PETÄJÄVEDEN OSUUSPANKKI TASEKIRJA 2015

Transkriptio

1 PETÄJÄVEDEN OSUUSPANKKI TASEKIRJA 2015 Yritys- ja yhteisötunnus: Postiosoite: Kirkkotie 6, Petäjävesi Käyntiosoite: Kirkkotie 6, Petäjävesi Kotipaikka: Petäjävesi

2 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Sisällys Toimitusjohtajan katsaus... 1 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Pankin liiketoiminta... 3 Tulos... 4 Tase... 5 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot... 8 Vakavaraisuuden hallinta... 9 Riskienhallinta Hallinto ja henkilöstö Yhteiskuntavastuu Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Liiketoiminnan kehitys vuonna Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Tunnuslukujen laskentakaavat Tilinpäätös Petäjäveden Osuuspankin tuloslaskelma Petäjäveden Osuuspankin tase Petäjäveden Osuuspankin rahoituslaskelma Liitetiedot Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä Tilinpäätösmerkintä Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista... 51

3 1 Toimitusjohtajan katsaus Maailmantalouden kasvu jäi vaisuksi vuonna 2015, kun kehittyvien markkinoiden kasvu kangerteli. Raaka-aineiden hinnat laskivat ja inflaatio hidastui maailmanlaajuisesti. Euroalueella kasvu piristyi kohtuulliseen vauhtiin. Neuvottelut Kreikan uudesta tukipaketista olivat vaikeita ja maa oli lähellä erota eurosta kesällä. EKP lisäsi rahapoliittista elvytystä inflaation hidastuttua. Keskuspankki aloitti valtionlainojen ostot maaliskuussa, minkä seurauksena lyhyimmät markkinakorot painuivat negatiivisiksi. EKP kertoi joulukuussa uusista toimista. Talletuskorkoa laskettiin ja arvopaperien osto-ohjelmaa pidennettiin maaliskuuhun 2017 asti. Markkinakorot alenivat edelleen hieman. Suomen talouskuva pysyi heikkona. Kokonaistuotanto polki paikallaan ja työttömyys nousi. Investoinnit laskivat ja vienti väheni edelleen. Myönteistä oli kotitalouksien kulutuksen kasvu. Vuoden loppua kohden rakentamisen aktiviteetti piristyi. Asuntokauppa vilkastui hieman, mutta asuntojen hinnat laskivat vajaan prosentin. Kotitalousluottokannan kasvu vahvistui viime vuoden aikana runsaaseen kahteen prosenttiin. Yritys- ja asuntoyhteisöluottokanta kasvoi noin seitsemän prosenttia. Luotonkysynnän hienoisen positiivisen vireen odotetaan jatkuvan. Talletuskannan myönteinen kehitys jatkui läpi vuoden yritys- ja julkisyhteisöjen talletusten kasvun siivittämänä. Rahasto- ja vakuutussäästöt nousivat viime vuonna selvästi hyvän markkinakehityksen sekä nettomerkintöjen lisääntymisen ansiosta. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalous kasvaa edelleen pitkäaikaista keskiarvoa hitaammin. Euroalueella talouden kohtuullinen kasvu jatkuu. Euribor-korot jäävät hieman vuoden 2015 loppua matalammiksi. Kotitalouksien kulutus ja investointien piristyminen pitävät yllä pientä talouskasvua Suomessa. Jaakko Ylitalo toimitusjohtaja

4 2 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Petäjäveden Osuuspankki on perustettu vuonna Vuosi 2015 oli pankin 106. toimintavuosi. Pankki toimii Jyväskylän talousalueella Petäjäveden ja Muuramen kunnissa. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä yli Pankilla on yhteensä 2 konttoria, Petäjävedellä ja Muuramessa. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät verkkopankki- ja mobiilipankkipalveluita sekä palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2015 oli 93,4 prosenttia. Vuoden lopussa lähes pankin asiakkaalla oli verkkopankkipankkisopimus. Petäjäveden Osuuspankki erosi POP Pankkiliitto osk:n jäsenyydestä ylimääräisen osuuskunnan kokouksen yksimielisellä päätöksellä. Siirtyminen OP Ryhmään tapahtuu asteittain 2015 ja 2016 aikana. Lopullinen siirto tapahtuu 2016 vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Päättynyt tilikausi oli siirtymäaikaa. OP Ryhmä Petäjäveden Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään alkaen, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta (aik. OP-Pohjola osk) tytäryhtiöineen. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa jäsenosuuspankit sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oy, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP-Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen

5 3 varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj ja Helsingin OP Pankki Oy. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina.. Pankin liiketoiminta Petäjäveden Osuuspankin liiketoiminnan kasvu ja tuloskehitys jatkuivat odotusten mukaisesti tilikauden aikana. Petäjäveden Osuuspankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittäen yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat mm. Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n myöntämistä kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2015 lopussa oli 61 tuhatta euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei enää katsauskaudella ole myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. POP Pankit, Aktia Pankki ja säästöpankit ovat sopineet vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen jälleenrahoitusta koskevan yhteistyön päättämisestä. Osuuspankilla oli 2014 välitettyjen luottojen määrään sidottu jälleenrahoitusvelvoite, joka toteutettiin pitkäaikaisena vakuudettomana seniorluottona Aktia Hypoteekkipankille. Jälleenrahoitusvelvoitetta ei ole Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat yhteistyökumppaneiden, mm. Aktia Rahastoyhtiö Oy:n sijoitusrahastot. Arvopaperipalveluissa yhteistyökumppanina on Nordnet Bank Ab Suomen sivuliike. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa Aktia Henkivakuutus Oy. Yhteistyön tarkoituksena on turvata kilpailukykyiset eläke- ja säästövakuutuspalvelut pankin asiakkaille. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä tuhatta euroa.

6 4 Pankin keskusluottolaitoksena toimii POP Pankkiliiton omistama Bonum Pankki Oy. Pankin asiakkaiden maksuliike siirrettiin helmikuussa 2015 Bonum Pankin välitettäväksi ja toukokuussa 2015 pankin asiakkaiden Visa-korttien liikkeelle lasku ja hallinnointi siirtyi Bonum Pankille. Tulos Petäjäveden Osuuspankin liikevoitto oli 438 tuhatta euroa (530 tuhatta euroa vuonna 2014). Liikevoitto pieneni edellisestä vuodesta 92 tuhatta euroa. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,5 prosenttia (0,7). Liiketuloksen heikkeneminen johtui korkokatteen heikkenemisestä sekä sijoitustoiminnan tuottojen laskusta. Tilikaudelle kohdistui myös kertaluonteisia ylimääräisiä kuluja mm. OP Ryhmään siirtymisen johdosta. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 72,5 prosenttia (69,3). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 01-12/ /2014 Muutos-% *) 01-12/2013 Muutos-% **) Korkokate , ,0 Nettopalkkiotuotot , ,0 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot ,4 Muut tuotot ,6 59-1,3 Tuotot yhteensä , ,3 Henkilöstökulut , ,7 Muut hallintokulut , ,3 Muut kulut , ,4 Kulut yhteensä , ,9 Kulu-tuotto -suhde 72,55 69,32 64,39 Arvonalentumistappiot luotoista , ,2 Liikevoitto , ,0 Tilikauden voitto , ,7 *) Muutos **) Muutos Pankin korkokatteeksi muodostui tuhatta euroa (1 281). Korkokate pieneni 5,7 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkotuottojen määrä oli tuhatta euroa (1 598), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 140 tuhatta euroa eli 8,8 prosenttia. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat 250 tuhatta euroa (317). Korkokulut vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 67 tuhatta euroa eli 21,0 prosenttia. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista koroista. Nettopalkkiotuotot olivat 451 tuhatta euroa (455). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 507 tuhatta euroa (521) ja palkkiokulujen 56 tuhatta euroa (66). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 40 tuhatta euroa (40), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat 2 tuhatta euroa (3) ja muista välitetyistä tuotteista 38 tuhatta euroa (37). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä.

7 5 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat -16 tuhatta euroa (118). Tästä tuotot olivat 6 tuhatta euroa (118 tuhatta euroa) Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 59 tuhatta euroa (58). Saadut osingot olivat 13 tuhatta euroa (26), jossa vähennystä edellisvuoteen oli 14 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 19 tuhatta euroa (28). Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 613,5 prosentilla 28 tuhanteen euroon (4). Kasvu johtui talletussuojarahaston kannatusmaksun tuotosta. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 466 tuhatta euroa (459), mikä oli 1,5 prosenttia (tai 7 tuhatta euroa) suurempi kuin edellisenä vuonna. Muut hallintokulut kasvoivat 3,3 prosenttia, 589 tuhanteen euroon (571). Kulujen nousu johtui OP Ryhmään siirtymisen kuluista. Muut kulut, 179 tuhatta euroa (295), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 29 tuhatta euroa (17). Liiketoiminnan muut kulut pienenivät 46,1 prosenttia, 150 tuhanteen euroon (278). Kulujen vähentyminen johtui tilikaudelle 2014 kohdistuneista uuden konttorin perustamiskustannuksista. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 29 tuhatta euroa (56), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 28 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 31 tuhatta euroa (56). Arvonalentumisten peruutuksia kirjattiin 2 tuhatta euroa (0) ja palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 1 tuhatta euroa (0). Saamisryhmäkohtaisen arvonalentumismallin tarkoituksena on kirjata arvonalentumisvaraus sellaisille tappioille jotka ovat syntyneet, mutta joita ei vielä ole kyetty tunnistamaan ja yksilöimään. OP Ryhmässä saamisryhmäkohtaiset arvonalentumiset lasketaan mallilla, joka huomioi asiakkaan maksukyvyttömyyden todennäköisyyden, tappion määrän maksukyvyttömyystilanteessa sekä arvonalentumisprosessin tehokkuuden. Petäjäveden Osuuspankille on laskettu arvonalentuminen osuuspankkien keskimääräisistä luottotappioista johdettujen kertoimien avulla. Kun järjestelmäintegraatio on saatettu loppuun, tarkemmin tiedoin laskettu saamisryhmäkohtainen arvonalentuminen saattaa poiketa huomattavasti tästä tasosta. Arvonalentumistappiot pysyivät edelleen vähäisinä. Pankki ei kirjannut arvonalentumistappioita luotoista tillikauden aikana. Aiempina vuosina toteutuneiksi luotto- ja takaustappioiksi kirjatuista saamisista saatiin tilikauden aikana palautuksia 1 tuhatta euroa. Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2015 aikana 2,8 prosenttia ja oli vuoden lopussa tuhatta euroa (83 072). Taseessa olevien luottojen määrä oli tuhatta euroa. Luottojen keskikorko oli 1,9 prosenttia. Talletusten määrä oli tuhatta euroa ja niiden keskikorko 0,3 prosenttia.

8 6 Petäjäveden Osuuspankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa Muutos-% **) Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,4 Luotot , ,4 Sijoitukset , ,0 Saamiset luottolaitoksilta , ,5 Saamistodistukset , ,2 Osakkeet ja osuudet Kiinteistöt , ,6 Yleisön talletukset *) , ,9 Velat luottolaitoksille ,0 505 Oma pääoma , ,3 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,6 ROA % 0,4 0,5 0,6 ROE % 2,4 3,0 3,2 Omavaraisuusaste 17,2 17,1 17,5 Vakavaraisuussuhde 33,62 % 38,02 % 36,95 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos ***) Muutos Luotonanto Petäjäveden Osuuspankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli tuhatta euroa (60 998). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot tuhatta euroa (60 309) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 61 tuhatta euroa (689). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 105 tuhatta euroa (123). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä tuhatta euroa. Luotonannon nettolisäys oli tuhatta euroa eli 2,9 prosenttia. Luotonannon kehitykseen vaikutti erityisesti Muuramen konttorin toimialueen hyvä kysyntä. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi edelleen hyvin maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat 240 tuhatta euroa (312) eli 73 tuhatta euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,4 prosenttia (0,5) pankin taseessa olevien luottojen ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä.

