuden hallinta Siilinjärven Osuuspankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Osuuspankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Siilinjärven Osuuspankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Siilinjärven Osuuspankin omat varat (TC) yhteensä olivat 27 698 tuhatta euroa (29 009), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli 11 846 tuhatta euroa (11 149). Ensisijainen pääoma (T1) oli 27 604 tuhatta euroa, josta ydinpääoman (CET1) osuus oli 26 976 tuhatta euroa ja ensisijaisten lisäpääomien (AT1) osuus oli 628 tuhatta euroa. Toissijainen pääoma (T2) oli 94 tuhatta euroa. EU:n vakavaraisuusasetus N:o 575/2013 ei tunnista Siilinjärven Osuuspankin liikkeeseen laskemia lisäosuuksia säätelyn määrittelemiksi pääomainstrumentiksi, joten lisäosuus ei ole sään-
8 telyn mukaan jäsenluottolaitoksen omien varojen erä. Vakavaraisuusasetusta sovelletaan 1.1.2014 alkaen, mutta lisäosuuksia koskevien siirtymäsäännösten osalta soveltaminen muuttuu asteittain niin, että lisäosuudet vähenevät asteittain ja poistuvat kokonaisuudessaan pankin omista varoista vuonna 2022. Siilinjärven Osuuspankin omiin varoihin sisältyi 31.12.2015 siirtymäsäädöksen piirissä käsiteltäviä lisäosuuksia 2.992.400,00 euroa. Siilinjärven Osuuspankki voi laskea liikkeelle korvaavia pääomainstrumentteja POP Osuuksia. Siilinjärven Osuuspankki on laskenut liikkeelle POP Osuuksia 314.500,00 euroa. Siilinjärven Osuuspankin vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla, vaikka pankin vakavaraisuussuhde laski 2,11 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 18,71 prosenttia. Ensisijaisen pääoman (T1) suhde riskipainotettuihin eriin oli 18,64 % (20,23 %). Pankin konsernin vakavaraisuussuhde oli 17,66 % (19,62 %). Vuosien vertailtavuuteen vaikuttaa se, että vuonna 2014 vakavaraisuuteen on luettu vuoden 2014 voittovarat. Vuoden 2015 vakavaraisuuteen ei ole haettu erikseen lupaa lukea vuoden 2015 voittovaroja vakavaraisuuteen. POP Pankki -ryhmä julkistaa nk. Pilari III -vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. POP Pankki - ryhmän tilinpäätös on saatavissa keskusyhteisön toimitiloista osoitteesta Hevosenkenkä 3, 02600 Espoo tai sähköisesti osoitteessa www.poppankki.fi. Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Omat varat 2015 2014 2015 2014 Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 32 389 31 275 30 908 29 702 Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -5 413-3 564-5 507-3 712 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 26 976 27 712 25 401 25 990 Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 628 487 628 487 Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0 0 0 0 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) 628 487 628 487 Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 27 604 28 199 26 030 26 478 Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 189 97 189 97 Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -95 713-100 704 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 94 810 88 801 Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 27 698 29 009 26 118 27 279 Riskipainotetut erät yhteensä 148 071 139 358 147 913 139 057 josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus 133 064 123 260 132 731 122 808 josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 0 0 0 0 josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) 1 848 2 950 1 848 2 950 josta operatiivisen riskin osuus 13 158 13 148 13 335 13 299 Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 18,22 % 19,89 % 17,17 % 18,69 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 18,64 % 20,23 % 17,60 % 19,04 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 18,71 % 20,82 % 17,66 % 19,62 % Vähimmäisomavaraisuusaste 2015 2014 2015 2014 Ensijainen pääoma (T1) 26 976 28 564 25 401 26 842 Vastuut yhteensä 283 879 274 952 283 407 276 866 Vähimmäisomavaraisuusaste, % 9,50 % 10,39 % 8,96 % 9,70 %
9 Siilinjärven Osuuspankin vakavaraisuuden kehitykseen vaikutti lisääntynyt likviditeetti, jota sijoitettiin korkorahastoihin sekä joukkovelkakirjoihin. Pankki ei ole hakenut lupaa lukea vuoden 2015 voittovaroja tilinpäätöshetken vakavaraisuuteen. Mikäli voittovarat luettaisiin vakavaraisuuteen edellisen vuoden tapaan, olisi pankin vakavaraisuus 19,88 %. Osuuspankin vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi 1.1.2015 otetaan käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Finanssivalvonnan johtokunta ei ole asettanut muuttuvaa lisäpääomavaadetta vuonna 2015 kotimaisille saamisille, joista pankin saamiset pääasiallisesti muodostuvat. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkaa 60 %:n tasolla 1.10.2015, josta se nousee asteittain 100 %:n tasolle 1.1.2018 mennessä. EU päättää pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuusasteen sitovuudesta ja sisällöstä seurantajakson jälkeen. Tämänhetkisen tiedon perusteella ne tulevat sitoviksi vaatimuksiksi aikaisintaan vuonna 2018. Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Siilinjärven Osuuspankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Riskienhallinnan ja compliancen järjestelyt Pankissa on toteutettu compliance-toiminto suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Ylimmän hallintoelimen jäsenten valinnassa noudatettava monipuolisuuteen tähtäävä toimintamalli ja sen tavoitteet ja päämäärät
