HONKAJOEN OSUUSPANKKI TASEKIRJA 2015

Transkriptio

1 HONKAJOEN OSUUSPANKKI TASEKIRJA 2015 Yritys- ja yhteisötunnus: Postiosoite: Porhontie 1, Honkajoki Käyntiosoite: Porhontie 1, Honkajoki Kotipaikka: Honkajoki

2 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Sisällys Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta POP Pankki -ryhmä... 1 Pankin liiketoiminta... 1 Tulos... 2 Tase... 3 Konsernitilinpäätös... 5 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot... 6 Vakavaraisuuden hallinta... 6 Riskienhallinta... 8 Hallinto ja henkilöstö Yhteiskuntavastuu Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Liiketoiminnan kehitys vuonna Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Tilinpäätös Honkajoen Osuuspankin tuloslaskelma Honkajoen Osuuspankin tase Honkajoen Osuuspankin rahoituslaskelma Liitetiedot Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä Tilinpäätösmerkintä Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista... 39

3 1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Honkajoen Osuuspankki on itsenäinen osuuspankki, joka on perustettu vuonna Vuosi 2015 oli pankin 105. toimintavuosi. Pankki toimii Satakunnan alueella. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita sekä maatalous- ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä yli Pankilla on yksi konttori Honkajoella. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät verkkopankki- ja mobiilipankkipalveluita sekä palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2015 oli 93,2 prosenttia. Vuoden lopussa lähes pankin asiakkaalla oli verkkopankkipankkisopimus. POP Pankki -ryhmä Honkajoen Osuuspankki on paikallisesti ja alueellisesti toimiva osuuspankki, joka kuuluu POP Pankki -ryhmään. Osuuspankki on POP Pankkiliitto osk:n jäsen ja se kuuluu toimintansa aloittaneeseen POP Pankkien yhteenliittymään. POP Pankkien yhteenliittymän muodostavat 26 itsenäistä osuuspankkia, keskusyhteisö POP Pankkiliitto osk ja näiden konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset. POP Pankkiliitto toimii POP Pankki -ryhmän ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. POP Pankkien yhteenliittymä on laissa talletuspankkien yhteenliittymästä tarkoitettu yhteenliittymä, jonka keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Yhteenliittymän jäsenluottolaitosten vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. POP Pankki -ryhmään kuuluvat myös POP Holding Oy, Suomen Vahinkovakuutus Oy ja POP Pankkien vakuusrahasto, jotka eivät ole keskinäisen vastuun piirissä. Pankin liiketoiminta Honkajoen Osuuspankin liiketoiminnan kasvu ja tuloskehitys jatkuivat odotusten mukaisesti tilikauden aikana. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti kasvattamaan vähitellen asiakaskuntaansa. Honkajoen Osuuspankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittäen yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät sijoitus- ja vakuutustuotteita. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat yhteistyökumppaneiden, mm. Aktia Rahastoyhtiö Oy:n sijoitusrahastot. Arvopaperipalveluissa yhteistyökumppanina oli Nordnet Bank Ab Suomen sivuliike ja Optium Oy. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa Aktia Henkivakuutus Oy. Yhteistyön tarkoituksena on turvata kilpailukykyiset eläke- ja säästövakuutuspalvelut POP Pankkien asiakkaille. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä 663 tuhatta euroa. POP Pankkien keskusluottolaitoksena toimii POP Pankkiliiton omistama Bonum Pankki Oy. POP Pankkien asiakkaiden maksuliike siirrettiin helmikuussa 2015 Bonum Pankin välitettäväksi ja toukokuussa 2015 POP Pankkien asiakkaiden Visa-korttien liikkeelle lasku ja hallinnointi siirtyi Bonum Pankille.

4 2 Osuuspankin osuuskunnan kokous päätti muuttaa sääntöjään ja liittyä laissa talletuspankkien yhteenliittymästä tarkoitettuun POP Pankkien yhteenliittymään, jonka keskusyhteisön POP Pankkiliiton jäsen osuuspankki on. Finanssivalvonta myönsi POP Pankkiliitto osk:lle talletuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisön toimiluvan ja POP Pankkien yhteenliittymä aloitti toimintansa Tulos Honkajoen Osuuspankin liikevoitto oli 427 tuhatta euroa (594 tuhatta euroa vuonna 2014). Liikevoitto pieneni edellisestä vuodesta 28,1 prosenttia, 167 tuhatta euroa. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,8 prosenttia (1,2). Liiketuloksen heikkeneminen johtui maksuliikenteen maltillisesta hinnoittelusta, yleisestä korkotason laskusta ja arvopaperimarkkinoiden häiriöistä johtuvista alaskirjauksista. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 62,9 prosenttia (59,2). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/ /2014 Muutos-% *) 01-12/2013 Muutos-% **) Korkokate , ,5 Nettopalkkiotuotot , ,2 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot ,9 12-6,9 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot ,7 Muut tuotot , ,9 Tuotot yhteensä , ,4 Henkilöstökulut , ,3 Muut hallintokulut , ,3 Muut kulut , ,6 Kulut yhteensä , ,5 Kulu-tuotto -suhde 62,91 59,24 55,95 Arvonalentumistappiot luotoista Liikevoitto , ,4 Tilikauden voitto , ,8 *) Muutos **) Muutos Pankin korkokatteeksi muodostui tuhatta euroa (1 165). Korkokate pieneni 41 tuhannella eurolla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkotuottojen määrä oli tuhatta euroa (1 392), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 74 tuhatta euroa. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat 194 tuhatta euroa (227). Korkokulut vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 33 tuhatta euroa. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Nettopalkkiotuotot olivat 195 tuhatta euroa (216). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 236 tuhatta euroa (263) ja palkkiokulujen 41 tuhatta euroa (47). Palkkiotuottoihin sisältyy muista välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 12 tuhatta euroa (14). Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 86 tuhatta euroa (90), palkkiot maksuliikenteestä 92 tuhatta euroa (104), palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 30 tuhatta euroa (40) ja palkkiot takauksista 5 tuhatta euroa (6). Palkkiotuottojen alenemiseen vaikuttivat mm. luottojen nostopalkkioiden väheneminen sekä yleinen talouden aktiivisuuden hidastuminen. Palkkiokulut pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna 11,2 prosenttia.

5 3 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui 10 tuhatta euroa (11). Erä koostui tuloksen kautta käypään arvoon kirjattavien rahoitusvarojen realisoitumattomista arvostusvoitoista ja tappioista. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat -79 tuhatta euroa (47). Tästä myyntivoitotja tappiot olivat 41 tuhatta euroa (47). Erään sisältyy myös käyvän arvon rahastosta tuloslaskelmaan siirrettyjä arvonalentumistappioita -119 tuhatta euroa (0). Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 19 tuhatta euroa (19). Saadut osingot olivat 15 tuhatta euroa (22), jossa vähennystä edellisvuoteen oli 8 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui -9 tuhatta euroa (-9). Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 148,2 prosentilla 13 tuhanteen euroon (5). Liiketoiminnan muita tuottoja kasvatti talletussuojarahaston kannatusmaksun palautus, joka johtui talletussuojajärjestelmän uudistuksesta. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 367 tuhatta euroa (361), mikä oli 1,6 prosenttia eli 6 tuhatta euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Muut hallintokulut pienenivät 1,1 prosenttia, 334 tuhanteen euroon (338). Muut kulut, 97 tuhatta euroa (165), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 27 tuhatta euroa (22). Liiketoiminnan muut kulut pienenivät 51,1 prosenttia, 70 tuhanteen euroon (142). Kulujen vähentyminen johtui pankkiverosta ja keskusluottolaitosprojektin valmistumisesta. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 43 tuhatta euroa. Arvonalentumistappiot sisältävät saamiskohtaisia arvonalentumisia tuhat euroa ja saamisryhmäkohtaisia arvonalentumisia 42 tuhatta euroa. Saamisryhmäkohtaiset arvonalentumiset kirjattiin POP Pankki ryhmän keskusyhteisön ohjeistuksen mukaisesti yhtenäisin periaattein POP Pankki ryhmässä. Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2015 aikana 2,0 prosenttia ja oli vuoden lopussa tuhatta euroa (51 156). Taseessa olevien luottojen määrä oli tuhatta euroa. Talletusten määrä oli tuhatta euroa. Honkajoen Osuuspankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa Muutos-% **) Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,5 Luotot , ,5 Sijoitukset , ,3 Saamiset luottolaitoksilta , ,4 Saamistodistukset , ,6 Osakkeet ja osuudet , ,1 Kiinteistöt , ,8 Yleisön talletukset *) , ,3 Velat luottolaitoksille , ,1