9 7 Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 341 tuhatta euroa (1 132) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta puolesta Bonum Pankki Oy:lle (aiemmin Aktia Pankki Oyj:lle) liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (1 664) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedoissa 2.6. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat tuhatta euroa (17 995). Määrä oli tuhatta euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 737 tuhatta euroa (942), mikä on 21,8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä tuhatta euroa (2 187). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli tuhatta euroa (476) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus tuhatta euroa (1 712). Vuoden lopussa pankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan tuhatta euroa. Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli tuhatta euroa (753). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 433 tuhatta euroa (387) ja sijoituskiinteistöjen arvo 625 tuhatta euroa (366). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.6. Tilikauden aikana aktivoitiin taseeseen 87 tuhannella eurolla kiinteistöihin kohdistuvia perusparannusmenoja. Vuoden 2015 aikana pankki osti asuntoyhteisöjen osakkeita 234 tuhannella eurolla. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli tuhatta euroa (65 775). Talletukset kasvoivat vuoden aikana tuhatta euroa eli 1,8 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä vähenivät vuoden aikana tuhatta euroa eli 2,1 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli tuhatta euroa (60 826). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli tuhatta euroa eli 49,1 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa tuhatta euroa (4 949). Muutokseen vaikuttivat heikko korkotaso jonka johdosta talletukset ohjautuivat parempi tuottoisille tileille.

10 8 Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille. Velat luottolaitoksille olivat tuhatta euroa (1 507). Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli tuhatta euroa (12 080). Lisäystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 391 tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 46 tuhatta euroa (14). Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta 46 tuhatta euroa (14). Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli tuhatta euroa (2 788), josta luottotappiovaraus oli tuhatta euroa (2 783). Vuonna 2015 luottotappiovarausta purettiin -3 tuhatta euroa (purettiin -21 tuhatta euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,7 prosenttia saamisista. Varauksesta 649 tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. Poistoeroa vähennettiin -5 tuhatta eurolla (lisättiin 5). Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa jäsenosuuspankit sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oy, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP-Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Pankki on talletussuojarahaston jäsen. Uusi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua koskeva lainsäädäntö tuli voimaan Samalla Suomeen perustettiin uusi rahoitusvakausvirasto hoitamaan sekä kriisinratkaisutehtäviä että talletussuojaa. Virastolla on laajat toimivaltuudet taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneiden pankkien kriisinratkaisussa. Viraston tehtävänä on lisäksi hallinnoida perustettavaa rahoitusvakausrahastoa. Rahoitusvakausrahasto muodostuu vakausmaksuin kartutettavasta kriisinratkaisurahastosta ja talletussuojamaksuin kartutettavasta uudesta talletussuojarahastosta. Virasto kerää suomalaisilta pankeilta sekä talletussuojamaksuja että vakausmaksuja. Vanha talletussuojarahasto, jonka jäsen osuuspankki on, huolehtii jäsenpankeilleen määrättävistä talletussuojamaksuista siinä suhteessa kuin kukin jäsenpankki on vuosien kuluessa kartuttanut vanhaa talletussuojarahastoa. Lisäksi pankki kuuluu talletussuojarahastoon. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 18 tuhatta euroa. Petäjäveden Osuuspankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Petäjäveden Osuuspankki kuuluu jäsenenä POP Pankkien vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on POP Pankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton, eikä se ole tehnyt toimintansa aikana tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 12,9 milj. euroa (13,0). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Rahaston hallitus on päättänyt ryhtyä valmistelemaan vakuusrahaston purkamista perustuen vakuusrahaston ja sen jäsenpankkien tekemään sopimukseen. Petäjäveden Osuuspankin erottua POP Pankki Osk:n jäsenyydestä ja liit-

11 9 tyä OP Ryhmään jäsenpankilla ei ole tarvetta erilliselle vakuusrahastolle. Vakuusrahaston valtuuskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä rahaston purkamisesta. Vakavaraisuuden hallinta Petäjäveden Osuuspankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Osuuspankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään saavuttamaan. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Petäjäveden Osuuspankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Petäjäveden Osuuspankin omat varat (TC) yhteensä olivat tuhatta euroa (14.308), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli tuhatta euroa (2.746). Ensisijainen pääoma (T1) oli tuhatta euroa, josta ydinpääoman (CET1) osuus oli tuhatta euroa ja ensisijaisten lisäpääomien (AT1) osuus oli 0 tuhatta euroa. Toissijainen pääoma (T2) oli 0 tuhatta euroa. Petäjäveden Osuuspankin vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla, vaikka pankin vakavaraisuussuhde laski 4,40 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 33,62 prosenttia. Ensisijaisen pääoman (T1) suhde riskipainotettuihin eriin oli 33,62 % (37,86 %). Pankin vakavaraisuussuhde oli 33,62 % (38,02 %). Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman vakavaraisuussuhde (CET1) oli 18,6 %. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa verkkopalvelussa."

12 10 Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Omat varat Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ydinpääoma (CET1) yhteensä Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 61 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 61 Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) Riskipainotetut erät yhteensä josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) josta operatiivisen riskin osuus Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (% 33,62 % 37,86 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eri 33,62 % 37,86 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin er 33,62 % 38,02 % Vähimmäisomavaraisuusaste Ensijainen pääoma (T1) Vastuut yhteensä Vähimmäisomavaraisuusaste, % 16,40 % 16,66 % Euroopan Unionin uusi varavaraisuusasetus ja -direktiivi annettiin Uusi sääntely astuu voimaan ja pohjautuu Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2010 antamiin suosituksiin, eli niin sanottuun Basel III -kehikkoon. Uusi vakavaraisuusasetus on suoraan jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä, ja sen myötä suuri osa Finanssivalvonnan vakavaraisuuslaskentaa käsittelevistä standardeista kumotaan. Euroopan Pankkiviranomainen (EBA) antaa asetusta tarkentavia standardeja, jotka ovat asetuksen lailla sitovia. Uuden sääntelyn mukainen Basel III -vakavaraisuusraportointi alkaa tilanteesta. Sen myötä pankkien pääomavaatimukset tiukentuvat sekä pääomainstrumenteille asetettavien ehtojen että lisäpääomapuskureiden kautta. Likviditeetille asetetaan uusia vaatimuksia ja velkaantuneisuuden seurantaan otetaan käyttöön uusi tunnusluku, vähimmäisomavaraisuusaste. Osuuspankin vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi otetaan käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Uusien likviditeettivaatimusten osalta vuonna 2014 toteutetaan seurantaraportointia ja vaatimukset tulevat sitovaksi vasta myöhemmässä vaiheessa. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkaa 60 %:n tasolla , josta se nousee

13 11 asteittain 100 %:n tasolle mennessä. EU päättää pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuusasteen sitovuudesta ja sisällöstä seurantajakson jälkeen. Tämänhetkisen tiedon perusteella ne tulevat sitoviksi vaatimuksiksi aikaisintaan vuonna Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Petäjäveden Osuuspankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Riskienhallinnan ja compliancen järjestelyt Pankissa on toteutettu compliance-toiminto suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Ylimmän hallintoelimen jäsenten valinnassa noudatettava monipuolisuuteen tähtäävä toimintamalli ja sen tavoitteet ja päämäärät Pankin ohjeistuksessa on korostettu hallituksen monipuolisuuden merkitystä. Monipuolisuustavoitteeseen pyritään vuosittaisen hallituksen itsearvioinnin avulla.

14 12 Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maatilayritykset sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 77,9 % (76,1 %). Maatilayrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 9,3 % (9,9 %) ja muiden 12,8 % (14,0 %). Valtaosa, 73,4 % (72,8 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu pankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin johdolle, luottotoimikunnalle ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti kuukausittain pankin järjestämättömät luotot. Suuret asiakasvastuut 20 suurinta raportoidaan hallitukselle neljä kertaa vuodessa. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Petäjäveden Osuuspankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan sekä tarvittaessa rahoituksena keskusyhteisöltä. Talletustiliehtojen mukaan merkittä-

15 13 vä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki sijoittaa varainhankinnastaan enintään 95 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 10,9 % (10,2 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2015 aikana pankin rahoitusasema pysyi hyvänä. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Korkoriskin mittaamisessa käytetään gap-analyysia. Herkkyysanalyysi mittaa yhden prosenttiyksikön korkotason muutoksen vaikutusta vuotuiseen korkokatteeseen. Näin laskettu pankin korkoriski oli ,86 prosenttia vuoden 2015 korkokatteesta. Pankin korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen ei sisältynyt sisältynyt arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia. Realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon määrältään 46 tuhatta euroa (14), myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutos 46 tuhatta euroa (14). Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 46 tuhatta euroa (14 mikä on 0,0 % (0,0 %)) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankin hallintoneuvosto on tehnyt päätöksen jonka mukaan pankin varoja voidaan sijoittaa yksittäisen rahalaitoksen talletuksiin enintään viisi miljoonaa euroa. Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla.

16 14 Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksessä arvostettu pääosin kauppahintamenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on maltillinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.6. (pois lukien aineettomiin hyödykkeisiin kirjatut aktivoinnit). Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä 433 tuhatta euroa (387). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma kasvoi verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 625 (366) tuhatta euroa, mikä on 1 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto on 2,99 prosenttia (8,17%).Koko sijoituskiinteistö-omaisuuden nettotuottoprosentti oli -2,43 % Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle.

17 15 Hallinto ja henkilöstö Pankin jäsenmäärä oli jäsentä (989 vuonna 2014). Osuuskunnan kokouksia pidettiin 2. Varsinaisessa osuuskuntakokouksessa vahvistettiin vuoden 2015 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin voitonjakokelpoisista varoista ,16 euroa päätettiin siirtää pankin vapaan oman pääoman rahastoon. Tilikauden voitto vuodelta ,33 euroa päätettiin jättää pankin vapaaseen oman pääomaan aikaisempien tilikausien tulokseen. Erovuoroisista hallintoneuvoston jäsenistä valittiin uudelleen Into Kolu, Lea Lerkkanen, Irja Viitanen, Jouko Pekkanen ja Juha Kortemäki. Pankin tarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Katariina Vuorela. Pankin hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Heikki Tyrväinen ja varapuheenjohtajana Timo Kytölehto. Hallintoneuvosto kokoontui 2 kertaa. Erovuorossa oleva hallituksen jäsen Seppo Kovanen valittiin uudelleen tulevaksi toimikaudeksi hallitukseen vuosiksi Petäjäveden Osuuspankin hallitukseen kuuluu 5 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Markku Jaatinen ja varapuheenjohtajana Vesa Asunta sekä toimitusjohtajana Jaakko Ylitalo. Toimitusjohtajan sijaisena on toiminut hallituksen puheenjohtaja Markku Jaatinen. Hallitus kokoontui vuoden aikana 12 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: Koskela Markku Asunta Vesa Kovanen Seppo Jaatinen Markku Ylitalo Jaakko Hallintoneuvoston jäsenet: Talasjärvi Sanna Peltola Kari Oikarinen Mikko Palola Heikki Kytölehto Timo Rissanen Pentti Sarava Mauno Tyrväinen Heikki Taipale Pia Kolu Into Lerkkanen Lea Viitanen Irja Pekkanen Jouko Kortemäki Juha

18 16 Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 12 henkilöä, joista kokoaikaisia oli 9 ja osa-aikaisia 3 henkilöä. Henkilömäärä kasvoi vuoden aikana 1 henkilöllä. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 35 vuotta. Tilikaudella aloitettiin henkilökunnan mittava koulutus OP Ryhmän tuotteisiin ja palveluihin. Koulutukset jatkuvat tilikaudella Pankista jää eläkkeelle pitkäaikainen työntekijä palvelupäällikkö Päivi Lummi vuoden 2016 aikana, on todennäköistä että korvaava rekrytointi tehdään tilikaudella. Pankin tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Katariina Vuorela. Hallintoneuvoston valitsemina sisäisinä tarkastajina on toiminut Jouko Pekkanen ja Pentti Rissanen. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Pankin toimintoja ohjaavat osuuskuntakokouksen päättämät säännöt. Osuuskuntakokous päättää pankin voitonjaosta ja valitsee hallintoneuvoston jäsenet. Hallintoneuvosto valitsee pankille hallituksen ja toimitusjohtajan, joka toimiaikanaan on hallituksen jäsen. Hallintoneuvoston keskeinen tehtävä on ohjata ja valvoa pankin toimintaa. Ohjaustehtäväänsä hallintoneuvosto toteuttaa vahvistamalla pankille sääntöjen edellyttämät yleisohjeet pankin riskienhallinnasta, toimitusjohtajan ja hallituksen välisestä tehtävänjaosta ja asioista, jotka ovat laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä. Tilinpäätöksestä hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon. Valvontatehtäväänsä hallintoneuvosto toteuttaa valitsemalla tarkastustoimikunnan, jonka tehtävänä on pankin hallinnon valvominen hallintoneuvoston vahvistaman yleisohjeen mukaisesti. Tarkastustoimikunta kuulee pankin tilintarkastajaa ja sisäistä tarkastusta. Tarkastustoimikunnan laatima kertomus tarkastushavainnoistaan ja pankin hallinnosta käsitellään ainakin kerran vuodessa hallintoneuvoston kokouksessa. Osuuspankkia edustaa ja sen toimintaa johtaa hallitus. Pankin operatiiviset päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu pankin sääntöihin ja hallintoneuvoston päättämiin yleisohjeisiin. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan. Palkitsemisjärjestelmät Palkitsemisjärjestelmän määrittelyssä käytetty päätöksentekoprosessi Pankin hallitus vastaa palkitsemisasioista. Pankilla ei ole palkitsemisjärjestelmän hallinnointia varten hallituksen nimeämää ja sen jäsenistä koostuvaa palkitsemisvaliokuntaa. Sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi pankin liiketoiminnan suppeuden vuoksi. Pankin hallitus valvoo palkitsemisjärjestelmän noudattamista sekä arvioi säännöllisesti sen toimivuutta.

