SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. LUPAPÄÄTÖKSET... 2 3. TARKKAILUALUE... 2 3.1 Sijainti ja perustiedot... 2 3.2 Ekologinen luokitus... 4 4. VESISTÖTARKKAILUN SUORITUS... 5 5. SÄÄ- JA VESIOLOT... 7 5.1 Keskilämpötilat ja sadanta... 7 5.2 Kyröskosken juoksutukset... 9 6. VESISTÖKUORMITUS...10 6.1 Kyröskosken Voima Oy...10 6.2 Kyron kartonkitehdas...10 6.3 Hämeenkyrön kunta...13 6.4 Purso Oy...15 6.5 Kokonaiskuormitus...15 6.6 Kuormituksen teoreettinen laimeneminen...17 7. PAPPILANJOEN UOMAN TOPOGRAFIA VUONNA 2015...19 8. VESISTÖN TILA...20 8.1 Kyrösjärven eteläosa...20 8.2 Kyröskoski...24 8.3 Pappilanjoki...24 8.3.1. Pappilanjoki P4...24 8.3.2. Pappilanjoen alajuoksu S2...24 8.3.3. Kyröskosken ja Pappilanjoen keskimääräinen veden laatu...25 8.3.4. Pappilanjoen veden laatu juoksutuskatkojen aikana...28 8.4 Kirkkojärvi...37 8.5 Prentinlahti...42 8.6 Kallioistenselkä...42 8.7 Mahnalanselkä...42 8.8 Murhasaari sekä Purso Oy:n alapuoli...48 8.9 Siuronkoski...49

9. VESISTÖN REHEVYYS... 51 9.1 Ravinne- ja klorofyllipitoisuudet vuonna 2015... 52 9.2 Minimiravinnetarkastelu... 55 9.3 Fosfori- ja klorofyllipitoisuuksien kehitys... 57 9.4 Kasviplankton... 58 10. POHJAELÄIMET... 59 10.1 Näytteenotto... 59 10.2 Tulokset... 60 11. PAPPILANJOEN PIILEVÄT... 61 12. KALASTO JA KALATALOUS... 62 12.1 Vuoden 2013 tutkimukset (elohopeapitoisuudet)... 62 12.2 Vuoden 2014 tutkimukset (kalastustiedustelu)... 64 12.3 Vuoden 2015 tutkimukset (kirjanpito ja koekalastukset)... 64 13. PIIDIOKSIDITARKASTELU... 66 13.1 Yleistä piistä... 66 13.2 Tulokset... 67 14. SIURONKOSKEN AINEVIRTAAMAT 2015... 67 14.1 Typpivirtaama... 68 14.1 Fosforivirtaama... 68 15. RAVINNETASO SUHTEESSA MUIHIN VESISTÖIHIN... 70 16. YHTEENVETO... 71 LIITTEET: Liitteet 1-11. Tarkkailutulokset 2015 Liite 12. Kyröskosken virtaamat 2015 Liite 13. Siuronkosken virtaamat 2015 Liite 14. Purso Oy:n kuormitustulokset 2012-2015 Liite 15. Pappilanjoen uoman pohjatopografian mittaaminen Liite 16. Kasviplanktonraportti Liite 17. Piilevien tulokset 2016 (Pertti Eloranta)

Vesistöosasto/HP 10.03.2017 Julkaisu numero 770 SIURON REITIN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2015 1. JOHDANTO Siuron reitin yhteistarkkailu kattaa vesistön yläosalta lukien Kyröskosken Voima Oy:n Kyröskosken voimalaitoksen lyhytaikaissäännöstelyn, Metsä Board Kyron kartonkitehtaan jätevedenpuhdistamon, Hämeenkyrön kunnan jätevedenpuhdistamon sekä Purso Oy:n puhdistamon vesistötarkkailuvelvoitteet. Kyröskosken Voima Oy ja Purso Oy liittyivät yhteistarkkailuun vuodelle 2013. Kirkkojärveen lännestä laskevan Prentinlahden valuma-alueen latvoilla sijaitsevan Hämeenkyrön kaatopaikan vesistövaikutukset eivät ulotu merkittävinä edes Prentinlahteen eikä 31.12.2000 käytöstä poistetulta kaatopaikalta edelleen vesistöön valuvilla vesillä ole vaikutuksia pääreitin tilaan. Muita merkittäviä pistemäisiä kuormittajia alueella ei ole. Tarkkailualue kuuluu Ikaalisten vesistöalueeseen. Näytteitä otetaan Kyrösjärven eteläosasta, Kyröskoskesta, Pappilanjoesta, Prentinlahdesta, Kirkkojärvestä, Kallioistenselältä, Mahnalanselältä ja Siuronkoskesta. Kyrösjärvi ja Kyröskoski sijaitsevat kuormittajien yläpuolella. Jätevesien vaikutusalue alkaa Pappilanjoesta ulottuen Siuronkoskeen, jonka kautta vedet laskevat Kuloveteen. Kyrösjärvestä laskevat vedet ovat hyvälaatuisia mutta humussävytteistä. Ravinnetaso on lievästi reheville vesille ominainen, joskin myös rehevälle vedelle omaisia tilanteita on esiintynyt. Happitilanne on hyvä, eikä hygieenistä likaantumista esiinny. Säännöstelyn seurauksena Pappilanjoessa esiintyy voimakkaita virtaamavaihteluja. Koska jokeen johdetaan sekä kartonkitehtaan että Hämeenkyrön kunnan käsiteltyjä jätevesiä, säännöstelyllä on vaikutusta jätevesivaikutusten voimakkuuteen laimennusolojen vaihdellessa virtaamien mukaan. Haittojen vähentämiseksi lupaehtoja muutettiin vuonna 2009 korottamalla minimijuoksutuksen määrä tasolle 2,0 m 3 /s päätöksessä mainittujen ehtojen mukaisesti. Rehevyystaso kohoaa Pappilanjoessa kuormituksen takia. Pappilanjoen ekologinen tila on arvioitu Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta tyydyttäväksi, mutta fysikaalis-kemiallisten tekijöiden mukainen luokka on hyvä. Kirkkojärvi on siihen johdettavan kuormituksen takia Kyrösjärveä rehevämpi ja alusveden happitilanne on huonompi. Fysikaalis-kemiallinen tila samoin kuin ekologinen tila ovat tyydyttävät. Kallioistenselän ja Mahnalanselän fysikaaliskemiallinen tila on hyvä, mutta ekologinen luokka on näilläkin selillä tyydyttävä. www.kvvy.fi etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 03 ) 2461 111 PL 265, 33101 Tampere

2 2. LUPAPÄÄTÖKSET Tarkkailuvelvoitteet perustuvat voimassa olleisiin jätevesien laskulupiin (Taulukko 2.1). Taulukko 2.1. Tarkkailuvelvollisille myönnetyt ympäristöluvat. Tarkkailuvelvollinen / Lupapäätös pvm Hämeenkyrön kunta: Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupapäätös nro 87/2011/1 13.09.2011 M-real Oyj, Kyro Board and Paper ltd: Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, päätös nro 84/2003/1 30.12.2003 Vaasan hallinto-oikeus, päätös nro 05/0444/3 29.12.2005 Korkein hallinto-oikeus, taltionro 614 (Dnro 382/1/06) 15.03.2007 Kyro Power Oy ja edelleen Kyröskosken Voima Oy: Länsi-Suomen ympäristölupavirasto, päätös nro 153/2005/4 23.12.2005 Vaasan hallinto-oikeus, päätös nro 08/0016/1 21.01.2008 Korkein hallinto-oikeus, taltionro 1605 (Dnro 1333/1/08) 23.06.2009 Purso Oy: Länsi- ja Sisäsuomen aluehallintovirasto, päätös nro 13/2013/1 07.02.2013 3. TARKKAILUALUE 3.1 Sijainti ja perustiedot Tarkkailualueena on Kokemäenjoen vesistöalueeseen kuuluva Kyrösjärvestä alkava Siuron reitti, joka laskee Siuronkosken kautta Kuloveteen (Kuva 3.1). Vertailupohjana käytetään Kyrösjärven eteläosassa sijaitsevan Santanenän syvänteen (S1) sekä Kyrösjärvestä laskevan Kyröskosken (KK) veden laatua. Ikaalisten reitin vesistöalueen pinta-ala on Kyröskoskessa 2627 km 2 (lähde: Suomen vesistöt, Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisusarja A/nro 126) ja järvisyys 8,9 %. Vuosien 1991-2000 keskivirtaama on ollut 27,1 m 3 /s. Teoreettiseksi keskivirtaamaksi on esitetty 23 m 3 /s ja keskialivirtaamaksi 7,8 m 3 /s (Taulukko 3.1). Kyrösjärveä säännöstellään Kyröskosken voimalan kohdalla. Taulukko 3.1. Kokemäenjoen vesistön vesienkäytön kokonaissuunnitelmassa (Vesihallituksen julkaisu nro 142) Kyrösjärvelle ja Siuronkoskelle esitetyt valuma- ja virtaama-arvot. keskiyli- keskivaluma keskiali- Vesistöalue valuma Mhq Mq valuma Mnq Kyrösjärvi 34 l/skm 2 8,8 l/skm 2 3,0 l/skm 2 Siuronkoski 32 l/skm 2 9,0 l/skm 2 2,9 l/skm 2 keskiyli- keskivirtaama keskiali- Vesistöalue virtaama MHQ MQ virt. MNQ Kyrösjärvi 88,0 m 3 /s 23,0 m 3 /s 7,8 m 3 /s Siuronkoski 101,0 m 3 /s 29,0 m 3 /s 9,2 m 3 /s Nykyisellä säännöstelytavalla Pappilanjoen vuorokausivirtaama laskee normaalitilanteessa viikonloppuisin pieneksi (alimmillaan tasolle 2,3 m 3 /s) kun juoksutus pysäytetään väliaikaisesti.

3 Voimalaitoksen nykyinen ympäristölupa on saanut Korkeimman hallinto-oikeuden vahvistuksen 23.6.2009 (KHO:2009:62, taltionumero 1605 ja diaarinumero 1333/1/08). Päätöksellä muutettiin Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 153/2004/4 (23.12.2005) lupamääräys 27a, jonka Vaasan hallinto-oikeus pysytti päätöksellään kuulumaan seuraavasti: Juoksutuksen on kohdassa b) mainittua poikkeusta lukuun ottamatta oltava aina vähintään 2,0 m 3 /s. Edellä mainittuihin määriin luetaan turpiinin ja padon vuotovedet. S1 KK Kyröskoski 2 Prentinlahti 3 1 P4 Pappilanjoki S2 Kyrösjärven eteläosa Kirkkojärvi VESISTÖKUORMITTAJAT: 1) Kyröskosken voimalaitos - Pappilanjoen säännöstely 2) Metsä Board Kyro 3) Hämeenkyrön kunta 4) Purso Oy S3 Kallioistenselkä S4 S5 Mahnalanselkä MS 0 1.5 Km 3 Kulovesi 4 SK Siuronkoski Kuva 3.1. Tarkkailuasemien sijainti Siuron reitin yhteistarkkailualueella. Lyhytaikaisäännöstelyn aikana Pappilanjoesta otetaan näytteitä kuudelta asemalta (Kuva 4.1). Maanmittauslaitos, julkaisulupa nro 242/MML/15.

4 3.2 Ekologinen luokitus Virallisen vesimuodostumakohtaisen luokittelun laatii viranomainen. Käytettävissä ovat tällä hetkellä 1. kauden ja 2. kauden luokittelut (Taulukko 3.2). Korostettakoon vielä, että vesimuodostumakohtaisen ekologisen luokittelun laatii viranomainen, mutta tässäkin raportissa esitetyt tiedot ovat käytettävissä virallisia luokituksia laadittaessa. Vesistön tila on parhaimmillaan Kyrösjärvessä, jonka vesi on humuspitoista (ruskeaa) ja rehevyystaso on lievästi kohonnut. Lievä rehevyys on näkynyt Kyrösjärvellä hajanaisina sinileväesiintymisinä. Happiongelmia ei esiinny. Ekologinen luokka on hyvä. Taulukko 3.2. Tarkkailualueella sijaitsevien vesimuodostuminen tyypittely ja luokittelu. Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta. Luokittelija Pirkanmaan ELY-keskus, 2. suunnittelukausi. Fys-kem. Biologinen Kemiallinen Ekologisen Järvi / paikka Vesimuodostuma Pintavesityyppi luokittelu luokittelu *) tila tilan luokka Kyrösjärven eteläosa Kyrösjärvi Runsashumuksiset järvet (Rh) hyvä hyvä hyvä hyvä Pappilanjoki Pappilanjoki Suuret kangasmaiden joet hyvä hyvä tyydyttävä Prentinlahti *) Kirkkojärvi Keskikokoiset humusjärvet (Kh) tyydyttävä hyvä hyvää huonompi tyydyttävä Kirkkojärvi Kirkkojärvi Keskikokoiset humusjärvet (Kh) tyydyttävä hyvä hyvää huonompi tyydyttävä Kallioistenselkä Mahnalanselkä Kirkkojärvi Keskikokoiset humusjärvet (Kh) hyvä hyvä hyvä tyydyttävä Mahnalanselkä Mahnalanselkä Kirkkojärvi Keskikokoiset humusjärvet (Kh) hyvä hyvä hyvä tyydyttävä Jokisjärvi Mahnalanselkä Kirkkojärvi Keskikokoiset humusjärvet (Kh) hyvä hyvä hyvä tyydyttävä Siuronkoski **) Siuronkoski Suuret kangasmaiden joet hyvä välttävä hyvä hyvä Huomautuksia: Pappilanjoen ekologisen tilan luokitus: Vedenlaatu hyvä. Hydrologis-morfologinen tila huomioitu. *) Prentinlahti on velvoitetarkkailutuloksissa Kirkkojärveä rehevämpää aluetta!prentinlahti on erillään Kirkkojärven pääaltaasta. **) Siuronkoski: Perustelut biologiselle luokittelulle: Kalat välttävä. Monipuolinen ja tavallisesta poikkeava lajisto. - Kalaindeksi tuottaa ehkä liian matalan luokituksen! Kyrösjärven vedet laskevat Kyröskosken kautta Pappilanjokeen. Kyröskoskessa on voimalaitos ja kalojen kannalta ylitsepääsemätön kulkueste. Pappilanjoen ekologinen tila jää tyydyttäväksi. Rehevyystaso kohoaa jätevesikuormituksen takia ja lisäksi lyhytaikaissäännöstely on tuonut mukanaan vesistön kannalta tilanteen, jossa jätevesien vaikutusaste Pappilanjoessa vaihtelee aiempaa enemmän lyhytaikaissäännöstelyn mukaisesti. Pappilanjoen yleistila on veden laadun osalta tyydyttävä/hyvä. Vesi soveltuu uimiseenkin lyhyitä poikkeusjaksoja lukuun ottamatta. Pappilanjoella todettu hygieeninen likaantuminen on näkynyt ja näkyy edelleen myös alapuolisella Kirkkojärvellä, missä hygieeninen likaantuminen painottuu talviaikaan. Ekologiselta tilaltaan tyydyttävä Kirkkojärvi on Kyrösjärveä rehevämpi ja alusveden happitilanne on huonompi. Bakteerien esiintyminen, selvästi Kyrösjärvestä kohonnut rehevyys sekä kesäkerrosteisuuskauden aikainen alusveden heikko happitilanne laskevat veden yleislaatua, vaikka pintaveden fysikaalis-kemiallista laatua voidaan pitää myös hyvänä ekologisen tilan ollessa tyydyttävä. Kallioistenselän ja Mahnalanselän alueella tilanne on lähellä samaa. Kaikkiaan on huomattava, että vesistön luokittaminen on niin ekologisen tilan kuin virkistyskäytön kannalta oleellisen veden laadun osalta aina vaikeaa, eikä palvele aina kaikkia käyttömuotoja tasapuolisesti.