6 4 Liikkeeseen lasketut velkakirjat , ,2 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat *) , ,2 Oma pääoma , ,0 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,6 ROA % 0,6 1,0 1,0 ROE % 2,6 4,1 4,4 Omavaraisuusaste 24,0 23,7 23,3 Vakavaraisuussuhde 36,96 % 36,93 % 34,90 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos ***) Muutos Luotonanto Honkajoen Osuuspankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli tuhatta euroa (40 032). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 61 tuhatta euroa (98). Luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä tuhatta euroa. Luotonannon nettolisäys oli 333 tuhatta euroa eli 0,8 prosenttia. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen kohtuullisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat 878 tuhatta euroa (155) eli 722 tuhatta euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 2,2 prosenttia (0,4) kokonaisluotonannon ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 258 tuhatta euroa (706) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden POP pankkien puolesta Bonum Pankki Oy:lle (aiemmin Aktia Pankki Oyj:lle) liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (706) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.7. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat tuhatta euroa (5 895). Määrä oli 615 tuhatta euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (2 788), mikä on 26,8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

7 5 Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä tuhatta euroa (1 394). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 881 tuhatta euroa (841) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus tuhatta euroa (552). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 659 tuhatta euroa (680). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 233 tuhatta euroa (244) ja sijoituskiinteistöjen arvo 426 tuhatta euroa (436). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.7. Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 15 tuhannella eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa (35 422). Talletukset kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 4,4 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 6,9 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli tuhatta euroa (27 107). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien vähennys oli 324 tuhatta euroa eli 3,9 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa tuhatta euroa (8 315). Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat sijoitustodistukset, joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat 27 tuhatta euroa (1 014). Pankki ei laskenut vuoden aikana liikkeeseen uusia velkakirjalainoja. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä tuhatta euroa (1 372). Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (10 741). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 367 tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 105 tuhatta euroa (76). Määrä koostui myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta. Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli tuhatta euroa (1 850), josta luottotappiovaraus oli tuhatta euroa (1 748). Vuonna 2015 luottotappiovarausta purettiin -37 tuhatta euroa (kasvatettiin 42 tuhatta euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 5,0 prosenttia saamisista. Varauksesta 502 tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. Tilikauden aikana poistoeroa vähennettiin -16 tuhatta eurolla (vähennettiin -12). Konsernitilinpäätös Honkajoen Osuuspankki muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen 25-50%:sti omistamat Koy Jämihonka ja As Oy Honkajoen Helmi. Pankin tytäryhtiöt on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska ne ovat luottolaitoslain 12 luvun 10 :ssä tarkoitettuja pieniä tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen.

8 6 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Honkajoen Osuuspankki kuuluu jäsenenä POP Pankkien vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on POP Pankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton, eikä se ole tehnyt toimintansa aikana tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 12,9 milj. euroa (13,0). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Rahaston hallitus on päättänyt ryhtyä valmistelemaan vakuusrahaston purkamista perustuen vakuusrahaston ja sen jäsenpankkien tekemään sopimukseen. POP Pankkien yhteenliittymän aloitettua toimintansa jäsenpankeilla ei ole tarvetta erilliselle vakuusrahastolle. Vakuusrahaston valtuuskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä rahaston purkamisesta. Osuuspankki on talletussuojarahaston jäsen. Uusi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua koskeva lainsäädäntö tuli voimaan Samalla Suomeen perustettiin uusi rahoitusvakausvirasto hoitamaan sekä kriisinratkaisutehtäviä että talletussuojaa. Virastolla on laajat toimivaltuudet taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneiden pankkien kriisinratkaisussa. Viraston tehtävänä on lisäksi hallinnoida perustettavaa rahoitusvakausrahastoa. Rahoitusvakausrahasto muodostuu vakausmaksuin kartutettavasta kriisinratkaisurahastosta ja talletussuojamaksuin kartutettavasta uudesta talletussuojarahastosta. Virasto kerää suomalaisilta pankeilta sekä talletussuojamaksuja että vakausmaksuja. Vanha talletussuojarahasto, jonka jäsen osuuspankki on, huolehtii jäsenpankeilleen määrättävistä talletussuojamaksuista siinä suhteessa kuin kukin jäsenpankki on vuosien kuluessa kartuttanut vanhaa talletussuojarahastoa. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 11 tuhatta euroa. POP Pankki -ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään jatkossa talletussuojan osalta yhtenä pankkina. POP Pankki -ryhmän talletuspankkeja ovat POP Pankit ja Bonum Pankki Oy. Honkajoen Osuuspankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Myös sijoittajien korvausrahaston osalta POP Pankki - ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään jatkossa yhtenä pankkina. Vakavaraisuuden hallinta Honkajoen Osuuspankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Osuuspankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään.

9 7 Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Honkajoen Osuuspankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Honkajoen Osuuspankin omat varat (TC) yhteensä olivat tuhatta euroa (12 165), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli tuhatta euroa (2 635). Ensisijainen pääoma (T1) oli tuhatta euroa, josta ydinpääoman (CET1) osuus oli tuhatta euroa ja ensisijaisten lisäpääomien (AT1) osuus oli 64 tuhatta euroa. Toissijainen pääoma (T2) oli 19 tuhatta euroa. EU:n vakavaraisuusasetus N:o 575/2013 ei tunnista Honkajoen Osuuspankin liikkeeseen laskemia lisäosuuksia säätelyn määrittelemiksi pääomainstrumentiksi, joten lisäosuus ei ole sääntelyn mukaan jäsenluottolaitoksen omien varojen erä. Vakavaraisuusasetusta sovelletaan alkaen, mutta lisäosuuksia koskevien siirtymäsäännösten osalta soveltaminen muuttuu asteittain niin, että lisäosuudet vähenevät asteittain ja poistuvat kokonaisuudessaan pankin omista varoista vuonna Honkajoen Osuuspankin omiin varoihin sisältyi siirtymäsäädöksen piirissä käsiteltäviä lisäosuuksia 213 tuhatta euroa. Pankki voi laskea liikkeelle korvaavia pääomainstrumentteja POP Osuuksia. Honkajoen Osuuspankki ei ole laskenut liikkeelle POP Osuuksia. Honkajoen Osuuspankin vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla. Vakavaraisuussuhde nousi 0,03 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 36,96 prosenttia. Ensisijaisen pääoman (T1) suhde riskipainotettuihin eriin oli 36,9 %. POP Pankki -ryhmä julkistaa nk. Pilari III -vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. POP Pankki - ryhmän tilinpäätös on saatavissa keskusyhteisön toimitiloista osoitteesta Hevosenkenkä 3, Espoo tai sähköisesti osoitteessa Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Emo Omat varat Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ydinpääoma (CET1) yhteensä Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0 0 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Toissijainen pääoma (T2) yhteensä Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) Riskipainotetut erät yhteensä josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 0 0 josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) 0 0 josta operatiivisen riskin osuus

10 8 Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 36,71 % 36,32 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 36,90 % 36,46 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 36,96 % 36,93 % Vähimmäisomavaraisuusaste Ensijainen pääoma (T1) Vastuut yhteensä Vähimmäisomavaraisuusaste, % 22,50 % 23,03 % Honkajoen Osuuspankin vakavaraisuuden kehitykseen vaikutti pääasiassa tulos. Osuuspankin vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi otetaan käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Finanssivalvonnan johtokunta ei ole asettanut muuttuvaa lisäpääomavaadetta vuonna 2015 kotimaisille saamisille, joista pankin saamiset pääasiallisesti muodostuvat. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkaa 60 %:n tasolla , josta se nousee asteittain 100 %:n tasolle mennessä. EU päättää pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuusasteen sitovuudesta ja sisällöstä seurantajakson jälkeen. Tämänhetkisen tiedon perusteella ne tulevat sitoviksi vaatimuksiksi aikaisintaan vuonna Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Honkajoen Osuuspankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden.

11 9 Riskienhallinnan ja compliancen järjestelyt Pankissa on toteutettu compliance-toiminto suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Ylimmän hallintoelimen jäsenten valinnassa noudatettava monipuolisuuteen tähtäävä toimintamalli ja sen tavoitteet ja päämäärät Pankin ohjeistuksessa on korostettu hallituksen monipuolisuuden merkitystä. Monipuolisuustavoitteeseen pyritään vuosittaisen hallituksen itsearvioinnin avulla. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maatilayritykset sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 42,0 % (42,1 %). Maatilayrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 34,4 % (33,5 %) ja muiden 23,6 % (24,3 %). Valtaosa, 43,6 % (41,7 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu pankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johdolle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti kerran vuodessa 20 suurimman yrityskokonaisuuden asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla.

12 10 Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Honkajoen Osuuspankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 95 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitoksiin. Pankin taseessa olevista luotoista on 5,4 % (6,1 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2015 aikana pankin rahoitusasema pysyi hyvänä. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli /- 17/8 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Kahden prosenttiyksikön muutoksella pankin korkoriski olisi vastaavasti +/- 40/8 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään -109 tuhatta euroa (11). Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään 105 tuhatta euroa (76), joka koostuu myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutoksesta.