19 17 Pankin sisäinen, liiketoiminnasta riippumaton hallintoneuvoston valitsemat tarkastajat todentavat vähintään kerran vuodessa, onko pankin hallituksen hyväksymää palkitsemisjärjestelmää noudatettu. Valvontatoiminnoissa työskentelevän henkilön palkkio ei ole riippuvainen sen liiketoiminnan tuloksesta, jota hän valvoo. Palkitsemisen ja tuloksen välinen suhde Palkitsemisjärjestelmä on pankin liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukainen ja se vastaa pankin pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmä on sopusoinnussa pankin hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan ja riskinkantokyvyn kanssa ja edistää sitä. Suoritusten arvioinnissa käytetyt perusteet ja riskiperusteiset palkkioiden määrän muutokset, lykkäämiskäytänteet ja palkkioiden maksamisperusteet Pankissa kenenkään palkkionsaajan muuttuva palkkio ei voi ylittää työntekijän yhden kuukauden palkkaa vastaavaa summaa yhden vuoden ansaintajaksolta. Tämä tarkoittaa sitä, että palkkionsaajalle maksettavan muuttuvan palkkion osan maksamista ei tarvitse lykätä, vaan se voidaan maksaa kerralla. Pankki voi päättää muuttuvien palkkioiden maksamatta jättämisestä joko kokonaan tai osittain siinä tapauksessa, että pankin vakavaraisuus on heikentynyt tai pankin liiketoiminnan tulos on sellainen että palkkion maksaminen ei täytä hyvän pankkitavan määritelmiä. Palkkionsaajalle maksettavan erorahan ja muun vastaavan korvauksen, joka maksetaan, jos palvelussuhde päättyy ennenaikaisesti, maksamisessa otetaan huomioon edellä mainitut periaatteet ja maksamisperusteet laaditaan siten, ettei korvaus johda epäonnistuneen suorituksen palkitsemiseen. Palkkioiden kiinteiden ja muuttuvien osien suhde Pankin palkitsemisjärjestelmässä muuttuvat palkkiot voivat olla enintään 100 % kiinteästä kuukausipalkasta. Muuttuvien palkkioiden ja muiden luontoisetujen määrittämisessä sovellettavat keskeiset parametrit ja perusteet Pankin muuttuviin palkkioihin sovelletaan seuraavia periaatteita: 1. Palkkio perustuu kokonaisarviointiin palkkionsaajan ja asianomaisen liiketoimintayksikön suorituksesta sekä pankin kokonaistuloksesta ja sen kehittymisestä. Suoritusta arvioitaessa huomioidaan taloudelliset ja muut tekijät sekä se miten suoritus tai tulos on toteutunut pitkällä aikavälillä. 2. Palkkion määrässä otetaan huomioon muun ohella arviointihetkellä tiedossa olevat riskit, pääomakustannukset ja tarpeellinen maksuvalmius. 3. Pankki voi sitoutua ehdottomaan palkkion maksamiseen ainoastaan erityisen painavista syistä ja edellyttäen, että luvattu palkkio kohdistuu ainoastaan palkkionsaajan palvelussuhteen ensimmäiseen vuoteen. Yhteenlasketut palkitsemista koskevat tiedot toimivan johdon ja niiden henkilöstön jäsenten osalta, joiden toiminnalla on merkittävä vaikutus laitoksen riskiprofiiliin Pankissa pidetään luetteloa seuraavista henkilöistä ja heille maksetuista palkkioista:

20 18 1. Toimitusjohtaja ja henkilöt, jotka toimitusjohtajan lisäksi tosiasiallisesti osallistuvat yrityksen toiminnan johtamiseen, 2. Muu henkilö, jonka toiminnalla on olennainen vaikutus yrityksen riskiasemaan, 3. Henkilö, joka työskentelee liiketoiminnoista riippumattomissa yrityksen sisäisissä valvontatoiminnoissa, 4. Muu henkilö, jonka palkkioiden kokonaismäärä ei merkittävästi poikkea 1 ja 2 kohdissa tarkoitetulle henkilölle määräytyvän palkkion kokonaismäärästä Näiden henkilöiden muuttuvat palkkiot ovat voivat olla maksimissaan yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä heidän kiinteästä kuukausipalkastaan. Palkkioiden saajien määrä Palkkioiden saajien määrä oli Muuttuvien palkkioiden määrä ja muoto jaettuna käteiseen, osakkeisiin sekä osakesidonnaisiin rahoitusvälineisiin ja muihin välinetyyppeihin Muuttuvien palkkioiden määrä oli 5500 euroa. Maksettavien palkkioiden määrä, joiden maksamista on lykätty Pankissa ei ole lykätty palkkioiden maksamista. Tilikauden aikana maksetut uusien palkkionsaajien aloitusrahat ja maksetut erorahat sekä näiden maksujen saajien määrä Pankissa ei ole maksettu aloitus- ja erorahoja Tilikauden aikana määriteltyjen erorahojen määrä, niiden saajien lukumäärä sekä suurin yhdelle palkkionsaajalle määritetty tällainen korvaus Pankissa ei ole maksettu erorahoja. Yli miljoonan euron palkkiot Pankin korkein palkkio ei ylitä euroa. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta POP pankit omistavat vähemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP- Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Bonum Pankki Oy:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Osuusmaksun ehdot Pankin ydinpääomaan (CET1) sisältyi 973 kpl jäsenosuuksia.

21 19 Jäsenosuuksien ehdot Jokainen jäsen on velvollinen ottamaan osuuspankista yhden osuuden ja suorittamaan siitä sadan (100) euron suuruisen osuusmaksun. Osuusmaksu on maksettava kokonaisuudessaan rahana osuuspankkiin liityttäessä. Jos osuusmaksua korotetaan, jäsenen maksettavaksi tuleva korotus on suoritettava hallituksen määrääminä erinä ja aikoina, kuitenkin viimeistään viiden (5) vuoden kuluessa korotusta koskevan sääntömuutoksen kaupparekisteriin merkitsemisestä lukien. Jäsenelle tulevaa ylijäämää ei pidätetä osuusmaksun suorittamiseksi. Osuusmaksun korotus voidaan tehdä maksullisena, rahastokorotuksena tai sekakorotuksena. Rahastokorotus luetaan jäsenen puolesta maksettuun määrään osuusmaksua palautettaessa ja ylijäämää jaettaessa. Osuusmaksut palautetaan jäsenyyden päätyttyä osuuskuntalain 17 luvun 1 :n ja osuuspankkilain (Laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista) 19 :n mukaisesti ja sanotuissa lainkohdissa mainituin edellytyksin. Jos osuusmaksua ei ole voitu jäsenyyden päättyessä palauttaa kokonaisuudessaan osuuskuntalain 17 luvun 1 :n tai osuuspankkilain 19 :n perusteella, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Osuusmaksu palautetaan vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka perusteella palautus ensimmäisen kerran voidaan suorittaa. Eronneen jäsenen oikeudet osuuspankissa määräytyvät tällöin sääntöjen 26 :n 5 momentin mukaisesti. Osuuspankilla on oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa hallitus. Yhteiskuntavastuu Petäjäveden Osuuspankin yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikallisena toimijana Petäjäveden Osuuspankkille on tärkeää kantaa omalta osaltaan vastuunsa ympäröivästä yhteiskunnasta. Petäjäveden Osuuspankki huolehtii työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Pankin tuloksesta maksettiin vuonna 2015 yhteisöjen tuloveroa 95 tuhatta euroa. Omalla toiminnallaan pankki edisti toimialueensa aktiivisuutta tukemalla alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2016 Pankin liiketoiminnan arvioidaan suhteellisen vakaana vuoden 2016 aikana, mikäli korkotasossa ei tapahdu oleellisia muutoksia. Pankin tuloskehityksen arvioidaan heikkenevän vuodesta 2015 OP Ryhmään siirtymisen aiheuttamien kertaluonteisten kustannusten vuoksi. Mikäli korkotaso nousee lievästi, on tällä pankin tulokseen positiivinen vaikutus. Voimakas korkotason nousu voi

22 20 kuitenkin aiheuttaa arvonalentumistappioiden lisääntymisen. Kilpailutilanteen pysyessä kireänä pankin saamat marginaalit voivat laskea, jolla voi olla pankin tulosta heikentävä vaikutus. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Petäjäveden Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli ,46 euroa, josta tilikauden ylijäämä on ,30 euroa. Hallitus ehdottaa osuuskunnan kokoukselle, että tilikauden ylijäämä käytetään seuraavasti: Siirretään edellisten tilikausien voittovaroihin Yhteensä ,30 euroa ,30 euroa Pankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu ylijäämän jako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä

23 21 Tunnuslukujen laskentakaavat Kulu-tuotto -suhde, % Hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotulos + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot + osuus osakkuusyritysten tuloksesta Oman pääoman tuotto (ROE) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä * 100 Taseen loppusumma Vakavaraisuussuhde Omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin Ydinpääoma (CET1) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin Ensisijainen pääoma (T1) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin Omat varat yhteensä (TC) * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä

24 22 Tilinpäätös Petäjäveden Osuuspankin tuloslaskelma eur eur Korkotuotot (1.1) , ,74 Korkokulut (1.1) , ,83 KORKOKATE , ,91 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (1.2) , ,15 Palkkiotuotot (1.3) , ,87 Palkkiokulut (1.3) , ,47 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot (1.4) , ,87 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (1.5) , ,66 Liiketoiminnan muut tuotot (1.6) , ,99 Hallintokulut , ,61 Henkilöstökulut (1.7) , ,06 Muut hallintokulut (1.8) , ,55 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja (1.9) aineettomista hyödykkeistä , ,02 Liiketoiminnan muut kulut (1.6) , ,16 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista (1.10) , ,12 LIIKEVOITTO , ,07 Tilinpäätössiirrot 7 959, ,73 Tuloverot , ,47 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO VEROJEN JÄLKEEN , ,33 TILIKAUDEN VOITTO , ,33

25 23 Petäjäveden Osuuspankin tase VASTAAVAA eur eur Käteiset varat , ,28 Saamiset luottolaitoksilta (2.1) , ,79 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (2.2) , ,16 Saamistodistukset (2.3) , ,00 Muilta , ,00 Osakkeet ja osuudet (2.4) , ,35 Aineelliset hyödykkeet , ,33 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet (2.7) , ,12 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet (2.7) , ,43 Muut aineelliset hyödykkeet , ,78 Muut varat (2.8) 3 137, ,47 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (2.9) , ,55 Laskennalliset verosaamiset (2.14) , ,86 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,79

26 24 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA eur eur Velat luottolaitoksille (2.10) , ,73 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (2.11) , ,94 Talletukset , ,66 Muut velat , ,28 Muut velat (2.12) , ,94 Siirtovelat ja saadut ennakot (2.13) , ,30 Laskennalliset verovelat (2.14) , ,29 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,20 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 4 620,39 Vapaaehtoiset varaukset , ,09 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ , ,48 OMA PÄÄOMA (2.18) Osuuspääoma , ,00 Arvonkorotusrahasto , ,65 Muut sidotut rahastot , ,30 Vararahasto , ,54 Käyvän arvon rahasto , ,76 Vapaat rahastot , ,90 Muut rahastot , ,90 Edellisten tilikausien voitto , ,93 Tilikauden voitto , ,33 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,11 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,79 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET eur eur Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset , ,45 Takaukset ja pantit , ,45 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,18 Muut , ,18