5 4. VESISTÖTARKKAILUN SUORITUS Tarkkailu suoritettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen julkipanon jälkeen 18.7.2014 hyväksymää Siuron reitin yhteistarkkailuohjelman noudattaen. Poikkeuksena ohjelman toteuttamisesta mainittakoon, ettei Pappilanjoen piilevänäytteitä joen yläosalta ja alaosalta (yhteensä 2 kpl) otettu vuosien 2014-2015 aikana, mutta ne tutkittiin syyskuussa 2016 (raportti liitteenä 17). Kyröskosken ja Pappilanjoen veden fysikaalis-kemiallista ja hygieenistä laatua tutkittiin 6 kertaa vuoden 2015 aikana. Lisäksi 3 päivänä kesäkaudella (17.5.16, 13.7.15 ja 24.8.15) otettiin maanantaiaamuisin lyhytaikaissäännöstelyn näytteet ennen juoksutusten aloittamista (Taulukko 4.1). Heinä- ja elokuussa ko. päivinä otettiin myös iltapäivän juoksutusten aikaista tilannetta kuvanneet näytteet. Siuronkoskesta näytteitä otettiin 12 kertaa vuoden aikana. Taulukko 4.1. Lyhytaikaissäännöstelyn näytteenottopäivät ja virtaamat vuonna 2015. Näytteet on otettu maanantaisin viikonlopun juoksutuskatkon jälkeen ennen juoksutusten uudelleen aloittamista. Hav.vrk:n ja kahden edellisvrk:n MQ Näytteenottoaika / klo pvm la m 3 /s su m 3 /s ma m 3 /s A B C D E F ma 17.05.2015 2,3 2,3 2,3 16:00 14:10 13:50 13:30 12:50 12:30 ma 13.07.2015 2,3 2,3 29,7 13:50 7:30 7:15 6:55 6:40 6:15 ma 24.08.2015 2,3 2,3 24,8 15:35 8:30 8:15 8:00 7:45 7:30 Syvänneasemista Kyrösjärven (Santanenä S1) veden laatua tutkittiin vuonna 2015 kuudesti. Prentinlahti tutkittiin neljästi. Kirkkojärveltä, Kallioistenselältä ja Mahnalanselältä otettiin näytteitä 7 kertaa. Kallioistenselkä tutkitaan vain 3 vuoden välein samanaikaisesti rehevyyden takia laajennetun tarkkailun takia. Laajennetun rehevyystarkkailun myötä vuonna 2015 Kyrösjärveltä, Kirkkojärveltä ja Mahnalanselältä otettiin myös kasviplanktonnäytteet neljästi (1.6.2015, 13.7.2015, 24.8.2015 ja 5.10.2015). Vesistön alaosalle johdettavien Purso Oy:n vesien vaikutusta tutkittiin ohjelman mukaisesti kahdesti vuodessa kerran lopputalvella ja kerran loppukesällä aseman Murhasaari 1 toimiessa vertailuna Siuronkoskesta otettuihin näytteisiin nähden. Vuoden 2015 tuloksien ns. laajemman raportoinnin yhteydessä on hyödynnetty myös vuosien 2013, 2014 ja 2015 kalataloustarkkailujen tuloksia (Kivinen 2014, Väisänen 2015a ja Kivinen 2016), vuonna 2014 suoritetun pohjaeläintarkkailun tuloksia (Väisänen 2015b), sekä vuonna 2015 tehdyn Pappilanjoen pohjan muotojen selvitystä (liite 15). Fysikaalis-kemiallisen tarkkailun tulokset on esitetty liitetaulukoissa 1-11, siten että ns. lyhytaikaissäännöstelyn tulokset löytyvät liitteestä 11. Kasviplanktontuloksista esitetään liitteenä oleva erillinen tutkimusraportti (liite 16). Siuron reitin yhteistarkkailun puitteissa Pappilanjoessa on 3 tarkkailuasemaa (KK, P4 ja S2) sekä lyhytaikaissäännöstelyn puitteissa 6 asemaa (Kuva 4.1). Asema A on sama kuin asema KK, asema C vastaa asemaa P4 ja asema F alajuoksun asemaa S2.

6 Kuva 4.1. Pappilanjoen lyhytaikaissäännöstelyn tarkkailupaikat sekä kuormittajien sijainti. Maanmittauslaitos, julkaisulupa nro242/mml/15.

7 5. SÄÄ- JA VESIOLOT 5.1 Keskilämpötilat ja sadanta Vuoden 2015 keskilämpötila oli Tampereella 1,8 astetta vuosien 1981-2010 keskitasoa (4,4 o C) korkeampi. Erityisesti helmi-maalikuussa ja loppuvuodesta säät olivat keskimääräistä lämpimämpiä (Kuva 5.1). C Tampere-Pirkkalan keskilämpötilat vuosina 2014-2015 sekä vuosina 1981-2010 25 20 15 10 5 0-5 -10 keskilämpötila 1981-2010 2014 2015-15 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 5.1. Vuosien 2014 ja 2015 sekä ajanjakson 1981-2010 keskimääräiset kuukausilämpötilat Tampereella. Sadannan osalta huomio kiinnittyy vuoden 2015 osalta elokuun ja lokakuun niukkaan sadantaan (Kuva 5.2). Runsaimmat sademäärät mitattiin vuonna 2015 heinäkuussa. Koko vuoden yhteenlaskettu sadanta oli em. sääasemalla 583 mm. Sademäärä oli siten varsin tavanomaisella tasolla vuosien 1981-2010 pitkän ajan keskimääräisen sadannan ollessa Tampere-Pirkkalan sääasemalla 598 mm. 140 120 mm Tampere, Pirkkala 100 80 60 40 20 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2014 2015 1981-2010 Kuva 5.2. Vuosien 2014-2015 sekä 1981-2010 (keskiarvona) kuukausisadannat Tampere-Pirkkalan sääasemalla.

8 Vuoden 2014 loppupuoli oli lauha. Sadanta oli normaalilla tasolla, joten runsaita valumia ei havaittu. Järvien pinnat olivat jäätymisajankohtana normaalia alempana. Vesimassa tuulettui ja viileni hyvin, koska jäätyminen tapahtui vasta joulukuun 20. päivän kohdalla. Talven kannalta tämä tarkoitti hyvää happitilannetta ja normaalia hitaampaa hapen kulumista vesimassan viileyden takia. Tammikuussa 2015 lämpötiloissa oli suurta vaihtelua, mutta pääosin pysyttiin pakkasen puolella ja jääpeite vahvistui normaalisti. Helmikuun sää oli lauha ja kuun puolivälissä lämpötila oli selvästi plussalla. Sade tuli samaan aikaan osin vetenä, mikä sulatti lumia ja sai purot virtaamaan voimakkaasti. Valuma-alueen etelälaidalla tilanne vastasi jopa kevään ylivalumaa. Valumien mukana tuli hapekasta vettä järviin, joten lopputalven happitilanne helpottui tätäkin kautta. Maaliskuun puolivälissä alkoivat yöpakkaset ja päivisin oli aurinkoista. Jääpeite jopa vahvistui maaliskuun pakkaskaudella. Valumat pysähtyivät lähes täysin maaliskuun puolivälin jälkeen. Järvien jäät ja pellot olivat lumettomia, joten keväästä oli odotettavissa niukkavalumainen. Maalis-huhtikuun vaihteessa satoi kuitenkin vettä ja räntää, jonka seurauksena valumat lisääntyivät uudelleen. Järvien jääpeite suli pari viikko normaalia aikaisemmin huhtikuun puolivälissä. Sen jälkeen säätyyppi oli viileä, joten pintavesi lämpeni hitaasti. Huhtikuun 23. päivä oli voimakastuulinen, mikä sekoitti syvänteet pohjaa myöten. Vesimassa ilmastui siten tehokkaasti. Valumat jäivät huhtikuulla kokonaisuutena vähäisiksi. Säätyyppi jatkui viileänä ja sateisena toukokuulle saakka. Pintavedet lämpenivät siten hitaasti, eikä jyrkkää kerrosteisuutta muodostunut kovin aikaisessa vaiheessa. Voimakkaat tuulet sekoittivat tehokkaasti vesimassaa ja kerrosteisuuden muodostuminen viivästyi. Monet järvet olivat kesäkuun alussa tasalämpöisiä pohjaan saakka, jolloin alusvesi lämpeni normaalia enemmän. Toisaalta happipitoisuus oli alkukesällä pohjallakin korkea. Lämpötilan nousu nopeuttaa kuitenkin hapen kulumista, joten loppukesällä alusveden happipitoisuus voi olla alhainen alkukesän korkeammista happipitoisuuksista huolimatta. Säätyyppi pysyi normaalia viileämpänä koko heinäkuun. Sadanta oli keskimääräistä runsaampaa. Pintavedet pysyivät selvästi normaalia kylmempinä, eikä levien pintakukintoja juurikaan havaittu. Säätyyppi muuttui vasta elokuussa, jolloin koettiin parin viikon hellekausi. Pintavedet lämpenivät tuolloin korkeimmilleen. Kun sää oli lisäksi tuuleton, alkoivat sinilevät lisääntyä ja useilla alueilla esiintyi leväkukintoja elokuun lopulla. Sateet olivat hellejaksolla hyvin vähäisiä, joten valumat tyrehtyivät ja järvien pinnat laskivat. Syyskuun alussa ilma viileni jälleen. Syyskuu oli keskimääräistä lämpimämpi. Haihdunta piti valumat vähäisinä. Lokakuun alkupuoli oli lähes sateeton, joten valumat olivat hyvin niukkoja ja järvien pinta laski edelleen. Sateet tulivat marraskuussa vetenä. Lämpötila laski alle 6 asteeseen, joten syyskierto oli käynnissä ja syvänteet hapettuivat ennen talven tuloa. Kuun puolivälissä satoi lunta, joka suli kuitenkin nopeasti aiheuttaen valumahuipun. Sateet jatkuivat kuun lopullakin runsaina, joten vesitilanne parani nopeasti lisäten selvästi virtaamia puroissa ja jokivesissä. Joulukuun alku oli erittäin tuulinen ja sateinen. Valumat olivat erittäin runsaita ja virtaamat kohosivat tulvalukemiin. Hajakuormitus oli siten voimakasta ennen talven tuloa. Runsas virtaama ja myöhäinen jäätyminen parantavat toisaalta järvien ja jokien happitilannetta. Pienten järvien jäätyminen tapahtui 27.12.2015. Suuret selät jäätyivät vasta vuoden 2016 alkupuolella.

9 5.2 Kyröskosken juoksutukset Vuorokausisäännöstelyn myötä virtaamien vaihtelu on suurta virtaaman ollessa pienimmillään 2 m 3 /s ja suurimmillaan yli 60 m 3 /s. Vuoden 2015 keskivirtaama oli 27,9 m 3 /s (Taulukko 5.1), kun pitkän ajan (1991-2010) keskiarvo on 26,0 m 3 /s. Virtaamat olivat alkuvuodesta sekä joulukuussa selvästi keskimääräistä suurempia (Kuva 5.3). Pieniä virtaamia esiintyi etenkin elokuulta lokakuulle. Taulukko 5.1. Kyröskosken keskimääräinen kuukausijuoksutus (m 3 /s) 2010-luvulla aikana sekä ajanjaksojen 1961-1990 ja 1991-2010 keskiarvoina. Kyröskoski tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu k.arvo 1961-1990 23,0 21,0 19,9 30,0 61,0 32,0 17,2 16,2 21,0 22,0 27,0 28,0 26,5 1991-2010 30,0 24,4 24,8 34,2 43,8 26,1 16,9 13,3 15,3 20,2 28,1 34,5 26,0 2010 12,8 13,2 14,7 41,4 32,3 28,6 6,3 4,8 12,7 12,9 19,7 17,4 18,0 2011 11,0 18,3 12,5 44,0 40,7 14,6 13,5 7,0 23,2 48,2 27,3 54,5 26,2 2012 71,9 35,0 31,7 60,7 63,6 29,4 39,2 24,2 19,5 66,4 71,7 32,7 45,6 2013 31,9 27,8 14,3 36,8 58,0 11,6 9,6 4,8 9,4 7,0 13,5 25,1 20,8 2014 57,5 30,7 33,5 10,9 7,8 14,6 14,5 7,0 7,4 8,9 24,2 30,3 20,6 2015 33,8 33,3 48,3 58,4 22,6 21,2 21,7 10,7 8,9 11,4 7,9 56,2 27,9 % - keskimääräisestä (1991-2010) 2015 113 136 195 171 52 81 128 80 58 56 28 163 107 Kuva 5.3. Kyröskosken juoksutukset (m 3 /s) vuonna 2015. Päivittäisten virtaamien vaihteluväli (harmaa alue) ja keskiarvo (sininen viiva) on laskettu keskiarvon esittämälle jaksolle. Lähde: Syke, WWW.YMPARISTO.FI. Nykyisen juoksutuskäytännön aikaiset tulokset osoittavat, että runsasvetisimpinä talvina juoksutushuiput estävät talvikerrosteisuuden syntymisen Kirkkojärven alueella kokonaan tai ainakin heikentävät sitä. Juoksutustulpat saavat siten vesimassan sekoamaan Kirkkojärven syvännealueella saakka.

10 6. VESISTÖKUORMITUS Kuormittajista Kyröskosken Voiman voimalaitos ja Kyrön kartonkitehdas sijaitsevat joen yläosalla (Kuva 6.1). Joen alaosalla (Kuva 6.2) mukana ovat myös Hämeenkyrön kunnan jätevedet. Kuva 6.1. Kyröskosken Voiman voimalaitos vedenottoaukkoineen sekä Kyrön kartonkitehdas. Harri Perälä. Kuva 6.2. Pappilanjoen alaosan asema S2 (sillan alla) sekä joen alaosa ennen Kirkkojärveä. Harri Perälä. 6.1 Kyröskosken Voima Oy Kyrösjärveä säännöstelevällä Kyröskosken Voima Oy:n Kyröskosken voimalaitoksella on ollut vesistötarkkailuvelvoite, jota toteutettiin erillisenä tarkkailuna vuodesta 1996 alkaen vuoteen 2012 saakka, minkä jälkeen ko. tarkkailu on liitetty osaksi tätä yhteistarkkailua. Laitos hyödyntää Kyrösjärven vesivaroja vuorokausisäännöstelyn avulla. Pistemäistä jätevesikuormitusta toiminnasta ei aiheudu. 6.2 Kyron kartonkitehdas Jätevedet käsitellään biologisessa puhdistamossa, joka on otettu käyttöön lokakuussa 1987. Vuoden 2004 aikana puhdistamoa täydennettiin biologisella lisäosalla. Puhdistamolle johdetaan myös kuorimon jätevedet. Lisäksi puhdasvesikanaalissa johdetaan vesistöön jäähdytysvedet ym. kuiduttomat jätevedet. Saniteettivedet johdetaan Hämeenkyrön kunnan puhdistamolle.

11 Korkein hallinto-oikeus on antanut määräykset nykyisistä päästörajoista 15.3.2007. Niiden mukaan 1.1.2006 lukien ja ellei myöskään kartonkihioketta valkaista vetyperoksidilla, vesistöön johdettavat kokonaispäästöt saavat olla kuukauden keskiarvoina enintään seuraavat: COD Cr (O 2 ) 2200 kg/d, BOD 7 (O 2 ) 250 kg/d, typpi (N) 150 kg/d ja fosfori (P) 4 kg/d. Mikäli kartonkihioke valkaistaan vetyperoksidilla, vesistöön johdettavat kokonaispäästöt saavat olla kuukauden keskiarvoina seuraavat: COD Cr (O 2 ) 3000 kg/d, BOD 7 (O 2 ) 350 kg/d, typpi (N) 150 kg/d ja fosfori (P) 4 kg/d. Happea kuluttava kuormitus (BHK 7 ) on jäänyt kolmen viime vuoden aikana alle 100 kg eli on nykyisin selvästi ongelmavuosia 2002-2004 (229-892 kg/d) vähäisempää (Taulukko 6.1). Pitemmällä aikavälillä BHK-kuorma on vähentynyt merkittävästi. Kun BHK-kuormitus oli vielä vuonna 1987 noin 1145 kg/d, niin nykytaso on normaalioloissa tästä alle 10 %. Kun fosforikuormitus saatiin ilahduttavasti alenemaan siitä, mitä se oli välittömästi biologisen puhdistamon vuonna 1987 tapahtuneen käyttöönoton jälkeen, niin loppuvuonna 2002 taso kohosi heinäkuun vielä melko hyvästä tuloksesta 3,1 kg/d vuoden loppuun mennessä tasolle 45 kg/d. Vuonna 2003 vesistöön kohdistunut fosforikuormitus oli keskimäärin jopa 32,5 kg/d, mutta vuonna 2004 enää 3,9 kg/d eli samalla tasolla kuin 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Fosforikuormituksen määrä on ollut kolmen viime vuoden aikana tasolla 0,9-1,9 kg/d, kun ongelmavuosina 2002-2003 se oli jopa monikymmenkertaista tasoa tähän nähden. Taulukko 6.1. Kyron kartonkitehtaan vesistökuormitus (kg/d) koko vuodelle jaettuna vuosina 2001-2015 sekä pitemmän ajan (1983-2015) kehitys 5-vuotisjaksoina esitettynä. Jätevettä BHK 7 Kok.N Kok.P Kiintoaine Vuosi Q m3/s kg/d kg/d kg/d kg/d 2001 10267 94 69 1,8 282 2002 10605 605 115 13,1 1858 2003 10696 892 203 32,5 2816 2004 10850 229 37 3,9 654 2005 10088 73 19 1,4 211 2006 11568 75 17 1,7 294 2007 11145 115 28 2,4 362 2008 10996 109 49 4,1 581 2009 10197 106 33 2,8 193 2010 11049 117 37 2,8 117 2011 11322 111 41 2,6 263 2012 11930 295 53 3,3 536 2013 11020 80 43 1,3 209 2014 12116 37 27 0,9 172 2015 11280 93 41 1,9 276 Keskiarvot: 1983-1985 29508 1366 155 1,8 748 1986-1990 31873 706 156 4,1 728 1991-1995 10950 154 91 3,0 637 1996-2000 11029 232 73 3,4 540 2001-2005 10501 379 89 10,5 1164 2006-2010 10991 104 33 2,8 309 2011-2015 11534 123 41 2,0 291

12 Kartonkitehtaan lupaehdot täyttyivät kuukausikeskiarvojen osalta kaikkina kuukausina (Kuva 6.3). 3000 2500 kg/d COD Cr KUORMITUS KUUKAUSITTAIN VUONNA 2015 2000 1500 CODCr kg/d lupaehto 1000 500 0 BHK 7 -KUORMITUS KUUKAUSITTAIN VUONNA 2015 500 400 kg/d BHK7 KG/D lupaehto 300 200 100 0 TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU 5 4 kg/d FOSFORIKUORMITUS KUUKAUSITTAIN VUONNA 2015 3 2 KOK.P kg/d lupaehto 1 0 TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU TYPPIKUORMITUS KUUKAUSITTAIN VUONNA 2015 175 150 kg/d 125 100 KOK.N kg/d lupaehto 75 50 25 0 TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU Kuva 6.3. Kyron kartonkitehtaan vuoden 2015 keskimääräiset kuukausikuormitukset suhteessa lupaehtoihin.