13 11 Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli -5 tuhatta euroa (86) mikä on -0,04 % (0,7 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisi luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu kauppahintamenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.7. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä 233 tuhatta euroa (244). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma väheni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 426 (436) tuhatta euroa, mikä on 1 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto on -2,3 prosenttia (-2 ). Pankki pyrkii realisoimaan yhden asunto-osakkeen, arvo n. 100 t ja näin vähentämään kiinteistösijoituksiin sitoutunutta pääomaa. Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan.

14 12 Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. Hallinto ja henkilöstö Pankin jäsenmäärä oli jäsentä (656 vuonna 2014). Osuuskunnan kokouksia pidettiin 2. Varsinaisessa osuuskuntakokouksessa vahvistettiin vuoden 2014 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin voitonjakokelpoisista varoista ,17 euroa päätettiin jakaa ylijäämän palautusta ,34 euroa, osuuspääoman korkoa maksettiin lisäosuuspääomalle yhteensä 7 997,96 euroa, pankin vapaan oman pääoman rahastoon siirrettiin ,94 euroa. Osuuskuntakokous valitsi hallintoneuvoston uudeksi jäseneksi ammatillinen opettaja Reija Leivon. Erovuoroisista hallintoneuvoston jäsenistä valittiin uudelleen seuraavat: Aimo Luoma, Petri Rautjärvi ja Kari Salko. Pankin tilintarkastajaksi valittiin KHT Tilintarkastusyhteisö Moore Stephens Rewinet Oy Ab. Pankin hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Seppo Lehtimäki ja varapuheenjohtajana Virpi Salo. Hallintoneuvosto kokoontui 3 kertaa. Honkajoen Osuuspankin hallitukseen kuuluu 5 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Lasse Kalliomäki ja varapuheenjohtajana Erkki Lähteenmäki sekä toimitusjohtajana Erkki Forsman. Toimitusjohtajan sijaisena on toiminut Paula Koivisto. Hallitus kokoontui vuoden aikana 15 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: Kalliomäki Lasse agronomi, johtok. varajäs. v. 1990, hall.puh.joht. v Lähteenmäki Erkki eläinlääkäri, hall.neuvosto v. 1982, hall. varapj. v Pukara Kirsti maa- ja metsätl.maisteri, hall. jäsen v Uusihonko Arto metsäasiantuntija, varajäsen v , hall.jäsen v Hallituksen varajäsen: Kivioja Petri maanvilj. hallituksen varajäsen v

15 13 Hallintoneuvoston jäsenet: Lehtimäki Seppo maanvilj. v. 1986, varapj. 2011, hallneuv.pj. 12/2012 Salo Virpi lähihoitaja, v. 2011, hall.neuv. varapj. 12/2012 Honkaluoma Seija kirjanpitäjä, v Iltanen Juhani liikkeenharjoittaja, v Leivo Reija ammatillinen opettaja, v Luoma Aimo maanviljelijä, v Myllymäki Simo maanviljelijä, v Patokoski Olli maanviljelijä, v Peräkorpi Satu-Leena maanviljelijä, v Rautjärvi Petri urakoitsija, v Salko Kari vakuutusasiamies, v Stenberg Markku matematiikan lehtori, v Sundström Merja luokanopettaja, v Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 6 henkilöä, joista kokoaikaisia oli 5 (5) ja osa-aikaisia 1 (1) henkilöä. Henkilömäärä pysyi vuoden aikana ennallaan. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 53,7 vuotta. Lisäksi pankin palveluksessa on osa-aikainen talonmies ja tuntipalkkainen siistijä. Pankin tilintarkastajana oli KHT Tilintarkastusyhteisö Moore Stephens Rewinet Oy Ab, vastuullisena tilintarkastajana KHT Veikko Terho ja varatilintarkastajana Jari Paloniemi. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Pankin toimintoja ohjaavat osuuskuntakokouksen päättämät säännöt. Osuuskuntakokous päättää pankin voitonjaosta ja valitsee hallintoneuvoston jäsenet. Hallintoneuvosto valitsee pankille hallituksen ja toimitusjohtajan, joka toimiaikanaan on hallituksen jäsen. Hallintoneuvoston keskeinen tehtävä on ohjata ja valvoa pankin toimintaa. Ohjaustehtäväänsä hallintoneuvosto toteuttaa vahvistamalla pankille sääntöjen edellyttämät yleisohjeet pankin riskienhallinnasta, toimitusjohtajan ja hallituksen välisestä tehtävänjaosta ja asioista, jotka ovat laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä. Tilinpäätöksestä hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon. Valvontatehtäväänsä hallintoneuvosto toteuttaa valitsemalla tarkastustoimikunnan, jonka tehtävänä on pankin hallinnon valvominen hallintoneuvoston vahvistaman yleisohjeen mukaisesti. Tarkastustoimikunta kuulee pankin tilintarkastajaa ja sisäistä tarkastusta. Tarkastustoimikunnan laatima kertomus tarkastushavainnoistaan ja pankin hallinnosta käsitellään ainakin kerran vuodessa hallintoneuvoston kokouksessa. Osuuspankkia edustaa ja sen toimintaa johtaa hallitus. Pankin operatiiviset päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu pankin sääntöihin ja hallintoneuvoston päättämiin yleisohjeisiin. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan.

16 14 Palkitsemisjärjestelmät Palkitsemisjärjestelmän määrittelyssä käytetty päätöksentekoprosessi Pankilla ei ole palkitsemisjärjestelmän hallinnointia varten hallituksen nimeämää ja sen jäsenistä koostuvaa palkitsemisvaliokuntaa. Sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi pankin liiketoiminnan suppeuden vuoksi. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy pankin hallitus. Hallituksen sekä hallintoneuvoston jäsenille maksetaan kokouskohtainen palkkio. Hallituksen ja hallintoneuvoston puheenjohtaja saa kokouspalkkion lisäksi vuosipalkkion. Pankilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella henkilökunnalle toimitusjohtaja mukaan lukien voidaan maksaa enintään 1 kuukauden palkkaa vastaava määrä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on palkita henkilökunnan suorituksia pankin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Palkkion suuruudesta päättää pankin hallitus. Palkitsemisen ja tuloksen välinen suhde Palkitsemisjärjestelmä on pankin liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukainen ja se vastaa pankin pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmä on sopusoinnussa pankin hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan ja riskinkantokyvyn kanssa ja edistää sitä. Suoritusten arvioinnissa käytetyt perusteet ja riskiperusteiset palkkioiden määrän muutokset, lykkäämiskäytänteet ja palkkioiden maksamisperusteet Pankissa kenenkään palkkionsaajan muuttuva palkkio ei voi ylittää euroa yhden vuoden ansaintajaksolta. Tämä tarkoittaa sitä, että palkkionsaajalle maksettavan muuttuvan palkkion osan maksamista ei tarvitse lykätä, vaan se voidaan maksaa kerralla. Pankki voi päättää muuttuvien palkkioiden maksamatta jättämisestä joko kokonaan tai osittain siinä tapauksessa, että pankin vakavaraisuus on heikentynyt 15 %. Palkkionsaajalle maksettavan erorahan ja muun vastaavan korvauksen, joka maksetaan, jos palvelussuhde päättyy ennenaikaisesti, maksamisessa otetaan huomioon edellä mainitut periaatteet ja maksamisperusteet laaditaan siten, ettei korvaus johda epäonnistuneen suorituksen palkitsemiseen. Palkkioiden kiinteiden ja muuttuvien osien suhde Pankin palkitsemisjärjestelmässä muuttuvat palkkiot voivat olla enintään 100 % kiinteästä vuosipalkasta. Muuttuvien palkkioiden ja muiden luontoisetujen määrittämisessä sovellettavat keskeiset parametrit ja perusteet Pankin muuttuviin palkkioihin sovelletaan seuraavia periaatteita: 1. Palkkio perustuu kokonaisarviointiin palkkionsaajan ja asianomaisen liiketoimintayksikön suorituksesta sekä pankin kokonaistuloksesta ja sen kehittymisestä. Suoritusta arvioitaessa huomioidaan taloudelliset ja muut tekijät sekä se miten suoritus tai tulos on toteutunut pitkällä aikavälillä. 2. Palkkion määrässä otetaan huomioon muun ohella arviointihetkellä tiedossa olevat riskit, pääomakustannukset ja tarpeellinen maksuvalmius. 3. Pankki voi sitoutua ehdottomaan palkkion maksamiseen ainoastaan erityisen painavista syistä ja edellyttäen, että luvattu palkkio kohdistuu ainoastaan palkkionsaajan palvelussuhteen ensimmäiseen vuoteen.

