TYÖNUMERO: E28043.10 MULTIAN KUNTA KESKUSTAN RANTOJEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE
Muutoslista VALMIS FIKIRV EHDOTUS 7.3.2016 FIKIRV LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Kannen kuva Maanmittauslaitos 2015
Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaava-alueen sijainti... 1 2 TIIVISTELMÄ... 2 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 2 2.2 Asemakaava... 2 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 2 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys kaava-alueen oloista... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Luonnonympäristö... 3 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 3 3.1.4 Ympäristön häiriötekijät... 3 3.1.5 Maanomistus... 3 3.2 Suunnittelutilanne... 4 3.2.1 Maakuntakaava... 4 3.2.2 Maakuntakaavan tarkistus... 4 3.2.3 Yleiskaava... 6 3.2.4 Asemakaava... 6 3.2.5 Rakennusjärjestys... 7 3.2.6 Rakennuskielto... 7 3.2.7 Pohjakartta... 7 3.2.8 Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 8 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 8 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 4.3.1 Osalliset... 8 4.3.2 Vireilletulo... 8 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 8 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 9 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet ja perustelut... 9 4.5 Valmisteluvaihe... 9 5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS... 10 5.1 Kaavan rakenne... 10 5.2 Mitoitus... 10 5.3 Aluevaraukset... 10 5.4 Kaavan vaikutukset... 11 5.4.1 Vaikutukset kaupunkirakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 11 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 11 5.4.3 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 11 5.4.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen... 11 S w e co Y m p ä r is t ö O y PL 88, 00521 Helsinki Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu PL 453, 33101 Tampere Uudenmaankatu 19 A, 20700 Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh. 010 2414 000 Y-tunnus 0564810-5
6 YLEISKAAVALLINEN TARKASTELU... 12 6.1 Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys. 12 6.2 Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö... 12 6.3 Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus... 12 6.4 Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla... 12 6.5 Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön... 12 6.6 Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset... 12 6.7 Ympäristöhaittojen vähentäminen... 12 6.8 Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen... 13 6.9 Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys... 13 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 Liitteet: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tilastolomake Vastineluettelo 4 (18) repo001.docx 2012-03-29 KESKUSTAN RANTOJEN ASEMAKAAVAMUUTOS KM \\sweco.se\fi\projects\fitmp02\we\e28043\10\d suunnitelmat\ehdotus\teksti\e28043_multia_keskustanrantojenakm_selostus_ehdotus.docx
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee korttelin 146 tonttia 1, korttelin 147 tontteja 1,2,5,6 ja korttelin 148 tontteja 1,2,5 ja 6 sekä niihin liittyviä katu- ja lähivirkistysalueita. Kaava-alueen pintaala on 2,58 hehtaaria. Asemakaavalla muodostuvat korttelin 146 tontti 1, korttelin 147 tontit 1, 2, 5, 6 ja korttelin 148 tontit 1,2,5 ja 6 sekä niihin liittyvät katu- ja puistoalueet. Asemakaavan selostus koskee päivättyä asemakaavakarttaa. 1.1 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Multian keskustassa, Kissalanrinteessä Kirkkolahden itärannalla. Kaava-alue rajautuu idässä Lumivaarantiehen, pohjoisessa kortteleiden 147 ja 148 tontteihin 3 ja 4, etelässä Majasalmeen ja lännessä Vemmeltiehen. Kartta kaava-alueesta, kaava-alue rajattu punaisella (pohjakuva MML 2015 ) 1 (14)