13 6.3 Hämeenkyrön kunta Hämeenkyrön uuden jätevedenpuhdistamon prosessi koostuu DN-aktiivilieteprosessista kahdella ilmastusaltaalla ja kolmella selkeyttämöllä sekä tertiäärikäsittelynä toimivista hiekkasuodattimista ja uv-desinfioinnista, jota käytetään tarpeen mukaan vesistöön johdettavan veden hygieenisen laadun parantamiseksi. Viemäriverkon jätevesien lisäksi puhdistamolle tulee myös umpikaivolietteitä (11 879 m 3 ) ja sakokaivolietteitä (1884 m 3 ). Uuden puhdistamon käyttöönottoa suoritettiin vaiheittain vuoden 2015 aikana (Koponen 2016). Uuden laitoksen altaat olivat kokonaisuudessaan käytössä lokakuussa 2015, jolloin vanhat prosessiosat poistettiin lopullisesti käytöstä. Uuden puhdistamon testiajoja ja laitteiston asennuksia jatkettiin kuitenkin koko loppuvuoden 2015 ajan. Hämeenkyrön puhdistamo täytti vuonna 2015 ympäristöluvan vaatimukset kokonaisfosforin ja kiintoaineen jäännöspitoisuuksia lukuun ottamatta. Fosforin jäännöspitoisuus ylitti jaksokeskiarvoina tarkasteltavan luparajan lievästi molemmilla puolivuotisjaksoilla, mutta kiintoaineen jäännöspitoisuus oli luparajan ylittävä ainoastaan ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Yhdyskuntajätevesiasetuksen asettamat vaatimukset täytettiin kaikilta osin. Kuormituksen (Taulukko 6.2) eri jakeista happea kuluttavalla kuormituksella ei ole nykytasollaan Pappilanjoessa suuria vaikutuksia. Taso on vaihdellut 2000-luvulla välillä 14-35 kg/d (Kuva 6.4). Fosforikuormitus on ollut viime vuodet tasolla 1 kg/d (Kuva 6.5). Vesistöön kohdistuva typpikuormitus on ollut kasvussa lukuun ottamatta vuotta 2015 (Kuva 6.4). Nitrifikaatio oli vaihtelevaa voimistuen huomattavasti loppuvuodesta (keskimääräinen nitrifikaatioaste 76 %). Vesistöön poistuva typpi oli kuitenkin vielä yli puoliksi vesistössä happea kuluttavassa ammonium-muodossa. Taulukko 6.2. Hämeenkyrön kunnan jätevedenpuhdistamon vesistökuormituksen määrä 2000-luvulla sekä pitemmän ajan (1983-2015) kehitys 5-vuotisjaksoina esitettynä. Jätevettä BHK7-ATU Kok.P Kok.N Vuosi m3/d mg/l kg/d red % mg/l kg/d red % mg/l kg/d red % 2000 2200 12,0 27,0 94 0,50 1,10 93 25 55 37 2001 1810 7,7 14,0 97 0,43 0,77 96 29 53 40 2002 1780 7,3 13,0 97 0,45 0,80 95 29 51 44 2003 1650 8,5 14,0 97 0,37 0,61 97 33 54 41 2004 1910 10,0 20,0 96 0,57 1,10 94 30 58 40 2005 1860 9,1 17,0 96 0,48 0,89 95 26 49 47 2006 2140 16,0 35,0 93 1,20 2,60 85 29 61 40 2007 1900 11,0 21,0 96 0,44 0,83 95 37 65 29 2008 2460 10,0 25,0 94 0,35 0,85 95 27 66 26 2009 1670 8,4 14,0 96 0,46 0,76 96 38 63 36 2010 1740 10,0 18,0 96 0,45 0,79 95 36 63 35 2011 1990 17,0 33,0 93 0,70 1,40 93 36 71 27 2012 2160 7,7 17,0 95 0,40 0,86 94 30 65 28 2013 2000 12,0 23,0 96 0,50 1,00 95 38 76 34 2014 1700 11,0 19,0 96 0,65 1,10 95 42 71 43 2015 1740 9,8 17,0 97 0,57 1,00 95 29 51 61 Keskiarvot: 1983-1985 1472 16,3 22,8 89 0,78 1,07 89 25 36 31 1986-1990 1708 13,2 23,6 90 0,83 1,45 89 27 48 21 1991-1995 1715 13,7 23,4 91 0,55 0,93 91 27 46 24 1996-2000 1737 12,5 21,6 93 0,49 0,86 93 28 49 31 2001-2005 1802 8,5 15,6 97 0,46 0,83 95 29 53 42 2006-2010 1982 11,1 22,6 95 0,58 1,17 93 33 64 33 2011-2015 1918 11,5 21,8 95 0,56 1,07 94 35 67 39

14 kg/d 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 kg/d m3/d Hämeenkyrön kunnan virtaama ja BHK 7 -ATU 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 m3/d 2500 2000 1500 1000 500 0 Kuva 6.4. Hämeenkyrön kunnan jätevesivirtaama ja BHK-kuormitus vuosina 1983-2015. kg/d 3,0 Hämeenkyrön kunnan fosforikuormitus 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 6.5. Hämeenkyrön kunnan fosforikuormitus vuosina 1983-2015. kg/d 80 Hämeenkyrön kunnan typpikuormitus 70 60 50 40 30 20 10 0 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 6.6. Hämeenkyrön kunnan typpikuormitus vuosina 1983-2015.

15 6.4 Purso Oy Purso Oy:n alumiiniteollisuuden Siuron tehtaat sijaitsevat Nokian kaupungissa Siuron alueella. Tuotannossa käytetään jäähdytysvetenä Jokinenjärven vettä. Lisäksi Jokinenjärveen johdetaan maalaamon esikäsittelyn ja anodisointilaitoksen jätevedet. Jätevesien purkuputki sijaitsee Jokinenjärven eteläosassa ennen Siuronkoskea. Jätevesien mukana vesistöön pääsee pieniä määriä erilaisia metalleja, joille on asetettu raja-arvot (Taulukko 6.3) Pirkanmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksessä. Taulukko 6.3. Raja-arvot vesistöön johdettavalle vedelle ja kuormitukselle. alumiinikuormitus alle 10 kg/d, 1.1.2005 lähtien alle 3 kg/d 1.1.2005 lähtien tina aina alle 0,5 mg/l 1.1.2005 lähtien nikkeli aina alle 0,5 mg/l 1.1.2005 lähtien koboltti aina alle 0,5 mg/l 1.1.2005 lähtien ph välillä 6-9 Jätevesien laadun seurannasta on laadittu liitteessä 14 esitetty yhteenvetotaulukko. Lupaehtojen käsittely kuuluu kuormitustarkkailutulosten yhteyteen. Perinteisten kuormitusparametrien osalta keskimääräinen typpikuormitus oli vuonna 2015 luokkaa 1,1 kg/d ja fosforikuormitus 0,0002 kg/d, joten niillä ei ole merkitystä vesistön tilan kannalta. Happea kuluttavaa kuormitusta (BHK) ei muodostu. Metallikuormituksellakaan ei ole merkittäviä vaikutuksia vedessä esiintyviin pitoisuuksiin. 6.5 Kokonaiskuormitus Kokonaiskuormitukseen on laskettu mukaan aiempaan tapaan Kyrön kartonkitehtaan ja Hämeenkyrön kunnan jätevedenpuhdistamoilta tulevat kuormitukset. Vesistökuormitus laski vuoteen 2001 saakka merkittävästi kartonkitehtaan biologisen puhdistamon lokakuussa 1987 tapahtuneen käyttöönoton jälkeen. Vuonna 2002 Kyron kartonkitehtaan jätevesien käsittelyssä esiintyneet ongelmat aiheuttivat voimakkaan kuormitustason nousun, ja ongelmat jatkuivat vuonna 2003, mutta niistä on päästy eroon vuoden 2004 jälkeen. BHK-kuormituksen vähenemä on kaikkiaan yli 80 % 1980-luvun alkuun verrattuna (Kuva 6.7). Myös typpi- ja kiintoainekuormitus ovat vähentyneet pitemmällä aikavälillä. Etenkin typpikuormituksen lasku on ollut kartonkitehtaan typpikuorman pienenemisen myötä huomattava. Hämeenkyrön kunnan typpikuormitus on lisääntynyt pitemmällä aikavälillä.. Fosforikuormitus lisääntyi aluksi kartonkitehtaan biologisen puhdistamon käyttöönoton jälkeen, mutta väheni selvästi vuoden 1990 jälkeen. Kolmen viime vuoden aikana Pappilanjokeen johdettu fosforikuorma on ollut tasolla 2,0-2,9 kg/d.

16 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 BHK-kuormitus (kg/d) vuosina 1980-2015 Metsä Board Kyro Hämeenkyrön kunta 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Kiintoainekuormitus (kg/d) 1980-2015 Metsä Board Kyro Hämeenkyrön kunta 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 35 Fosforikuormitus (kg/d) vuosina 1980-2015 30 25 20 Metsä Board Kyro Hämeenkyrön kunta 15 10 5 0 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 300 250 200 150 100 50 0 Typpikuormitus (kg/d) vuosina 1980-2015 Metsä Board Kyro Hämeenkyrön kunta 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuva 6.7. Siuron reitin pistemäinen vesistökuormitus (kg/d) vuosina 1980-2015.

17 6.6 Kuormituksen teoreettinen laimeneminen Jätevesikuormituksen vaikutuksia purkuvesistön veden laatuun voidaan arvioida suhteuttamalla kuormitus virtaamiin. Purkualue on virtaava jokivesistö, eikä jätevesien kertymistä järvialueille tyypillisesti syvänteisiin voida arvioida merkittävässä määrin tapahtuvan. Kuormituksen vaikutukset Pappilanjoessa vaihtelevat juoksutusten mukaan (Taulukko 6.4). Lyhytaikaissäännöstelyyn liittyvää tilannetta kuvaavat parhaiten minimivirtaamaan 2 m 3 /s suhteutetut laskelmat. Käytännössä kokonaisvirtaama on jäähdytys- ja jätevedet huomioiden luokkaa 4 m 3 /s (Oravainen ja Mattila 2013). Kuormituksen vaikutukset Pappilanjoessa poikkeavat nykyisin aiemmasta, koska juoksutuskäytäntö on muuttunut uusitun voimalan vuonna 1998 tapahtuneen käyttöönoton jälkeen. Tämän seurauksena joen yläjuoksulle muodostuu juoksutuskatkon aikana sen pituuden mukaan heikosti laimentuneen jäteveden alue, joka etenee juoksutusten alettua tulppana joen läpi Kirkkojärveen. Pappilanjoen veden laatu kuormittajien alapuolella voi siten vaihdella tilanteen mukaan tyydyttävästä jopa huonoon. Taulukko 6.4. Eri kuormittajien keskimääräinen vesistökuormitus vuonna 2015 ja sen laskennalliset vaikutukset Pappilanjoen veden laatuun eri virtaamavaihtoehdoilla (Vesihallituksen tiedotus 142). Vuosi 2015 Kuormittaja Vesistökuormitus m 3 /d BHK 7 -ATU kg/d Kiintoaine kg/d Kok.N kg/d Kok.P kg/d Hämeenkyrön kunta / - Koko vuoden keskikuorma 1740 17,0 36 51,0 1,00 Kyron kartonkitehdas - Koko vuoden (365 d) keskikuorma 11280 92,6 276 41,3 1,87 Vesistövaikutukset eri virtaamilla Kuormittaja m 3 /s BHK 7 -ATU mg/l Kiintoaine mg/l Kok.N µg/l Kok.P µg/l Hämeenkyrön kunta: Keskiylivirtaama 88 0,00 0,00 7 0,1 Keskivirtaama 23 0,01 0,02 26 0,5 Keskialivirtaama 7,8 0,03 0,05 76 1,5 Minimivirtaama 2,0 0,10 0,21 295 6 Kyro, koko vuoden keskikuorma Keskiylivirtaama 88 0,0 0,0 5 0,2 Keskivirtaama 23 0,0 0,1 21 0,9 Keskialivirtaama 7,8 0,1 0,4 61 3 Minimivirtaama 2,0 0,5 1,6 239 11 Kuormituksen kokonaisvaikutukset Keskiylivirtaama 88 0,0 0,0 12 0,4 Keskivirtaama 23 0,1 0,2 46 1,4 Keskialivirtaama 7,8 0,2 0,5 137 4 Minimivirtaama 2,0 0,6 1,8 534 17 Eri kuormitusjakeita tarkastellen Kyron kartonkitehtaan osuus on BHK:n ja kiintoaineen osalta selvästi Hämeenkyrön kunnan kuormitusosuutta suurempi. Typpikuormituksesta yli puolet muodostuu nykyään Hämeenkyrön kunnan jätevesistä (Taulukko 6.5).

18 Taulukko 6.5. Kuormituksen jakautuminen (%) Kyron tehtaan ja Hämeenkyrön kunnan puhdistamoiden kesken. BHK 7 Kok.N Kok.P Kiintoaine osuudet Metsä Board H.kyrö Metsä Board H.kyrö Metsä Board H.kyrö Metsä Board H.kyrö 2005 81 19 28 72 61 39 89 11 2006 68 32 22 78 40 60 71 29 2007 85 15 30 70 74 26 94 6 2008 81 19 42 58 83 17 96 4 2009 88 12 34 66 79 21 91 9 2010 94 6 37 63 78 22 83 17 2011 77 23 37 63 65 35 86 14 2012 95 5 45 55 79 21 96 4 2013 78 22 36 64 57 43 88 12 2014 66 34 28 72 44 56 85 15 2015 84 16 45 55 65 35 88 12 Kyron kartonkitehtaan kuormituksen vesistövaikutukset Pappilanjoessa ovat laskennallisen tarkastelun perusteella minimivirtaamilla tuntuvia. Laskelma ei huomioi kiintoaineen mukana pohjalle laskeutuvaa ainesta, eikä luontaista hapettumista. Happipitoisuuden osalta on huomioitava myös lyhyt viipymä. Käytännössä happiongelmia ei ole esiintynyt. Keskivirtaamalla vaikutukset jäävät vuoden 2015 kuormitustasolla pieniksi, mutta juoksutuskatkojen aikana virtaama on pienimmillään vain 2 m 3 /s, jolloin siis esiintyy jo selviä vaikutuksia. Juoksutusten ollessa käynnissä (Q 60 m 3 /s) vaikutuksia ei juuri ole. Hämeenkyrön kunnan jätevedet laimenevat keskivirtaamalla tehokkaasti ja vaikutukset Pappilanjoen veden laatuun jäävät vähäisiksi. Keskialivirtaamallakin teoreettiset vaikutukset jäävät melko pieniksi. Minimivirtaamilla vaikutuksia esiintyy. Juoksutusten ollessa pysähdyksissä Hämeenkyrön kuormituksen vaikutukset kasvavat ja näkyvät siis selvimmin typpitason nousuna. Suoritettavan säännöstelyn takia Hämeenkyrön kunnan jätevesivaikutukset lisääntyvät viikonlopun juoksutuskatkojen aikana. Juoksutusten alkaessa maanantaisin joki puhdistuu ja tilanne normalisoituu siten, että kunnan jätevesien vaikutukset jäävät vähäisiksi, mitä laskennallinen tarkastelukin osoittaa. Kunnan jätevedet ovat vaikuttaneet myös purkuvesistön hygieeniseen tilaan. Tosin suuri osa lämpökestoisen koliformisten bakteerien alustalla kasvavista bakteereista on ollut useina vuosina peräisin kartonkitehtaan biologiselta puhdistamolta, ei kuitenkaan vuosina 2014-2015. Alempana todetut E. coli bakteerit ovat peräisin kunnan puhdistamolta. Hygieeninen likaantuminen voi kulkea koko talvella reitin läpi aina Siuronkoskelle saakka. Lieviä vaikutuksia reitillä havaittiin myös talvella 2015. Perustilanne ja bakteeritiheydet ovat vaihdelleet jonkin verran eri talvina, mutta perusasetelma on säilynyt suunnilleen samana eli lämpökestoisia koliformisia bakteereja voi tulla jo kartonkitehtaan vesistä. Selvästi ulosteperäisten Escerichia coli bakteerien esiintyminen painottuu kunnan puhdistamon alapuolelle. Kuormittajien yhteisvaikutus oli ns. luonnonmukaisessa keskivirtaamatilanteessa (säännöstelyssä tällaista ei välttämättä esiinny) typpipitoisuuteen noin 50 µg/l ja fosforipitoisuuteen 1 µg/l. Vuoden 2015 keskimääräinen typpipitoisuus (ns. normaalissa tarkkailussa) oli Kyröskoskessa 720 µg/l ja fosforipitoisuus 21 µg/l. Suhteellinen vaikutusaste jäi siten selvästi alle 10 %.