17 15 Yhteenlasketut palkitsemista koskevat tiedot toimivan johdon ja niiden henkilöstön jäsenten osalta, joiden toiminnalla on merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin Pankissa pidetään luetteloa seuraavista henkilöistä ja heille maksetuista palkkioista: 1. Toimitusjohtaja ja henkilöt, jotka toimitusjohtajan lisäksi tosiasiallisesti osallistuvat yrityksen toiminnan johtamiseen, 2. Muu henkilö, jonka toiminnalla on olennainen vaikutus yrityksen riskiasemaan, 3. Henkilö, joka työskentelee liiketoiminnoista riippumattomissa yrityksen sisäisissä valvontatoiminnoissa, 4. Muu henkilö, jonka palkkioiden kokonaismäärä ei merkittävästi poikkea 1 ja 2 kohdissa tarkoitetulle henkilölle määräytyvän palkkion kokonaismäärästä Näiden henkilöiden muuttuvat palkkiot ovat enintään 1/12 -osa heidän kiinteästä vuosipalkastaan. Palkkioiden saajien määrä Palkkioiden saajien määrä oli 6. Muuttuvien palkkioiden määrä ja muoto jaettuna käteiseen, osakkeisiin sekä osakesidonnaisiin rahoitusvälineisiin ja muihin välinetyyppeihin Muuttuvien palkkioiden määrä oli 9.857,09 euroa, josta käteisenä 9.857,09 euroa. Maksettavien palkkioiden määrä, joiden maksamista on lykätty Pankissa ei ole lykätty palkkioiden maksamista. Tilikauden aikana maksetut uusien palkkionsaajien aloitusrahat ja maksetut erorahat sekä näiden maksujen saajien määrä Pankissa ei ole maksettu aloitusrahoja / erorahoja. Tilikauden aikana määriteltyjen erorahojen määrä, niiden saajien lukumäärä sekä suurin yhdelle palkkionsaajalle määritetty tällainen korvaus Pankissa ei ole maksettu aloitusrahoja / erorahoja Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta POP pankit omistavat vähemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP- Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Bonum Pankki Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Osuusmaksun, POP Osuuden ja lisäosuusmaksun ehdot Pankin ydinpääomaan (CET1) sisältyi 677 kpl jäsenosuuksia. Jäsenosuuksien ehdot Jokainen jäsen on velvollinen ottamaan osuuspankista yhden osuuden ja suorittamaan siitä sadan (100) euron suuruisen osuusmaksun.

18 16 Osuusmaksu on maksettava kokonaisuudessaan rahana osuuspankkiin liityttäessä. Jos osuusmaksua korotetaan, jäsenen maksettavaksi tuleva korotus on suoritettava hallituksen määrääminä erinä ja aikoina, kuitenkin viimeistään viiden (5) vuoden kuluessa korotusta koskevan sääntömuutoksen kaupparekisteriin merkitsemisestä lukien. Jäsenelle tulevaa ylijäämää ei pidätetä osuusmaksun suorittamiseksi. Osuusmaksun korotus voidaan tehdä maksullisena, rahastokorotuksena tai sekakorotuksena. Rahastokorotus luetaan jäsenen puolesta maksettuun määrään osuusmaksua palautettaessa ja ylijäämää jaettaessa. Osuusmaksut palautetaan jäsenyyden päätyttyä osuuskuntalain 17 luvun 1 :n ja osuuspankkilain (Laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista) 19 :n mukaisesti ja sanotuissa lainkohdissa mainituin edellytyksin. Jos osuusmaksua ei ole voitu jäsenyyden päättyessä palauttaa kokonaisuudessaan osuuskuntalain 17 luvun 1 :n tai osuuspankkilain 19 :n perusteella, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Osuusmaksu palautetaan vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka perusteella palautus ensimmäisen kerran voidaan suorittaa. Eronneen jäsenen oikeudet osuuspankissa määräytyvät tällöin sääntöjen 26 :n 5 momentin mukaisesti. Osuuspankilla on oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa hallitus. Pankin ydinpääomaan (CET1) sisältyi 0 kpl POP Osuuksia. POP Osuuksien ehdot Osuuspankki voi antaa sääntöjensä mukaan POP Osuuksia. POP Osuuksia voidaan antaa vain osuuspankin jäsenille osuuspankin hallituksen tekemällä päätöksillä. Yhden POP Osuuden nimellisarvo on kymmenen (10) euroa. POP Osuus on maksettava kokonaisuudessaan osuuspankille hallituksen päättämänä aikana. POP Osuuksien merkintä tapahtuu tekemällä osuuspankin hallitukselle tai sen määräämälle taholle kirjallinen hakemus, jonka hyväksymisestä päättää hallitus tai hallituksen määräämä taho. POP Osuuksiin liittyvät oikeudet syntyvät maksun suorittamisella. POP Osuuksia voidaan antaa enintään kappaletta. POP Osuus voidaan siirtää vain toiselle jäsenelle. POP Osuus ei tuota etuoikeutta annettaviin jäsenosuuksiin tai uusiin POP Osuuksiin. POP Osuuksille voidaan maksaa korkoa osuuspankin jakokelpoisesta ylijäämästä. Maksettavasta korosta päättää osuuskunnan kokous. POP Osuuksille maksettava korko voi poiketa jäsen- ja lisäosuuksille maksettavasta korosta. Mikäli osuuspankki sulautuessa toiseen osuuspankkiin tai jakautuessa, POP Osuuksista suoritetut maksut palautetaan osuuskuntalain mukaisesti, ellei vastaanottava yhtiö ota niitä vastatakseen sulautumis- tai jakautumissuunnitelman mukaisesti. Osuuspankin muuttuessa osakeyhtiöksi, POP Osuudet eivät anna oikeutta osakkeisiin, vaan niistä suoritetut maksut palautetaan osuuskuntalain mukaisesti.

19 17 POP Osuudet palautetaan jäsenyyden päätyttyä tai osuudenomistajan irtisanottua POP Osuuden. POP Osuudesta suoritettu maksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai POP Osuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Osuuspankilla on oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa hallitus. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki POP Osuudet. Lunastusvastike on POP Osuudesta maksettu merkintähinta. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Osuuspankin purkautuessa POP Osuudet palautetaan yhtäläisellä etuoikeudella jäsenosuuksista suoritettujen maksujen kanssa. Pankin ydinpääomaan (CET1), ensisijaiseen lisäpääomaan (AT1) ja toissijaiseen pääomaan (T2) sisältyi lisäosuuksia. Lisäosuuksien määrä oli kpl. Lisäosuuksien ehdot Osuuspankki on antanut jäsenilleen kymmenen (10) euron suuruisia lisäosuuksia. Lisäosuuksien enimmäismäärä on kappaletta. Muuttuneiden vakavaraisuussäännösten vuoksi osuuspankki ei anna enää uusia lisäosuuksia. Kaikki lisäosuudet tuottavat yhtäläiset oikeudet. Ennen näiden sääntöjen rekisteröintiä annettujen lisäosuuksien ehtoihin sovelletaan voimaan tullutta osuuskuntalakia ja näitä sääntöjä. Lisäosuus voidaan luovuttaa vain jäsenelle. Ylijäämästä voidaan maksaa lisäosuuksille korkoa, joka voi poiketa osuuksille maksettavasta korosta. Osuuskunnan kokous voi päättää lisäosuuksien määrän vähentämisestä palautusta vastaan tai niistä maksetun määrän alentamisesta maksua vastaan. Osuuspankin sulautuessa toiseen osuuspankkiin, jakautuessa tai muuttuessa osakeyhtiöksi osuuspankki voi irtisanoa lisäosuudet. Osuuspankin purkautuessa selvitystilan tai konkurssin kautta, kertyneet lisäosuusmaksut palautetaan ennen muita osuusmaksuja, tai jos varat eivät siihen riitä, se osa lisäosuusmaksuista, mikä kullekin suoritettujen lisäosuusmaksujen suhteen mukaisesti laskien tulee. Lisäosuudet eivät tuota oikeutta osuuskunnan omaisuuden säästöön. Muutoin lisäosuudet tuottavat soveltuvin osin osuuksia vastaavat oikeudet kun osuuspankki sulautuu, jakautuu, muutetaan osakeyhtiöksi tai poistetaan muusta syystä rekisteristä. Jos irtisanottua lisäosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan osuuskuntalain 10 luvun 1 :n tai osuuspankkilain 19 :n perusteella, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Lisäosuusmaksu palautetaan kuuden kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka perusteella palautus ensimmäisen kerran voidaan suorittaa. Eronneen jäsenen oikeudet osuuskunnassa määräytyvät tällöin näiden sääntöjen 26 :n 5 momentin mukaisesti. Lisäosuudet voidaan muuntaa POP Osuuksiksi. Yhtä POP Osuutta kohden on käytettävä nimellisarvoltaan sama määrä lisäosuuksia. Osuuksien muuntoa on haettava kirjallisesti hallitukselta.

