LAPUAN OSUUSPANKKI TASEKIRJA 2015

Transkriptio

1 LAPUAN OSUUSPANKKI TASEKIRJA 2015 Yritys- ja yhteisötunnus: Postiosoite: Kauppakatu 4 C, Lapua Käyntiosoite: Kauppakatu 4 C, Lapua Kotipaikka: Lapua

2 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta POP Pankki -ryhmä... 1 Pankin liiketoiminta... 1 Tulos... 2 Tase... 4 tilinpäätös... 6 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot... 7 Vakavaraisuuden hallinta... 7 Riskienhallinta... 9 Hallinto ja henkilöstö Yhteiskuntavastuu Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Liiketoiminnan kehitys vuonna Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Tunnuslukujen laskentakaavat Tilinpäätös Lapuan Osuuspankin tuloslaskelma Lapuan Osuuspankin tase Lapuan Osuuspankin rahoituslaskelma Lapuan Osuuspankin konsernituloslaskelma Lapuan Osuuspankin konsernitase Lapuan Osuuspankin konsernin rahoituslaskelma Liitetiedot Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä Tilinpäätösmerkintä Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista... 52

3 1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Lapuan Osuuspankki on itsenäinen osuuspankki, joka on perustettu vuonna Vuosi 2015 oli pankin 111. toimintavuosi. Pankki toimii Lapuan ja Seinäjoen kaupunkien alueella. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä lähes Pankilla on yhteensä 3 konttoria. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät verkkopankki- ja mobiilipankkipalveluita sekä palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2015 oli 95,2 prosenttia. Vuoden lopussa lähes pankin asiakkaalla oli verkkopankkipankkisopimus. Lapuan Osuuspankki emoyhtiönä ja sen tytäryhtiö Kiinteistö Oy Riihikuiva, Kiinteistö Oy Lapuan Sampola ja Kiinteistö Oy Lapuan Jokiranta muodostavat konsernin. yhtiö omistaa 82,7 prosenttia Kiinteistö Oy Riihikuivan, 51,8 prosenttia Kiinteistö Oy Lapuan Sampolan ja 47,4 prosenttia Kiinteistö Oy Lapuan Jokirannan osakkeista. yhtiön osuus konsernin tilikauden tuloksesta on 147,2 prosenttia ja taseesta 100,1 prosenttia. Tytäryhtiöllä ei ole merkittävää vaikutusta muodostettaessa kokonaiskäsitystä konsernin toiminnasta ja sen vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Siten hallituksen toimintakertomuksessa kuvataan pääosin pankin toimintoja. POP Pankki -ryhmä Lapuan Osuuspankki on paikallisesti ja alueellisesti toimiva osuuspankki, joka kuuluu POP Pankki -ryhmään. Osuuspankki on POP Pankkiliitto osk:n jäsen ja se kuuluu toimintansa aloittaneeseen POP Pankkien yhteenliittymään. POP Pankkien yhteenliittymän muodostavat 26 itsenäistä osuuspankkia, keskusyhteisö POP Pankkiliitto osk ja näiden konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset. POP Pankkiliitto toimii POP Pankki -ryhmän ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. POP Pankkien yhteenliittymä on laissa talletuspankkien yhteenliittymästä tarkoitettu yhteenliittymä, jonka keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Yhteenliittymän jäsenluottolaitosten vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. POP Pankki -ryhmään kuuluvat myös POP Holding Oy, Suomen Vahinkovakuutus Oy ja POP Pankkien vakuusrahasto, jotka eivät ole keskinäisen vastuun piirissä. Pankin liiketoiminta Lapuan Osuuspankin liiketoiminnan kasvu ja tulos saavuttivat pankin liiketoimintasuunnitelmassaan tilikaudelle asettamat tavoitteet. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti lähinnä turvaamaan pankin nykyisen asiakaskunnan rahoitus- ja muut pankkipalvelutarpeet sekä varautumaan toimintaympäristön muutoksiin, jotka aiheutuvat pankkeja koskevan sääntelyn kiristymisestä. Lapuan Osuuspankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittäen yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat mm. Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n myöntämistä kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2015 lopussa oli tuhatta euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei enää katsauskaudella ole myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista

4 2 taseista. POP Pankit, Aktia Pankki ja säästöpankit ovat sopineet vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen jälleenrahoitusta koskevan yhteistyön päättämisestä. Osuuspankilla oli 2014 välitettyjen luottojen määrään sidottu jälleenrahoitusvelvoite, joka toteutettiin pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Jälleenrahoitusvelvoitetta ei ole Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat yhteistyökumppaneiden, mm. Aktia Rahastoyhtiö Oy:n sijoitusrahastot. Arvopaperipalveluissa yhteistyökumppanina on Nordnet Bank Ab Suomen sivuliike. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa Aktia Henkivakuutus Oy. Yhteistyön tarkoituksena on turvata kilpailukykyiset eläke- ja säästövakuutuspalvelut POP Pankkien asiakkaille. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä tuhatta euroa. POP Pankkien keskusluottolaitoksena toimii POP Pankkiliiton omistama Bonum Pankki Oy. POP Pankkien asiakkaiden maksuliike siirrettiin helmikuussa 2015 Bonum Pankin välitettäväksi ja toukokuussa 2015 POP Pankkien asiakkaiden Visa-korttien liikkeelle lasku ja hallinnointi siirtyi Bonum Pankille. Lapuan Osuuspankin osuuskunnan kokous päätti muuttaa sääntöjään ja liittyä laissa talletuspankkien yhteenliittymästä tarkoitettuun POP Pankkien yhteenliittymään, jonka keskusyhteisön POP Pankkiliiton jäsen osuuspankki on. Finanssivalvonta myönsi POP Pankkiliitto osk:lle talletuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisön toimiluvan ja POP Pankkien yhteenliittymä aloitti toimintansa Tulos Lapuan Osuuspankin liikevoitto oli 504 tuhatta euroa (625 tuhatta euroa vuonna 2014). Liikevoitto pieneni edellisestä vuodesta 19,4 prosenttia. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,2 prosenttia (0,3). Liiketuloksen heikkeneminen johtui korkotason painumisesta ennätyksellisen alhaiselle tasolle sekä kiristyvästä kilpailusta antolainauksessa, mitkä vaikuttivat pankin korkokatekertymään negatiivisesti. Lisäksi POP Pankkien yhteenliittymän mukaiset saamisryhmäkohtaiset arvonalentumiskirjaukset ja myytävissä olevien oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumisten kriteerien voimaantulo vaikuttivat negatiivisesti pankin liikevoittoon. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 85,2 prosenttia (88,3). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/ /2014 Muutos-% *) 01-12/2013 Muutos-% **) Korkokate , ,5 Nettopalkkiotuotot , ,1 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot ,7-92 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot ,2 Muut tuotot , ,6 Tuotot yhteensä , ,7 Henkilöstökulut , ,9 Muut hallintokulut , ,8