7. PAPPILANJOEN UOMAN TOPOGRAFIA VUONNA 2015 19 Vuonna 2015 selvitettiin myös Pappilanjoen uoman topografiaa säännöstelyyn ja uomaeroosioon liittyen. Yleisesti ottaen jokiuomissa seurataan eroosiota ja pohja/maa-aineksen tai virran mukana kulkevien kappaleiden keräytymistä. Eroosiota tapahtuu yleensä voimakkaimmin juuri joenmutkissa tai kohdissa, joissa virtausnopeudet muuttuvat voimakkaasti esim. rannanmuotojen vaikutuksesta. Virran mukanaan kuljettamaa eroosioainesta tai irtokappaleita kertyy pohjan painanteisiin tai alueille, joissa virtausnopeudet ovat vähäiset. Säännöstelystä johtuvat suuret virtaaman vaihtelut voivat lisätä uoman pohjan muodossa tapahtuvia muutoksia. 11.11-12.11.2015 suoritetulle tarkastuksella selvitettiin Pappilanjoen pohjatopografiaa pohjan muotojen tarkkailuohjelmaan liittyen. Tarkastettavaan alueeseen sisältyi viisi Pappilanjoessa sijaitsevaa mutkaa. Alueen (Kuva 7.1) laajuus oli kokonaisuudessaan n. 1,9 km. Kuva 7.1. Kartta tarkastusalueesta (Kartta-aineisto, MML 02/2016. Tulosten (liite 16) perusteella mutkassa 1 oli havaittavissa jyrkkiä rinteitä, jotka ovat mahdollisesti virtauksen aiheuttamia. Mutkassa 2 uoman reunat ovat paikoin hyvin jyrkät. Mutkassa 3 sisäkaarteen puoleinen sivu uomasta on muodoiltaan tasaisempi ja loivempi ulkokaarteeseen verrattuna. Ulkokaarteen luiskissa on havaittavissa paikoin epätasaista muotoa, joka johtuu todennäköisesti virtauksen aiheuttamasta rasituksesta. Mutkassa 4 merkittävimpiä pohjatasossa sijaitsevia epätasaisuuksia on havaittavissa n. 70 90 m:n etäisyydellä mittausalueen alkupäästä. Epätasaisuus johtuu todennäköisesti virtauksen aiheuttamasta rasituksesta. Mittausalueen pohjatasossa on havaittavissa paikoitellen kappaleita, jotka ovat todennäköisesti virtauksen mukana tulleita tukkeja tms. Mutkan 5 ulkoreunan luiskassa oli havaittavissa karkeampaa kiviainesta. Sisäkaarteessa havaittiin uurteita, jotka johtuvat todennäköisesti virtauksen aiheuttamasta rasituksesta. Mittausalueen pohjatasossa oli havaittavissa paikoitellen kappaleita, jotka ovat todennäköisesti virtauksen mukana tulleita tukkeja tms.

20 8. VESISTÖN TILA 8.1 Kyrösjärven eteläosa Kyrösjärvi on lievästi rehevä ruskeavetinen humusjärvi. Niukkojen valumien aikana humusleimaisuus voi vähentyä ja fosforipitoisuudet laskea hajakuormituksen vähentyessä. Eri vuoden aikojen suhteen fosforitaso on alhaisimmillaan loppukesällä ja alkusyksyllä. Veden ph on lähellä neutraalia. Kyrösjärven eteläosan happitalous on alusvesi mukaan lukien hyvää luokkaa. Santanenän syvänteen happitilanne oli talvella hyvä (Kuva 8.1). Happea oli elokuussakin pohjalla 5,5 mg/l. Pitkällä aikavälillä taso on ollut ehkä lievästi laskeva (Kuva 8.2), mutta ongelmia ei esiinny. 16 14 Happipitoisuus mg/l 12 10 8 6 4 2 0 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 1m 5m 10m 15m 20m 25m Kuva 8.1. Aseman Santanenä S1 happitilanne lopputalvella vuosina 1975-2015. 12 10 Happipitoisuus mg/l 8 6 4 2 0 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 1m 10m 15m 20m 25m Kuva 8.2. Aseman Santanenä S1 happitilanne loppukesällä vuosina 1975-2015.

21 Pintaveden (1 m) fosforipitoisuuden pitkän ajan (1975-2015) keskiarvo on lopputalven ja loppukesän osalta 23 µg/l ja 21 µg/l. Vertikaalisesti pintavedestä mitatut pitoisuudet ovat olleet hieman alempia vesikerroksia suurempia (Kuva 8.3 ja Kuva 8.4). Rehevyystaso on ollut korkeimmillaan 1980-luvun lopulla. Loppukesän osalta taso on ollut viime vuosina luokka 20 µg/l tai hieman tämän alle. Kuva 8.3. Kyrösjärven eteläosan (Santanenä S1) fosforipitoisuuksien (1 m) kehitys lopputalvella 1975-2015. Kuva 8.4. Kyrösjärven eteläosan (Santanenä S1) fosforipitoisuuksien (1 m) kehitys loppukesällä 1975-2015. Fosforipitoisuuden ohella rehevyyttä kuvaava klorofyllipitoisuus vaihtelu kesäkuun minimistä (1,7 µg/l) heinäkuun maksimiin (14 µg/l). Rehevyyttä käsitellään tarkemmin luvussa 9.

22 Typpitasossa esiintyy vuosittaista vaihtelua, mutta kaikkiaan typpitaso on ollut korkeimmillaan 2000- luvulla (Kuva 8.5 ja Kuva 8.6). Maksimit on todettu talvella pinnassa. Loppukesällä pintaveden typpipitoisuus on ollut lähes säännöllisesti talviaikaa alhaisempi. Nouseva suunta on kuitenkin hyvin lievänä nähtävissä. Kuva 8.5. Kyrösjärven eteläosan (asema S1) typpipitoisuuksien (1 m) kehitys lopputalvella 1975-2015. Kuva 8.6. Kyrösjärven eteläosan (asema S1) typpipitoisuuksien (1 m) kehitys loppukesällä 1975-2015.

23 Veden humusleima on vahva. Tämä näkyy korkeahkoina COD Mn -arvoina sekä veden ruskeutena. Veden väri vaihtelee keskiruskeasta tumman ruskeaan, mutta ei voimakkaimpien suovesien tasolle. Vaihtelua voivat aiheuttaa valumaolojen lisäksi metsäojitukset ja muutokset maankäytössä. Humuksen määrä on lisääntynyt pitkällä aikavälillä (Kuva 8.7 ja Kuva 8.8). Kuva 8.7. Kyrösjärven eteläosan (asema S1) humuspitoisuuksien kehitys lopputalvella 1975-2015. Kuva 8.8. Kyrösjärven eteläosan (asema S1) humuspitoisuuksien kehitys loppukesällä 1975-2015.

24 8.2 Kyröskoski Ns. Kyröskosken näytteet on otettu Kyrösjärven luusuasta. Pappilanjokeen laskeneet vedet olivat laadultaan lievästi reheviä humusvesiä. Happea oli runsaasti. Hygieenisiä ongelmia ei esiintynyt. 8.3 Pappilanjoki Veden laatuun vaikuttavat Kyrön kartonkitehtaan ja Hämeenkyrön kunnan jätevedet sekä joen virtaamiin vaikuttava lyhytaikaissäännöstely. Asemien P4 ja S2 velvoitenäytteet on pyritty ottamaan juoksutusten alettua siten, että jätevesitulppa, jota seurataan lyhytaikaissäännöstelyn tarkkailuna, on ehtinyt kulkeutua Kirkkojärveen. Veden laadun tarkastelun kannalta oleellista on, ettei normaalitilannetta ole. Virtaamaolojen ollessa hyvät jätevesien vesistövaikutukset jäävät melko vähäisiksi. Juoksutuskatkojen aikana jokeen muodostuu jätevesitulppa, jolloin veden laatu on heikompi. Joen puhdistuminen edellyttää juoksutusseisokin jälkeen vähintään 4 tunnin juoksutusta, jotta joki puhdistuu em. jätevesitulpasta. 8.3.1. Pappilanjoki P4 Aseman P4 tulokset kuvaavat kartonkitehtaan vesistövaikutuksia, jotka jäivät kuudesti normaalioloissa suoritetuissa tarkkailuissa vähäisiksi. Selvimmin jätevesien olemassaolo näkyi lievänä sähkönjohtavuuden nousuna. Ravinnepitoisuuksissa on tapahtunut ajoin normaalioloissakin nousua. Kokonaisfosforipitoisuuden keskimääräinen nousu on ollut 2000-luvulla 4 µg/l. Suurimmillaan se on ollut vuonna 2003 (34 µg/l). Typpipitoisuus on noussut keskimäärin 34 µg/l (vuonna 2003 jopa 310 µg/l). Happiongelmia ei ole esiintynyt kuten ei lyhytaikaissäännöstelynkään aikana. Tulokset osoittavat kartonkitehtaan jätevesien vaikutusten jäävän juoksutusten aikana melko vähäisiksi. Toisin sanoen virkistyskäyttöä koskevat vedenlaatuongelmat painottuvat juoksutusseisokkien muodostamiin tilanteisiin. Hygieenisesti vesi pysyi uimakelpoisena. 8.3.2. Pappilanjoen alajuoksu S2 Kartonkitehtaan jätevesien lisäksi asemalla S2 ovat mukana Hämeenkyrön kunnan käsitellyt jätevedet. Virtaamien voimakas vaihtelu huomioiden jätevesien vaikutusaste vaihtelee lievästä voimakkaaseen (juoksutuskatko). Normaalioloissa veden laatu on tyydyttävä tai jopa hyvä, mutta huonompiakin tilanteita on havaittu (ei vuosina 2014-2015). Voimakasta samentumista ei ole viime vuosina todettu. Kiintoaineen määränkin kasvu jokialueella on jäänyt pieneksi Kyrösjärvestä tulevia vesiä mittapuuna käyttäen, mutta on kuitenkin havaittavissa. Kun Kyrösjärvestä tulleissa vesissä on ollut 2000-luvulla kiintoainetta keskimäärin 2,4 mg/l ja keskijuoksulla (asema P4) keskimäärin 2,8 mg/l, niin alajuoksulla vastaava pitoisuuskeskiarvo on 4,1 mg/l. Typpipitoisuus on kohonnut asemaan P4 nähden 2000-luvulla keskimäärin 56 µg/l ja fosforipitoisuus 3 µg/l. Hämeenkyrön kunnan jätevedet aiheuttavat myös hygieenistä likaantumista (ulosteperäisten bakteerien lisääntymistä). Ravinnepitoisuuksien vaihdellessa virtaamaolojen mukaan oleellisempaa on ehkä se, miksi pitoisuustaso muodostuu Kirkkojärvessä.

25 Virkistyskäytön kannalta Pappilanjoessa merkittävämmässä asemassa uimista ajatellen ovat veden hygieenisen laadun vaihtelu sekä virtauksen voimakkuuden vaihtelut. Vuodelta 2008 peräisin olevan uimavesiluokituksen (Sosiaali- ja terveysministeriön päätös 177/2008) perusteella uimaveden hygieeninen laatu on erinomainen, jos lämpökestoisia koliformisia bakteereja on alle 500 kpl/dl ja fekaalisia streptokokkeja alle 200 kpl/dl. Hyvän uimavesiluokan rajat ovat vastaavasti 1000 kpl/dl ja 400 kpl/dl. Suuremmat bakteerimäärät tekevät veden uimiseen sopimattomaksi. Aiemmassa Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä 292/96 uimavedelle oli esitetty seuraavat raja-arvot: fekaaliset kolibakteerit < 500 kpl/dl ja fekaaliset streptokokit < 200 kpl/dl. Hygieeninen likaantuminen joen alaosalla oli voimakkaimmillaan maaliskuun näytteissä. Avovesikaudella vesi oli uimiseen sopivaa. Lyhytaikaissäännöstelyn aikaisia tuloksia käsitellään kohdassa 8.3.4. 8.3.3. Kyröskosken ja Pappilanjoen keskimääräinen veden laatu Pappilanjoen happitilanteessa ei tapahdu nykyään merkittäviä muutoksia. Yksittäistuloksissakaan ei todettu vuonna 2015 suuria laskuja Kyröskoskeen verrattuna, ajoin lämpöisen veden aikaan kuitenkin pientä alenemaa. Laimennusolot ovat nykyään alivirtaamallakin riittävät hyvän happitilanteen turvaamiseksi. Sähkönjohtavuus kuvaa jätevesien laimenemisoloja jokialueella. Juoksutuskatkojen aikana joen yläjuoksulle muodostuu jätevesitulppa näkyen mm. sähkönjohtavuuden kohoamisena. Nousu on voimakkain heti kartonkitehtaan puhdistamon alapuolella. Juoksutuksen alettua laimennusolot paranevat, eikä yhtä selvää muutosta enää havaita. Koska säännöstelyyn liittyvä näytteenotto tapahtuu yleensä maanantaisin, alajuoksulla voidaan havaita vielä puolen päivän aikaan heikommin laimentuneita vesiä. Mikäli vesitilanne on niukka, selviä piikkejä voi esiintyä myös normaalissa tarkkailussa etenkin alajuoksulla, koska joki ei ole ehtinyt kokonaan puhdistua päivän aikana. Ravinnepitoisuuksissa on todettu 2000-luvulla havaittavaa nousua (Taulukko 8.1). Vaihtelua aiheuttavat erilaiset juoksutus- ja virtaamaolot sekä mahdollisten jätevesitulppien häntien osuminen tuloksiin. Kaikkiaan veden laadun vaihtelut voivat olla nopeita, mikä luo vaihtelua keskiarvoihin. Typpikuormitus painottuu alajuoksulle, koska kunnan nykyinen typpikuormitus on kartonkitehtaan typpikuormaa runsaampaa. Myös ammoniumtyppikuormitusta tulee runsaammin kunnan asumajätevesistä. Laimennuksen lisääntyminen juoksutuksen kasvaessa pienentää alajuoksun ammoniumtyppipitoisuuksia. Kyrösjärven päällysveden laatua noudattelevan Kyröskosken fosforipitoisuudet ovat laskeneet 1980- luvuilla todetuista maksimiarvoista (Kuva 8.9). Viime vuosina taso on ollut 20 µg P/l luokkaa. Pappilanjoenkin osalta suurimmat keskipitoisuudet ovat Kyron kuormituksen kannalta ongelmallisia vuosia 2002 ja 2003 lukuun ottamatta 1980-luvulta. Pappilanjoen fosforitaso nousee edelleen Kyrösjärven luusuaan verrattuna. Normaalilla juoksutuksella fosforipitoisuuden nousu on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Vesistön typpitaso on kohonnut sekä Kyröskoskessa että Pappilanjoessa, joskin kahden viime vuoden aikana typpitaso on laskenut (Kuva 8.10).