20 18 Yhteiskuntavastuu Honkajoen Osuuspankin yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikallispankkina Honkajoen Osuuspankille on tärkeää kantaa omalta osaltaan vastuunsa ympäröivästä yhteiskunnasta. Honkajoen Osuuspankki huolehtii työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Pankin tuloksesta maksettiin vuonna 2015 yhteisöjen tuloveroa 104 tuhatta euroa. Omalla toiminnallaan pankki edisti toimialueensa aktiivisuutta tukemalla alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä 11 tuhannella eurolla vuoden 2015 aikana. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2016 Pankin liiketoiminnan arvioidaan kehittyvän suotuisasti vuoden 2016 aikana. Pankin tuloskehityksen arvioidaan pysyvän vuoden 2015 tasolla, jos korkotasossa ei tapahdu muutoksia. Mikäli korkotaso nousee lievästi, on tällä pankin tulokseen positiivinen vaikutus. Voimakas korkotason nousu voi kuitenkin aiheuttaa arvonalentumistappioiden lisääntymisen. Kilpailutilanteen pysyessä kireänä pankin saamat marginaalit voivat laskea, jolla voi olla pankin tulosta heikentävä vaikutus. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Honkajoen Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli ,00 euroa, josta tilikauden ylijäämä on ,13 euroa. Hallitus ehdottaa osuuskunnan kokoukselle, että tilikauden ylijäämä käytetään seuraavasti: - Maksetaan korkoa lisäosuuspääomalle 2,0 % 6 376,36 euroa - Maksetaan ylijäämän palautusta ,00 euroa - Jätetään omaan pääomaan ,77 euroa Yhteensä ,13 euroa Lisäosuuspääoman korko maksetaan jäsenelle vain mikäli koron määrä on enemmäin kuin 5,00 euroa. Ylijäämän palautuksen jäädessä alle 5,00 euron, ei palautusta makseta vaan se jää osuuskunnalle. Pankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu ylijäämän jako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.

21 19 Tunnuslukujen laskentakaavat Kulu-tuotto -suhde, % Hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotulos + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot + osuus osakkuusyritysten tuloksesta Oman pääoman tuotto (ROE) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä * 100 Taseen loppusumma Vakavaraisuussuhde Omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin Ydinpääoma (CET1) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin Ensisijainen pääoma (T1) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin Omat varat yhteensä (TC) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä

22 20 Tilinpäätös Honkajoen Osuuspankin tuloslaskelma eur eur Korkotuotot (1.1) , ,59 Korkokulut (1.1) , ,37 KORKOKATE , ,22 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (1.2) , ,55 Palkkiotuotot (1.3) , ,36 Palkkiokulut (1.3) , ,72 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot (1.4) 9 950, ,00 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot (1.5) , ,51 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (1.6) , ,32 Liiketoiminnan muut tuotot (1.7) , ,61 Hallintokulut , ,73 Henkilöstökulut (1.8) , ,69 Muut hallintokulut (1.9) , ,04 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja (1.10) aineettomista hyödykkeistä , ,23 Liiketoiminnan muut kulut (1.7) , ,41 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista (1.11) ,31 0,00 LIIKEVOITTO , ,84 Tilinpäätössiirrot , ,57 Tuloverot , ,03 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO VEROJEN JÄLKEEN , ,24 TILIKAUDEN VOITTO , ,24

23 21 Honkajoen Osuuspankin tase VASTAAVAA eur eur Käteiset varat , ,00 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset , ,00 Saamiset luottolaitoksilta (2.1) , ,07 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (2.2) , ,14 Saamistodistukset (2.3) , ,00 Muilta , ,00 Osakkeet ja osuudet (2.4) , ,22 Aineettomat hyödykkeet (2.6) ,21 0,00 Aineelliset hyödykkeet (2.7) , ,92 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet , ,42 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet , ,96 Muut aineelliset hyödykkeet , ,54 Muut varat (2.9) 988,67 826,08 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (2.10) , ,45 Laskennalliset verosaamiset (2.16) , ,26 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,14

24 22 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA eur eur Velat luottolaitoksille (2.11) , ,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (2.12) , ,85 Talletukset , ,64 Muut velat , ,21 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat (2.13) , ,10 Muut velat (2.14) , ,16 Siirtovelat ja saadut ennakot (2.15) , ,42 Laskennalliset verovelat (2.16) , ,33 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,86 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero , ,89 Vapaaehtoiset varaukset , ,17 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ , ,06 OMA PÄÄOMA (2.20) Osuuspääoma , ,00 Muut sidotut rahastot , ,05 Vararahasto , ,73 Käyvän arvon rahasto , ,32 Vapaat rahastot , ,93 Muut rahastot , ,93 Tilikauden voitto , ,24 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,22 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,14 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET eur eur Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , ,43 Takaukset ja pantit , ,43 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,16 Muut , ,16

25 23 Honkajoen Osuuspankin rahoituslaskelma Liiketoiminnan rahavirta eur eur Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen , ,24 Tilikauden oikaisut , ,23 Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) Saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä Osakkeet ja osuudet Muut varat , , , , , , , , , , , ,30 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) , ,64 Velat luottolaitoksille , ,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,87 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 2 059, ,20 Muut velat ,57-934,43 Maksetut tuloverot , ,66 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä , ,02 Investointien rahavirta Eräpäivään asti pidettävien rahoitusvarat, vähennykset 0, ,00 Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, lisäykset , ,09 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,14 Investointien rahavirta yhteensä , ,23 Rahoituksen rahavirta Osuuspääoman lisäykset 4 290, ,00 Osuuspääoman vähennykset , ,00 Maksetut osingot ja muu voitonjako , ,34 Rahoituksen rahavirta yhteensä , ,34 Rahavarojen nettomuutos , ,45 Rahavarat tilikauden alussa , ,62 Rahavarat tilikauden lopussa , ,07 Rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Käteiset varat , ,00 Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta , ,07 Yhteensä , ,07

26 24 Lisätiedot rahoituslaskelmaan: Saadut korot , ,74 Maksetut korot , ,85 Saadut osingot , ,55 Tilikauden oikaisut: Tilinpäätössiirrot , ,57 Tuloslaskelman verot , ,03 Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä , ,85 Muut oikaisut 0, ,78 Yhteensä , ,23 Liitetiedot Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Pankin tilinpäätös on laadittu kirjanpito- ja luottolaitoslain säännösten, valtiovarainministeriön luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen (698/2014) sekä Finanssivalvonnan Määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti. Rahoitusinstrumentit Luokittelu Rahoitusvarat on tilinpäätöksessä luokiteltu Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti neljään arvostusluokkaan: - Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat - Myytävissä olevat rahoitusvarat - Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset - Lainat ja muut saamiset Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin on luokiteltu yhdistelmäinstrumentit, jotka sisältävät kytketyn johdannaisen, jota ei ole erotettu pääsopimuksesta sekä muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat. Pankilla ei ole eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia. Lainat ja muut saamiset ryhmään on luokiteltu saamiset, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia eikä niitä noteerata julkisesti toimivilla markkinoilla. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin on luokiteltu rahoitusvarat, joita ei ole luokiteltu edellä kuvattuihin arvostusluokkiin. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit on kirjattu kirjanpitoon kaupantekopäivän mukaisesti ja ne sisältyvät tase-eriin Saamistodistukset ja Osakkeet ja osuudet. Rahoitusvelat jaetaan kahteen arvostusluokkaan: - Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvelkoihin - Muihin rahoitusvelkoihin.