27 25 Petäjäveden Osuuspankin rahoituslaskelma eur eur Liiketoiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen , ,33 Tilikauden oikaisut , ,34 Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,55 Saamistodistukset , ,20 Saamiset luottolaitoksilta , ,89 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä , ,38 Osakkeet ja osuudet , ,34 Muut varat , ,08 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) , ,85 Velat luottolaitoksille , ,73 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,12 Muut velat , ,00 Maksetut tuloverot , ,78 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä , ,19 Investointien rahavirta Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, lisäykset , ,68 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,92 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset 0, ,00 Investointien rahavirta yhteensä , ,60 Rahoituksen rahavirta Osuuspääoman lisäykset 3 500, ,00 Osuuspääoman vähennykset , ,00 Rahoituksen rahavirta yhteensä 1 200, ,00 Rahavarojen nettomuutos , ,59 Rahavarat tilikauden alussa , ,78 Rahavarat tilikauden lopussa , ,37 Rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Käteiset varat , ,28 Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta , ,09 Yhteensä , ,37 Lisätiedot rahoituslaskelmaan: Saadut korot , ,66 Maksetut korot , ,02 Saadut osingot , ,15 Tilikauden oikaisut: Tilinpäätössiirrot , ,73 Tuloslaskelman verot , ,47 Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä , ,60 Muut oikaisut 0, ,00 Yhteensä , ,34

28 26 Liitetiedot Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet OSUUSPANKIN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET YLEISTÄ Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki on osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Seuraavassa esitetään tilinpäätöksessä sovelletut keskeiset laatimisperiaatteet. Niitä on noudatettu johdonmukaisesti kaikilla esitettävillä tilikausilla, ellei muuta mainita. KESKINÄINEN VASTUU JA OP RYHMÄ Pankki- ja vakuutustoimintaa harjoittava osuuspankkien yhteenliittymä (jäljempänä OP Ryhmä) on osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista sekä talletuspankkien yhteenliittymästä annetuissa laeissa määritelty taloudellinen kokonaisuus, jossa OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Osuuspankki yhdistellään OP Ryhmän tilinpäätökseen. Laissa talletuspankkien yhteenliittymästä määrätään, että OP Ryhmän tilinpäätös on laadittava keskusyhteisö OP Osuuskunnan ja sen jäsenluottolaitosten tilinpäätösten tai konsernitilinpäätösten yhdistelmänä. OP Osuuskunnalla ja sen jäsenosuuspankeilla ei ole toisiinsa nähden yleisten konsernilaskentaperiaatteiden tarkoittamaa määräysvaltaa, minkä vuoksi OP Ryhmälle on määritelty tekninen emoyhtiö. Yhdistelty tilinpäätös käsittää myös sellaiset yhteisöt, joissa edellä tarkoitetuilla yhteisöillä yhdessä on kirjanpitolaissa tarkoitettu määräysvalta. OP Ryhmän osuuspääoma muodostuu osuuspankkien jäsenten sellaisista osuusmaksuista, joita pankilla on ehdoton oikeus kieltäytyä lunastamasta. Jäljennös OP Ryhmän tilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta tai ryhmän toimitiloista käyntiosoitteesta Gebhardinaukio 1, PL 308, Helsinki. LAATIMISPERUSTA Osuuspankin tilinpäätös laaditaan ja esitetään luottolaitostoiminnasta annetun lain, valtiovarainministeriön luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöstä, konsernitilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevan asetuksen, kirjanpitolain ja Finanssivalvonnan rahoitussektorin kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevan määräys- ja ohjekokoelman mukaisesti. Osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta antaa lisäksi ohjeita yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamiseksi ja tilinpäätöksen laatimiseksi. Jäljempänä kuvatut tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ovat yhteneväiset kaikille OP Osuuskunnan jäsenosuuspankeille. Kuitenkaan jäsenosuuspankilla ei välttämättä ole kaikkia laatimisperiaatteissa lueteltuja eriä. RAHOITUSINSTRUMENTIT Käyvän arvon määräytyminen Käypä arvo on se hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.

29 27 Rahoitusinstrumentin käypä arvo määritellään joko toimivilta markkinoilta saatavien hintanoteerauksien avulla tai jos toimivia markkinoita ei ole, omia arvostusmenetelmiä käyttäen. Markkinoiden katsotaan olevan toimivat, jos hintanoteerauksia on helposti ja säännönmukaisesti saatavissa ja ne kuvastavat todellisia ja säännönmukaisesti toistuvia, toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatransaktioita. Rahoitusvarojen noteerattuna markkinahintana käytetään senhetkistä ostokurssia. Mikäli markkinoilla on vakiintunut arvostuskäytäntö rahoitusinstrumentille, jolle ei saada suoraan markkinahintaa, niin käypä arvo perustuu markkinoilla yleisesti käytettyyn markkinahinnan laskentamalliin ja mallin käyttämien syöttötietojen markkinanoteerauksiin. Mikäli arvostuskäytäntö ei ole markkinoilla vakiintunut, käytetään markkina-arvon määrityksessä asianomaiselle tuotteelle laadittua omaa arvostusmallia. Arvostusmallit pohjautuvat yleisesti käytettyihin laskentamenetelmiin ja ne kattavat kaikki ne osatekijät, jotka markkinaosapuolet ottaisivat huomioon hintaa asettaessaan sekä ovat yhdenmukaisia rahoitusinstrumenttien hinnoittelussa käytettävien hyväksyttyjen taloudellisten menetelmien kanssa. Arvostusmenetelminä käytetään viimeaikaisten toteutuneiden markkinatransaktioiden hintoja, diskontattujen rahavirtojen menetelmää, sekä toisen olennaisilta osin samanlaisen instrumentin tilinpäätöshetken käypää arvoa. Arvostusmenetelmissä otetaan huomioon arvio luottoriskistä, käytettävistä diskonttauskoroista, ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollisuudesta ja muista sellaisista tekijöistä, jotka vaikuttavat rahoitusinstrumentin käyvän arvon määrittämiseen luotettavasti. Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot jaetaan kolmeen eri hierarkiatasoon sen mukaan, miten käypä arvo on määritelty: täysin samanlaisille varoille tai veloille toimivilla markkinoilla noteeratut käyvät arvot (taso 1) käyvät arvot, jotka on määritetty käyttäen syöttötietoina muita kuin tason 1 noteerattuja hintoja, jotka ovat todennettavissa varoille tai veloille, joko suoraan (esim. hintoina) tai välillisesti (esim. johdettuina hinnoista) (taso 2) käyvät arvot on määritetty käyttäen varoille tai veloille syöttötietoja, jotka eivät perustu todennettavissa oleviin markkinahintoihin (taso 3). Se käypien arvojen hierarkian taso, jolle tietty käypään arvoon arvostettu erä on kokonaisuudessaan luokiteltu, on määritetty koko kyseisen käypään arvoon arvostetun erän kannalta merkittävän alimmalla tasolla olevan syöttötiedon perusteella. Syöttötiedon merkittävyys on arvioitu kyseisen käypään arvoon arvostetun erän suhteen kokonaisuudessaan. Luokittelu ja arvostaminen Rahoitusinstrumentit luokitellaan neljään ryhmään: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja velat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu riippuu siitä, mihin tarkoitukseen kyseiset rahoitusvarat ja -velat on hankittu. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja velat voivat jakaantua kahteen alaryhmään, jotka ovat kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat ja -velat sekä alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi luokitellut rahoitusvarat ja velat. Rahoitusvarojen kirjaamisperusteena käytetään kaupantekopäivää. Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta, kun sopimusperusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin on lakannut. Saamisen hankintamenoksi kirjataan käypä arvo, joka pääsääntöisesti on se määrä, joka siitä on hankintahetkellä maksettu. Hankintamenoon sisällytetään transaktiomenot, jotka kohdistuvat lainoihin ja muihin saamisiin, eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin ja myytävissä oleviin rahoi-

30 28 tusvaroihin. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen transaktiomenot kirjataan kuluksi hankintahetkellä. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat ja velat Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin varoihin luokitellaan saamistodistukset sekä osakkeet ja osuudet, jotka on hankittu tarkoituksena hyötyä lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä käsitellään myös kaikki johdannaissopimukset, paitsi tehokkaaseen suojaussuhteeseen määritetyt johdannaiset ja takaussopimusjohdannaiset. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi luokitellut rahoitusvarat ja -velat Tilinpäätökseen voidaan tietyin edellytyksin merkitä käypään arvoon myös muita tietyt ehdot täyttäviä rahoitusvaroja ja velkoja, jos päätös näiden erien pysyvästä käypään arvoon merkitsemisestä tehdään tällaista erää ensimmäistä kertaa kirjanpitoon merkittäessä. Osuuspankissa tähän erään voidaan merkitä vain sellainen rahoitusvaroihin kuuluva instrumentti, johon liittyy yksi tai useampi sellainen kytketty johdannainen, joka kirjanpidossa muutoin pitäisi esittää erillään tästä instrumentista ja arvostaa käypään arvoon. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi luokitellut rahoitusvarat ja velat arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset sekä myyntitulokset kirjataan tuloslaskelman erään Arvopaperikaupan nettotuotot. Osuuspankilla ei ole tähän erään luokiteltuja rahoitusvelkoja. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka on hankittu aikomuksella ja kyvyllä pitää eräpäivään saakka. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset kirjataan alun perin käypään arvoon, johon lisätään transaktiomenot. Myöhemmin ne arvostetaan kirjanpidossa jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Joukkovelkakirjalainojen nimellisarvon ja hankintahinnan välinen erotus jaksotetaan korkotuotoksi sopimuksen jäljellä olevalle juoksuajalle. Vastaerä kirjataan arvopaperin kirjanpitoarvon lisäykseksi tai vähennykseksi. Eräpäivään asti pidettävien sijoitusten arvonalentumista tarkastellaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin lainojen ja saamisten arvonalentumista. Saamistodistuksen arvonalentumisena kirjataan sen kirjanpitoarvon ja sitä alhaisemman vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotus. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti tuloslaskelman erään Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot. Mikäli on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että eräpäivään pidettäviin rahoitusvaroihin kuuluvan joukkovelkakirjan arvo on alentunut, kirjataan arvonalentumistappio tulosvaikutteisesti tuloslaskelman erään Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot. Lainat ja muut saamiset Lainoiksi ja muiksi saamisiksi luokitellaan rahoitusvarat, jotka ovat osuuspankin myöntämiä luottoja ja niihin rinnastettavia rahoitussopimuksia sekä noteeraamattomia saamistodistuksia. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Jos lainan tai saamisen arvo on tilinpäätöspäivänä arvonalentumisen johdosta alhaisempi kuin jaksotettu hankintameno, arvostetaan se arvonalentumistappiolla vähennettyyn jaksotettuun hankintamenoon.

31 29 Lainoista ja muista saamisista kirjataan saamiskohtaisia ja saamisryhmäkohtaisia arvonalentumisia. Arvonalentuminen kirjataan silloin, kun on saatu objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Saamisen arvo on alentunut, jos sen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvo vakuus huomioon otettuna ovat pienemmät kuin luoton pääoman ja maksamattomien korkojen yhteenlaskettu kirjanpitoarvo. Tulevat rahavirrat diskontataan lainan alkuperäisellä efektiivisellä korolla. Jos laina on vaihtuvakorkoinen, diskonttauskorkona käytetään tarkasteluhetken sopimuksen mukaista korkoa. Tulosvaikutteisesti kirjattavan arvonalentumistappion suuruus on lainan kirjanpitoarvon ja sitä alhaisemman vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotus. Arvon alentumisen arviointiprosessi on kaksivaiheinen. Arvonalentumista arvioidaan saamiskohtaisesti yksittäin merkittävistä lainoista ja saamisista. Jos lainoja ja muita saamisia ei tarkastella saamiskohtaisesti, ne tulevat saamisryhmäkohtaisen arvonalennuslaskennan piiriin. Ryhmäkohtaisena arvonalentumisena kirjataan syntyneet mutta ei vielä raportoidut tappiot, joita ei vielä voida kohdistaa tietylle asiakaslainalle. Ryhmäkohtainen arvonalentuminen perustuu taloudellisen pääomavaateen laskennassa käytettävään tilastolliseen malliin. Mallissa saamiset ryhmitellään luottoriskiominaisuuksiltaan samankaltaisiin ryhmiin. Ryhmäkohtaisen arvonalentuminen lasketaan odotetun tappion perusteella, jonka lisäksi laskennassa huomioidaan vakuuksien diskontatut nykyarvot. Lisäksi mallissa arvioidaan tappion synnyttävän tapahtuman ajankohtaa ns. havainnointiviiveen avulla. Jos luoton maksusuunnitelmaa muutetaan, muutoksen syy luokitellaan sisäisellä asteikolla. Osa maksusuunnitelmien muutoksista tehdään asiakassuhteiden hoidon perusteella eivätkä ne johdu asiakkaan maksukyvyn heikkenemisestä. Nämä muutokset eivät vaikuta arvonalentumisen kirjaamiseen. Joissakin tapauksissa asiakkaan heikentyneestä maksukyvystä johtuen annetaan myönnytys lainaehtoihin esim. lyhennysvapaa rajoitetuksi ajaksi tai muu luoton uudelleenjärjestely, jolla pyritään turvaamaan asiakkaan maksukyky ja rajoittamaan vastuiden luottoriskiä. Maksusuunnitelman muutokset, jotka johtuvat asiakkaan heikentyneestä maksukyvystä vaikuttavat yhdessä muiden kriteerien kanssa asiakkaan luottoluokitusta heikentävästi ja siten lisäävät ryhmäkohtaisen arvonalennuksen määrää. Arvonalentumiset kirjataan luottojen tase-erän vähennykseksi ja tuloslaskelmassa erään Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista. Arvonalentumisen kirjaamisen jälkeen koron tulouttamista jatketaan arvonalennetulle määrälle. Laina poistetaan taseesta, kun kaikki perintätoimet on suoritettu loppuun, tai taseesta poiskirjaamisesta on tehty muutoin erillinen päätös. Taseesta poiskirjaamisen jälkeen saadut suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan saamisten arvonalentumisten oikaisuiksi. Mikäli on saatu objektiivista näyttöä saamiskohtaisen arvonalentumisen testauksessa aiemmin mukana olleen asiakkaan maksukyvyn palautumisesta, arvonalentumisen määrä arvioidaan uudelleen ja maksukyvyn parantumisesta aiheutuneet muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat rahoitusvaroja, joita ei sisällytetä edellä mainittuihin rahoitusvarojen ryhmiin. Myytävissä olevat rahoitusvarat muodostuvat pääasiassa saamistodistuksista, pitkäaikaisista osakesijoituksista ja muista toiminnalle välttämättömistä osakkeista ja osuuksista. Myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan ostohetkellä taseeseen hankintamenoon, joka on niistä maksetun vastikkeen käypä arvo lisättynä hankintaan suoraan kohdistettavilla transaktiomenoilla. Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan taseessa käypään arvoon. Silloin kun käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, toiminnalle välttämättömät osakkeet ja osuudet sekä muut noteeraamattomat osakkeet ja osuudet arvostetaan hankintamenoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan oman pääoman Käyvän arvon rahastoon, josta ne kirjataan tuloslaskelman