5 3 Muut kulut , ,5 Kulut yhteensä , ,1 Kulu-tuotto -suhde 85,16 88,26 68,17 Arvonalentumistappiot luotoista Liikevoitto , ,9 Tilikauden voitto , ,9 *) Muutos **) Muutos Pankin korkokatteeksi muodostui tuhatta euroa (2 194). Korkokate pieneni 3,0 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkotuottojen määrä oli tuhatta euroa (3 345), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 228 tuhatta euroa. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat 989 tuhatta euroa (1 151). Korkokulut vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 162 tuhatta euroa, mihin vaikutti määräaikaan sidottujen tilien hinnoittelu sekä avistaehtoiseen ottolainauskantaan tehty hinnoittelumuutos. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Nettopalkkiotuotot olivat tuhatta euroa (1 273). Tästä palkkiotuottojen osuus oli tuhatta euroa (1 533) ja palkkiokulujen 240 tuhatta euroa (260). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 138 tuhatta euroa (125), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat -35 tuhatta euroa (-33) ja muista välitetyistä tuotteista 173 tuhatta euroa (158). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 394 tuhatta euroa (366), palkkiot maksuliikenteestä 757 tuhatta euroa (842), palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 99 tuhatta euroa (93) ja palkkiot takauksista 17 tuhatta euroa (19). Palkkiokulut pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna 7,6 prosenttia. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui 74 tuhatta euroa (130). Erä muodostui vuonna 2015 valuuttatoiminnan nettotuotoista. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 923 tuhatta euroa (1 129). Tästä myyntivoitot- ja tappiot olivat 974 tuhatta euroa (1 129). Erään sisältyy myös käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirrettyjä arvonalentumistappioita -52 tuhatta euroa (0). Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 289 tuhatta euroa (243). Saadut osingot olivat 86 tuhatta euroa (87), eli lähes viime vuoden tasolla. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 52 tuhatta euroa (78). Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 94,2 prosentilla 150 tuhanteen euroon (77), mikä johtui talletussuojarahaston kannatusmaksun positiivisesta kirjauksesta. Talletussuojarahaston kannatusmaksun kulukirjaus on liiketoiminnan muissa kuluissa, joten kirjauksilla ei ole tulosvaikutusta. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli tuhatta euroa (1 877), mikä oli 1,8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulujen vähennys jatkui myös tarkasteluvuotena henkilöresurssien käytön tehokkaasta suunnittelusta, jolla on vähennetty tarvetta sijaisten palkkaamiseen. Lisäksi pankki on harjoittanut maltillista palkkapolitiikkaa. Muut hallintokulut pienenivät 0,4 prosenttia, tuhanteen euroon (1 527). Muut kulut, 609 tuhatta euroa (982), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 157 tuhatta euroa (174). Liiketoiminnan muut kulut pienenivät 44,1 prosenttia, 452 tuhanteen euroon (808).

6 4 Kulujen vähentyminen johtui pankkiveron pois jäämisestä sekä kehittämismaksujen kertakirjauksien vähenemisestä. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 188 tuhatta euroa (-42), jossa kasvua edellisvuodesta oli 230 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 207 tuhatta euroa (34). Arvonalentumisten peruutuksia ei kirjattu ja palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 18 tuhatta euroa (76). Arvonalentumistappiot luotoista pysyivät edelleen vähäisinä. Saamisryhmäkohtaisten arvonalentumisten kirjauksen osuus oli 143 tuhatta euroa. Saamisryhmäkohtaiset arvonalentumiset kirjattiin POP Pankki-ryhmän keskusyhteisön ohjeistuksen mukaisesti yhtenäisin periaattein POP Pankki-ryhmässä. Tase Pankin tase pieneni vuoden 2015 aikana 0,2 prosenttia ja oli vuoden lopussa tuhatta euroa ( ). Taseessa olevien luottojen määrä oli tuhatta euroa. Luottojen keskikorko oli 1,9 prosenttia. Talletusten määrä oli tuhatta euroa ja niiden keskikorko 0,4 prosenttia. Lapuan Osuuspankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa Muutos-% **) Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,8 Luotot , ,8 Sijoitukset , ,7 Saamiset luottolaitoksilta , ,4 Saamistodistukset , ,6 Osakkeet ja osuudet , ,0 Kiinteistöt , ,2 Yleisön talletukset *) , ,3 Velat luottolaitoksille , ,1 Oma pääoma , ,4 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,2 ROA % 0,2 0,2 0,8 ROE % 1,4 1,9 6,1 Omavaraisuusaste 12,4 12,5 12,7 Vakavaraisuussuhde 21,57 20,13 % 19,09 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos ***) Muutos Luotonanto Lapuan Osuuspankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot tuhatta euroa ( ) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin tasee-