26 Taulukko 8.1. Veden keskimääräinen laatu 2000-luvulla välillä Kyröskoski - Pappilanjoen alajuoksu. Happi kyll Sameus K-aine S-joht. Väri COD Mn Kok.N NH 4 -N NO 23 -N Kok.P PO4-P Al. entero Lämp.kolif. E.coli Kolif. Vuosi mg/l % FNU mg/l ms/m ph mg Pt/l mg O 2 /l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l kpl/dl kpl/dl kpl/dl kpl/dl Kyröskosken luusua (KK): 2000 10,1 85 3,0 2,9 4,4 15 730 6 22 3 2 2001 10,5 90 2,3 1,6 4,5 15 770 8 23 0 0 2002 10,5 92 3,3 2,5 4,5 6,9 93 15 730 9 20 0 0 2003 10,1 89 3,7 2,9 4,8 6,9 90 14 676 11 22 2 4 2004 10,5 89 3,1 2,3 5,0 6,9 67 12 642 5 18 3 1 2005 10,7 91 2,5 1,9 5,1 6,8 78 15 780 6 19 1 1 2006 10,2 88 2,2 1,8 5,3 6,8 103 15 830 13 18 3 1 2007 9,9 85 3,2 2,3 5,0 6,7 117 17 948 7 20 3 3 2008 10,1 84 2,5 2,0 4,9 6,7 128 17 883 15 21 0 1 2009 9,9 85 3,1 2,8 4,5 6,8 157 19 820 10 24 2 2 2010 9,9 85 2,8 1,9 4,6 6,9 125 16 723 10 21 0 1 2011 10,3 89 3,2 2,5 4,8 7,0 107 14 718 9 19 1 1 2012 9,9 87 3,1 2,5 4,5 6,8 140 18 883 12 22 2 12 2013 9,7 89 3,7 2,9 4,3 6,8 168 20 890 12 250 27 5 2 1 2014 10,5 93 3,4 2,6 4,5 7,0 106 17 682 25 252 23 5 2 3 2015 10,1 89 2,6 2,6 4,9 7,0 99 16 732 9 308 21 5 0 1 Pappilanjoen keskijuoksu (P4): 2000 10,0 85 2,1 1,9 4,8 15 710 6 22 28 371 2001 10,3 89 2,7 2,1 6,5 15 825 10 24 77 960 2002 10,2 87 3,3 3,1 5,2 6,8 93 15 760 14 26 73 794 2003 9,9 89 5,1 5,7 10,9 7,0 96 15 986 68 56 10 7472 2004 10,3 87 3,4 2,7 5,6 6,9 68 12 653 8 20 7 123 19 430 2005 10,6 90 2,7 2,7 5,5 6,8 77 15 780 7 20 4 19 2 206 2006 9,9 85 2,4 2,4 6,9 6,8 102 15 823 15 19 8 296 6 180 2007 9,6 83 3,0 2,7 5,3 6,7 117 17 962 9 22 3 28 6 204 2008 10,1 85 3,8 3,7 6,2 6,8 128 17 930 19 31 5 135 2 273 2009 10,0 86 2,8 2,5 4,9 6,8 173 19 828 20 25 8 64 5 287 2010 9,9 85 2,6 2,2 4,9 7,0 125 16 713 12 22 6 19 5 121 2011 10,0 88 3,0 3,0 7,0 7,1 110 14 723 10 23 8 55 9 490 2012 9,7 85 3,1 2,6 6,3 6,8 137 17 971 91 24 6 58 3 334 2013 9,4 86 2,9 2,8 4,7 6,8 163 19 884 17 258 26 6 13 28 2 128 2014 10,2 89 3,0 2,3 4,7 6,9 107 17 692 24 262 22 5 7 6 5 101 2015 10,2 88 2,6 2,2 5,2 6,9 99 16 738 8 315 21 5 3 14 1 66 Pappilanjoen alajuoksu (S2): 2000 10,0 85 2,9 3,5 5,0 15 740 17 23 69 345 2001 10,1 87 2,7 3,4 7,5 16 900 22 27 98 1742 2002 10,0 86 5,0 5,6 6,0 6,9 97 16 813 26 34 121 1776 2003 9,5 86 5,7 8,2 10,3 7,0 100 15 1043 147 63 180 6062 2004 10,3 87 4,2 4,6 6,6 6,9 70 12 678 20 23 37 156 63 895 2005 10,5 88 3,7 5,0 6,3 6,8 78 15 873 60 24 63 107 104 540 2006 9,7 84 2,7 3,3 7,6 6,8 105 16 898 68 22 74 904 167 497 2007 9,4 82 4,0 5,1 8,4 6,9 123 17 1038 24 25 49 88 60 735 2008 9,8 83 3,7 3,5 6,2 6,8 125 15 945 42 25 34 177 107 667 2009 9,9 84 3,2 3,6 6,5 6,9 153 18 878 40 27 67 262 91 547 2010 9,8 84 2,9 3,5 6,4 7,0 123 16 858 55 32 43 635 195 430 2011 10,0 88 3,0 3,2 6,4 7,1 107 14 802 46 24 29 505 78 890 2012 9,9 86 3,3 3,2 6,4 6,8 136 18 957 62 28 68 621 265 1087 2013 9,1 84 3,4 3,9 5,8 6,9 159 19 930 35 270 29 6 36 104 26 198 2014 10,0 87 3,3 3,1 5,6 6,9 106 17 758 34 283 22 5 61 301 298 973 2015 10,1 87 3,2 3,5 5,2 7,0 99 16 758 16 318 22 5 50 329 315 580 Keskiarvot 2000-2015 Asema KK 10,2 88 3,0 2,4 4,7 6,8 113 16 777 10 21 1 2 Asema P4 10,0 87 3,0 2,8 5,9 6,9 114 16 811 21 25 17 653 5 235 Asema S2 9,9 85 3,5 4,1 6,6 6,9 113 16 867 45 28 67 882 147 670 Kyröskosken keskivirtaamaan 27 m 3 /s suhteutettuna 5 µg/l lasku fosforipitoisuudessa edellyttäisi 11,7 kg vähenemää fosforikuormituksessa, joka maksimissaankin on ollut ennen vuotta 2002 alle 10 kg P/d kolmen viime vuoden (2013 2015) tason oltua 2,0 2,9 kg P/d. Kyröskosken tuloksia voidaan verrata mm Tammerkoskeen, jonka yläpään fosforipitoisuus oli vuonna 2015 keskimäärin 8 µg P/l ja typpipitoisuus 495 µg N/l. Kyrösjärven luusuan ravinnepitoisuudet (21 µg P/l ja 732 µg N/l) olivat huomattavasti Näsijärveä suurempia. Ero on seurausta pääasiassa Kyrösjärveen laskevien vesien ravinteikkuudesta, mihin on syynä hajakuormitus. Myös humusta on enemmän.

27 Pappilanjoen alapäässä vuoden 2015 fosforikeskiarvo oli 22 µg P/l ja typpikeskiarvo 760 µg/l, josta taso kohosi hieman Siuronkoskea kohti (vastaavat keskiarvot 24 µg P/l ja 820 µg N/l). Nokianvirran alapäässä, missä mukana ovat myös Tampereen jätevedet, fosforia oli keskimäärin 15 µg/l ja typpeä 890 µg/l. Nokianvirran typpipitoisuutta kohottaa Tampereen seudulta tuleva typpikuormitus. Siuronkosken fosforitaso oli siten korkeampi kuin Nokianvirrassa, mutta typpeä oli vähemmän. 70 60 µg P/l Kyröskosken ja Pappilanjoen keskim. fosforipitoisuudet 50 40 30 20 10 0 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kyröskoski KK Pappilanjoki S2 Lin. (Kyröskoski KK) Lin. (Pappilanjoki S2) Kuva 8.9. Kyröskosken ja Pappilanjoen keskimääräinen fosforitaso (6 hav/a, v. 2013 8 hav/a) vv. 1976-2015. 1200 1000 µg N/l Kyröskosken ja Pappilanjoen keskim. typpipitoisuudet 800 600 400 200 0 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kyröskoski KK Pappilanjoki S2 Lin. (Kyröskoski KK) Lin. (Pappilanjoki S2) Kuva 8.10. Kyröskosken ja Pappilanjoen keskimääräinen typpitaso (6 hav/a, v. 2013 8 hav/a) vv. 1976-2015. Jätevesien vaikutus on näkynyt veden keskimääräisessä laadussa myös hygieenisen laadun muuttumisena, sillä Kyrösjärvestä tulevat vedet ovat puhtaita, mihin verrattuna bakteerimäärissä tapahtuu nousua.

28 Kartonkitehtaan jätevedet puhdistetaan biologisesti. Puhdistamon aktiivilietteessä elää myös kolialustalla (fekaaliset kolit 44 C) kasvavia bakteerikantoja (Klebsiella sp), koska niillä on hyvät kasvuolosuhteet lämpimissä jätevesissä. Määritystulos ei kerro siten suoraan ulosteperäisestä likaantumisesta. Ulosteperäinen kuormitus varmistetaankin määrittämällä erikseen Escerichia coli bakteerit. Kartonkitehtaan alapuolella on esiintynyt ajoin (etenkin takavuosina) lämpökestoisia koliformisia bakteereita enemmän kuin Kyröskoskessa, jossa niitä on vain satunnaisesti. Viime vuosina määrät eivät kuitenkaan ole olleet enää samalla tasolla kuin 2000-luvun alkupuolella. Enterokokkien (aikaisemmin alustavat fekaaliset streptokokit) määrä ole lisääntynyt samalla tavalla. Vasta kunnan purkualueella ne runsastuvat, koska kunnallinen jätevesi sisältää juuri ulosteperäisiä bakteereja. Ulosteperäisten enterokokkien ja kolibakteerien määrät eivät yleensä ylitä normaalivirtaamilla uimaveden raja-arvoja etenkään kesäaikana, joten vesi soveltuu jokialueella nykyisinkin uimiseen virtaaman ollessa lähellä keskivirtaamaa. Havaittavaa hygieenistä likaantumista on alajuoksulla kuitenkin koko ajan todettavissa. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien kokonaismäärät ovat olleet ajoittain varsin runsaita. Sosiaali- ja terveysministeriön uimaveden laatuluokitukseen 177/2008 nojautuen Pappilanjoen yläjuoksun hygieeninen laatu on uimavetenä erinomainen ja alajuoksullakin vesi soveltuu uimiseen ajoittaisia poikkeuksia lukuun ottamatta. Jatkoa ajatellen on huomattava, että Hämeenkyröön vuoden 2015 aikana valmistuneen uuden puhdistamon myötä myös hygieenisten haittojen pitäisi vähentyä. Uuden puhdistamon prosessit tehostavat huomattavasti jätevesien puhdistusta ja veden hygieenisen laadun parantamiseksi puhdistamolla tulee olemaan jätevesien UV-desinfiointi, jolla varmistetaan purkualueen alapuolisen vesistön uimakelpoisuus kaikissa virtaamatilanteissa erityisesti kesäisin. 8.3.4. Pappilanjoen veden laatu juoksutuskatkojen aikana Vuoden 2015 tulokset (3 havaintopäivää) on esitetty liitteessä 11. Jätevedet kohottavat seisokin aikana Pappilanjoen sähkönjohtavuuden tasolle 10 ms/m tai jopa niukasti tämän yli (Kuva 8.11). Hygieeninen likaantuminen painottui joen alajuoksun asemille E ja F (Kuva 8.12 ja Kuva 8.13) osoittaen Hämeenkyrön kunnan jätevesien vaikutusta.

29 14 12 10 15.5.2015 Sähkönjohtavuus ms/m 13.7.2015 24.8.2015 8 6 4 2 0 A B C D E F A B C D E F A B C D E F Kuva 8.11. Pappilanjoen eri asemien sähkönjohtavuudet lyhytaikaissäännöstelyn tarkkailussa suhteessa Kyrösjärvestä laskeviin vesiin (asema A) vuonna 2015. 1000 800 kpl/dl Lämpökestoiset koliformit E coli bakteerit 600 400 200 17.5.2015 13.7.2015 24.8.2015 0 A B C D E F A B C D E F A B C D E F Kuva 8.12. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien sekä E. coli bakteerien määrät Pappilanjoen eri asemilla lyhytaikaissäännöstelyn tarkkailussa suhteessa Kyrösjärvestä laskeviin vesiin (asema A) vuonna 2015. 300 250 Fekaaliset steptokokit kpl/dl 200 150 100 50 17.5.2015 13.7.2015 24.8.2015 0 A B C D E F A B C D E F A B C D E F Kuva 8.13. Alustavien enterokokkibakteerien määrät Pappilanjoen eri asemilla lyhytaikaissäännöstelyn tarkkailussa suhteessa Kyrösjärvestä laskeviin vesiin (asema A) vuonna 2015.

30 8.3.4.1 Happitilanne Happitilanteessa ei todettu ongelmia, vaikka happikyllästeisyys laski elokuussa joen alaosalla niukasti alle 80 %:n (Kuva 8.14 ja Kuva 8.15). 14 12 17.5.2015 Happi mg O 2 /1 10 8 13.7.2015 24.8.2015 6 4 2 0 A B C D E F A B C D E F A B C D E F Kuva 8.14. Pappilanjoen eri asemien happipitoisuudet lyhytaikaissäännöstelyn tarkkailussa suhteessa Kyrösjärvestä laskeviin vesiin (asema A) vuonna 2015. 120 100 5.5.2014 Happikyllästeisyys % 7.7.2014 18.8.2014 80 60 40 20 0 A B C D E F A B C D E F A B C D E F Kuva 8.15. Pappilanjoen eri asemien happikyllästeisyydet lyhytaikaissäännöstelyn tarkkailussa suhteessa Kyrösjärvestä laskeviin vesiin (asema A) vuonna 2015. Pappilanjoen happitilanne on pysynyt koko ajan hyvänä lyhytaikaissäännöstelystä huolimatta sekä joen ylä- että alajuoksulla (Kuva 8.16). Nykyinen juoksutuskäytäntö ei ole tuonut muutoksia aikaisempaan tilanteeseen. Tämä selittyy sillä, että Pappilanjokeen kohdistuva BHK-kuormitus vaikuttaa esimerkiksi tasolla 150 kg/d ja keskivirtaamalla (23 m 3 /s) happipitoisuuteen vain 0,08 mg/l. Juoksutusminimin aikana vaikutus on noin 10-kertainen, mutta siltikin siis vain 0,8 mg/l. Paine happitaloutta kohtaan on edellisen perusteella vähäinen eikä säännöstely uhkaa kalaston elinoloja. Hapen kuluminen jäi alusvedessäkin vähäiseksi mukaan lukien ne tilanteet (17.5.15 ja 13.7.15), jolloin jätevesiä kertyi Hämeenkyrön kunnan puhdistamon alapuolisen syvänteen pohjalle.

31 Kyll. % 120 PVOKYR B PVOKYR E 100 80 60 40 20 0 6.4.1998 19.07.99 26.06.00 30.10.00 03.09.01 28.01.02 01.07.02 02.09.02 20.01.03 19.05.03 02.09.03 13.10.03 21.03.04 14.06.04 11.10.04 22.08.05 Kuva 8.16. Erillistarkkailun aikainen happikyllästysaste Pappilanjoessa (1 m) kartonkitehtaan purkupaikan alapuolella (asema B) ja Hämeenkyrön kunnan purkupaikan alapuolella (asema E) vuosina 1998-2015. 20.03.06 03.07.06 21.08.06 02.04.07 02.07.07 15.10.07 01.06.09 19.10.09 28.06.10 28.03.11 14.08.11 26.03.12 18.04.13 26.08.13 07.07.14 17.05.15 24.08.15 8.3.4.2 Sähkönjohtavuus Jätevedet kohottavat tunnetusti veden sähkönjohtavuutta laimennusolojen mukaisesti. Kyron kartonkitehtaan alapuolella arvot ovat olleet perustasoon nähden maksimissaan viisinkertaisia (25-30 ms/m). Viime vuosina ei ole mitattu enää yhtä korkeita arvoja kuin tätä aiemmin (Kuva 8.17). Myös Pappilanjoen alajuoksun (asema E) osalta maksimipitoisuudet ovat jääneet viime vuosina aiempaa alhaisemmiksi. Maksimitaso on siis laskenut havaittavasti aikaisempaan juoksutuskäytäntöön verrattuna, mutta on edelleen koholla normaaliin juoksutustilanteeseen verrattuna. 40 35 30 25 20 15 10 5 0 PVOKYR B PVOKYR E Lin. (PVOKYR B) Lin. (PVOKYR E) ms/m 6.4.1998 19.07.99 26.06.00 30.10.00 03.09.01 28.01.02 01.07.02 02.09.02 20.01.03 19.05.03 02.09.03 13.10.03 21.03.04 14.06.04 11.10.04 22.08.05 20.03.06 03.07.06 21.08.06 02.04.07 02.07.07 15.10.07 01.06.09 19.10.09 28.06.10 28.03.11 14.08.11 26.03.12 18.04.13 26.08.13 07.07.14 17.05.15 24.08.15 Kuva 8.17. Pappilanjoen (1 m) sähkönjohtavuusarvot erillistarkkailun aikana kartonkitehtaan alapuolella (asema B) sekä joen alajuoksulla (asema E) vuosina 1998-2015.

32 8.3.4.3 Veden kiintoainepitoisuus Jokialueella ei mitattu vuonna 2015 suuria kiintoainepitoisuuden nousuja (Kuva 8.18). 5,0 4,0 Kiintoaine mg/l 13.7.2015 3,0 17.5.2015 24.8.15 2,0 1,0 0,0 A B C D E F A B C D E F A B C D E F Kuva 8.18. Pappilanjoen eri asemien kiintoainepitoisuudet lyhytaikaissäännöstelyn tarkkailussa suhteessa Kyrösjärvestä laskeviin vesiin (asema A) vuonna 2015. Vaikka kiintoainepitoisuuksissa on nähtävissä vaihtelua, selvää yleistason muutosta ei ole todettavissa, ainakaan ylöspäin (Kuva 8.19). Pappilanjokeen kohdistuva kiintoainekuormitus on ollut luokkaa 200-400 kg/d, joka vaikuttaa keskivirtaamalla (23 m 3 /s) kiintoainepitoisuuteen noin 0,1-0,2 mg/l. Juoksutusminimin aikana vaikutus on noin 10-kertainen, mutta silti vain 1-2 mg/l. Näin ollen kovin suuret muutokset eivät ole vain kuormituksen kautta mahdollisia. mg/l 16 PVOKYR B PVOKYR E Lin. (PVOKYR B) Lin. (PVOKYR E) 14 12 10 8 6 4 2 0 6.4.1998 19.07.99 26.06.00 30.10.00 03.09.01 28.01.02 01.07.02 02.09.02 20.01.03 19.05.03 02.09.03 13.10.03 21.03.04 14.06.04 11.10.04 22.08.05 Kuva 8.19. Pappilanjoen (1 m) kiintoainepitoisuudet erillistarkkailun aikana kartonkitehtaan alapuolella (asema B) sekä joen alajuoksulla (asema E) vuosina 1998-2015. 20.03.06 03.07.06 21.08.06 02.04.07 02.07.07 15.10.07 01.06.09 19.10.09 28.06.10 28.03.11 14.08.11 26.03.12 18.04.13 26.08.13 07.07.14 17.05.15 24.08.15

33 8.3.4.4 Typpiyhdisteiden pitoisuudet Typen määrä on alhaisimmillaan Kyröskoskessa. Nousua tapahtui kartonkitehtaan alapuolella sekä hieman selvemmin joen alajuoksulla (Kuva 8.20), missä typpeä kertyi touko- ja heinäkuussa pintaa voimakkaammin pohjalle (liite 11). Ammoniumtypen nousu oli selvintä aivan alajuoksulla asemalla F (Kuva 8.21). Pappilanjokeen kohdistuva typpikuormitus vaikuttaa tasolla 100 kg/d ja keskivirtaamalla (23 m 3 /s) typpipitoisuuteen noin 50 µg/l. Juoksutusminimin aikana vaikutus on noin 10-kertainen eli 500 µg/l. Näin ollen typpipitoisuus voi alajuoksulla jopa kaksinkertaistua Kyröskoskeen verrattuna. Noususta noin 200 µg/l (40 % typpikuormasta) tapahtuu yläjuoksulla. 1200 Kokonaistyppi µg/l 17.5.2015 24.8.15 900 13.7.2015 600 300 0 A B C D E F A B C D E F A B C D E F Kuva 8.20. Pappilanjoen (1 m) typpipitoisuudet erillistarkkailun aikana kartonkitehtaan alapuolella (asema B) sekä joen alajuoksulla (asema E) vuosina 1998-2015. 140 120 Ammoniumtyppi µg/l 100 80 60 40 17.5.2015 13.7.2015 24.8.2015 20 0 A B C D E F A B C D E F A B C D E F Kuva 8.21. Pappilanjoen (1 m) ammoniumtyppipitoisuudet erillistarkkailun aikana kartonkitehtaan alapuolella (asema B) sekä joen alajuoksulla (asema E) vuosina 1998-2015.