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavatyö on käynnistynyt kunnan aloitteesta. Vireilletulosta on tiedotettu kuulutuksella 14.9.2015. OAS oli nähtävillä 14. 29.9.2015. Kaavaluonnos oli nähtävillä 10.11. 9.12.2016. Kaavaehdotus oli nähtävillä.. -..201_. Kaavaehdotus käsiteltiin kunnanhallituksessa..201_. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan..201_. 2.2 Asemakaava Asemakaavamuutos laaditaan alueelle, jolta kunta on myynyt ranta-aluetta tonttien omistajille. Kauppakirjassa on mainittu, että tonttien rakennusoikeus määritellään kaavamuutoksella. Tonttien väliin jäävän puistoalueen maankäyttö ratkaistaan, sillä alueelle ei ole maayhteyttä. Voimassa olevassa asemakaavassa ranta-alueelle on osoitettu puistoaluetta, jossa kulkee kevyen liikenteen reitti. Kevyen liikenteen reitti ei ole toteutunut. Tuleva maankäyttö on pääasiassa asumista ja puistoaluetta. Asemakaavan muutoksella voidaan alueelle osoittaa kaksi uutta omarantaista tonttia. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 2 (14)
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys kaava-alueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue koostuu korttelin 146 tontista 1, korttelin 147 tonteista 1,2,5 ja 6, korttelin 148 tonteista 1,2,5 ja 6 sekä niihin rajautuvista puisto- ja katualueista. Kaava-alueen tonteista kaksi on rakentamatta. Kaava-alueen lähiympäristö on pääasiassa toteutunut voimassa oleva asemakaavan mukaisesti mm. asuinpientalojen (AP), erillispientalojen (AO), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR) ja yleisten rakennusten (Y) korttelialueina. Osa tonteista on rakentamatta. Asemakaavassa osoitettua rannassa kulkevaa ohjeellista kevyen liikenteen reittiä ei ole toteutettu. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alue sijaitsee Kissalanrannan vanhalla peltoalueella. Alue on kahta tonttia lukuun ottamatta rakentunut. Vanhalla peltoalueella kasvaa korkeakasvuista niittyä, jota on paikoitellen hoidettu. Paikoitellen rannassa kasvaa myös koivua ja mäntyä. Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita, mutta Kissalanrannan vanhalla peltoalueella on maisemallisia arvoja. Kirkkolahdella ruokailee rauhoitettu kuikka. (Multian keskustan ranta-alueiden luontoselvitys 2003). Kaava- alue ei sijaitse pohjavesialueella. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alue on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO-2) sekä puistoalueeksi (VP). Kaava-alue on kahta tonttia lukuun ottamatta rakentunut. Kaava-alueella ei sijaitse kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaita rakennuksia. Kissaniemen päiväkoti sijaitsee kaava-alueen läheisyydessä ja se on Multian modernin rakennusperinnän inventoinnin mukaan paikallisesti arvokas rakennus. 3.1.4 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueella ei ole erityisiä ympäristöhäiriötekijöitä. 3.1.5 Maanomistus Kaava-alue on osittain yksityisessä omistuksessa ja osittain Multian kunnan omistuksessa. 3 (14)
3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Multia kuuluu Keski-Suomen liiton alueeseen. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. Asemakaavan muutosalue sijoittuu maakuntakaavan taajamatoimintojen (A) alueelle. Kaava-alue sijaitsee matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueella (mv). Maakuntakaavaa täydentävissä vaihemaakuntakaavoissa alueille ei ole osoitettu aluemerkintöjä. 3.2.2 Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava kevätkokouksessa 2017. 4 (14)
Ote maakuntakaavan tarkistusluonnoksesta (16.6.2016) Maakuntakaavan tarkistus- luonnoksessa alueelle on osoitettu: Kunta/palvelukeskus (a), matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue (sininen viivoitus), kulttuuriympäristön vetovoima-alue (ruskea viivoitus). Suunnittelumääräykset: Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue: Alueidenkäytön suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota reitistöjen ja virkistysalueiden verkostojen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen sekä matkailulliseen hyödyntämiseen. Alueen rakentamisen suunnittelussa uusien matkailukeskusten rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön. Metsien hoito ja käyttö perustuu voimassa olevaan metsälainsäädäntöön. Kulttuuriympäristön vetovoima-alue: Alueen kehittämisessä tulee hyödyntää kulttuuriympäristön monimuotoisuutta. Alueidenkäytön suunnittelulla edistetään kulttuuriympäristöjen kestävää käyttöä ja hoitoa. 5 (14)