7 5 seen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa (24 907). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 755 tuhatta euroa (819). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä tuhatta euroa. Luotonannon nettovähennys oli tuhatta euroa eli 4,5 prosenttia. Luotonannon kehitykseen vaikuttivat luoton kysynnän väheneminen ja pankin harjoittama luotonmyöntöpolitiikka. Erityisesti yritysten investointeihin myönnettyjä luottoja kysyttiin aiempia vuosia vähemmän. Yksityishenkilöiden ja maatalouden luotonkysyntä jatkui lähes ennallaan. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen hyvin maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat vuoden lopussa 121 tuhatta euroa (304) eli 184 tuhatta euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Lisäksi pankilla oli nollakorkoisia saamisia 24 tuhatta euroa (61). Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset yhteensä olivat 0,1 prosenttia (0,2) taseessa olevien luottojen ja taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärästä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 967 tuhatta euroa (3 430) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden POP pankkien puolesta Bonum Pankki Oy:lle (aiemmin Aktia Pankki Oyj:lle) liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (5 111) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.7. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat tuhatta euroa (14 751). Määrä oli tuhatta euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (14 252), mikä on 4,1 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä tuhatta euroa (26 291). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli tuhatta euroa (2 279) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus tuhatta euroa (24 013). Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli tuhatta euroa (5 789). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli tuhatta euroa (2 789) ja sijoituskiinteistöjen arvo tuhatta euroa (2 999). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa xx. Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 20 tuhannella eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Vuoden 2015 aikana pankki myi omistamiensa kiinteistöyhteisöjen osakkeita 79 tuhannen euron arvosta. Kiinteistöomaisuuden myynnistä kertyi 6 tuhannen euron nettomääräinen myyntivoitto.

8 6 Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa ( ). Talletukset kasvoivat vuoden aikana 854 tuhatta euroa eli 0,5 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä vähenivät vuoden aikana tuhatta euroa eli 0,8 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli tuhatta euroa ( ). Sijoittamisja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli tuhatta euroa eli 4,5 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa tuhatta euroa (44 116). Muutokseen vaikutti sijoittamistileille maksettavien korkojen taso suhteessa käyttelytileille maksettavaan korkoon sekä sijoittamistilien myynnin volyymin kasvu. Taseen sisäiseen liikehdintään vaikutti osaltaan avistaehtoisten ottolainaustilien hinnoittelumuutos. Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat sijoitustodistukset, joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat 288 tuhatta euroa (1 570). Erä sisältää muiden luottolaitosten pankkiin tekemät talletukset. Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (23 071). Vähennystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 615 tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli tuhatta euroa (1 132). Määrä koostui myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta. Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli tuhatta euroa (5 594), josta luottotappiovaraus oli tuhatta euroa (4 951). Vuonna 2015 luottotappiovarausta ei kasvatettu (kasvatettiin 315 tuhatta euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,6 prosenttia saamisista. Varauksesta tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. Poistoeroa vähennettiin -25 tuhatta eurolla (vähennettiin -37). tilinpäätös Lapuan Osuuspankki muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen 82,7 %:sti omistama Kiinteistö Oy Riihikuiva ja 51,8 %:sti omistama Kiinteistö Oy Lapuan Sampola sekä 47,4 %:sti omistama Kiinteistö Oy Lapuan Jokiranta. Pankin tytäryhtiöt Kiinteistö Oy Puistotie, Kiinteistö Oy Puuronsilimä ja Lapuan Kassatalo Oy on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska ne ovat luottolaitoslain 12 luvun 10 :ssä tarkoitettuja pieniä tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. n liikevoitoksi muodostui 386 tuhatta euroa (511) ja tilikauden tulokseksi 290 tuhatta euroa (359). tase oli tuhatta euroa ( ). n oma pääoma ja vähemmistön osuus pääomasta oli tuhatta euroa (27 346). n emoyhtiön saamiset tytäryhtiöiltä olivat tilinpäätöshetkellä 11 tuhatta euroa (17).