34 Suurimmat yläjuoksun (asema B) typpipitoisuudet on mitattu tarkkailun alkuvuosina (Kuva 8.22). Korkeimmillaan typpikuormituksen taso on ollut korkeimmillaan vuosina 2002 ja 2003, mikä ei kuitenkaan erotu tuloksista. Vuoden 2012 jälkeen typpitaso on ollut vuosina 2013 2015 aikaisempaa alhaisempi. µg N/l 1800 PVOKYR B PVOKYR E Lin. (PVOKYR B) Lin. (PVOKYR E) 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 6.4.1998 19.07.99 26.06.00 30.10.00 03.09.01 28.01.02 01.07.02 02.09.02 20.01.03 19.05.03 02.09.03 13.10.03 21.03.04 14.06.04 11.10.04 22.08.05 Kuva 8.22. Pappilanjoen (1 m) typpipitoisuudet erillistarkkailun aikana kartonkitehtaan alapuolella (asema B) sekä joen alajuoksulla (asema E) vuosina 1998-2015. 20.03.06 03.07.06 21.08.06 02.04.07 02.07.07 15.10.07 01.06.09 19.10.09 28.06.10 28.03.11 14.08.11 26.03.12 18.04.13 26.08.13 07.07.14 17.05.15 24.08.15 Alajuoksulla on useina vuosina ollut todettavissa selkeä ammoniumtyppipitoisuuden nousu (Kuva 8.23). Kolmen viime vuoden näytteenotto ei ole ajoittunut tällaisiin ajankohtiin. PVOKYR B PVOKYR E Lin. (PVOKYR B) Lin. (PVOKYR E) 800 700 µg NH4-N/l 600 500 400 300 200 100 0 6.4.1998 19.07.99 26.06.00 30.10.00 03.09.01 28.01.02 01.07.02 02.09.02 20.01.03 19.05.03 02.09.03 13.10.03 21.03.04 14.06.04 11.10.04 22.08.05 Kuva 8.23. Pappilanjoen (1 m) ammoniumtyppipitoisuudet erillistarkkailun aikana kartonkitehtaan alapuolella (asema B) sekä joen alajuoksulla (asema E) vuosina 1998-2015. 20.03.06 03.07.06 21.08.06 02.04.07 02.07.07 15.10.07 01.06.09 19.10.09 28.06.10 28.03.11 14.08.11 26.03.12 18.04.13 26.08.13 07.07.14 17.05.15 24.08.15

35 8.3.4.5 Fosforipitoisuus Fosforin perustaso määräytyy Kyröskoskessa. Selvin nousu todettiin Hämeenkyrön puhdistamon alapuolisen aseman E alusvedessä sekä joen alaosalla asemalla F (Kuva 8.24). 40 35 30 25 17.5.2015 Fosfori µg/l 13.7.2015 24.8.20145 20 15 10 5 0 A B C D E F A B C D E F A B C D E F Kuva 8.24. Pappilanjoen (1 m) fosforipitoisuudet erillistarkkailun aikana kartonkitehtaan alapuolella (asema B) sekä joen alajuoksulla (asema E) vuosina 1998-2015. Kartonkitehtaan alapuolella (asema B) on esiintynyt ajoittain suuria fosforipitoisuuksia, viimeksi vuonna 2012 (Kuva 8.25). Eniten korkeita pitoisuuksia on esiintynyt vuosina 2002-2004, jolloin puhdistamon fosforikuormitus oli normaalia korkeammalla tasolla. Kartonkitehtaan fosforikuorman vähenemisen vaikutukset näkyvät myös Pappilanjoen alaosan tuloksissa (asema E). µg P/l 100 PVOKYR B PVOKYR E Lin. (PVOKYR B) Lin. (PVOKYR E) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 6.4.1998 19.07.99 26.06.00 30.10.00 03.09.01 28.01.02 01.07.02 02.09.02 20.01.03 19.05.03 02.09.03 13.10.03 21.03.04 14.06.04 11.10.04 22.08.05 20.03.06 03.07.06 21.08.06 02.04.07 02.07.07 15.10.07 01.06.09 19.10.09 28.06.10 28.03.11 14.08.11 26.03.12 18.04.13 26.08.13 07.07.14 17.05.15 24.08.15 Kuva 8.25. Pappilanjoen (1 m) fosforipitoisuudet erillistarkkailun aikana kartonkitehtaan alapuolella (asema B) sekä joen alajuoksulla (asema E) vuosina 1998-2015.

36 Lyhytaikaissäännöstelyn näytteitä on otettu kolmen viime vuoden (2013 2015) aikana seuraavasti: 8.4.2013 hygieeninen likaantuminen ei ollut kovin voimakasta. Kaksi selvää painopistealuetta oli kuitenkin havaittavissa. Muista asemista kohonneita bakteerimääriä todettiin heti kartonkitehtaan alapuolella asemalla B sekä joen alajuoksulla. 15.7.2013 koliformisia bakteereja oli runsaasti koko joen alueella kartonkitehtaan alapuolelta lähtien. Ulosteperäisten bakteerien määrä kohosi selvimmin Hämeenkyrön puhdistamon alapuolella osoittaen selvää hygieenistä likaantumista, joskin vesi pysyi uimakelpoisena kummallakin puhdistamon alapuolella sijaitsevalla asemalla. 26.8.2013 saadut tulokset osoittivat voimakasta hygieenistä likaantumista joen alajuoksulla, minkä seurauksena vesi ei ollut uimakelpoista. E. colibakteerien määrän perusteella syynä oli ulosteperäinen kuormitus, sillä kartonkitehtaan alapuolella E. colibakteereja ei esiintynyt. 5.5.2014 saadut tulokset osoittivat sähkönjohtavuuden lievää nousua asemalta C alkaen. Hämeenkyrön kunnan puhdistamon alapuolella havaittiin jätevesien kertymistä alusveteen asemalla E, kun taas hygieeninen likaantuminen näkyi selvemmin aivan joen alaosan asemalla F. Ravinnetaso kohosi lievästi alajuoksua kohti. 7.7.2014 hygieeninen likaantuminen ei ollut kovin voimakasta. Myöskään jätevesien kertymistä alusveteen ei havaittu, mutta pintavesissä tapahtui lievää havaittavaa ravinnepitoisuuksien nousua. Jätevesien lisääntyminen näkyi myös sähkönjohtavuuksissa. 18.8.2014 näytteet otettiin lämpimän veden aikaan. Toukokuun tapaan jätevesiä kertyi aseman E alusveteen ja hygieeninen likaantuminen oli voimakkaimmillaan vasta alimmalla asemalla (F). Myös happipitoisuuksissa tapahtui lievää laskua, vaikkei suurempia ongelmia esiintynyt. Aseman E alusvedessä happikyllästeisyys (58 %) laski kuitenkin muuta aluetta selvemmin. 17.5.2015 näytteet otettiin iltapäivällä. Kartonkitehtaan alapuolisen aseman C sähkönjohtavuus kaksinkertaistui Kyrökoskeen nähden. Selvimmät jätevesivaikutukset todettiin kunnan puhdistamon alapuolisen aseman alusvedessä. Hygieeninen likaantuminen painottui myös tänne joen alajuoksu mukaan lukien. 13.7.2015 näytteet osoittivat kartonkitehtaan kuormituksen kaksinkertaistaneen Pappilanjoen sähkönjohtavuuden. Typpi- tai fosforipitoisuudessa ei tapahtunut oleellista muutosta. Kunnan jätevesiä kertyi tälläkin kertaa aseman E alusveteen. Hygieeninen likaantuminen oli voimakkainta aivan joen alaosalla. 24.8.2015 koliformisten bakteerien määrä lisääntyi heti kartonkitehtaan alapuolella. Selvimmin kartonkitehtaan vaikutus näkyi asemalla C, missä jätevedet olivat sekoittuneen kunnolla virtaan. Fosforipitoisuus oli korkein aseman E alusvedessä sekä pinnan osalta joen alapäässä.

37 8.4 Kirkkojärvi Pappilanjokeen kohdistuvan kuormituksen vaikutukset näkyvät Kirkkojärvessä rehevyytenä ja hygieenisenä likaantumisena. Korkeamman rehevyysasteen lisäksi alusvedessä esiintyy Kyrösjärveä voimakkaampaa hapen kulumista. Vesi on myös sameampaa ja hygieenisesti heikompilaatuista. Kirkkojärven yleistila on nykyisellään lähellä tyydyttävää. Myös ekologinen tila on tyydyttävä. Talvinen lämpötilakerrosteisuus on heikentynyt merkittävästi lyhytaikaisäännöstelyn takia verrattuna aikaisempaan tilanteeseen ennen vuotta 1998 (Kuva 8.26). Vuoden 2003 kerrostuminen selittyi erittäin kovalla ja vähävetisellä talvella. Talvinen happitilanne on ollut viime vuosina hyvä (Kuva 8.27). 6,0 lämpötila o C 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 1964 1966 1968 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 1 m 5 m 10 m 13 m 15 m Kuva 8.26. Kirkkojärven syvänteen S3 lämpötilat eri syvyyksillä lopputalvella vuosina 1964-2015. 14 12 mg/l Kirkkojärven happitilanne lopputalvella 10 8 6 4 2 0 1964 1967 1971 1974 1977 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 1 m 5 m 10 m 13 m 15 m Kuva 8.27. Kirkkojärven happitilanne lopputalvella vuosina 1964-2015.

38 Päällysveden kesäaikainen happitilanne parani 1980-luvun alkupuolelta 1990-luvun puoliväliin saakka, jolloin saavutettiin normaali tilanne (Kuva 8.28). Rehevyyden myötä alusvedessä esiintyy hapen kulumista. Hapen kulumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat rehevyys ja mahdollisesti sedimentin voimakas hapenkulutus. Hapen kulumisnopeus oli alusvedessä (10-15 m) alkukesällä luokkaa 0,09-0,16 mg/l/d eli puhtaisiin järviin (noin 0,04-0,05 mg O 2 /l vuorokaudessa) verrattuna 2-3 kertaista luokkaa. Koko kesälle kulumisnopeutta ei voida laskea, koska elokuussa happi oli loppunut alusvedestä kokonaan. Pohjalla (15 m) oli loppukesälläkin nitraattia 230 µg/l. Fosforin määrä lisääntyi pohjalla, mutta voimakasta vapautumista sedimentistä ei todettu. Alusveden happitilanne on ollut huono pitkään, eikä siinä ole nähtävissä paranemista. Happi on kulunut loppuun vielä viime vuosinakin, joten pitkällä aikavälillä tapahtunut BHK-kuormituksen lasku ei ole parantanut loppukesän happitilannetta. 12 10 mg/l Kirkkojärven happitilanne loppukesällä 8 6 4 2 0 1967 1969 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 1 m 5 m 10 m 13 m 15 m Kuva 8.28. Kirkkojärven happitilanne loppukesällä vuosina 1964-2015. Pintaveden sameusarvot vaihtelivat välillä 2,3 3,5 FNU eli vesi oli vain lievästi sameaa. Kirkkaissa järvissä taso voi olla kesälläkin alle 1,0 FNU. Päällysveden (1 m) fosforitaso vaihteli välillä 20-27 µg/l, mikä merkitsee mesotrofiaa. Korkeampiakin fosforipitoisuuksia on viime vuosina mitattu. Tilanne ei ole huonontunut 2000-luvulla (Kuva 8.29) kuten ei pitemmälläkään aikavälillä (Kuva 8.30). Paremminkin fosforitaso on laskenut kuten yläpuolisessa vesistössä (Kuva 8.31) ollen silti edelleen lähes rehevän veden tasoa. Fosforin vapautuminen pohjalietteestä on jäänyt 2000-luvulla (osin jo 1990-luvulla) aikaisempaa vähäisemmäksi (Kuva 8.32), vaikka happi loppuu kesällä edelleen. Tämä viittaa pohjan tilan osittaiseen paranemiseen. Myös nitraatin esiintyminen pohjalla ehkäisee fosforin vapautumista. Talvitilannetta helpottaa nykyisin lämpötilakerrosteisuuden loiventuminen/puuttuminen nykyisen säännöstelymuodon myötä. Talvella 2003 pohjalla todettu fosforipiikki liittyi runsaan jätevesikuorman suoraan vaikutukseen.

39 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 µg P/l (1 m) 06.06.00 30.10.00 15.01.01 05.07.01 29.10.01 29.05.02 02.09.02 17.03.03 21.07.03 13.10.03 15.03.04 23.08.04 23.05.05 17.10.05 29.05.06 16.10.06 28.05.07 15.10.07 23.05.08 20.10.08 01.06.09 19.10.09 07.06.10 25.10.10 06.06.11 17.10.11 07.06.12 16.10.12 06.06.13 26.08.13 23.01.14 07.07.14 19.05.15 13.07.15 26.10.15 Kuva 8.29. Kirkkojärven pintaveden (1 m) fosforipitoisuuden vaihtelu 2000-luvulla. 60 50 µg P/l Kirkkojärvi, Hämeenkyrö Päällysveden (1 m) fosforipitoisuus 40 30 20 10 0 Maaliskuu Elokuu 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Kuva 8.30. Kirkkojärven päällysveden (1 m) fosforipitoisuudet vuosina 1970-2015. µg P/l 60 50 Päällysveden (1 m) fosforipitoisuudet elokuussa 1976-2015 33,1 kg/d -> kg P/d 18 15 40 12 30 9 20 6 10 3 0 0 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Kg P/d Kyrösjärvi S1 Pappilanjoki S2 Kirkkojärvi S3 Kuva 8.31. Fosforikuormitus ja Kyrösjärven, Pappilanjoen ja Kirkkojärven fosforipitoisuudet (1 m) 1976-2015.

40 250 200 µg P/l Kirkkojärvi, Hämeenkyrö Alusveden (15 m) fosforipitoisuus 150 Maaliskuu Elokuu 100 50 0 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Kuva 8.32. Kirkkojärven alusveden (15 m) fosforipitoisuudet vuosina 1970-2015. Päällysveden typpipitoisuus vaihteli vuonna 2015 välillä 730-920 µg/l. Taso on ollut lievästi nouseva (Kuva 8.33, Kuva 8.34). Ammoniumtyppeä ei ole vedessä suuria määriä kevätkierron jälkeen eikä sitä ollut paljoa loppukesälläkään. Sen määrä on yleensä lisääntynyt pohjalla elokuuta kohti hapen kuluessa, mutta suuria pitoisuuksia ei ole viime vuosina mitattu (Taulukko 8.2). 1200 µg N/l (1 m) 1000 800 600 400 200 0 06.06.00 30.10.00 15.01.01 05.07.01 29.10.01 29.05.02 02.09.02 17.03.03 21.07.03 13.10.03 15.03.04 23.08.04 23.05.05 17.10.05 29.05.06 16.10.06 28.05.07 15.10.07 23.05.08 20.10.08 01.06.09 19.10.09 07.06.10 25.10.10 06.06.11 17.10.11 07.06.12 16.10.12 06.06.13 26.08.13 23.01.14 07.07.14 19.05.15 13.07.15 26.10.15 Kuva 8.33. Kirkkojärven pintaveden (1 m) typpipitoisuuden vaihtelu 2000-luvulla. µg N/l Kirkkojärven päällysveden (1 m) typpipitoisuus 1500 1200 900 600 300 Maaliskuu Elokuu 0 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Kuva 8.34. Kirkkojärven päällysveden (1 m) typpipitoisuudet vuosina 1970-2015.