3.2.3 Yleiskaava Multian kunnan oikeusvaikutukseton strateginen rantayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 16.3.2009 33. Strategisessa rantayleiskaavassa kaava-alue on osoitettu osittain erillispientalojen korttelialueeksi, jota tulee kehittää (AO ristikko) ja erillispientalojen korttelialueeksi, joka säilytetään nykyisellään (AO) sekä lähivirkistysalueeksi (VL). Rannassa on maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue (pistekatkoviiva). Ote Multian oikeusvaikutuksettomasta strategisesta rantayleiskaavasta. 3.2.4 Asemakaava Alueella on voimassa 12.6.1984 vahvistunut asemakaava. Voimassa olemassa asemakaavassa korttelit on osoitettu erillispientalojen korttelialueiksi (AO). Korttelialueen suurin sallittu rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.20. Ranta-alueet on osoitettu puistoalueeksi (VP), jonne on osoitettu ohjeellinen kevyen liikenteen yhteys. Ote asemakaavasta. Kaavoitettava alue on rajattu punaisella. 6 (14)
3.2.5 Rakennusjärjestys Multian kunnan rakennusjärjestyksen uusiminen on vireillä. Voimassa oleva rakennusjärjestys on Multian kunnanvaltuuston hyväksymä 12.11.2001 / 81 ja voimaan rakennusjärjestys on tullut 1.1.2002. 3.2.6 Rakennuskielto Alueella ei ole voimassa olevia rakennus- tai toimenpidekieltoja. 3.2.7 Pohjakartta Asemakaavan muutos laaditaan numeerisessa karttakoordinaattijärjestelmässä ETRS- GK25 mittakaavaan 1:1000. Pohjakartan on toimittanut Multian kunta. 3.2.8 Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset Kaavaa varten ei ole laadittu erillisiä selvityksiä. Suunnittelutyössä hyödynnetään aikaisemmin laadittuja selvityksiä ja suunnitelmia. Kaavamuutosalueeseen kohdistuu Muinaisjäännösinventointi 2002 (Mikroliitti Oy, Timo Jussila), jossa ei ole huomioita kaava-alueella. Kaavamuutosalueeseen kohdistuu myös Multian modernin rakennusperinnön inventointi 2012 2014 (Keski-Suomen museo, Nina Moilanen). Inventoinnissa ei ole huomioita kaava-alueella. Strategisen rantayleiskaavan yhteydessä laadittiin Multian keskustan ranta-alueiden luontoselvitys 2002 2003 (Suunnittelukeskus Oy, J. Kärkkäinen). Kaavaalueella ei sijaitse luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita. 7 (14)
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kunta on myynyt ranta-alueita Lumivaarantien ja Oinaanvaarantien tonttien omistajille. Rakennusoikeus on kauppakirjassa sovittu määriteltävän asemakaavamuutoksen yhteydessä. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on osoittaa myös korttelin 147 tontti 5 ja korttelin 148 tontti 5 omarantaisina. Nämä tontit ovat rakentamattomia ja Multian kunnan omistamia. Ranta-alueelle on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu kevyen liikenteen yhteys, joka ei ole toteutunut. Kunnalla ei ole tarvetta osoittaa kevyttä liikennettä tai puistoaluetta kaikilla rannoillaan, mutta keskustan asumista on tarvetta vahvistaa. Kaavoituksen yhteydessä käsitellään yhdyskuntataloudellisia, maisemallisia, taajamakuvallisia ja liikenneasioita yleisellä tasolla. Toteutuessaan asemakaavamuutos on strategisen rantayleiskaavan mukainen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Multian kunnanvaltuusto on tehnyt päätöksen keskustan rantojen asemakaavamuutoksesta 22.6.2009. Kaavamuutos on käynnistetty kunnan aloitteesta. Kaavamuutoksen vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä 14. 29.9.2015 välisen ajan kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan Internet-sivuilla (www.multia.fi). Kaava laaditaan Sweco Ympäristö Oy:n Tampereen toimistossa. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osalliset ilmenevät liitteenä olevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, liite 1. LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.3.2 Vireilletulo Kaavamuutoksen vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä kunnan ilmoitustaululla ja kunnan Internet-sivuilla (www.multia.fi) 14. 29.9.2015 välisen ajan. Samassa yhteydessä on ilmoitettu myös kaavan vireilletulosta. 8 (14)
Kaavaprosessiin liittyvän vuorovaikutuksen ja osallistumisen tiedot ovat tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liite 1. LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavan aloitusvaiheessa tullaan järjestämään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu kunnan ja Keski-Suomen ELY - keskuksen kesken, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Luonnos- ja ehdotusvaiheessa tullaan pyytämään viranomaisilta lausunnot ja ehdotusvaiheessa järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedotetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti. 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet ja perustelut Kaavamuutos käynnistetään kunnan aloitteesta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on täydentää keskustan asumisalueita ja päivittää asemakaava vastaamaan nykyistä tilannetta. Asemakaavamuutoksella tarkennetaan kunnan puistoalueita vastaamaan kunnan tarpeita. 4.5 Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävillä 10.11 9.12.2016 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta jätettiin 4 lausuntoa eikä yhtään mielipidettä. Lausuntoihin on laadittu vastineet. Kaavakarttaa ja selostusta on vähäisesti tarkistettu lausuntojen perusteella. Vastineluettelo on kaavaselostuksen liitteenä. LIITE 3 Vastineluettelo 9 (14)