27 25 Pankilla ei ole kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvelkoja. Kaikki rahoitusvelat on siten luokiteltu Muihin rahoitusvelkoihin. Arvostaminen Rahoitusvarat on merkitty taseeseen joko käypään arvoon tai jaksotettuun hankintamenoon. Johdannaissopimuksia lukuun ottamatta rahoitusvelat on merkitty taseeseen jaksotettuun hankintamenoon. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin luokiteltujen erien käyvän arvon muutokset on kirjattu suoraan tuloslaskelman erään Arvopaperikaupan nettotuotot. Myytävissä olevat rahoitusvarat on arvostettu käypään arvoon. Niiden käyvän arvon muutokset laskennallisilla veroilla oikaistuna on kirjattu omaan pääomaan muodostettuun käyvän arvon rahastoon. Ulkomaan rahan määräisistä eristä johtuvia kurssivoittoja ja -tappioita ei kirjata käyvän arvon rahastoon vaan suoraan tulokseen. Käyvän arvon rahastoon kertynyt arvonmuutos kirjataan tulokseen, kun myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluva omaisuuserä myydään tai muuten kirjataan pois taseesta. Julkisesti noteerattujen osakkeiden käypänä arvona on pidetty vuoden viimeistä ostokurssia. Muiden kuin julkisesti noteerattujen osakkeiden käypänä arvona on pidetty niiden hankintamenoa silloin, kuin käypää arvoa ei ole voitu luotettavasti määritellä. Saamistodistusten käypänä arvona on pidetty vuoden viimeistä ostokurssia, jos saamistodistuksella on julkinen hintanoteeraus tai sen puuttuessa saatavan pääoma- ja korkovirran markkinakorolla diskontattua nykyarvoa tai arvoa, joka on laskettu muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai menetelmää käyttäen. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet on jaettu käyttötarkoituksen perusteella omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja sijoituskiinteistöihin. Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet on merkitty taseeseen hankintamenoon. Pankki ei sovella luottolaitoslain 12 luvun 8 :n mahdollisuutta arvostaa sijoituskiinteistöt käypään arvoon. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden ja osuuksien tasearvot perustuvat hyödykkeiden arvoon suhteessa varsinaisen liiketoiminnan tulonodotuksiin. Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoeroon on kirjattu tehtyjen ja suunnitelmanmukaisten poistojen erotus. Vapaaehtoisia varauksia, mm. luottotappiovarauksia, käytetään pankin tilinpäätös- ja verosuunnittelussa. Vapaaehtoisten varausten määrä tai muutos eivät siten kuvaa pankin riskejä. Pankin tilinpäätöksessä tilinpäätössiirtojen kertymä esitetään siihen liittyvää verovelkaa vähentämättä.

28 26 Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisina sitoumuksina esitetään asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annettuja sitoumuksia ovat mm. takaukset ja niihin rinnastettavat takuusitoumukset. Sitoumukset esitetään sen määräisenä, mitä takaus tai takuusitoumus tilinpäätöshetkellä enintään vastaa. Asiakkaan hyväksi annettuja peruuttamattomia sitoumuksia ovat mm. sitovat luottolupaukset, myönnetyt nostamattomat luotot sekä käyttämättömät luottolimiitit. Sitoumukset esitetään sen määräisinä, mitä niiden perusteella tilinpäätöshetkellä enintään voidaan joutua maksamaan. Korkotuotot ja kulut Korkotuottoihin ja kuluihin on kirjattu kaikki korollisista varoista ja veloista aiheutuvat korkotuotot ja -kulut. Korot on kirjattu suoriteperusteella lukuun ottamatta viivästyskorkoja, jotka on kirjattu, kun maksu on saatu. Korot on jaksotettu efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Korkotuottoina tai kuluina on käsitelty myös saamisten ja velkojen hankintahinnan ja nimellisarvon erotus, joka on jaksotettu saamisen tai velan juoksuajalle efektiivisen koron menetelmällä. Vastaerä on kirjattu saamisen tai velan muutokseksi. Korkotuottoa on kerrytetty myös arvoltaan alentuneen saamisen kirjanpidossa jäljellä olevalle saldolle sopimuksen alkuperäisellä efektiivisellä korolla. Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Lainat ja muut saamiset Arvonalentumistappioihin on kirjattu arvonalentumiset lainoista ja muista saamisista, kun on ollut objektiivista näyttöä siitä, että lainan tai muun saamisen pääomasta tai koroista ei saada suoritusta eikä saamisen vakuus riitä kattamaan sen määrää. Objektiivisen näytön arviointi perustuu asiakkaan maksukyvyttömyyden ja vakuuden riittävyyden arviointiin. Arvonalentumista kirjattaessa vakuus on arvostettu määrään, joka siitä todennäköisesti odotetaan saatavan realisointihetkellä. Arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena ottaen huomioon vakuuden käypä arvo. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Lainat ja muut saamiset on luokiteltu ryhmiin, joiden arvonalentumistappioiden tarvetta on arvioitu ryhmäkohtaisesti. Saamisryhmät on luokiteltu samankaltaisten luottoriskiominaisuuksien perusteella, jotta kyettäisiin arvioimaan ryhmäkohtaisten arvonalentumisten tarvetta niistä saamisista, joista ei ole vielä tunnistettu yksittäiseen saamiseen kohdistuvaa arvonalennusperustetta. Myytävissä olevat rahoitusvarat Mikäli tilinpäätöspäivänä on havaittu objektiivista näyttöä siitä, että myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitellun arvopaperin arvo on saattanut alentua, arvopaperille on tehty arvonalentumistarkastelu. Jos tarkastelussa on havaittu arvon alentuneen, esim. liikkeeseenlaskijan luottoriski on kasvanut tai osakkeen arvo on laskenut merkittävästi tai pitkäaikaisesti alle hankintamenon ja pankki arvioi, että se ei saa sijoittamiaan varoja takaisin, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio on kirjattu tulosvaikutteisesti erään Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot.

29 27 Saamistodistusten osalta arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Saamistodistusten arvonalentumistappion peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Osakkeiden ja osuuksien arvonalentumistappion määrää on arvioitu niiden kirjanpitoarvon ja sen arvon, jonka pankki arvioi jäävän saamatta, erotuksena. Osakkeiden tai osuuksien arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa tulosvaikutteisesti, vaan arvonmuutos kirjataan käyvän arvon rahastoon. Poistoperiaatteet Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot poistetaan taloudellisen pitoajan perusteella ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan tasapoistoin. Rakennusten poistoaika on vuotta, koneiden ja kalustojen poistoaika on 3 6 vuotta ja muut aineelliset hyödykkeet poistetaan 3 10 vuodessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Tietokoneohjelmistojen kehittämismenot sekä lisenssit aktivoidaan Aineettomiin oikeuksiin ja poistetaan 3-5 vuodessa. Pitkävaikutteiset menot poistetaan vaikutusaikanaan 10 vuodessa. Verot Pankin tilinpäätöksessä tuloverot on kirjattu verotettavan tulon perusteella laskettuna. Käyvän arvon rahastoon sisältyvästä positiivisesta arvonmuutoksesta on taseeseen merkitty laskennallinen verovelka ja negatiivisesta arvonmuutoksesta laskennallinen verosaaminen. Lisäksi käyvän arvon rahastosta tulokseen siirretystä negatiivisesta arvonmuutoksesta on kirjattu laskennallinen verosaaminen. Muita laskennallisia veroja on kirjattu sopimus- ja saamisryhmäkohtaisista arvonalentumista antolainauksessa. Rahavarat Rahoituslaskelman rahavarat koostuvat käteisistä varoista ja vaadittaessa maksettavista saamisista luottolaitoksilta. Rahoituslaskelma on laadittu epäsuoraa menetelmää käyttäen LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1.1 Korkotuotot ja -kulut Korkotuotot Saamisista luottolaitoksilta 4 219, ,51 Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,83 Saamistodistuksista , ,06 Muut korkotuotot , ,19 Yhteensä , ,59 Korkokulut Veloista luottolaitoksille , ,03 Veloista yleisölle ja julkisyhteisöille , ,46 Yleiseen liikkeeseen lasketuista , ,88 velkakirjoista Yhteensä , ,37

30 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Myytävissä olevista rahoitusvaroista , ,55 Yhteensä , , Palkkiotuotot ja -kulut Palkkiotuotot Luotonannosta , ,35 Ottolainauksesta 3 210, ,00 Maksuliikenteestä , ,32 Omaisuudenhoidosta , ,66 Välitetystä toiminnasta , ,50 Takausten myöntämisestä 5 346, ,95 Muut palkkiotuotot 7 822, ,58 Yhteensä , ,36 Palkkiokulut Maksetut toimitusmaksut , ,36 Muut , ,36 Yhteensä , , Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2015 Myyntivoitot ja - Käyvän arvon muutokset(netto) Yhteensä tappiot(netto) Saamistodistuksista 0, , ,00 Arvopaperikaupan nettotuotot 0, , ,00 yhteensä Tuloslaskelmaerä yhteensä 0, , ,00 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2014 Myyntivoitot ja - Käyvän arvon muutokset(netto) Yhteensä tappiot(netto) Saamistodistuksista 0, , ,00 Arvopaperikaupan nettotuotot 0, , ,00 yhteensä Tuloslaskelmaerä yhteensä 0, , , Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2015 Myyntivoitot ja - Arvonalentumiset Siirrot käyvän Yhteensä tappiot(netto) arvon rahastosta Saamistodistuksista 2 500,00 0, , ,91 Osakkeista ja osuuksista 3 558, , , ,45 Yhteensä 6 058, , , ,54 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2014 Myyntivoitot ja - Arvonalentumiset Siirrot käyvän Yhteensä tappiot(netto) arvon rahastosta Saamistodistuksista 4 749,67 0, , ,18 Osakkeista ja osuuksista 7 658,57 0, , ,33 Yhteensä ,24 0, , , Sijoituskiinteistöjen nettotuotot Vuokra- ja osinkotuotot , ,51 Suunnitelman mukaiset poistot , ,62 Muut kulut , ,21 Yhteensä , ,32