9 7 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Lapuan Osuuspankki kuuluu jäsenenä POP Pankkien vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on POP Pankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton, eikä se ole tehnyt toimintansa aikana tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 12,9 milj. euroa (13,0). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Rahaston hallitus on päättänyt ryhtyä valmistelemaan vakuusrahaston purkamista perustuen vakuusrahaston ja sen jäsenpankkien tekemään sopimukseen. POP Pankkien yhteenliittymän aloitettua toimintansa jäsenpankeilla ei ole tarvetta erilliselle vakuusrahastolle. Vakuusrahaston valtuuskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä rahaston purkamisesta. Osuuspankki on talletussuojarahaston jäsen. Uusi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua koskeva lainsäädäntö tuli voimaan Samalla Suomeen perustettiin uusi rahoitusvakausvirasto hoitamaan sekä kriisinratkaisutehtäviä että talletussuojaa. Virastolla on laajat toimivaltuudet taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneiden pankkien kriisinratkaisussa. Viraston tehtävänä on lisäksi hallinnoida perustettavaa rahoitusvakausrahastoa. Rahoitusvakausrahasto muodostuu vakausmaksuin kartutettavasta kriisinratkaisurahastosta ja talletussuojamaksuin kartutettavasta uudesta talletussuojarahastosta. Virasto kerää suomalaisilta pankeilta sekä talletussuojamaksuja että vakausmaksuja. Vanha talletussuojarahasto, jonka jäsen osuuspankki on, huolehtii jäsenpankeilleen määrättävistä talletussuojamaksuista siinä suhteessa kuin kukin jäsenpankki on vuosien kuluessa kartuttanut vanhaa talletussuojarahastoa. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 100 tuhatta euroa. POP Pankki -ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään jatkossa talletussuojan osalta yhtenä pankkina. POP Pankki -ryhmän talletuspankkeja ovat POP Pankit ja Bonum Pankki Oy. Lapuan Osuuspankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Myös sijoittajien korvausrahaston osalta POP Pankki - ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään jatkossa yhtenä pankkina. Vakavaraisuuden hallinta Lapuan Osuuspankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Osuuspankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuu-

10 8 ryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Lapuan Osuuspankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Lapuan Osuuspankin omat varat (TC) yhteensä olivat tuhatta euroa (26 022), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli tuhatta euroa (10 343). Ensisijainen pääoma (T1) oli tuhatta euroa, josta ydinpääoman (CET1) osuus oli tuhatta euroa ja ensisijaisten lisäpääomien (AT1) osuus oli tuhatta euroa. Toissijainen pääoma (T2) oli 361 tuhatta euroa. EU:n vakavaraisuusasetus N:o 575/2013 ei tunnista Lapuan Osuuspankin liikkeeseen laskemia lisäosuuksia säätelyn määrittelemiksi pääomainstrumentiksi, joten lisäosuus ei ole sääntelyn mukaan jäsenluottolaitoksen omien varojen erä. Vakavaraisuusasetusta sovelletaan alkaen, mutta lisäosuuksia koskevien siirtymäsäännösten osalta soveltaminen muuttuu asteittain niin, että lisäosuudet vähenevät asteittain ja poistuvat kokonaisuudessaan pankin omista varoista vuonna Lapuan Osuuspankin omiin varoihin sisältyi siirtymäsäädöksen piirissä käsiteltäviä lisäosuuksia on euroa. Muuttuneiden vakavaraisuussäännösten vuoksi osuuspankki ei anna enää uusia lisäosuuksia. Lapuan Osuuspankki on laskenut liikkeelle korvaavia pääomainstrumentteja POP Osuuksia. Lapuan Osuuspankin vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla ja se oli vuoden lopussa 21,57 prosenttia. Ensisijaisen pääoman (T1) suhde riskipainotettuihin eriin oli 21,27 % (18,61 %). Pankin konsernin vakavaraisuussuhde oli 20,12% (18,56 %). POP Pankki -ryhmä julkistaa nk. Pilari III -vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. POP Pankki - ryhmän tilinpäätös on saatavissa keskusyhteisön toimitiloista osoitteesta Hevosenkenkä 3, Espoo tai sähköisesti osoitteessa Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Omat varat Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ydinpääoma (CET1) yhteensä Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Toissijainen pääoma (T2) yhteensä Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) Riskipainotetut erät yhteensä josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) josta operatiivisen riskin osuus