5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavamuutoksella mahdollistetaan kahden omarantaisen erillispientalotontin muodostaminen kaava-alueelle. Asemakaavan muutoksella osoitetaan korttelialueet erillispientalojen korttelialueina (AO-2). Erillispientaloalueen rannan puoleinen osa on osoitettu istutettavaksi. Rakennusala on osoitettu korttelin pohjoisosaan. Rakennusalan eteläpuolelle, rannan varteen on osoitettu rakennusala, jolle saa sijoittaa saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25m 2. Sauna on liitettävä vesi- ja viemäriverkkoon. Kiinteistön rannanpuoleisen rajan ja saunarakennuksen rakennusalan väliin on jätetty 15 m. vyöhyke, jolla on säilytettävä sen luontainen puusto tai jolle on istutettava puustoa riittävän peittävyyden aikaansaamiseksi. Vemmeltien ja Oinaanvaarantien päähän on osoitettu lähivirkistysalueet. 5.2 Mitoitus Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on 2,5822 hehtaaria. Erillispientalojen korttelialueeksi on osoitettu 2,4109 hehtaaria. Voimassa olevassa asemakaavassa kaava-alue on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO) sekä puistoalueeksi (VP). Kaavamuutoksessa suurin osa kaava-alueesta osoitetaan erillispientalojen korttelialueena (AO-2). Korttelialueella suurin sallittu rakennusoikeus on tonttikohtaisesti osoitettu 300 m 2, jonka lisäksi saa rakentaa 80m 2 talousrakennuksia. Yksittäisen talousrakennuksen suurin sallittu koko on 50m 2. Rantaan saa rakentaa enintään 25m 2 suuruisen saunarakennuksen. 5.3 Aluevaraukset AO-2 Erillispientalojen korttelialue Tontille saa rakentaa yhden asuinrakennuksen ja siihen liittyviä talousrakennuksia. Alue sijaitsee Kissalanrinteessä rajautuen etelässä Majasalmeen, lännessä Lumivaarantiehen ja pohjoisessa kortteleiden 147 ja 148 tontteihin 3 ja 4 sekä korttelin 146 tonttiin 2. Erillispientalojen korttelialueelle saa rakentaa 300m 2 päärakennuksen sekä 80m 2 suuruudelta talousrakennuksia. Korttelialueella sijaitsevat rakennukset saavat olla enintään kaksikerroksisia (II). Korttelin eteläosa rannassa on osoitettu istutettavaksi alueen osaksi. Istutettavan alueenosan pohjoispuolella on rakennusalaa saunarakennusta varten. VL Lähivirkistysalue Lähivirkistysalueita osoitetaan Oinaanvaarantien ja Vemmeltien päätyyn. Lähivirkistysalueilta on yhteys rantaan. 10 (14)
5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset kaupunkirakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Toteutuessaan asemakaavan muutos muuttaa olemassa olevaa tilannetta rakennetun ympäristön osalta. Muutos ei kuitenkaan ole merkittävä verrattuna voimassa olevan asema-kaavan toteutumiseen. Suurin muutos on puistoalueeksi (VP) osoitetun alueen muuttuminen erillispientalojen korttelialueeksi (AO-2). Asemakaavan muutos ei lisää tonttien määrää kaava-alueella. Asemakaavan muutos lisää rakennusoikeuden määrää alueella ja mahdollistaa saunarakennusten rakentamisen ranta-alueelle. Erillispientalojen korttelialueella rakennusala on osoitettu tonttien pohjoisosaan. Rannan tuntumaan on mahdollista rakentaa saunarakennus, mutta ranta-alue on muutoin osoitettu rakentamattomaksi alueeksi. Toteutuessaan kaavamuutos täydentää taajamarakennetta ja on strategisen rantayleiskaavan mukainen. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Toteutuessaan asemakaavan muutos muuttaa olemassa olevaa tilannetta luonnonympäristön osalta. Muutos ei kuitenkaan ole merkittävä verrattuna voimassa olevan asemakaavan toteutumiseen. Kaava-alue on nykyään lähinnä joutomaata. Asemakaavan muutos lisää rakennusoikeutta ja rakennusalaa alueella, mutta samalla mahdollistaa rannan maiseman pysyvän hoidettuna. Rakentamisen määrää rannan tuntumassa on rajoitettu 25m 2 :ään. Kiinteistön rannanpuoleisen rajan ja saunarakennuksen rakennusalan väliin on jätetty 15 m. vyöhyke, joka on istutettava. 