10 Pankin ohjeistuksessa on korostettu hallituksen monipuolisuuden merkitystä. Monipuolisuustavoitteeseen pyritään vuosittaisen hallituksen itsearvioinnin avulla. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maatilayritykset sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista yksityisasiakkaiden osuus on 79 % (80 %) ja yritysten osuus on 8 % (9 %). Maatilayrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 12 % (11 %). Valtaosa, 75 % (74 %) luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan ja 20 % (20 %) muuta kiinteistökiinnitystä vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu pankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johtoryhmälle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa 10 suurinta asiakaskokonaisuutta ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman rajan 10 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä.
11 Siilinjärven Osuuspankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli 16 400 tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 95 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 7,4 % (8,9 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2015 aikana pankin rahoitusasema pysyi hyvänä. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Korkoriskin mittaamisessa käytetään gap-analyysia. Herkkyysanalyysi mittaa yhden prosenttiyksikön korkotason muutoksen vaikutusta vuotuiseen korkokatteeseen. Näin laskettu pankin korkoriski oli 31.12.2015 +/-19,77 prosenttia vuoden 2015 korkokatteesta. Pankin korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli 31.12.2015 +/- 2,30 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta (shokki) ja 0,84 prosenttia 12 kk korkokatteesta (ramppi), jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti +/- 2,30 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta (shokki) ja +/- 1,66 prosenttia 12 kk korkokatteesta (ramppi). Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Johdannaissopimukset Pankilla ei ole suojaavia korkojohdannaisia. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyy realisoitumattomia arvomuutoksia käyvän arvon rahastoon, määrältään 134 tuhatta euroa (798), josta myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos 134 tuhatta euroa (798). Arvopapereiden rea-
12 lisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 63 tuhatta euroa (798) mikä on 0,23 % (2,7 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisi luottolaitoslain asettaman rajan 10 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). tai Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisi luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu pääosin kauppahintamenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.7 (pois lukien aineettomiin hyödykkeisiin kirjatut aktivoinnit). Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä 3 270 tuhatta euroa (2 462). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma väheni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 1 835 (1 845) tuhatta euroa, mikä on 1 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin koko sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto on 3,30 prosenttia (3,16). Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä.
13 Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot vuosittain. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. Hallinto ja henkilöstö Pankin jäsenmäärä oli 31.12.2015 2 899 jäsentä (2 749 vuonna 2014). Osuuskunnan kokouksia pidettiin kaksi. Ylimääräisessä osuuskunnan kokouksessa päätettiin liittymisestä POP Pankki -ryhmän yhteenliittymään ja kyseisen yhteenliittymän keskusyhteisöön sekä pankin sääntöjen muuttamisesta. Varsinaisessa osuuskuntakokouksessa vahvistettiin vuoden 2014 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus pankin hallituksen jäsenille, hallintoneuvoston jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin voitonjakokelpoisista varoista 19 616 337,55 euroa päätettiin maksaa korkoa lisäosuuspääomalle 74 770,24 euroa ja pankin vapaaseen omaan pääomaan siirrettiin 1 724 419,64 euroa. Hallintoneuvoston jäsenten lukumääräksi vahvistettiin 26 jäsentä. Osuuskuntakokous valitsi hallintoneuvoston uudeksi jäseneksi lääkintävahtimestari Paavo Rautiaisen. Erovuoroisista hallintoneuvoston jäsenistä valittiin uudelleen Kokkonen Matti, Korhonen Tarja, Kuvaja Heli, Pietikäinen Urpo, Villman Kirsti ja Virkkunen Kari. Pankin tilintarkastajaksi valittiin tilinhoitajayhteisö KPMG Oy Ab ja vastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Johanna Gråsten. Pankin hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Urpo Pietikäinen ja varapuheenjohtajana Tuula Parkkonen-Suhonen. Hallintoneuvosto kokoontui kolme kertaa. Hallintoneuvosto puolsi yksimielisesti pankin sääntöjen muuttamista siten, että pankki kuuluu POP Pankkien yhteenliittymään.