31 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut Liiketoiminnan muut tuotot Muut tuotot , ,61 Yhteensä , ,61 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut -489,04-489,99 Kulut omassa käytössä olevasta , ,96 kiinteistöomaisuudesta Vakuusrahastomaksut 0, ,00 Muut kulut , ,46 Yhteensä , , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,00 Henkilösivukulut , ,69 Eläkekulut , ,12 Muut henkilösivukulut , ,57 Yhteensä , , Muut hallintokulut Muut henkilöstökulut , ,73 Toimistokulut , ,59 Atk-kulut , ,89 Yhteyskulut , ,95 Edustus- ja markkinointikulut , ,88 Yhteensä , , Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Suunnitelman mukaiset poistot , ,23 Aineelliset hyödykkeet , ,23 Aineettomat hyödykkeet ,14 0,00 Yhteensä , , Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista sekä muista rahoitusvaroista Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Sopimuskohtaiset arvonalentumistappiot Ryhmäkohtaiset arvonalentumistappiot Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista yhteensä ,31 0, ,56 0, ,75 0, ,31 0,00 Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista yhteensä ,31 0, Tuotot liiketoiminta-alueittain ja markkina-alueittain Pankkitoiminnan tuotot , ,93 Tuottojen, liikevoiton, varojen ja velkojen jakautumista liiketoiminta-alueittain ei ole ilmoitettu, koska jaolla ei ole olennaista merkitystä. Pankki harjoittaa liiketoimintaa vain Suomessa. Tuotot on esitetty eliminoimattomina

32 30 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2.1 Saamiset luottolaitoksilta Vaadittaessa maksettavat , ,07 Kotimaisilta luottolaitoksilta , ,07 Muut , ,00 Kotimaisilta luottolaitoksilta , ,00 Yhteensä , , Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Yritykset ja asuntoyhteisöt , ,23 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset ,00 0,00 Julkisyhteisöt , ,00 Kotitaloudet , ,66 Kotitalouksia palvelevat voittoa , ,25 tavoittelemattomat yhteisöt Yhteensä , ,14 Tilikauden aikana kirjatut arvonalentumistappiot Arvonalennustappiot tilikauden 0,00 0,00 alussa + tilikauden aikana kirjatut saamiskohtaiset 1 225,56 0,00 arvonalentumistappiot + tilikauden aikana kirjatut ryhmäkohtaiset arvonalentumistappiot ,75 0,00 - tilikauden aikana toteutuneet luottotappiot, joista on aikaisemmin kirjattu saamiskohtainen ,56 0,00 arvonalentumistappio Arvonalentumistappiot tilikauden lopussa ,75 0, Saamistodistukset Yhteensä Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia Yhteensä Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia Kaupankäyntitarkoituksessa ,00 0, ,00 0,00 pidettävät saamistodistukset Julkisesti noteeratut ,00 0, ,00 0,00 Myytävissä olevat saamistodistukset , , , ,00 Julkisesti noteeratut , , , ,00 Muut ,00 0, ,00 0,00 Yhteensä , , , ,00 - joista saamiset, joilla on huonompi etuoikeus velallisen muilla veloilla ,00 0, ,00 0, Osakkeet ja osuudet Myytävissä olevat osakkeet ja , ,22 osuudet Julkisesti noteeratut , ,55 Muut , ,67 Osakkeet ja osuudet yhteensä , ,22 -joista luottolaitoksissa , , Lähipiiritiedot Lähipiiritiedot esitetään henkilöstöä ja johtoa koskevien liitetietojen yhteydessä. Liitetieto 4.4.

33 Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet ,21 0,00 Yhteensä ,21 0, Aineelliset hyödykkeet Kirjanpitoarvo Maa- ja vesialueet Omassa käytössä ,19 Sijoituskäytössä , ,25 Yhteensä ,44 Käypä arvo Rakennukset Omassa käytössä ,53 Sijoituskäytössä , ,93 Yhteensä ,00 Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet Omassa käytössä ,18 Sijoituskäytössä , ,00 Yhteensä ,18 Muut aineelliset hyödykkeet ,88 Aineelliset hyödykkeet yhteensä ,50 Sijoituskiinteistöt on arvostettu hankintamenoon. 2.8 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset tilikauden aikana Aineettomat hyödykkeet 2015 Hankintameno ,99 + tilikauden lisäykset ,35 Hankintameno ,34 - tilikauden poistot ,14 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , Kirjanpitoarvo ,21 Aineelliset hyödykkeet 2015 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet Muut kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Hankintameno , , , ,21 + tilikauden lisäykset 6 984, ,54 0, ,40 Hankintameno , , , ,61 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , , , , tilikauden poistot , , , ,82 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , , , , Kirjanpitoarvo , , , , Muut varat Muut 988,67 826,08 Yhteensä 988,67 826, Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Korot , ,27 Muut 7 406, ,18 Yhteensä , ,45

34 Velat luottolaitoksille Luottolaitoksille , ,00 Vaadittaessa maksettavat , ,00 Muut 0, ,00 Yhteensä , , Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Talletukset , ,64 Vaadittaessa maksettavat , ,20 Muut , ,44 Muut velat , ,21 Muut , ,21 Yhteensä , , Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Joukkovelkakirjalainat , , , ,00 Yhteensä , , , , Muut velat Maksujenvälitysvelat , ,14 Muut 3 761, ,02 Yhteensä , , Siirtovelat ja saadut ennakot Korot , ,32 Muut , ,10 Yhteensä , , Laskennalliset verovelat ja -saamiset Laskennalliset verovelat ja -saamiset on kirjattu käyvän arvon rahastoon kirjatuista myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksista sekä laskennallinen verosaaminen käyvän arvon rahastosta arvonalentumistappiona tulokseen siirretystä negatiivisesta arvonmuutoksesta. Muilta osin laskennallisia verovelkoja ja -saamisia on kirjattu sopimus- ja saamisryhmäkohtaisista arvonalentumista antolainauksessa. Laskennalliset verovelat ja -saamiset Arvostamisesta johtuvat laskennalliset verosaamiset Arvostamisesta johtuvat laskennalliset verovelat , , Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma Rahoitusvarat Emo 2015 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 0,00 0, ,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta , ,64 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,32 Saamistodistukset 0, , ,00 Yhteensä , , ,32

35 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 0,00 0, ,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta 0,00 0, ,08 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,79 Saamistodistukset 0, , ,00 Yhteensä , , ,87 Rahoitusvarat 2014 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 0,00 0, ,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta , ,00 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,29 Saamistodistukset 0, , ,00 Yhteensä , , ,29 Rahoitusvarat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 0,00 0, ,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta 0,00 0, ,07 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,14 Saamistodistukset 0,00 0, ,00 Yhteensä , , ,21 Rahoitusvelat 2015 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille ,00 0,00 0,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , ,50 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0, ,35 0,00 Yhteensä , , ,50 Rahoitusvelat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 0,00 0, ,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ,80 0, ,11 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,00 0, ,35 Yhteensä ,80 0, ,46 Rahoitusvelat 2014 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille , ,00 0,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , ,82 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,00 0, ,10 Yhteensä , , ,92 Rahoitusvelat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 0,00 0, ,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ,21 0, ,85

36 34 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,00 0, ,10 Yhteensä ,21 0, ,95 Vaadittaessa maksettavat saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä: Muut kuin määräaikaiset talletukset sekä luotolliset tilit on ilmoitettu luokassa alle 3 kk Varojen ja velkojen erittely kotimaan ja ulkomaan rahan määräisiin sekä samaan konserniin kuuluvilta Varat Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat ,00 0, ,00 0,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta ,08 0, ,07 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä ,79 0, ,14 0,00 Saamistodistukset ,00 0, ,00 0,00 Muu omaisuus ,39 0, ,93 0,00 Yhteensä ,26 0, ,14 0,00 Velat Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille ,00 0, ,00 0,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille ,11 0, ,85 0,00 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat ,35 0, ,10 0,00 Muut velat ,61 0, ,49 0,00 Siirtovelat ja saadut ennakot ,28 0, ,42 0,00 Yhteensä ,35 0, ,86 0, Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot Rahoitusvarat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Käteiset varat , , , ,00 Saamiset luottolaitoksilta , , , ,07 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , , ,14 Saamistodistukset , , , ,00 Osakkeet ja osuudet , , , ,22 Yhteensä , , , ,43 Rahoitusvelat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Velat luottolaitoksille , , , ,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , , ,85 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat , , , ,10 Yhteensä , , , ,95 Rahoitusvarojen käyvät arvot on ensisijaisesti määritelty käyttäen noteerattuja markkinahintoja. Jos noteerattua markkinahintaa ei ole ollut saatavissa, arvostamisessa on käytetty markkinakorolla diskontattua nykyarvoa tai muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai -menetelmää. Muiden rahoitusvarojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Rahoitusvelkojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa.