5.4.3 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Asemakaavan toteutuessa ajoneuvoliikenteen määrä alueella ei muutu merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna. Näin ollen asemakaavamuutoksella ei oleteta olevan haitallisia vaikutuksia alueen liikenteen tai teknisen huollon järjestämiseen. 5.4.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen Asemakaavan muutos ei muuta merkittävästi melun tai päästöjen määrää alueella. Asemakaavalla vähennetään puistojen määrää kaava- alueella, mutta muutos ei ole merkittävä, sillä Kirkkolahden ympäristössä on runsaasti virkistykseen varattuja alueita. 11 (14)
6 YLEISKAAVALLINEN TARKASTELU Alueella ei ole oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 54.4 :n mukaan laadittaessa asemakaavaa alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on otettava huomioon 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset. Seuraavassa selvitetään, miten asemakaava toteuttaa 39 :n vaatimukset. 6.1 Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Strategisen rantayleiskaavan tavoitteena on selkiyttää rantojen maankäyttöä sekä vahvistaa keskustan asuinalueita. Asemakaavan muutos toteuttaa strategisen rantayleiskaavan tavoitteita osoittamalla rannan asumiselle. 6.2 Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Asemakaavan muutos edistää yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttöä. Rakentaminen sijoittuu täydentämään nykyisiä kortteleita, mikä mahdollistaa olemassa olevan infrastruktuurin ja yhdyskuntarakenteen hyväksikäytön. 6.3 Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Asemakaavan muutos edistää keskustan asuinalueiden vahvistumista. Uutta palvelutoimintaa ei osoiteta vaan täydennysrakennettava alue tukeutuu Multian keskustan palveluihin. Lähin päiväkoti sijaitsee 200 metrin päässä asemakaavamuutosalueesta. 6.4 Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Asemakaavan muutos tukeutuu olemassa olevaan infrastruktuuriin. 6.5 Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Asemakaavan muutos mahdollistaa kaava-alueen täydennysrakentamisen siten, että alue tulee jatkossakin tarjoamaan alueen asukkaille mahdollisuuden väljään, luonnonläheiseen, turvalliseen, terveelliseen ja eri väestönryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. 6.6 Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Asemakaavan muutoksella lisätään kaksi omarantaista tonttia, millä voi olla omalta osaltaan välillisiä myönteisiä vaikutuksia kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. 6.7 Ympäristöhaittojen vähentäminen Asemakaavan muutoksella ei ole erityisiä vaikutuksia ympäristöhaittoihin. 12 (14)
6.8 Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Alueella ei ole tiedossa erityisiä rakennettuun ympäristöön tai luontoon liittyviä arvoja. Kaava-alue on vanhaa Kissalanrannan peltoaluetta, jolla on maisemallisia arvoja. Asemakaavan muutos tukee maiseman pysymistä hoidettuna. Täydennysrakentaminen on ohjattu korttelien sisäosiin siten, että alueelle ominainen väljyys ja ranta-alueen vehreys säilyvät. Uusien tonttien tulevaa maankäyttöä ohjataan alueella entuudestaan olevilla tonteilla sovellettujen asemakaavoituksellisin periaattein. 6.9 Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Asemakaavan muutos toteuttaa Multian kunnan tavoitteita. Kunta on jo aiemmin lunastuttanut kaava-alueen vesistöön rajoittuvat osat alueen kiinteistönomistajilla ja sopinut lunastettujen alueiden liittämisestä myös kaavallisessa mielessä alueen pientalotontteihin nyt laadittavalla asemakaavan muutoksella. Kaava-alueen maanomistuksessa tapahtuneiden muutosten myötä kaava-alueelle on muodostunut sellaisia voimassa olevassa asemakaavassa puistoalueiksi (VP) osoitettuja osa-alueita, joille ei ole ollut kulkuyhteyttä julkisessa omistuksessa olevien alueiden kautta. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee virkistysalueita. Näin ollen asemakaavan muutoksella ei ole olennaisia vaikutuksia yleisessä käytössä olevien virkistysalueiden riittävyyteen tai saavutettavuuteen kaava-alueella. 13 (14)
7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Tampere, 5. tammikuuta 2017 Sweco Ympäristö Oy Timo Rysä Projektipäällikkö Arkkitehti, YKS-530 Maria Kirveslahti Suunnittelija Ins. (AMK) 14 (14)