32 30 erään Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot, kun omaisuuserä myydään, saamistodistus erääntyy tai sen arvon on todettu alentuneen. Samaan tuloslaskelman erään kirjataan myös näiden rahoitusvarojen myyntitulokset. Myytävissä olevien rahoitusvarojen kohdalla objektiiviseksi näytöksi katsotaan saamistodistusten osalta esimerkiksi liikkeeseenlaskijan luottoriskiluokituksen huomattava negatiivinen muutos tai oman pääoman ehtoisen instrumentin osalta sen käyvän arvon merkittävä tai pitkäaikainen aleneminen alle sen hankintamenon. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti tuloslaskelman erään Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot. Jos myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen rahoitusvarojen käypä arvo myöhemmin nousee ja nousun voidaan objektiivisesti todeta liittyvän arvonalentumistappiokirjauksen jälkeiseen tapahtumaan, arvonalentumistappio peruutetaan ja kirjataan tuloslaskelmaan. Muut rahoitusvelat Muut rahoitusvelat luokkaan sisällytetään muut kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi luokitellut rahoitusvelat. Velka merkitään taseeseen arvoon, joka siitä on hankintahetkellä saatu. Velan nimellisarvon ja hankintahinnan välinen erotus jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen jäljellä olevalle juoksuajalle. Vastaerä kirjataan velan kirjanpitoarvon lisäykseksi tai vähennykseksi. Pitkäaikaissäästämissopimukset Pitkäaikaissäästämislain (PS-lain) mukaisella sidotulla ja verotuetulla eläkesäästämissopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jonka ehtojen mukaan säästövarat ovat nostettavissa vasta, kun säästövaroihin oikeutettu saavuttaa määrätyn iän tai kun muu ehdoissa mainittu säästövaroihin oikeutetun elämäntilanteeseen liittyvä erityinen nostoperuste täyttyy. Säästämistilille talletetut rahat palveluntarjoajan on sijoitettava säästämissopimuksessa tarkemmin määrätyllä tavalla pitkäaikaissäästämisestä annetussa laissa määriteltyihin kohteisiin siltä osin kuin niitä ei ole sovittu jätettäväksi säästämistilille. Osuuspankit, jotka tarjoavat PS-palveluja, vastaanottavat asiakkaan suorittamat maksut tarkoitusta varten avatulle talletussuojan piiriin kuuluvalle säästämistilille. Jos säästövarat jätetään säästämistilille tai sijoitetaan osuuspankin tarjoamalle muulle talletustilille, merkitään säästövarat pankin taseessa talletusvelkoihin. Jos säästövarat sijoitetaan sopimuksen mukaisesti muihin sijoituskohteisiin, kirjataan sijoitetut varat pois säästämistililtä ja pankki kirjaa ne taseen ulkopuoliseen säästämissopimuskohtaiseen reskontraan. Säästövarojen sijoittamisesta saadut korot, osingot ja muut tuotot sekä sijoituskohteiden ja niihin liittyvien oikeuksien luovutuksesta ja pääoman takaisinmaksusta kertyvät varat kirjataan taseessa olevalle säästämistilille, jollei varoja välittömästi sijoiteta uudelleen. Säästämissopimuksen mukaiset kulut ja palkkiot kirjataan tulosvaikutteisesti säästämistiliä veloittaen. Arvopapereiden osto- ja myyntisopimukset Molempia osapuolia velvoittavin takaisinmyyntiehdoin ostettujen arvopapereiden ostohinta merkitään taseeseen saamiseksi vastapuolen mukaan määräytyvään tase-erään. Ostohinnan ja takaisinmyyntihinnan erotus jaksotetaan korkotuotoksi sopimuksen voimassaoloajalle. Molempia osapuolia velvoittavin takaisinostoehdoin myytyjen arvopapereiden myyntihinta kirjataan rahoitusvelaksi vastapuolen mukaan määräytyvään tase-erään. Myyntihinnan ja takaisinostohinnan erotus jaksotetaan korkokuluksi sopimuksen voimassaoloajalle. Takaisinostovelvollisuuksin myydyt arvopaperit sisällytetään alkuperäiseen tase-erään luovutuksesta huolimatta.

33 31 Johdannaissopimukset Osuuspankki tekee johdannaissopimuksia suojaustarkoituksessa joko taloudellisina suojina tai kirjanpidollisen suojauslaskennan säännöin. Suojauksessa käytetään korkojohdannaisia. Johdannaiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja sen jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon. Tästä syntyvän voiton tai tappion kirjaaminen riippuu siitä, onko johdannainen määritelty suojaustarkoitukseen ja minkä luonteista erää se suojaa. Johdannaissopimuksista taseeseen merkityt positiiviset arvonmuutokset kirjataan taseen vastaavaa -puolen erään Johdannaissopimukset ja negatiiviset taseen vastattavaa -puolen erään Johdannaissopimukset. Koronvaihtosopimusten vaihdettavat korot jaksotetaan ajan kulumisen perusteella taseen siirtosaamisiin ja siirtovelkoihin sekä vastaerät nettona tuloslaskelman korkoihin. Taloudelliset suojat Taloudellisessa suojaamisessa suojataan tiettyä tase-erää, positiota tai kassavirtaa tulevaisuuden arvonmuutoksia vastaan sovellettavan riskienhallintastrategian mukaisesti. Koska suojauksen tehokkuutta ei ole tarkoituksenmukaista todentaa suojauslaskennan säännöillä, suojaustapaa kutsutaan muutoin suojaavaksi. Taloudellisessa suojauksessa johdannaissopimuksen käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan arvopaperikaupan nettotuottoihin. Enimmäis- ja vähimmäiskorkoehtoisten yritysluottojen korkoriski suojataan luottokohtaisesti ostamalla sovitulle korkoputkiehdolle vastakkaismerkkinen johdannaispari. Kytketyt johdannaiset ja niitä kattavat korkokatto- ja lattiajohdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Arvostustulokset kirjataan korkoihin. Suojauslaskenta Suojauslaskenta tarkoittaa tehokkaaksi todennetun suojaussuhteen kirjanpidollista laskentakäytäntöä, jossa suojaavan instrumentin käyvän arvon muutokset kumoavat suojatun kohteen käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset kokonaan tai osittain. Suojauslaskenta käsittää korkoriskin suojauksen soveltamalla käyvän arvon tai rahavirran suojausta. Osuuspankeilla voi olla suojauslaskennan piirissä sekä rahoitusvaroja että rahoitusvelkoja, kuten lainat ja saamiset ryhmään sisältyvä yksittäinen luotto tai luottokanta, myytävissä olevien arvostusryhmään kuuluva saamistodistus sekä muiden rahoitusvelkojen yksilöity määräaikaistalletuserä tai liikkeeseen laskettu emissio. Osuuspankit käyttävät korkosuojaukseen sekä perinteisiä koronvaihtosopimuksia että OTC swap-johdannaisia. Suojaukseen käytettyjen johdannaisten ja suojauksen kohteet yksilöidään suojausta aloitettaessa. Samoin dokumentoidaan suojaussuunnitelma ja suojauksen tavoitteet. Lisäksi jokaisena tilinpäätöspäivänä osoitetaan suojauksen tehokkuus. Käyvän arvon suojauslaskenta Käyvän arvon portfoliosuojausmallia sovelletaan tiettyjen kiinteäkorkoisten tai korkokatollisten avista-ehtoisten käyttely- ja säästötilien korkoriskin suojaukseen. Suojaavan johdannaisinstrumentin ja suojattavan kohteen korkoriskistä johtuvat käyvän arvon muutokset kirjataan suojauslaskennan nettotuottoihin.

34 32 Rahavirran suojauslaskenta Euribor sidonnaisen luottokannan tulevien korkovirtojen korkomuutosta suojaavat koronvaihtosopimukset, jotka on dokumentoitu rahavirtaa suojaaviksi ja jotka ovat suojauksessa tehokkaita, kuuluvat rahavirran suojauslaskennan piiriin. Rahavirran suojauksessa euribor-sidonnaisen luottokannan tulevaa korkovirtaa vaihdetaan koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. Koronvaihtosopimuksista jaksotettavat siirtyvät korot kirjataan suoriteperusteisesti. Korkokertymät esitetään taseen siirtosaamisissa tai siirtoveloissa. Molempien vastaerä kirjataan nettona korkokatteen Korkotuotot johdannaissopimuksista erään. Nettokorko on joko korkotuotto tai korkotuoton oikaisu. Rahoitusjohdannaisena käytettävät koronvaihtosopimukset arvostetaan käypään arvoon sopimuskohtaisesti. Käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan suoraan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon laskennallisella verovelalla vähennettynä. Tehoton osuus kirjataan tuloslaskelmaan. Suojauslaskenta lopetetaan ennenaikaisesti vain jos suojattavaa lainakantaa ei enää ole. TILINPÄÄTÖSERIEN NETOTTAMINEN Tuloslaskelmassa ilmoitetaan tuotto- ja kuluerät erikseen niitä toisistaan vähentämättä, jollei tuoton ja kulun yhdistäminen yhdeksi eräksi ole perusteltua oikean ja riittävän kuvan antamiseksi. Milloin osuuspankilla on saaminen siltä, jolle pankki itse on velkaa, esitetään saaminen ja velka taseessa erikseen, jollei pankilla ole lakisääteistä oikeutta kuittaamiseen ja jollei pankki aio käyttää oikeuttaan kuittaukseen. ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISET ERÄT Ulkomaan rahan määräinen omaisuus, velat ja muut sitoumukset muutetaan Suomen rahaksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaan rahan määräisten erien muuttamisesta Suomen rahaksi syntyvät kurssierot kirjataan tuloslaskelman erään Valuuttatoiminnan nettotuotot. OSAKKEET JA OSUUDET OMISTUSYHTEYSYRITYKSISSÄ JA SAMAAN KONSERNIIN KUULUVISSA YRITYKSISSÄ Osakkeet ja osuudet sekä muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset omistusyhteysyrityksiin sekä samaan konserniin kuuluviin yrityksiin merkitään hankintamenoon, tai jos erän arvon todetaan tilinpäätöspäivänä arvonalentumisen johdosta olevan alempi kuin hankintameno, arvonalentumistappiolla vähennettyyn hankintamenoon. Arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelman erään Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Kirjanpitolain 5 luvun 5 a :n mukaiset aineettomaan omaisuuteen kuuluvien vastikkeellisesti hankittujen oikeuksien ja varojen hankintameno aktivoidaan ja poistetaan suunnitelman mukaan