11 9 Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 20,27 % 17,88 % 18,81 % 16,31 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 21,27 % 18,61 % 19,82 % 17,03 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 21,57 % 20,13 % 20,12 % 18,56 % Vähimmäisomavaraisuusaste Ensisijainen pääoma (T1) Vastuut yhteensä Vähimmäisomavaraisuusaste, % 10,97 % 11,03 % % 10,12 % Lapuan Osuuspankin vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tuloksen lisäksi riskipainotettujen erien, käyvän arvon rahaston, lisäosuuspääoman sekä POP Osuuksien muutokset. Osuuspankin vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi otetaan käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkoi 60 %:n tasolla , josta se nousee asteittain 100 %:n tasolle mennessä. EU päättää pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuusasteen sitovuudesta ja sisällöstä seurantajakson jälkeen. Tämänhetkisen tiedon perusteella ne tulevat sitoviksi vaatimuksiksi aikaisintaan vuonna Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Lapuan Osuuspankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja

12 10 eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Riskienhallinnan ja compliancen järjestelyt Pankissa on toteutettu compliance-toiminto suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Ylimmän hallintoelimen jäsenten valinnassa noudatettava monipuolisuuteen tähtäävä toimintamalli ja sen tavoitteet ja päämäärät Pankin ohjeistuksessa on korostettu hallituksen monipuolisuuden merkitystä. Monipuolisuustavoitteeseen pyritään vuosittaisen hallituksen itsearvioinnin avulla. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maatilayritykset sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 66,9 % (64,6 %). Maatilayrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 14,4 % (15,6 %) ja muiden 18,7 % (19,8 %). Valtaosa, 73,3 % (71,6 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu pankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin luottotoimikunnalle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa kahdenkymmenen suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasvastuut ja koko luottokantaan liittyvät järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole antolainauksessa asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman rajan 10 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla.

13 11 Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan jatkuvasti ja pankin hallitukselle raportoidaan kuukausittain pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Lapuan Osuuspankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina pääasiassa omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 90 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 10,3 % (11,0 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2015 aikana pankin rahoitusasema säilyi hyvänä. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli /+28 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti - 6/+64 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään 0 tuhatta euroa (6). Lisäksi

14 12 realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään tuhatta euroa (1 132), josta myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos tuhatta euroa (1 132). Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 997 tuhatta euroa (1 139). Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisi luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankki seuraa jatkuvasti sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu pääosin kauppahintamenetelmällä. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on maltillinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.7. (pois lukien aineettomiin hyödykkeisiin kirjatut aktivoinnit). Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä tuhatta euroa (2 789). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma väheni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään (3 051) tuhatta euroa, mikä on 1,36 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto on 3,11 prosenttia (3,03). Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään POP Pankkiliiton analyyseja paikallisosuuspankkien tilasta ja kehityksestä sekä muita analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan.

15 13 Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Pankin hallitus käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot vuosittain. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. Hallinto ja henkilöstö Pankin jäsenmäärä oli jäsentä (4 742 vuonna 2014). Osuuskunnan kokouksia pidettiin kaksi. Varsinaisessa osuuskuntakokouksessa vahvistettiin vuoden 2014 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin voitonjakokelpoisista varoista ,72 euroa päätettiin käyttää voitonjakoon ,65 euroa ja pankin vapaan oman pääoman rahastoon siirrettiin ,98 euroa. Osuuskuntakokous valitsi hallintoneuvoston uudeksi jäseneksi Mervi Mattilan. Erovuoroisista hallintoneuvoston jäsenistä valittiin uudelleen Risto Kangas, Markku Kattelus, Juha Riihimäki, Irene Turenius ja Ari Tynjälä. Pankin tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Pohjois- Suomen Tilintarkastus Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jari Nurkkala. Pankin hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Jussi Vaahtoniemi ja varapuheenjohtajana Lasse Rajala. Hallintoneuvosto kokoontui kaksi kertaa. Lapuan Osuuspankin hallitukseen kuuluu vuonna 2015 seitsemän jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Ari Perälä ja varapuheenjohtajana Mauri Alakoskela. Toimitusjohtajana on toiminut Petri Jaakkola ja toimitusjohtajan sijaisena Päivi Ulvinen. Hallitus kokoontui vuoden aikana 23 kertaa.