14 Erovuorossa olleet hallituksen jäsenet Mauri Säisä ja Pauli Karppinen valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi. Siilinjärven Osuuspankin hallitukseen kuuluu viisi jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Pekka Takkinen ja varapuheenjohtajana Ari Voutilainen. Toimitusjohtajana on toiminut Soile Pusa ja toimitusjohtajan sijaisena Sanna Voutilainen. Hallitus kokoontui vuoden aikana 15 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: Karppinen Pauli Lappalainen Anna Säisä Mauri Takkinen Pekka Voutilainen Ari mielisairaanhoitaja maanviljelijä, MMM, agronomi metsätalousinsinööri talousjohtaja johtaja Hallintoneuvoston jäsenet: Alatalo Matti toimitusjohtaja, 29.4.2015 saakka Hartikainen Matti maanviljelijä Huovinen Matti maanviljelijä Jauhiainen Ritva työsuojeluvaltuutettu Juntunen Tuomas yrittäjä Kantanen Kati peruspalveluiden tulosaluejohtaja Kokkonen Hannu ylikonstaapeli Kokkonen Janne maatalousyrittäjä Kokkonen Matti maanviljelijä Koljonen-Hietala Kirsi erikoissairaanhoitaja Korhonen Tarja isännöitsijä Kuvaja Heli yrittäjä Markkanen Eija yrittäjä, 29.4.2015 saakka Miettinen Ari maanviljelijä, 29.4.2015 saakka Miettinen Ilkka erikoistutkija Miettinen Pekka verkostopäällikkö Parkkonen-Suhonen Tuula yritysneuvoja Pietikäinen Urpo diplomi-insinööri Pitkänen Marjaana yrittäjä Ramsay-Hilander Johanna vastaava työterveyshoitaja Rasi Hannu yrittäjä Rautiainen Paavo lääkintävahtimestari, 29.4.2015 alkaen Räsänen Kari maalari Savander Lauri johtava veroasiantuntija Savolainen Pentti maanviljelijä, 29.4.2015 saakka Seppälä Tuomo maanviljelijä Snellman Seppo maanviljelijä Venäläinen Ilja KTM Villman Kirsti projektipäällikkö Virkkunen Kari yrittäjä Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 48 (43) henkilöä, joista kokoaikaisia oli 43 (41) ja osaaikaisia 5 (2) henkilöä. Henkilöstömäärää kasvatti uuden konttorin perustaminen Iisalmeen. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 43 (44) vuotta. Vuoden aikana yksi henkilö oli opintovapaalla.
15 Pankin tilintarkastajana on tilinhoitajayhteisö KPMG Oy Ab ja vastuullisena tarkastajana on toiminut KHT Johanna Gråsten. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen. Sisäisenä tarkastajana on toiminut Audit Partners Oy ja vastuullisena tarkastajana KTM Kristiina Lehtola. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Pankin toimintoja ohjaavat osuuskuntakokouksen päättämät säännöt. Osuuskuntakokous päättää pankin voitonjaosta ja valitsee hallintoneuvoston jäsenet. Hallintoneuvosto valitsee pankille hallituksen ja toimitusjohtajan. Hallintoneuvoston keskeinen tehtävä on valvoa pankin toimintaa. Tilinpäätöksestä hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon. Valvontatehtäväänsä hallintoneuvosto toteuttaa valitsemalla tarkastustoimikunnan, jonka tehtävänä on pankin hallinnon valvominen hallintoneuvoston vahvistaman yleisohjeen mukaisesti. Tarkastustoimikunta kuulee pankin tilintarkastajaa ja sisäistä tarkastusta. Tarkastustoimikunnan laatima kertomus tarkastushavainnoistaan ja pankin hallinnosta käsitellään ainakin kerran vuodessa hallintoneuvoston kokouksessa. Osuuspankkia edustaa ja sen toimintaa johtaa hallitus, joka päättää pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista. Hallituksen työskentely perustuu pankin sääntöihin ja vahvistettuihin ohjeisiin. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Palkitsemisjärjestelmän määrittelyssä käytetty päätöksentekoprosessi Pankin hallitus vastaa palkitsemisasioista. Pankilla ei ole palkitsemisjärjestelmän hallinnointia varten hallituksen nimeämää ja sen jäsenistä koostuvaa palkitsemisvaliokuntaa. Sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi pankin liiketoiminnan suppeuden vuoksi. Pankin hallitus valvoo palkitsemisjärjestelmän noudattamista sekä arvioi säännöllisesti sen toimivuutta. Pankin sisäinen, liiketoiminnasta riippumaton valvontatoimi todentaa vähintään kerran vuodessa, onko pankin hallituksen hyväksymää palkitsemisjärjestelmää noudatettu. Valvojana toimii sisäinen tarkastaja Kristiina Lehtola. Valvontatoiminnoissa työskentelevän henkilön palkkio ei ole riippuvainen sen liiketoiminnan tuloksesta, jota hän valvoo. Palkitsemisen ja tuloksen välinen suhde Palkitsemisjärjestelmä on pankin liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukainen ja se vastaa pankin pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmä on sopusoinnussa pankin hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan ja riskinkantokyvyn kanssa ja edistää sitä.