35 33 vaikutusaikanaan. Myös mahdollisesti aktivoidut muut pitkävaikutteiset menot poistetaan suunnitelman mukaan vaikutusaikanaan. Aineettomat hyödykkeet arvostetaan alun perin hankintamenoon. Jos aineettoman hyödykkeen tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi alhaisempi kuin sen poistamaton hankintameno, kirjataan erotus arvonalennuksena kuluksi. Aineettomien hyödykkeiden suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelman erään Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä. AINEELLISET HYÖDYKKEET Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen, omaisuuden arvonnousujen tai molempien hankkimiseksi. Sijoituskiinteistöiksi luetaan myös sellaiset kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat vuokrattavien tilojen hallintaan sekä maksamatta jääneen saamisen sijaan tulevat kiinteistöt. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa vuokrataan ja oman käytön osuus on vähäinen (alle viisi prosenttia pinta-alasta), luokitellaan se sijoituskiinteistöksi. Jos osa tavallisen kiinteistöyhtiön omistamista tiloista on sijoituskäytössä ja oman käytön osuus on vähäinen (alle viisi prosenttia kiinteistöyhtiön omistamien tilojen pinta-alasta), luokitellaan osakkeet sijoituskiinteistöiksi. Rakennukset merkitään taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyyn hankintamenoon. Kiinteistöyhteisöjen osakkeet sekä maa-, vesi- ja metsäalueet merkitään hankintamenoon. Kiinteistöihin voi kohdistua arvonkorotuksia, joiden vastaerä on kirjattu arvonkorotusrahastoon. Arvonkorotuksista ei tehdä poistoja. Kiinteistöjen perusparannusmenot aktivoidaan ja kirjataan suunnitelman mukaisin poistoin kuluksi. Mikäli sijoituskiinteistön todennäköinen luovutushinta on pysyvästi alempi kuin kirjanpitoarvo, kirjanpitoarvon ja todennäköisen luovutushinnan erotus poistetaan sinä tilikautena, jolloin arvonalennus todetaan. Sijoituskiinteistöiksi luokiteltujen liike-, toimisto- ja teollisuustilojen käypä arvo määritellään pääasiassa suoraan pääomitukseen perustuvalla tuottoarvomenetelmällä. Maa-, vesi- ja metsäalueiden sekä asuntojen käypä arvo arvioidaan pääasiassa kauppahintamenetelmällä. Arvonalennusten kirjaaminen perustuu niiden pysyvyyteen ja olennaisuuteen. Sijoituskiinteistöjen tuotot, kulut, myyntivoitot ja tappiot, suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelman erään Sijoituskiinteistöjen nettotuotot. Sijoituskiinteistöksi rakennettavat uudet kiinteistöt (tai kiinteistöyhteisöosakkeet) kirjataan ennen valmistumista IAS 40-standardin mukaisesti keskeneräiseksi käyttöomaisuushyödykkeeksi sijoituskiinteistöjen ryhmään ja otetaan huomioon sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrittelyssä jo ennen valmistumista. Muut kiinteistöt Muilla kiinteistöillä tarkoitetaan omassa käytössä olevia kiinteistöjä, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistystai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi luetaan myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on yli viisi prosenttia pinta-alasta. Tavallisen kiinteistöyhtiön osakkeet luetaan omassa käytössä oleviksi, jos yhtiön omistamista tiloista yli viisi prosenttia on omassa käytössä.

36 34 Omassa käytössä olevien kiinteistöjen tasearvoa määritettäessä otetaan lähtökohdaksi hyödykkeen arvo varsinaisen liiketoiminnan tulonodotuksiin. Rakennukset merkitään taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyyn hankintamenoon. Kiinteistöyhteisöjen osakkeet sekä maa-, vesi- ja metsäalueet merkitään hankintamenoon. Kiinteistöihin voi kohdistua arvonkorotuksia, joiden vastaerä on kirjattu arvonkorotusrahastoon. Arvonkorotuksista ei tehdä poistoja. Kiinteistöjen perusparannusmenot aktivoidaan ja kirjataan suunnitelman mukaisin poistoin kuluksi. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen tuotot ja myyntivoitot kirjataan tuloslaskelman erään Liiketoiminnan muut tuotot sekä kulut ja myyntitappiot tuloslaskelman erään Liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelman erään Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä. Arvonkorotusten periaatteet ja niiden kohteiden arvonmääritysmenetelmät Arvonkorotuksia voidaan tehdä maa-alueisiin ja kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin, joiden todennäköinen luovutushinta tilinpäätöspäivänä on pysyvästi alkuperäistä hankintamenoa olennaisesti suurempi. Arvonkorotusten kohteena olevien maa-alueiden ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden arvot perustuvat arviokirjoihin. Taseesta pois kirjaaminen Sijoituskiinteistö tai omassa käytössä oleva kiinteistö kirjataan pois taseesta, kun se luovutetaan tai kun kiinteistö poistetaan pysyvästi käytöstä eikä sen luovuttamisesta ole odotettavissa vastaista taloudellista hyötyä. Muut aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet merkitään taseeseen hankintamenoon ja kirjataan vaikutusaikaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi. Jos hyödykkeen tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi alhaisempi kuin sen poistamaton hankintameno, kirjataan erotus arvonalennuksena kuluksi. Hyödykkeiden suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelman erään Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Rakennusten ja muiden kuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintameno poistetaan vaikutusaikanaan hyödykkeen taloudellisen pitoajan perusteella ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan tasapoistoin. Maa-alueista ja kiinteistöyhteisöjen osakkeista ei tehdä poistoja. Poistojen tekeminen aloitetaan sen jälkeen kun kohde on hankittu tai kun se on valmistunut ja otettu käyttöön. Taloudelliset vaikutusajat ovat pääsääntöisesti seuraavat: Rakennukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet ja aineettomat hyödykkeet vuotta 3 6 vuotta 3 10 vuotta VUOKRASOPIMUKSET Vuokrasopimukset luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi tai muiksi vuokrasopimuksiksi liiketoimen tosiasiallisen sisällön mukaan. Vuokrasopimus on rahoitusleasingsopimus, mikäli se

37 35 siirtää vuokralle ottajalle olennaisilta osin omistamiselle ominaiset riskit ja edut. Muutoin se on muu vuokrasopimus. Vuokrasopimukset luokitellaan sopimuksen syntymisajankohtana. Rahoitusleasingsopimuksin tai muulla vuokrasopimuksella vuokralle annetut hyödykkeet esitetään aineellisissa hyödykkeissä, ja vuokratuotot kirjataan tuloslaskelman erään Liiketoiminnan muut tuotot. Sijoituskiinteistöjen vuokratuotot kirjataan tuloslaskelman erään Sijoituskiinteistöjen nettotuotot. Rahoitusleasingsopimuksin vuokralle otettuja hyödykkeitä ei merkitä taseeseen. Vuokrat merkitään kuluksi tuloslaskelman erään Liiketoiminnan muut kulut. PAKOLLISET VARAUKSET Tuotoista vähennetään velvoitteista vastaisuudessa aiheutuvat menot ja menetykset, kun ne kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen, niiden toteutumista pidetään tilinpäätöstä laadittaessa varmana tai todennäköisenä, niitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen ja perustuvat lakiin ja sitoumukseen sivullista kohtaan. Kun menon tai menetyksen täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä, merkitään se taseen pakollisiin varauksiin enintään sen todennäköiseen määrään. Jos määrä ja toteutumisajankohta on tiedossa, merkitään se siirtovelaksi. OMA PÄÄOMA Osuuspankin omaan pääoman sisältyvät osuuspankkien jäsenten jäsenosuusmaksut. Osuuspankin tilinpäätöksessä omaan pääomaan luetaan lisäksi lisäosuuspääoma. Irtisanottu lisäosuuspääoma luokitellaan tilinpäätöksessä velaksi. Jäsenosuusmaksu ja siitä seuraava asiakasomistajuus antaa mahdollisuuden osallistua osuuspankin päätöksentekoon. Jäsenosuudelle ei makseta korkoa. TILINPÄÄTÖSSIIRROT Taseen tilinpäätössiirtojen kertymän poistoero sisältää tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertyneen erotuksen. Vapaaehtoiset varaukset sisältää tehdyt vapaaehtoiset tilinpäätössiirrot, jotka ovat verolain sallimia tilinpäätössiirtoja. Tällainen on mm. elinkeinoverolain talletuspankeille sallima luottotappiovaraus. Lain mukaan talletuspankki saa vähentää verovuonna tehdyn luottotappiovarauksen, jonka määrä on enintään 0,6 prosenttia verovuoden päättyessä olevien saamisten yhteismäärästä. Verovuonna ja aikaisemmin tehtyjen purkamattomien luottotappiovarausten yhteismäärä saa olla enintään 5 prosenttia verovuoden päättyessä olevien saamisten yhteismäärästä. Tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen sekä vapaaehtoisten varausten lisäykset ja vähennykset merkitään tuloslaskelman tilinpäätössiirtoihin. Tuloslaskelmassa ja taseessa tilinpäätössiirrot sisältävät myös laskennallisen verovelan. Vapaaehtoisten varausten määrä ja niiden muutos eivät kuvaa osuuspankin ennakoituja riskejä. TYÖSUHDE-ETUUDET Eläke-etuudet Työntekijöiden lakisääteinen eläketurva hoidetaan OP- Eläkekassassa ja lisäeläketurva OP- Eläkesäätiössä. Eläkesäätiö on suljettu uusilta työntekijöiltä lukien. Eläkevastuut on kokonaisuudessaan katettu. Henkilöstörahasto Osuuspankki voi kuulua OP Ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Rahastolle maksetaan voittopalkkiota ennalta sovittujen periaatteiden mukaan riippuen OP Ryhmän tavoitteiden saa-

38 36 vuttamisesta. Rahastoon maksettavat voittopalkkioerät kirjataan tuloslaskelman erään Palkat ja palkkiot, vastaerä kirjataan siirtovelaksi, kunnes se maksetaan. TULOVEROT Tuloslaskelman tuloverot muodostuvat verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien veroista ja laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutoksesta. Laskennallinen verovelka lasketaan ja merkitään taseeseen kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä veronalaisista jaksotuseroista ja muista väliaikaisista eroista. Laskennallinen verosaaminen lasketaan ja merkitään taseeseen kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä vähennyskelpoisista jaksotuseroista ja muista väliaikaisista eroista ja verotuksessa vahvistetuista tappioista, jos on todennäköistä, että vähennyskelpoiset väliaikaiset erot ja verotukselliset tappiot voidaan verotettavan tulon kertymisen ansioista hyödyntää. Laskennalliset verovelat ja -saamiset lasketaan sen säädetyn verokannan mukaan, jonka ennakoidaan olevan voimassa väliaikaisen eron purkautuessa. Mikäli laskennallinen vero aiheutuu tase-eristä, joiden muutokset eivät vaikuta tuloslaskelmaan, kirjataan erään liittyvän laskennallisen verovelan tai -saamisen muutos omaan pääomaan. Tuloverojen jakautuminen varsinaisesta ja muusta toiminnasta johtuviin veroihin esitetään liitetiedoissa. TULOUTUSPERIAATTEET Palkkiotuotot ja -kulut palveluista kirjataan palvelun suorittamisen yhteydessä. Sellaisista kertamaksullisista palkkioista, jotka koskevat useita vuosia ja joita mahdollisesti joudutaan palauttamaan myöhemmin, tuloutetaan vain tilikaudelle kuuluva osuus. Osingot tuloutetaan pääsääntöisesti silloin kun osinkoa jakavan yhtiön yhtiökokous on tehnyt päätöksen osingon jaosta. Korollisten omaisuus- ja velkaerien korkotuotot ja -kulut kirjataan suoriteperusteisesti. Luottojen viivästyskorot tuloutetaan maksuperusteisesti. Saamisen hankintamenon ja sen nimellisarvon välinen ero jaksotetaan korkotuottoihin ja velasta saadun määrän ja sen nimellisarvon erotus korkokuluihin. TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Taseen ulkopuolisina sitoumuksina käsitellään asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annettuja sitoumuksia, joita ovat mm. takaukset ja erilaiset takuusitoumukset, sekä asiakkaan hyväksi annettuja peruuttamattomia sitoumuksia, joita ovat mm. sitovat lisäluottojärjestelyt, luottolupaukset, käyttämättömät luottolimiitit ja arvopapereiden merkintäsitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset merkitään taseen ulkopuolisiksi sitoumuksiksi sen määräisinä, mitä takaus kulloinkin enintään vastaa. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset merkitään sen määräisinä, mitä niiden perusteella enintään voidaan joutua maksamaan. VIRANOMAISMAKSUT Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu alkaen. Vuoteen 2014 asti talletussuojasta on vastannut vanha talletussuojarahasto. Vuoden 2015 alusta talletussuojasta vastaa uusi viranomainen, Rahoitusvakausvirasto. Rahoitusvakausviraston tehtävänä on hallinnoida uutta perustettua rahoitusvakausrahastoa, joka koostuu vakausmaksuin kartutettavasta kriisinratkaisurahastosta ja talletussuojamaksuin kartutettavasta talletus-