41 Taulukko 8.2. Kirkkojärven happitilanne sekä typpiyhdisteiden sekä fosforin pitoisuudet touko-lokakuussa 2010-luvulla. Vuosi 2010 Happi mg/l Kokonaistyppi µg/l Ammoniumtyppi NH4-N µg/l Nitraattityppi NO3-N µg/l Kokonaisfosfori P µg/l Syvyys m 7.6. 28.6. 26.8. 25.10. 7.6. 28.6. 26.8. 25.10. 7.6. 28.6. 26.8. 25.10. 7.6. 28.6. 26.8. 25.10. 7.6. 28.6. 26.8. 25.10. 1.0 9,7 8,7 6,5 10,5 830 730 770 800 16 31 58 43 240 170 200 300 32 30 21 24 5.0 9,2 8,2 6,7 10,5 37 23 24 24 10.0 8,7 6,7 0,3 10,5 830 750 900 790 52 50 11 40 300 270 400 23 26 27 22 13.0 8,4 5,9 0,0 10,4 30 33 24 15.0 7,8 4,9 0,0 10,3 860 680 920 790 74 73 270 42 280 320 75 32 36 40 26 Vuosi 2011 6.6. 27.6. 22.8. 17.10. 6.6. 27.6. 22.8. 17.10. 6.6. 27.6. 22.8. 17.10. 6.6. 27.6. 22.8. 17.10. 6.6. 27.6. 22.8. 17.10. 1.0 10,3 8,8 7,5 9,4 730 750 790 750 7 38 29 20 240 200 190 260 24 23 24 21 5.0 9,8 7,7 7,3 9,4 22 23 24 21 10.0 9,7 6,8 0,5 9,3 750 740 900 740 31 725 7 19 270 230 400 22 19 21 20 13.0 8,6 5,9 0,0 9,3 23 27 21 15.0 8,5 5,3 0,0 9,4 950 800 800 760 56 120 190 18 270 220 170 29 30 33 21 Vuosi 2012 7.6. 25.6. 20.8. 16.10. 7.6. 25.6. 20.8. 16.10. 7.6. 25.6. 20.8. 16.10. 7.6. 25.6. 20.8. 16.10. 7.6. 25.6. 20.8. 16.10. 1.0 9,2 9,1 8,0 9,6 1100 960 840 940 33 38 15 17 360 310 220 410 29 26 24 22 5.0 8,9 8,7 6,4 9,6 22 21 18 22 10.0 8,8 6,9 2,5 9,6 1000 1000 960 950 51 120 46 17 350 350 370 25 24 26 23 13.0 8,3 6,3 0,2 9,6 29 37 22 15.0 7,1 4,9 0,2 9,5 1100 1100 1100 920 160 250 300 18 300 280 210 35 41 41 22 Vuosi 2013 6.6. 24.6. 15.7. 26.8. 15.10. 6.6. 24.6. 15.7. 26.8. 15.10. 6.6. 24.6. 15.7. 26.8. 15.10. 6.6. 24.6. 15.7. 26.8. 15.10. 6.6. 24.6. 15.7. 26.8. 15.10. 1.0 8,7 8,8 8,0 9,0 8,7 920 910 860 850 940 25 9 32 14 68 270 280 190 200 290 33 33 29 27 23 5.0 7,9 8,2 6,6 6,7 8,4 21 25 22 20 22 10.0 8,4 7,2 4,7 0,5 9,0 1100 1000 1000 1000 1000 40 63 8 12 68 350 360 450 520 290 26 36 28 39 23 13.0 7,9 6,2 3,7 0,0 34 39 34 55 15.0 7,5 5,7 2,5 0,0 8,5 870 990 1100 990 940 70 99 8 170 97 340 350 490 220 280 35 43 47 64 30 Vuosi 2014 5.6. 7.7. 18.8. 16.10. 5.6. 7.7. 18.8. 16.10. 5.6. 7.7. 18.8. 16.10. 5.6. 7.7. 18.8. 16.10. 5.6. 7.7. 18.8. 16.10. 1.0 9,5 9,3 6,3 8,9 740 660 630 790 56 43 50 36 290 220 190 280 24 27 28 28 5.0 8,7 8,0 6,8 9,6 22 28 31 28 10.0 8,5 6,6 1,4 9,6 820 770 760 760 120 80 30 37 320 300 440 280 23 27 27 28 13.0 7,3 2,4 0,0 29 38 34 15.0 6,2 2,0 0,0 9,5 830 940 800 770 170 22 100 37 310 510 300 280 39 45 35 29 Vuosi 2015 1.6. 13.7. 24.8. 26.10. 1.6. 13.7. 24.8. 26.10. 1.6. 13.7. 24.8. 26.10. 1.6. 13.7. 24.8. 26.10. 1.6. 13.7. 24.8. 26.10. 1.0 10,4 8,2 8,4 9,8 820 810 730 810 7 25 31 31 380 310 730 810 25 27 23 20 5.0 10,3 8,0 6,2 9,7 24 28 19 20 10.0 10,3 6,4 1,0 9,7 800 830 930 800 8 83 24 29 380 340 930 800 25 25 28 19 13.0 10,2 4,9 0,0 24 34 42 15.0 10,2 3,2 0,0 9,6 800 1000 910 810 8 200 200 28 380 290 910 810 25 44 44 20 Pappilanjokeen kohdistuva bakteerikuormitus on näkynyt talvisin Kirkkojärvessä viime vuosinakin. Erityisesti kylmän veden aikana hygieeninen likaantumisalue on ollut kesäaikaa laajempi. Keskikesällä bakteerit tuhoutuvat nopeammin aktiivisen biologisen toiminnan takia. Vuodelta 2008 peräisin olevan uimavesiluokituksen (Sosiaali- ja terveysministeriön päätös 177/2008) perusteella uimaveden hygieeninen laatu on erinomainen, jos lämpökestoisia koliformisia bakteereja on alle 500 kpl/dl ja fekaalisia streptokokkeja alle 200 kpl/dl. Hyvän uimavesiluokan rajat ovat vastaavasti 1000 kpl/dl ja 400 kpl/dl. Suuremmat bakteerimäärät tekevät veden uimiseen sopimattomaksi. Edelliseen suhteutettuna vesi soveltui uimiseen läpi vuoden, vaikka talvikuukausina todettiinkin huomattavasti kohonneita bakteeritiheyksiä.

42 8.5 Prentinlahti Prentinlahden vesi on Kirkkojärveä sameampaa ja runsasravinteisempaa. Loppukesällä tilanne voi olla jopa erittäin reheville vesille ominainen. Näiden vesien (Prentinjoen vesistöalueen pinta-ala 56 km 2 ) osuus Kirkkojärven virtaamasta on 2 %:n luokkaa, joten niillä ei ole yksinään suurta vaikutusta. Lämpötilakerrosteisuus jäi talvella 2015 lieväksi ja happitilanne oli hyvä. Vesi oli selvästi sameampaa kuin Kirkkojärven puolella ja ravinteita oli enemmän. Etenkin maaliskuussa vesi oli sameaa ja runsasravinteista hajakuormituksen oltua tuolloin voimakasta. Prentinlahden rehevyystaso on yleensä kohonnut kesällä talviajasta, mutta vuoden 2015 oloissa huippu ajoittui maaliskuulle. Kesä-elokuun fosforitaso (35 µg/l, 44 µg/l ja 32 µg/l) osoitti rehevää vesityyppiä kuten vastaavat klorofyllipitoisuudetkin (12, 13 ja 22 µg/l). Prentinlahti on matala (kokonaissyvyys 6 m) järviallas, mistä huolimatta loppukesällä voi esiintyä havaittavaa lämpötilakerrosteisuutta ja sen myötä alusvedessä happivajetta. Elokuussa happi kului pohjalta lähes kokonaan. Vastaavia tilanteita on todettu aiemminkin (vuonna 2014 happi loppui kokonaan). Prentinlahden vedessä on todettu ajoin myös voimakkaampaa hygieenistä likaantumista, etenkin talvella. Nytkin bakteerimäärät olivat koholla talvella. Puhtaissa vesissä kuten Kyrösjärven puolella lämpökestoisia koliformisia bakteereja ei selkävesillä juuri esiinny. 8.6 Kallioistenselkä Kallioistenselkä tutkitaan nykyään uudistetun ohjelman mukaan 3 vuoden välein samoina vuosina kun rehevyyttä tutkitaan tavanomaista laajemmin; vuonna 2015 se oli tämän myötä mukana tarkkailussa. Happitilanne oli talvella hyvin samanlainen kuin Kirkkojärven puolella eli tämäkin alue on säännöstelyn vaikutukselle altis ja talvinen happitalous oli hyvää tasoa. Kirkkojärven tapaan typpitaso oli maaliskuussa selvästi alkutasoa korkeampi. Fosforipitoisuudet olivat samaa luokkaa kuin Kirkkojärvellä. Täälläkin esiintyi talvella ulosteperäisiä bakteereja kertoen niiden kulkeutuvat kylmissä oloissa kesäaikaa selvemmin virtauksen mukana. Lämpötilakerrosteisuus alkoi muodostua kesäkuun puolella ja hapen kuluminen alusvedessä oli selvää, joskin hitaampaa kuin Kirkkojärven syvänteellä. Muutoin veden laatu oli samankaltainen kuin ylempänä erotuksella, että levää oli hieman vähemmän eli klorofyllin määrä osoitti lievää rehevyyttä Kirkkojärvestä (klorofyllipitoisuudet rehevien vesien tasoa) poiketen. Rehevyystarkkailuun liittyvä minimiravinnetarkastelu osoitti samaa kuin muut tulokset eli minimiravinne alueella on fosfori. 8.7 Mahnalanselkä Mahnalanselän vesi on ylempää tulevan kuormituksen, hajakuormituksen ja rehevyyden takia lievästi sameahkoa ja ruskeaa. Näkösyvyyttä on ollut suurimmillaan pari metriä (vuonna 2015 1,4 1,9 m). Humuksen määrä oli maaliskuussa 2015 normaali kahden humuspitoisemman talven jälkeen. Virtausolot eivät vaikuta yhtä voimakkaasti kuin Kirkkojärven ja Kallioistenselän alueella, minkä seurauksena lämpötilakerrosteisuus on talviaikana Kirkkojärven aluetta selvempää.

43 Päällysveden happitilanne on ollut viime vuosina hyvä yleensä läpi vuoden. Ainakaan suurta vajetta ei ole todettu. Lopputalvella se on ollut tyydyttävä viimeksi talvella 2003 (kyll 65 %). Pitkällä aikavälillä päällysveden talviset happipitoisuudet ovat kohonneet havaittavasti. Pohjalla todettiin talven 2015 edetessä happivajetta (Kuva 8.35). Kokonaisuutena talvista happitilannetta voidaan pitää joinakin talvina aivan pohjalla voimakkaanakin esiintyvästä happivajeesta huolimatta melko hyvänä. 14 12 mg O 2 /l Mahnalanselän happipitoisuudet talvisin 1967-2015 10 8 6 4 2 0 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 1 m 5 m 10 m 15 m 20 m Kuva 8.35. Mahnalanselän happipitoisuudet lopputalvella vuosina 1967-2015. Päällysveden (1-5 m) loppukesän happipitoisuudet ovat laskeneet lievästi (Kuva 8.36). 15 metrin syvyydellä happivaje on ollut jo pitkään voimakas. Pohjalta happi loppuu elokuussa ajoin kokonaan. 12 Mahnalanselän happipitoisuudet loppukesällä 1967-2015 10 mg/l O 2 8 6 4 2 0 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 1 m 5 m 10 m 15 m 20 m Kuva 8.36. Mahnalanselän happipitoisuudet loppukesällä vuosina 1967-2015.

44 Kun pintaveden (1 m) fosforipitoisuuden vuoden 2015 keskiarvo oli Kirkkojärvellä 24 µg/l, niin Mahnalanselällä fosforia oli keskimäärin 23 µg/l. Levien määrää kuvaavat klorofyllipitoisuudet pysyivät lievästi rehevän veden tasolla. Rehevän veden raja ylittyi kesän 2015 seurannoissa Kyrösjärvellä 13.7.15, Kirkkojärvellä 24.8.15 sekä Prentinlahdella kaikkina havaintokertoina. Pitemmällä aikavälillä Mahnalanselän pintaveden (1 m) fosforitaso on ollut koko reitin tapaan korkein 1980-luvun loppupuolella, minkä jälkeen taso on asettunut alhaisemmaksi tasolle 20-30 µg/l, (Kuva 8.37). Vuonna 2014 fosforipitoisuus oli alimmillaan loppukesällä sekä niukkavetisen syksyn aikana. Fosfaattifosforin pitoisuus vaihteli avovesiajan tuloksissa 2-5 µg/l. Fosforipitoisuuksien kehitys eri syvyyksillä selviää kuvista 8.38 ja 8.39. µg P/l Mahnalanselkä, fosforipitoisuus (1 m) 50 45 Lopputalvi Loppukesä 40 Lin. (Lopputalvi) Lin. (Loppukesä) 35 30 25 20 15 10 5 0 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Kuva 8.37. Mahnalanselän fosforipitoisuudet lopputalvella ja loppukesällä vuosina 1970-2015. Typpipitoisuus laski aiempaan tapaan kesän kuluessa. Koko vuoden typpikeskiarvot ovat olleet viime vuosina seuraavia: 830 µg/l (2009), 795 µg/l (2010), 760 µg/l (2011), 900 µg/l (2012), 850 µg/l (2013), 700 µg/l (2014) ja 770 µg/l (2015). Liukoisista typpiyhdisteistä nitraatti (NO 3 -N) ei loppunut kesänkään aikana. Liukoiset typpiyhdisteet (NO 3 -N ja NH 4 -N) ovat loppuneet päällysvedestä viimeksi elokuussa 1997. Pitemmän aikavälin korkeimmat COD Mn -arvot (humusleimaisuus) on todettu viime vuosina (Kuva 8.40). Samaa on ollut havaittavissa jo Kyrösjärven puolella, mistä pääosa vesistä on peräisin.

45 Kuva 8.38. Mahnalanselän fosforipitoisuudet (1 m) lopputalvella vuosina 1970-2015. Kuva 8.39. Mahnalanselän fosforipitoisuudet (1 m) loppukesällä vuosina 1970-2015.

46 25 Mahnalanselkä, COD Mn -arvo (1 m) COD Mn mg/l O 2 20 15 10 Lopputalvi Loppukesä 5 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Kuva 8.40. Mahnalanselän päällysveden (1 m) COD Mn -arvot vuosina 1970-2015. Pintaveden (1 m) typpitaso näyttäisi kohonneen talviaikana nykytason ollessa 800-1000 µg/l (Kuva 8.41). Vastaavaa on todettu myös useissa muissa vesistöissä. Kesätuloksissa muutos ei ole yhtä selvä. 1200 1000 µg N/l Mahnalanselkä, typpipitoisuus (1 m) 800 600 400 200 Lopputalvi Loppukesä 0 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Kuva 8.41. Mahnalanselän typpipitoisuudet (1 m) lopputalvella ja loppukesällä 1968-2015. Talviaikana tapahtunut typpitason nousu on nähtävissä koko vesipatsaassa (Kuva 8.42). Kesäajan osalta pohjanläheisen veden typpipitoisuus on nykyisin yleensä yli 1000 µg/l, mutta ei elokuussa 2014, jolloin typpitaso oli kaikkiaan alhainen (Kuva 8.43). Veden hygieenisessä laadussa todettiin alkutalvella 2015 lieviä häiriötä, joita on esiintynyt aiemminkin. Kesäaikana suolistobakteerit tuhoutuvat huomattavasti nopeammin eikä merkittäviä hygieenisiä haittoja tällöin yleensä esiinny Kirkkojärven alapuolisilla vesialueilla, eikä aina Kirkkojärvelläkään.

47 Kuva 8.42. Mahnalanselän typpipitoisuudet (1 m) lopputalvella vuosina 1970-2015. Kuva 8.43. Mahnalanselän typpipitoisuudet (1 m) loppukesällä vuosina 1970-2015.