16 14 Hallituksen varsinaiset jäsenet: Mauri Alakoskela Jorma Kallio Matti Kangas Kari Ojala Ari Perälä Riitta Smolander Elina Suutala Hallintoneuvoston jäsenet: Ilkka Ala-Fossi Antti Antila Jenni Gray Kirsi-Maria Hakomäki Anne Kangas Risto Kangas Juha Kattelus Markku Kattelus Markku Keppo Olli-Matti Lahdensuo Carita Liljamo Ensio Manu Mervi Mattila Jari Mäkinen Sanna Männikkö Lasse Rajala Juha Riihimäki Katriina Takamäki Irene Turenius Ari Tynjälä Jussi Vaahtoniemi Jukka Viljanen Pasi Vuorenmaa Jukka Yli-Rantala Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 30 henkilöä, joista kokoaikaisia oli 26 ja osa-aikaisia 4 henkilöä. Henkilömäärä laski vuoden aikana 2 henkilöllä. Pankin tilintarkastajina on toiminut tilintarkastusyhteisö Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jari Nurkkala. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen. Sisäisenä tarkastajana on toiminut VT Mia Haapala. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Pankin toimintoja ohjaavat osuuskuntakokouksen päättämät säännöt. Osuuskuntakokous päättää pankin voitonjaosta ja valitsee hallintoneuvoston jäsenet. Hallintoneuvosto valitsee pankille hallituksen ja toimitusjohtajan. Hallintoneuvoston keskeinen tehtävä on ohjata ja valvoa pankin toimintaa. Ohjaustehtäväänsä hallintoneuvosto toteuttaa vahvistamalla pankille sääntöjen edellyttämät yleisohjeet pankin riskienhallinnasta, toimitusjohtajan ja hallituksen välisestä tehtävänjaosta ja asioista, jotka ovat laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä. Tilinpäätöksestä hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon.

17 15 Valvontatehtäväänsä hallintoneuvosto toteuttaa valitsemalla tarkastustoimikunnan, jonka tehtävänä on pankin hallinnon valvominen hallintoneuvoston vahvistaman yleisohjeen mukaisesti. Tarkastustoimikunta kuulee pankin tilintarkastajaa ja sisäistä tarkastusta. Tarkastustoimikunnan laatima kertomus tarkastushavainnoistaan ja pankin hallinnosta käsitellään ainakin kerran vuodessa hallintoneuvoston kokouksessa. Osuuspankkia edustaa ja sen toimintaa johtaa hallitus. Pankin operatiiviset päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu pankin sääntöihin ja hallintoneuvoston päättämiin yleisohjeisiin. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Palkitsemisjärjestelmän määrittelyssä käytetty päätöksentekoprosessi Pankin hallitus vastaa palkitsemisasioista. Pankilla ei ole palkitsemisjärjestelmän hallinnointia varten hallituksen nimeämää ja sen jäsenistä koostuvaa palkitsemisvaliokuntaa. Sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi pankin liiketoiminnan suppeuden vuoksi. Pankin hallitus valvoo palkitsemisjärjestelmän noudattamista sekä arvioi säännöllisesti sen toimivuutta. Pankin sisäinen, liiketoiminnasta riippumaton valvontatoimi todentaa vähintään kerran vuodessa, onko pankin hallituksen hyväksymää palkitsemisjärjestelmää noudatettu. Valvojana toimii VT Mia Haapala. Valvontatoiminnoissa työskentelevän henkilön palkkio ei ole riippuvainen sen liiketoiminnan tuloksesta, jota hän valvoo. Palkitsemisen ja tuloksen välinen suhde Palkitsemisjärjestelmä on pankin liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukainen ja se vastaa pankin pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmä on sopusoinnussa pankin hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan ja riskinkantokyvyn kanssa ja edistää sitä. Suoritusten arvioinnissa käytetyt perusteet ja riskiperusteiset palkkioiden määrän muutokset, lykkäämiskäytänteet ja palkkioiden maksamisperusteet Pankissa kenenkään palkkionsaajan muuttuva palkkio ei voi ylittää euroa yhden vuoden ansaintajaksolta. Tämä tarkoittaa sitä, että palkkionsaajalle maksettavan muuttuvan palkkion osan maksamista ei tarvitse lykätä, vaan se voidaan maksaa kerralla. Pankki voi päättää muuttuvien palkkioiden maksamatta jättämisestä joko kokonaan tai osittain siinä tapauksessa, että pankin vakavaraisuus on heikentynyt 14 % alle.