39 37 suojarahastosta (uusi talletussuojarahasto). Viranomaismaksut kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin. Vakausmaksu Vakausmaksuja kerätään vuonna 2015 siten, että niiden yhteismäärä vastaa 0,1 prosenttia Suomessa olevien korvattavien talletusten määrästä. Luottolaitoksilta kerättävät vakausmaksut siirretään edelleen EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon, jota hallinnoi EU:n kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board, SRB). Vuonna 2015 kutakin pankkia hyvitetään vakausmaksuissa samassa suhteessa kuin se on aiemmin maksanut pankkiveroa (laki väliaikaisesta pankkiverosta oli voimassa ). Vakausmaksusta ei tule osuuspankille kuluvaikutusta v Vuonna 2014 osuuspankit kirjasivat pankkiveroa liiketoiminnan muihin kuluihin. Talletussuojamaksu Vanhaan talletussuojarahastoon kerätyt varat ylittävät tällä hetkellä talletussuojan tasoa koskevat EU vaatimukset. Sääntöjensä nojalla vanha talletussuojarahasto huolehtii jäsenpankilleen määrättävistä talletussuojamaksuista uuteen talletussuojarahastoon siinä suhteessa kun kukin jäsenpankki on vuosien kuluessa kartuttanut vanhaa talletussuojarahastoa. Rahoitusvakausrahasto määrää maksun jokaiselle jäsenpankille mutta laskuttaa sen suoraan vanhalta talletussuojarahastolta. Talletussuojamaksusta ei tule osuuspankille kuluvaikutusta v Rahoitusvakausviraston hallintomaksu Rahoitusvakausviraston hallintomaksu perustuu samaan laskentamenetelmään kuin Finanssivalvonnan valvontamaksu. Finanssivalvonnan valvontamaksu Finanssivalvonnan valvontamaksu koostuu suhteellisesta valvontamaksusta, joka perustuu taseen loppusummaan, sekä kiinteästä perusmaksusta.

40 38 LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1.1 Korkotuotot ja -kulut Korkotuotot Saamisista luottolaitoksilta , ,54 Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,42 Saamistodistuksista , ,35 Muut korkotuotot 1 666, ,43 Yhteensä , ,74 Korkotuotot arvoltaan alentuneista luotoista ja muista saamisista 743,52 716,76 Korkokulut Veloista luottolaitoksille , ,57 Veloista yleisölle ja julkisyhteisöille , ,87 Muut korkokulut -623,30-168,39 Yhteensä , , Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Myytävissä olevista rahoitusvaroista , ,15 Yhteensä , , Palkkiotuotot ja -kulut Palkkiotuotot Luotonannosta , ,26 Ottolainauksesta 991,50 653,00 Maksuliikenteestä , ,62 Omaisuudenhoidosta , ,99 Välitetystä toiminnasta , ,25 Takausten myöntämisestä 3 672, ,40 Muut palkkiotuotot 5 539, ,35 Yhteensä , ,87 Palkkiokulut Maksetut toimitusmaksut , ,20 Muut , ,27 Yhteensä , , Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2015 Myyntivoitot ja - tappiot(netto) Arvonalentumiset Siirrot käyvän arvon rahastosta Yhteensä Saamistodistuksista 1 250, , ,19 Osakkeista ja osuuksista , , ,16 Yhteensä , , ,97 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2014 Myyntivoitot ja - tappiot(netto) Arvonalentumiset Siirrot käyvän arvon rahastosta Yhteensä Saamistodistuksista 220, , ,61 Osakkeista ja osuuksista , , ,26 Yhteensä , , , Sijoituskiinteistöjen nettotuotot Vuokratuotot , ,50 Suunnitelman mukaiset poistot ,13-234,58 Myyntivoitot ja -tappiot (netto) ,00 Muut kulut , ,26

41 39 Yhteensä , , Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut Liiketoiminnan muut tuotot Muut tuotot , ,99 Yhteensä , ,99 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut , ,67 Kulut omassa käytössä olevasta , ,09 kiinteistöomaisuudesta Vakuusrahastomaksut ,00 Muut kulut , ,40 Yhteensä , , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,20 Henkilösivukulut , ,86 Eläkekulut , ,14 Muut henkilösivukulut , ,72 Yhteensä , , Muut hallintokulut Muut henkilöstökulut , ,90 Toimistokulut , ,82 Atk-kulut , ,59 Yhteyskulut , ,77 Edustus- ja markkinointikulut , ,47 Yhteensä , , Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Suunnitelman mukaiset poistot , ,02 Aineelliset hyödykkeet , ,02 Yhteensä , , Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista sekä muista rahoitusvaroista Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,12 Sopimuskohtaiset arvonalentumistappiot ,12 Ryhmäkohtaiset arvonalentumistappiot ,70 Arvonalentumisten peruutukset ja 2 577,28 palautukset (-) Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista yhteensä , ,12 Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista yhteensä , , Tuotot liiketoiminta-alueittain ja markkina-alueittain Pankkitoiminnan tuotot , ,45 Tuottojen, liikevoiton, varojen ja velkojen jakautumista liiketoiminta-alueittain ei ole ilmoitettu, koska jaolla ei ole olennaista merkitystä. Pankki harjoittaa liiketoimintaa vain Suomessa. Tuotot on esitetty eliminoimattomina.

42 40 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2.1 Saamiset luottolaitoksilta Vaadittaessa maksettavat , ,09 Kotimaisilta luottolaitoksilta , ,09 Muut , ,70 Kotimaisilta luottolaitoksilta , ,70 Yhteensä , , Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Yritykset ja asuntoyhteisöt , ,72 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 4 960, ,31 Kotitaloudet , ,29 Kotitalouksia palvelevat voittoa , ,84 tavoittelemattomat yhteisöt Yhteensä , ,16 Tilikauden aikana kirjatut arvonalentumistappiot Arvonalennustappiot tilikauden alussa , ,35 + tilikauden aikana kirjatut saamiskohtaiset arvonalentumistappiot ,12 + tilikauden aikana kirjatut ryhmäkohtaiset ,70 arvonalentumistappiot - tilikauden aikana peruutetut saamiskohtaiset ,28 arvonalentumistappiot Arvonalentumistappiot tilikauden lopussa , , Saamistodistukset Yhteensä Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia Yhteensä Myytävissä olevat saamistodistukset , ,00 Julkisesti noteeratut , ,00 Muut ,00 Yhteensä , ,00 - joista saamiset, joilla on huonompi etuoikeus velallisen muilla veloilla ,00 Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia 2.4 Osakkeet ja osuudet Myytävissä olevat osakkeet ja , ,35 osuudet Julkisesti noteeratut , ,17 Muut , ,18 Osakkeet ja osuudet yhteensä , ,35 -joista luottolaitoksissa , , Lähipiiritiedot Lähipiiritiedot esitetään henkilöstöä ja johtoa koskevien liitetietojen yhteydessä. Liitetieto Aineelliset hyödykkeet Kirjanpitoarvo Käypä arvo Maa- ja vesialueet Omassa käytössä ,59 Sijoituskäytössä , ,68 Yhteensä ,62 Rakennukset Omassa käytössä ,23

43 41 Sijoituskäytössä , ,00 Yhteensä ,72 Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet Omassa käytössä 0,00 Sijoituskäytössä , ,00 Yhteensä ,30 Muut aineelliset hyödykkeet ,77 Aineelliset hyödykkeet yhteensä ,41 Sijoituskiinteistöt on arvostettu hankintamenoon. 2.7 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset tilikauden aikana Aineelliset hyödykkeet 2015 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet Muut kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Hankintameno , , , ,93 + tilikauden lisäykset , , , ,75 Hankintameno , , , ,68 Kertyneet poistot ja arvonalennukset -234, , , , tilikauden poistot , , , ,67 Kertyneet poistot ja arvonalennukset , , , , Kertyneet arvonkorotukset , , ,50 Kertyneet arvonkorotukset , , ,50 Kirjanpitoarvo , , , ,41 Kirjanpitoarvo , , , , Muut varat Maksujenvälityssaamiset 507,52 Muut 2 630, ,47 Yhteensä 3 137, , Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Korot , ,64 Muut , ,91 Yhteensä , , Velat luottolaitoksille Luottolaitoksille , ,73 Vaadittaessa maksettavat 1 950, ,73 Muut ,00 Yhteensä , , Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Talletukset , ,66 Vaadittaessa maksettavat , ,33 Muut , ,33 Muut velat , ,28 Muut , ,28 Yhteensä , , Muut velat Maksujenvälitysvelat , ,52 Muut 3 806, ,42 Yhteensä , ,94

44 Siirtovelat ja saadut ennakot Korot , ,85 Muut , ,45 Yhteensä , , Laskennalliset verovelat ja -saamiset Laskennalliset verovelat ja -saamiset on kirjattu käyvän arvon rahastoon kirjatuista rahavirtaa suojaavien johdannaisten ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksista. Muilta osin laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole kirjattu pankin taseeseen. Laskennalliset verovelat ja -saamiset Arvostamisesta johtuvat laskennalliset verosaamiset Arvostamisesta johtuvat laskennalliset verovelat , , Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma Rahoitusvarat 2015 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Saamiset luottolaitoksilta , , ,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,47 Saamistodistukset ,00 Yhteensä , , , vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Saamiset luottolaitoksilta ,27 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,49 Saamistodistukset ,00 Yhteensä , , ,76 Rahoitusvarat 2014 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Saamiset luottolaitoksilta , , ,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,18 Saamistodistukset , ,00 Yhteensä , , ,18 Rahoitusvarat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Saamiset luottolaitoksilta , ,79 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , ,16 Saamistodistukset ,00 Yhteensä , , ,95 Rahoitusvelat 2015 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille , ,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , ,01 Yhteensä , , ,01 Rahoitusvelat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille ,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,32 Yhteensä , ,32

45 43 Rahoitusvelat 2014 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille ,73 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , ,34 Yhteensä , , ,34 Rahoitusvelat vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille ,73 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,94 Yhteensä , ,67 Vaadittaessa maksettavat saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä: Muut kuin määräaikaiset talletukset sekä luotolliset tilit on ilmoitettu luokassa alle 3 kk Varojen ja velkojen erittely kotimaan ja ulkomaan rahan määräisiin sekä samaan konserniin kuuluvilta Varat Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Saamiset luottolaitoksilta , ,79 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , ,16 Saamistodistukset , ,00 Muu omaisuus , ,84 Yhteensä , ,79 Velat Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille , ,73 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , ,94 Muut velat , ,23 Siirtovelat ja saadut ennakot , ,30 Yhteensä , , Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot Rahoitusvarat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Käteiset varat , , , ,28 Saamiset luottolaitoksilta , , , ,79 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä , , , ,16 Saamistodistukset , , , ,00 Osakkeet ja osuudet , , , ,35 Yhteensä , , , ,58 Rahoitusvelat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Velat luottolaitoksille , , , ,73 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille , , , ,94 Yhteensä , , , ,67 Rahoitusvarojen käyvät arvot on ensisijaisesti määritelty käyttäen noteerattuja markkinahintoja. Jos noteerattua markkinahintaa ei ole ollut saatavissa, arvostamisessa on käytetty tai muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai -menetelmää. Muiden rahoitusvarojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Rahoitusvelkojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa.