16 Suoritusten arvioinnissa käytetyt perusteet ja riskiperusteiset palkkioiden määrän muutokset, lykkäämiskäytänteet ja palkkioiden maksamisperusteet Pankissa kenenkään palkkionsaajan muuttuva palkkio ei voi ylittää 50.000 euroa yhden vuoden ansaintajaksolta. Tämä tarkoittaa sitä, että palkkionsaajalle maksettavan muuttuvan palkkion osan maksamista ei tarvitse lykätä, vaan se voidaan maksaa kerralla. Pankki voi päättää muuttuvien palkkioiden maksamatta jättämisestä joko kokonaan tai osittain siinä tapauksessa, että pankin tulos on alle 0,6 % pankin taseen vuosikeskiarvosta tai vakavaraisuus on heikentynyt alle 15 %:n. Palkkionsaajalle maksettavan erorahan ja muun vastaavan korvauksen, joka maksetaan, jos palvelussuhde päättyy ennenaikaisesti, maksamisessa otetaan huomioon edellä mainitut periaatteet ja maksamisperusteet laaditaan siten, ettei korvaus johda epäonnistuneen suorituksen palkitsemiseen. Palkkioiden kiinteiden ja muuttuvien osien suhde Pankin palkitsemisjärjestelmässä muuttuvat palkkiot voivat olla enintään 100 % kiinteästä vuosipalkasta. Muuttuvien palkkioiden ja muiden luontoisetujen määrittämisessä sovellettavat keskeiset parametrit ja perusteet Pankin muuttuviin palkkioihin sovelletaan seuraavia periaatteita: 1. Palkkio perustuu kokonaisarviointiin palkkionsaajan ja asianomaisen liiketoimintayksikön suorituksesta sekä pankin kokonaistuloksesta ja sen kehittymisestä. Suoritusta arvioitaessa huomioidaan taloudelliset ja muut tekijät sekä se miten suoritus tai tulos on toteutunut pitkällä aikavälillä. 2. Palkkion määrässä otetaan huomioon muun ohella arviointihetkellä tiedossa olevat riskit, pääomakustannukset ja tarpeellinen maksuvalmius. 3. Pankki voi sitoutua ehdottomaan palkkion maksamiseen ainoastaan erityisen painavista syistä ja edellyttäen, että luvattu palkkio kohdistuu ainoastaan palkkionsaajan palvelussuhteen ensimmäiseen vuoteen. Yhteenlasketut palkitsemista koskevat tiedot toimivan johdon ja niiden henkilöstön jäsenten osalta, joiden toiminnalla on merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin Pankissa pidetään luetteloa seuraavista henkilöistä ja heille maksetuista palkkioista: 1. Toimitusjohtaja ja henkilöt, jotka toimitusjohtajan lisäksi tosiasiallisesti osallistuvat yrityksen toiminnan johtamiseen, 2. Muu henkilö, jonka toiminnalla on olennainen vaikutus yrityksen riskiasemaan, 3. Henkilö, joka työskentelee liiketoiminnoista riippumattomissa yrityksen sisäisissä valvontatoiminnoissa, 4. Muu henkilö, jonka palkkioiden kokonaismäärä ei merkittävästi poikkea 1 ja 2 kohdissa tarkoitetulle henkilölle määräytyvän palkkion kokonaismäärästä Näiden henkilöiden muuttuvat palkkiot ovat 5 774,58 euroa 2,12 % heidän kiinteästä vuosipalkastaan. Palkkioiden saajien määrä Palkkioiden saajien määrä oli 4.