18 16 Palkkionsaajalle maksettavan erorahan ja muun vastaavan korvauksen, joka maksetaan, jos palvelussuhde päättyy ennenaikaisesti, maksamisessa otetaan huomioon edellä mainitut periaatteet ja maksamisperusteet laaditaan siten, ettei korvaus johda epäonnistuneen suorituksen palkitsemiseen. Palkkioiden kiinteiden ja muuttuvien osien suhde Pankin palkitsemisjärjestelmässä muuttuvat palkkiot voivat olla enintään 25 % kiinteästä vuosipalkasta. Muuttuvien palkkioiden ja muiden luontoisetujen määrittämisessä sovellettavat keskeiset parametrit ja perusteet Pankin muuttuviin palkkioihin sovelletaan seuraavia periaatteita: 1. Palkkio perustuu kokonaisarviointiin palkkionsaajan ja asianomaisen liiketoimintayksikön suorituksesta sekä pankin kokonaistuloksesta ja sen kehittymisestä. Suoritusta arvioitaessa huomioidaan taloudelliset ja muut tekijät sekä se miten suoritus tai tulos on toteutunut pitkällä aikavälillä. 2. Palkkion määrässä otetaan huomioon muun ohella arviointihetkellä tiedossa olevat riskit, pääomakustannukset ja tarpeellinen maksuvalmius. 3. Pankki voi sitoutua ehdottomaan palkkion maksamiseen ainoastaan erityisen painavista syistä ja edellyttäen, että luvattu palkkio kohdistuu ainoastaan palkkionsaajan palvelussuhteen ensimmäiseen vuoteen. Yhteenlasketut palkitsemista koskevat tiedot toimivan johdon ja niiden henkilöstön jäsenten osalta, joiden toiminnalla on merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin Pankissa pidetään luetteloa seuraavista henkilöistä ja heille maksetuista palkkioista: 1. Toimitusjohtaja ja henkilöt, jotka toimitusjohtajan lisäksi tosiasiallisesti osallistuvat yrityksen toiminnan johtamiseen, 2. Muu henkilö, jonka toiminnalla on olennainen vaikutus yrityksen riskiasemaan, 3. Henkilö, joka työskentelee liiketoiminnoista riippumattomissa yrityksen sisäisissä valvontatoiminnoissa, 4. Muu henkilö, jonka palkkioiden kokonaismäärä ei merkittävästi poikkea 1 ja 2 kohdissa tarkoitetulle henkilölle määräytyvän palkkion kokonaismäärästä Palkkioiden saajien määrä Palkkioiden saajien määrä oli neljä henkilöä. Muuttuvien palkkioiden määrä ja muoto jaettuna käteiseen, osakkeisiin sekä osakesidonnaisiin rahoitusvälineisiin ja muihin välinetyyppeihin Muuttuvien palkkioiden määrä oli yhteensä euroa, joka maksettiin joulukuun palkanmaksun yhteydessä. Maksettavien palkkioiden määrä, joiden maksamista on lykätty Pankissa ei ole lykätty palkkioiden maksamista. Tilikauden aikana maksetut uusien palkkionsaajien aloitusrahat ja maksetut erorahat sekä näiden maksujen saajien määrä Pankissa ei ole maksettu aloitusrahoja tai erorahoja.