37 35 Taseessa käypään arvoon arvostetut Emo 2015 rahoitusinstrumentit Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä ,98 0, , ,98 Kauden aikana realisoitumattomat voitot ja tappiot 9 950,00 Emo 2014 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä ,55 0, , ,55 Kauden aikana realisoitumattomat voitot ja tappiot ,00 Olennaiset rahoitusvarat, jotka on arvostettu hankintamenoon käyvän arvon sijasta Hankintamenoon on arvostettu osakkeet ja osuudet toiminnalle välttämättömissä yrityksissä, jotka on esitetty tarkemmin liitetiedossa 5.2. Toiminnalle välttämättömät osakkeet ja osuudet on tarkoitettu pidettäväksi pysyvästi hallussa. Näiden omistusten käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti Oman pääoman lisäykset ja vähennykset sekä siirrot erien välillä tilikauden aikana Emo Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tilikauden alussa lopussa Osuuspääoma , , , ,00 Muut sidotut rahastot , , , ,84 Vararahasto ,73 0,00 0, ,73 Käyvän arvon rahasto , , , ,11 Käypään arvoon arvostamisesta , , , ,11 Vapaat rahastot , ,94 0, ,87 Muut rahastot , ,94 0, ,87 Edellisten tilikausien voitto 0, , ,24 0,00 Tilikauden voitto , , , ,13 Oma pääoma yhteensä , , , ,84 Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tilikauden alussa lopussa Oman pääoman ehtoiset instrumentit 1 727, , , ,95 josta laskennalliset verot -431, , , ,74 Saamistodistukset , , , ,16 josta laskennalliset verot , , , ,29 Käyvän arvon rahasto yhteensä , , , ,11 ANNETTUJA VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA SEKÄ TASEEN ULKOPUO- LISIA JÄRJESTELYJÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 3.1 Annetut vakuudet Muiden velasta annetut: Pankki ei ole antanut muiden veloista vakuuksia. 3.2 Eläkevastuut Henkilöstön eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiö Veritaksen kautta eikä kattamatonta eläkevastuuta ole. 3.3 Taseen ulkopuoliset sitoumukset Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset , ,43 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,16 Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä , ,59

38 36 Pankki on antanut omavelkaisen takauksen Bonum Oy:lle kaikkien muiden samansanaisen maksuliikesopimuksen Bonum Oy:n kanssa tehneiden POP Pankkiliiton jäsenpankkien hyväksi. Takauksen kohteena on ne saatavat, jotka Bonum Oy:lle saattavat syntyä maksuliiketilisopimuksen ehtojen rikkomisesta. Takausvastuun määrä on rajoitettu. 3.4 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Pankki kuuluu Oy Samlink Ab:n arvonlisäverovelvollisuusryhmään. Arvonlisäveron ryhmärekisteröintiin liittyvä yhteisvastuumäärä , ,27 Tilikaudella 2015 korttiliiketoiminta siirtyi Bonum Pankki Oy:lle, joka on Visa Europen jäsen (Principal Memberjäsenyys). POP Pankit toimivat Bonum Pankki Oy:n asiamiehinä. HENKILÖSTÖÄ JA JOHTOA KOSKEVAT LIITETIEDOT 4.1 Henkilöstön lukumäärä Vakinainen kokoaikainen henkilöstö 5 5 Vakinainen osa-aikainen henkilöstö 1 1 Yhteensä Johdon palkat ja palkkiot Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet 3 800, ,00 Hallituksen jäsenet ja varajäsenet , ,08 sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa Yhteensä , ,08 Eläkesitoumukset 4.3 Johdolle myönnetyt luotot ja takaukset Luotot Takaukset Luotot Takaukset Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet ,49 0, ,64 0,00 Hallituksen jäsenet ja varajäsenet ,69 0, ,60 0,00 sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa Yhteensä ,18 0, ,24 0,00 Lisäykset , ,98 Vähennykset , ,40 Lainaehdot Luotot ja takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin. 4.4 Lähipiiritiedot 2015 Lähipiiriin kuulumisen peruste Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Sijoitukset Muut saamiset Takaukset/ vakuudet Sukulaisuus ,04 0,00 0,00 0,00 Yhteensä ,04 0,00 0,00 0, Lähipiiriin kuulumisen peruste Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Sijoitukset Muut saamiset Takaukset/ vakuudet Sukulaisuus ,89 0,00 0,00 0,00 Yhteensä ,89 0,00 0,00 0,00

39 37 *) Johdon luotot ja takaukset on esitetty liitetiedossa 4.3. Saamisia ja sijoituksia koskevat pääasialliset ehdot: Luotot ja takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin. Annettujen takausten ja asetettujen vakuuksien pääasiallinen sisältö: Luotot ja takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin. OMISTUKSET MUISSA YRITYKSISSÄ 5.1 Konsernitilinpäätökseen yhdistelemättä jätetyt pienet tytär- ja osakkuusyhtiöt Tytäryhtiöt Kpl Kirjanpitoarvot Asunto- ja kiinteistöyhtiöt ,18 Osakkuusyhtiöt Kpl Kirjanpitoarvot Asunto- ja kiinteistöyhtiöt , Omistukset muissa yrityksissä Yrityksen nimi ja kotipaikka Omistusosuus, % Oma pääoma* Tilikauden voitto* Oy Samlink Ab, Espoo 0, , ,51 Aktia Hypoteekkipankki, Helsinki 0, , ,09 POP Holding Oy, Helsinki 1, , ,07 Optium Oy, Tampere 2, , ,23 POP Pankkiliitto, Helsinki 0, , ,11 Yhteensä , ,41 * Tilikauden 2014 oma pääoma ja voitto MUUT LIITETIEDOT 6.1 Luottolaitoksen harjoittama notariaattitoiminta Luottolaitoksen tarjoamat omaisuudenhoitopalvelut Pankki tarjoaa sijoituspalvelulain 11 :n mukaista toimeksiantojen välittämistä ja toteuttamista, kaupankäyntiä omaan lukuun, omaisuudenhoitoa ja sijoitusneuvontaa ja rahoitusvälineiden säilytys- ja hoitopalvelua sekä tallelokeropalvelua ja niihin liittyviä palveluja. Pankissa ei hoideta ns. täyden palvelun omaisuudenhoitoa. 6.2 Osuuspankkia koskevat liitetiedot Irtisanottujen osuusmaksujen määrä Irtisanottujen lisäosuusmaksujen määrä 3 000, , , ,00 Jos jäsenyys on päättynyt, voidaan irtisanottu osuuspääoma maksaa takaisin osuuskuntalain 10 luvun 1 :n ja osuuspankkilain 19 :n mukaisesti ja sanotuissa lainkohdissa mainituin edellytyksin. Osuuspankin jäsenten lukumäärä Tilintarkastajan palkkiot 2015 Tilintarkastajan palkkiot toimeksiantoryhmittäin: Tilintarkastus 3 100,00 Tilintarkastuslain 1 :n 1 mom ,00 kohdassa tarkoitetut toimeksiannot Yhteensä 5 208,00

40

41 39 Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Kirjanpitokirjat Pääkirja/päiväkirja Tasekirja Tositteet Reskontrat Asiakasreskontrat (koneelliset) Salkkukirjanpito Ostoreskontra (eoffice) Ostoreskontra Kassapäiväkirja Kassaraportit Palkkakirjanpito Käyttöomaisuusreskontra Johdannaisten reskontra Säilytystapa Elektroninen arkisto Sidottu kirja Paperituloste Elektroninen arkisto Elektroninen arkisto Elektroninen arkisto Paperitosite Atk-tuloste Atk-tuloste Elektroninen arkisto Elektroninen arkisto Excel-tiedosto Vuokrasaamiset Notariaattitoimeksiannot Koontitilit Paperituloste Paperituloste Paperituloste Tositelajit 10 Maksuliiketilin tiliotteen tapahtumat 20 Ostolaskut 21 Toimitusjohtajan kulut 25 Ostolaskujen suoritukset 30 Ostolaskut, eoffice -pankit, ei-pankissa kiertävät laskut 32 Matkalaskut 51 Salkkukirjanpito 53 Ottolainaus, maksuliiketilin korko 56 Konekieliset viennit muista reskontrista, QS-kassalla kirjattavat tapahtumat 58 Konekieliset kustannuspaikkojen väliset siirrot 60 Sisäisen laskennan tositteet 70 Muistiotositteet 71 Pääkirjakirjaukset 75 Palkkaviennit, maksetut palkat 80 Jaksotustositteet, purettavat viennit 82 Konekieliset laskennalliset erät 83 Konekieliset laskennalliset erät, palkat, lomapalkat 85 Poistot 99 Tuloksen kirjaus