46 44 Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit 2015 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä , , Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä , , ,17 Olennaiset rahoitusvarat, jotka on arvostettu hankintamenoon käyvän arvon sijasta Hankintamenoon on arvostettu osakkeet ja osuudet toiminnalle välttämättömissä yrityksissä, jotka on esitetty tarkemmin liitetiedossa 5.1. Toiminnalle välttämättömät osakkeet ja osuudet on tarkoitettu pidettäväksi pysyvästi hallussa. Näiden omistusten käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti Oman pääoman lisäykset ja vähennykset sekä siirrot erien välillä tilikauden aikana Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tilikauden alussa lopussa Osuuspääoma , , , ,00 Arvonkorotusrahasto , ,65 Muut sidotut rahastot , , , ,23 Vararahasto , ,54 Käyvän arvon rahasto , , , ,69 Käypään arvoon arvostamisesta , , , ,69 Vapaat rahastot , ,90 Muut rahastot , ,90 Edellisten tilikausien voitto , , , ,26 Tilikauden voitto , , , ,30 Oma pääoma yhteensä , , , ,34 Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tilikauden alussa lopussa Oman pääoman ehtoiset instrumentit , , , ,18 josta laskennalliset verot 642, , ,38 Saamistodistukset , , , ,51 josta laskennalliset verot ,64-697, ,38 Käyvän arvon rahasto yhteensä , , , ,69 Tiedot hallituksen voimassaolevista uusmerkintää ja/tai vaihtovelkakirjalainan ottamista koskevista valtuuksista. ANNETTUJA VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA SEKÄ TASEEN ULKOPUOLI- SIA JÄRJESTELYJÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 3.1 Annetut vakuudet Muiden velasta annetut: Pankki ei ole antanut muiden veloista vakuuksia. 3.2 Eläkevastuut Henkilöstön eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiön OP-Eläkekassan kautta eikä kattamatonta eläkevastuuta ole. 3.3 Leasing ja muut vuokravastuut Ei-peruutettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat Yli 1v < 5 v 2 886,86

47 Taseen ulkopuoliset sitoumukset Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset , ,45 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset , ,18 Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä , ,63 Pankki on antanut omavelkaisen takauksen Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle omasta ja muiden välityssopimuksessa mukanaolevien paikallisosuuspankkien puolesta välitettyjen kiinnitysluottojen mahdollisten tappioiden korvaamisesta Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle. Takausvastuun määrä on rajoitettu. 3.5 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Pankki kuuluu Oy Samlink Ab:n arvonlisäverovelvollisuusryhmään. Arvonlisäveron ryhmärekisteröintiin liittyvä yhteisvastuumäärä , ,27 HENKILÖSTÖÄ JA JOHTOA KOSKEVAT LIITETIEDOT 4.1 Henkilöstön lukumäärä Vakinainen kokoaikainen henkilöstö 9 8 Vakinainen osa-aikainen henkilöstö 1 Määräaikainen henkilöstö 3 Yhteensä Johdon palkat ja palkkiot Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet 7 730, ,00 Hallituksen jäsenet ja varajäsenet , ,37 sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa Yhteensä , ,37 Eläkesitoumukset 4.3 Johdolle myönnetyt luotot ja takaukset Luotot Takaukset Luotot Takaukset Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet , ,21 Hallituksen jäsenet ja varajäsenet , ,62 sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa Yhteensä , ,83 Lisäykset , ,78 Vähennykset , ,28 Luotot ja takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin. 4.4 Lähipiiritiedot 2015 Lähipiiriin kuulumisen peruste Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Johto *) Sukulaisuus ,42 Määräysvalta ,00 Yhteensä ,42 Sijoitukset Muut saamiset Takaukset/ vakuudet

48 Lähipiiriin kuulumisen peruste Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Johto *) Sukulaisuus ,55 Määräysvalta ,00 Yhteensä ,55 Sijoitukset Muut saamiset Takaukset/ vakuudet *) Johdon luotot ja takaukset on esitetty liitetiedossa 4.3. Luotot ja takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin. OMISTUKSET MUISSA YRITYKSISSÄ 5.1 Omistukset muissa yrityksissä Yrityksen nimi ja kotipaikka Omistusosuus, % Oma pääoma* Tilikauden voitto* Aktia Hypoteekkipankki 0, , ,09 Oy Samlink Ab 0, , ,51 POP Pankkiliitto 1, , ,11 Yhteensä , ,71 * Tilikauden 2014 oma pääoma ja voitto MUUT LIITETIEDOT 6.1 Luottolaitoksen harjoittama notariaattitoiminta Luottolaitoksen tarjoamat omaisuudenhoitopalvelut Pankki tarjoaa sijoituspalvelulain 11 :n mukaista toimeksiantojen välittämistä ja toteuttamista, kaupankäyntiä omaan lukuun, omaisuudenhoitoa ja sijoitusneuvontaa ja rahoitusvälineiden säilytys- ja hoitopalvelua sekä tallelokeropalvelua ja niihin liittyviä palveluja. Pankissa ei hoideta ns. täyden palvelun omaisuudenhoitoa. 6.2 Osuuspankkia koskevat liitetiedot Irtisanottujen osuusmaksujen määrä 7 300, ,00 Jos jäsenyys on päättynyt, voidaan irtisanottu osuuspääoma maksaa takaisin osuuskuntalain 10 luvun 1 :n ja osuuspankkilain 19 :n mukaisesti ja sanotuissa lainkohdissa mainituin edellytyksin. Osuuspankin jäsenten lukumäärä Tilintarkastajan palkkiot 2015 Tilintarkastajan palkkiot toimeksiantoryhmittäin: Tilintarkastus 3 560,59 Tilintarkastuslain 1 :n 1 mom ,88 kohdassa tarkoitetut toimeksiannot Yhteensä 6 489,47

49 Pääomainstrumenttien keskeiset ominaisuudet Pääomainstrumenttien keskeisten ominaisuuksien malli Osuusmaksu (osuus) 1 Liikkeeseenlaskija Uudet jäsenosuuspankit 2 Yksilöllinen tunniste (esim. CUSIP, ISIN tai Ei sovellu suunnatuissa anneissa Bloomberg-tunniste) 3 Instrumenttiin sovellettava lainsäädäntö Suomen laki, erityisesti Osuuskuntalaki ja Laki talletuspankkien yhteenliittymästä, CRR 4 Sääntely Vakavaraisuusasetuksen säännöt siirtymäkaudella Ydinpääoma (CET1) Vakavaraisuusasetuksen säännöt siirtymäkauden jälkeen 5 6 Käytettävissä yksittäisen yrityksen tasolla tai konsolidoinnin perusteella / alakonsolidointiryhmän tasolla / yksittäisen yrityksen tasolla ja konsolidoinnin perusteella / alakonsolidointiryhmän tasolla 7 Instrumentin laji (kukin oikeudenkäyttöalue määrittelee lajit) Ydinpääoma (CET1) Yksittäinen yritys ja konsolidoinnin perusteella CET1 sellaisena kuin se on julkaistu EPV:n luettelossa 8 Lakisääteiseen pääomaan kirjattu määrä (valuutta miljoonina viimeisimpänä raportointipäivänä) Milj. Eur 0,1 milj. 9 Instrumentin nimellinen määrä (valuutta miljoonina) 0,1 milj. 9a Liikkeeseenlaskuhinta 100 % 9b Lunastushinta 100 % 10 Kirjanpidollinen luokittelu 11 Alkuperäinen liikkeeseenlaskupäivä Ei sovellu 12 Eräpäivätön tai päivätty Eräpäivätön 13 Alkuperäinen maturiteetti ei maturiteettia 14 Liikkeeseenlaskijan toteuttama takaisinlunastus Kyllä edellyttää valvontaviranomaisen ennakkohyväksyntää Osuuskunnan osuus, vieras pääoma

50 48 15 Mahdollinen takaisinlunastuspäivä, ehdolliset takaisinlunastuspäivät ja lunastusmäärä Osuusmaksut palautetaan jäsenyyden päätyttyä osuuskuntalain 10 luvun 1 :n ja osuuspankkilain (Laki osuuspankeista ja muistaosuuskuntamuotoisista luottolaitoksista) 19 :n mukaisesti ja sanotuissa lainkohdissa mainituin edellytyksin. Jos osuusmaksua ei ole voitu jäsenyyden päättyessä palauttaakokonaisuudessaan osuuskuntalain 10 luvun 1 :n tai osuuspankkilain 19 :n perusteella, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista.osuusmaksu palautetaan vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka perusteella palautus ensimmäisen kerran voidaan suorittaa. 16 Mahdolliset myöhemmät takaisinlunastuspäivät kts kohta 15 Kupongit/osingot 17 Kiinteä tai vaihtuva osinko/kuponki Vaihtuva 18 Kupongin korko ja siihen liittyvät indeksit Ei sovellu 19 Dividend stopper -lausekkeen olemassaolo Ei 20a Täysin harkinnanvarainen, osittain harkinnanvarainen Täysin harkinnanvarainen tai pakollinen (ajoituksen osalta) 20b Täysin harkinnanvarainen, osittain harkinnanvarainen tai pakollinen (määrän osalta) Täysin harkinnanvarainen 21 Step-up-ehdon tai muun lunastuskannustimen olemassaolo Ei sovellu 22 Ei-kumulatiivinen tai kumulatiivinen Ei-kumulatiivinen 23 Vaihdettava tai sidottu Sidottu 24 Jos instrumentti on vaihdettava, mitkä tekijät Ei sovellu vaikuttavat vaihtoon? 25 Jos instrumentti on vaihdettava, onko se vaihdettava kokonaisuudessaan vai osittain? Ei sovellu Jos instrumentti on vaihdettava, mikä on vaihtokurssi? Jos instrumentti on vaihdettava, onko vaihto pakollinen vai valinnainen? 28 Jos instrumentti on vaihdettava, tarkenna, minkälaiseen instrumenttiin se voidaan vaihtaa? 29 Jos instrumentti on vaihdettava, tarkenna, minkä liikkeeseenlaskijan instrumenttiin se voidaan vaihtaa? Ei sovellu Ei sovellu Ei sovellu Ei sovellu 30 Kirjanpitoarvon alentamisen ominaisuudet Ei 31 Jos kirjanpitoarvon alentaminen on mahdollista, Ei sovellu mitkä tekijät laukaisevat sen? 32 Jos kirjanpitoarvon alentaminen on mahdollista, tehdäänkö se kokonaan vai osittain? Ei sovellu

51 49 33 Jos kirjanpitoarvon alentaminen on mahdollista, onko se pysyvää vai väliaikaista? 34 Jos kirjanpitoarvon alentaminen on väliaikaista, kuvaile kirjanpitoarvon korotuksen mekanismi Ei sovellu Osuuspääoman korotuksen kautta 35 Hierarkkinen asema selvitystilassa (tarkenna instrumenttilaji, joka on välittömästi etuoikeudeltaan parempi) Osuuspankin purkautuessa selvitystilan tai konkurssin kautta kertyneet lisäosuusmaksut palautetaan ennen muita osuusmaksuja tai, jos varat eivät siihen riitä, se osa lisäosuusmaksuista, mikä kullekin suoritettujen lisäosuusmaksujen suhteen mukaisesti laskien tulee. 36 Vaatimustenvastaiset ominaisuudet Kyllä 37 Tarkenna mahdolliset vaatimustenvastaiset ominaisuudet Asiakkaalla on mahdollisuus lunastaa osuusmaksu yksipuolisesti

52

53 51 Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista Kirjanpitokirjat Pääkirja/päiväkirja Tasekirja Tositteet Reskontrat Asiakasreskontrat (koneelliset) Salkkukirjanpito Ostoreskontra (eoffice) Ostoreskontra Kassapäiväkirja Kassaraportit Palkkakirjanpito Käyttöomaisuusreskontra Johdannaisten reskontra Säilytystapa Elektroninen arkisto Sidottu kirja Paperituloste Elektroninen arkisto Elektroninen arkisto Elektroninen arkisto Paperitosite Atk-tuloste Atk-tuloste Elektroninen arkisto Elektroninen arkisto Excel-tiedosto Käsin ylläpidettävät reskontrat Notariaattitoimeksiannot Tallelokerot Vuokrankantokirja Hallituksen pöytäkirja Hallintoneuvoston pöytäkirja Osuuskuntakokouksen pöytäkirja Takaisinperittävät Kortisto Arkistomappi Sidottu kirja Arkistomappi Arkistomappi Arkistomappi Arkistomappi Tositelajit 10 Maksuliiketilin tiliotteen tapahtumat 20 Ostolaskut 21 Toimitusjohtajan kulut 22 Henkilökunnan kulut 25 Ostolaskujen suoritukset 30 Ostolaskut, eoffice -pankit, ei-pankissa kiertävät laskut 51 Salkkukirjanpito 56 Konekieliset viennit muista reskontrista, QS-kassalla kirjattavat tapahtumat 58 Konekieliset kustannuspaikkojen väliset siirrot 60 Sisäisen laskennan tositteet 61 Konekielinen sisäisen laskennan tietojen välitys 70 Muistiotositteet 71 Pääkirjakirjaukset 75 Palkkaviennit, maksetut palkat 80 Jaksotustositteet, purettavat viennit 82 Konekieliset laskennalliset erät 83 Konekieliset laskennalliset erät, palkat, lomapalkat 84 Konekieliset laskennalliset erät, palkat, sivukulut pl. sosiaaliturvamaksut 85 Poistot 99 Tuloksen kirjaus