48 8.8 Murhasaari sekä Purso Oy:n alapuoli Murhasaaren sillan kohdalla oleva asema MS toimii vertailuasemana Purso Oy:n jätevesien vesistövaikutusten tarkastelulle. Jätevesien purkuputki sijaitsee Jokinenjärven eteläosassa ennen Siuron reitin vesien laskua Siuronkosken kautta Kuloveteen. Siuronkoskea käytetään tarkastelussa alapuolisena asemana. Tarkkailua on suoritettu vuodesta 2004 alkaen. Jätevesien laimenemisolot Jokinenjärvessä ovat hyvät Siuronkosken keskialivirtaaman ollessa luokkaa 9 m 3 /s (Taulukko 8.3). Taulukko 8.3. Kyrösjärven ja Siuronkosken valuma- ja virtaama-arvot (lähde: Vesihallituksen julkaisu nro 142). keskiyli- keskivaluma keskiali- Vesistöalue valuma Mhq Mq valuma Mnq Kyrösjärvi 34 l/skm 2 8,8 l/skm 2 3,0 l/skm 2 Siuronkoski 32 l/skm 2 9,0 l/skm 2 2,9 l/skm 2 keskiyli- keskivirtaama keskiali- Vesistöalue virtaama MHQ MQ virt. MNQ Kyrösjärvi 88,0 m 3 /s 23,0 m 3 /s 7,8 m 3 /s Siuronkoski 101,0 m 3 /s 29,0 m 3 /s 9,2 m 3 /s Aiempien kuormitustarkkailutulosten ja vesistön virtaamien perusteella on ollut pääteltävissä, että pitoisuusmuutokset jäävät vesistössä pieniksi ja jopa havaintotarkkuuden ulkopuolelle. Purso Oy:n jätevesien sähkönjohtavuus on suuri. Vuonna 2015 se oli keskimäärin 2200 ms/m. Suhteuttamalla vuoden 2015 keskimääräinen jätevesivirtaama 34,2 m 3 /d Siuronkosken keskialivirtaamaan 9,2 m 3 /s laimennussuhteeksi saadaan 1: 23242 ja edelleen vaikutusasteeksi vain 0,1 ms/m. Vesistötulokset olivat sopusoinnussa em. laskelman kanssa. Metalleista suurimmat yksittäiset kuormitusluvut koskevat alumiinia (liite 14). Alumiinin pitoisuustaso on jo luonnostaan varsin korkea ja vaihtelee veden samennuksen mukaan. Yksittäistuloksissa pitoisuudessa on tapahtunut 2000-luvulla sekä nousua että laskua. Oleellista pitoisuustason muutosta ei ole yleisesti ollut havaittavissa. Vuonna 2015 Siuronkosken alumiinipitoisuus oli maaliskuussa 30 µg/l korkeampi ja elokuussa sama kuin Murhasaaren asemalla. Keskialivirtaamalla 9,2 m 3 /s pitoisuuden kohoaminen vesistössä 1 µg/l edellyttää kuormitustasoa 0,79 kg/d (kuukausikuormana 26,4 kg/d), mikä taso ei metallien osalta ylity. Vuonna 2015 keskimääräinen alumiinikuormitus oli 0,02 kg/d. Luvan mukaisen alumiinikuormituksen (< 3 kg/d) laskennallinen vaikutus olisi keskialivirtaamalla 9,2 m 3 /s noin 4 µg/l. Vesistöstä määritetään myös sulfaattipitoisuudet. Merkittäviä muutoksia ei ole viime vuosina todettu. Vuonna 2015 pitoisuus kohosi Siuronkoskessa maaliskuussa 0,3 mg/l ja elokuussa 0,1 mg/l. Keskimääräinen sulfaattikuorma oli 460 kg/d, joka vuoden 2015 keskivirtaamaan 34,2 m 3 /s suhteutettuna merkitsee pitoisuustason nousua 0,14 mg/l.

49 8.9 Siuronkoski Siuronkosken vesi on peruslaadultaan lievästi samentunutta (vuoden 2015 sameudet 2,9 5,8 FNU). Vuosikeskiarvoksi muodostui 4,1 FNU (vuonna 2013 4,0 FNU ja v. 2014 3,7 FNU). Kirkkainta vesi on yleensä talvella eroosion puuttuessa ja levätuotannon ollessa minimissään. Parhaimmillaan Siuronkosken sameusarvot voivat laskea alle 2,0 FNU, mitä ei kuitenkaan vuoden 2015 tarkkailussa esiintynyt. Suurempia hygieenisiä ongelmia ei esiintynyt; talvella ylempää tulleen bakteerikuorman vaikutukset näkyivät lievänä täälläkin. Happitilanne on pääosin hyvä. 2000-luvun alhaisin talviajan happipitoisuus on todettu vuonna 2003 (Kuva 8.44). Loppukesän pitoisuudet ovat olleet välillä todetun laskun jälkeen taas normaaleja. 14 Siuronkosken happipitoisuus 1975-2014 12 10 Happi mg/l 8 6 4 O2 maaliskuu 2 O2 elokuu 0 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Kuva 8.44. Siuronkosken happipitoisuudet lopputalvella ja loppukesällä vuosina 1975-2015. Fosforipitoisuus vaihtelee pääosin tasolla 20-30 µg/l. Keskiarvot ovat olleet 2010-luvulla (vuodet 2010, 2011, 2012, 2013, 2014 ja 2015) seuraavat: 25 µg/l, 24 µg/l, 25 µg/l, 26 µg/l ja 26 µg/l ja 24 g/l. Näytteitä on otettu suunnilleen kuukausittain. 1980-luvun maksimipitoisuuksiin verrattuna fosforitaso on laskenut täälläkin (Kuva 8.45). Vertailujakson maksimi on todettu tulvatalvena 1989. Siuronkosken ravinnetaso on sidoksissa pääosin valumatilanteeseen. Keskimääräinen fosforipitoisuus on ollut viime vuosina noin 22-28 µg/l, kun se 1980-luvun loppupuolella (1985-1989) oli luokkaa 32-35 µg/l. Vuoden 2014 keskimääräinen fosforipitoisuus (24 µg/l) oli selvästi Nokianvirtaa (15 µg/l) korkeampi huolimatta siitä, että Nokianvirtaan kohdistuu Tampereen ja Nokian seudulta (Tampere, Pirkkala, Nokia, Nokian Paperi) varsin suuri jätevesikuormitus. Perussyy tähän on hajakuormitus. Humuksen määrä on lievästi lisääntynyt (Kuva 8.46). Vaihteluun vaikuttavat mm. sää- ja vesiolot. Typpipitoisuus vaihteli välillä 650-1100 µg/l. Koko vuoden typpikeskiarvo oli 820 µg/l (vuonna 2014 750 µg/l). Maksimi on todettu yleensä keväällä hajakuormituksen lisääntyessä. Yleisesti ottaen typen määrä on ollut nousussa (Kuva 8.47). Nokianvirran alajuoksun (mukana ovat myös Tampereen kaupungin typpikuorman vaikutukset) vuoden 2015 keskimääräinen typpipitoisuus (890 µg/l) oli hieman suurempi kuin Siuronkosken keskipitoisuus (820 µg/l).

50 50 Siuronkosken fosforipitoisuus1975-2015 µg P/l Kok.P maaliskuu 40 Kok.P elokuu 30 20 10 0 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Kuva 8.45. Siuronkosken (1 m) fosforipitoisuudet lopputalvella ja -kesällä vuosina 1975-2015. 25 CODMn talvi Siuronkosken COD Mn -arvot 1975-2015 COD Mn mg/l O 2 20 15 10 CODMn kesä 5 0 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Kuva 8.46. Siuronkosken (1 m) COD Mn -arvot lopputalvella ja -kesällä vuosina 1975-2015. 1200 1000 µg N/l Siuronkosken typpipitoisuus 1975-2015 800 600 400 200 Kok.N maaliskuu Kok.N elokuu 0 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Kuva 8.47. Siuronkosken (1 m) typpipitoisuudet lopputalvella ja - kesällä vuosina 1975-2015.

51 9. VESISTÖN REHEVYYS Vesistöalueen rehevyyttä seurattiin Siuron reitillä aiemmin tehostetusti kolmen vuoden välein ottamalla näytteitä kuudesti kesän aikana. Viimeinen edellisen mallin mukainen ohjelma toteutettiin vuonna 2012. Vuodesta 2015 alkaen rehevyyttä kuvaavia näytteitä otetaan joka vuosi kesäajan osalta kesä-, heinäja elokuussa. Lisäksi kolmen vuoden välein pintaveden rehevyys tutkitaan myös syyskuussa samoina vuosina kuin kasviplanktontutkimukset ovat vuorossa (2015, 2018 jne.). Vuonna 2015 syyskuun näytteenotto venyi lokakuun puolelle. Tehtyjen selvitysten perusteella minimiravinne Kyrösjärven ja Siuronkosken välisellä vesireitillä on fosfori. Karussa järvessä fosforipitoisuus on alle 12 µg/l, lievästi rehevässä 12-30 µg/l, rehevässä yli 30 µg/l ja erittäin rehevässä yli 50 µg/l. Lievästi rehevän ja rehevän veden rajana on käytetty myös arvoa 20 µg P/l, minkä ylittäessä klorofyllipitoisuudet ovat usein rehevien vesien tasoa. Siuron reitillä liikutaan jossain määrin tällä tasolla pois lukien Prentinlahti, joka on selvemmin rehevää aluetta. Rehevyystasoa arvioidaan myös klorofylli-a:n määrän ja kasviplanktonin biomassan avulla. Kasvukauden keskimääräinen klorofylli-a:n pitoisuus on karussa järvessä alle 4 µg/l, lievästi rehevässä järvessä 4-10 µg/l, rehevässä järvessä yli 10 µg/l ja erittäin rehevässä järvessä 21-50 µg/l (Taulukko 9.1). Taulukko 9.1. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen sisävesillä käyttämä rehevyysluokitus sekä vesija ympäristöhallituksen käytöstä poistetussa yleisluokituksessa esitetyt raja-arvot. Vesiensuojeluyhdistys/sisävedet Vesi- ja ympäristöhallitus/yleisluokitus Kok.P Klorofylli-a Kok.P Klorofylli-a Luokka µg/l mg/m 3 µg/l mg/m 3 Karu < 10 < 3 < 12 < 4 Lievästi rehevä 10-20 3-10 < 30 < 10 Rehevä 21-51 11-20 < 50 < 20 Erittäin rehevä 51-100 21-50 < 100 < 50 Ylirehevä > 100 > 50 > 100 > 50 Käytetyillä luokituksilla Kyrösjärven eteläosa sijoittuu lievästi rehevän ja rehevän vesityypin rajoille. Hämeenkyrön alapuolinen reitti Kirkkojärveltä Mahnalanselälle on jo rehevämpää vesialuetta, vaikkei tämä näkynytkään vuoden 2015 klorofyllipitoisuuksissa (Taulukko 9.2). Kesä-elokuun keskimääräiset fosforipitoisuudet olivat kuitenkin hieman korkeampia kuin Kyrösjärvellä. Sivusta reitille laskeva Prentinlahti on ollut heikoimmillaan erittäin rehevä. Vuoden 2015 tulokset osoittivat rehevyyttä.

52 Taulukko 9.2. Vuosien 2009 ja 2012 rehevyystarkkailun (6 hav) sekä vuoden 2015 (3 hav) tarkkailutulokset kesäelokuussa. Vuosi 2009 Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Klorofylli-a n = 6 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/m 3 Kyrösjärvi S1 800 215 21 24 3,6 9,2 Prentinlahti PRENT 830 136 25 40 4,2 21 Kirkkojärvi S3 840 205 30 27 3,2 14 Kallioistenselkä S4 818 193 23 28 2,8 12 Mahnalanselkä S5 780 184 16 26 2,5 9,8 Vuosi 2012 Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Klorofylli-a n = 6 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/m 3 Kyrösjärvi S1 888 288 23 21 2,8 9,2 Prentinlahti PRENT 925 250 26 37 6,7 18 Kirkkojärvi S3 967 290 37 28 3,8 15 Kallioistenselkä S4 948 293 31 27 3,7 13 Mahnalanselkä S5 890 267 20 23 3,7 12 Vuosi 2015 Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Klorofylli-a n = 3 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/m 3 Kyrösjärvi S1 783 313 12 22 3,0 8,0 Prentinlahti PRENT 817 237 24 37 5,7 15 Kirkkojärvi S3 787 290 21 25 3,3 9,9 Kallioistenselkä S4 770 280 20 25 3,0 7,9 Mahnalanselkä S5 750 250 18 24 3,0 7,7 9.1 Ravinne- ja klorofyllipitoisuudet vuonna 2015 Fosforitaso on kohonnut jo Kyrösjärvellä. Tästä huolimatta Kyrösjärvi erottuu alemmista fosforitulosten perusteella muita alueita lievemmin rehevöityneenä (Kuva 9.1). Prentinlahden fosforipitoisuudet ovat selvästi korkeampia kuin muualla. Fosforipitoisuudet 2015 kok.p µg/l 60 77 µg/l -> 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 19.1. 10.3. 1.6. 13.7. 24.8. 5.10. 26.10. Kyrösjärvi S1 Kyröskoski Prentinlahti Kirkkojärvi Kallioistenselkä Mahnalanselkä Siuronkoski Kuva 9.1. Kokonaisfosforipitoisuudet (1 m) eri asemilla vuonna 2015.

53 Fosfaattifosforin määrä oli alimmillaan elokuussa (Kuva 9.2). Määritysraja 2 µg/l alittui tuolloin Kyrösjärvellä ja sen luusuassa, mutta ei muualla. 12 10 PO4-P µg/l Fosfaattifosforipitoisuudet 2015 8 6 4 2 0 19.1. 10.3. 1.6. 13.7. 24.8. 5.10. 26.10. Kyrösjärvi S1 Kyröskoski Prentinlahti Kirkkojärvi Kallioistenselkä Mahnalanselkä Kuva 9.2. Fosfaattifosforin pitoisuudet (1 m) vuonna 2015. Vesistön typpitaso ylittää 600 µg/l jo Kyrösjärvellä ollen siis lievästi kohonnut, vaikkakin kyse on ruskeasta humusvedestä. Vuonna 2015 selkeästi korkein pitoisuus mitattiin talvivalumien yhteydessä Prentinlahdelta (Kuva 9.3). Alhaisimmillaan typpitaso oli koko reitillä elokuussa. Pitoisuutta laskivat kesällä sedimentaatio ja vesistössä tapahtunut biologisen toiminnan typpeä vähentävä vaikutus. Vastaavaa on todettu ennenkin. kok.n µg/l Typpipitoisuudet 2015 1600 1400 < - 3500 µg/l 1200 1000 800 600 400 200 0 19.1. 10.3. 1.6. 13.7. 24.8. 5.10. 26.10. Kyrösjärvi S1 Kyröskoski Prentinlahti Kirkkojärvi Kallioistenselkä Mahnalanselkä Siuronkoski Kuva 9.3. Kokonaistyppipitoisuudet (1 m) vuonna 2015.

54 2000-luvulla suoritettujen rehevyystarkkailujen perusteella minimiravinne on fosfori eli typpi ei rajoita levätuotantoa ainakaan normaalioloissa (vrt. nitraattipitoisuudet). Liukoisista typpiyhdisteistä nitraatti ei loppunut kokonaan missään vaiheessa kesää (Kuva 9.4). NO23-N µg/l Nitraattipitoisuudet 2015 650 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 19.1. 10.3. 1.6. 13.7. 24.8. 5.10. 26.10. Kyrösjärvi S1 Kyröskoski Prentinlahti Kirkkojärvi Kallioistenselkä Mahnalanselkä Siuronkoski Kuva 9.4. Nitraattityppipitoisuudet vuonna 2015. Myöskään ammoniumtyppi ei kulunut loppuun kesän aikana (Kuva 9.5). NH4-N µg/l Ammoniumtyppipitoisuudet 2015 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 19.1. 10.3. 1.6. 13.7. 24.8. 5.10. 26.10. Kyrösjärvi S1 Kyröskoski Prentinlahti Kirkkojärvi Kallioistenselkä Mahnalanselkä Siuronkoski Kuva 9.5. Ammoniumtyppipitoisuudet vuonna 2015.

55 Kyrösjärven klorofyllipitoisuudet jäivät heinäkuuta lukuun ottamatta lievästi rehevän veden tasolle (Kuva 9.6). Selvästi rehevimpänä alueena erottui aiempaan tapaan Prentinlahti. Myös Kirkkojärven levämäärä ylitti elokuussa rehevän veden rajan. Kesä-elokuun keskiarvona rehevän veden raja 10 µg/l ylittyi vain Prentinlahdella. µg/l Klorofylli-a:n pitoisuudet 2015 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 19.1. 10.3. 1.6. 13.7. 24.8. 5.10. 26.10. Kyrösjärvi S1 Prentinlahti Kirkkojärvi Kallioistenselkä Mahnalanselkä rehevän raja 10 µg/l Kuva 9.6. Klorofyllipitoisuudet (0-2 m) kesä-lokakuussa vuonna 2015. 9.2 Minimiravinnetarkastelu Rehevöitymistä säätelevää minimiravinnetta voidaan yrittää arvioida ravinnesuhteiden perusteella. Ravinnesuhteiden käyttö perustuu yhteyttävien organismien keskimääräisen typpi/fosforisuhteen ja veden ravinnesisällön vertailuun. Vertailuun voidaan käyttää kokonaisravinteiden suhdetta (kok.n/kok.p), mineraaliravinnesuhdetta (NH 4 -N+NO 3 -N+NO 2 -N)/PO 4 -P) ja ravinteiden tasapainosuhdetta (kok.n/kok.p)/((nh 4 -N+NO 3 -N+NO 2 -N)/PO 4 -P)). Solujen sisäinen typpi/fosfori-suhde on noin seitsemän. Kun veden typpi/fosforisuhde on lähellä seitsemää sekä typpi että fosfori voivat rajoittaa tuotantoa. Forsbergin mukaan typpi rajoittaa tuotantoa, kun veden mineraaliravinnesuhde on < 5. Välillä 5-12 sekä typpi että fosfori voivat olla minimiravinteita. Suhteen ollessa yli 12 fosfori on rajoittava ravinne. Kokonaisravinteille vastaavat rajat ovat 10 ja 17. Ravinteiden tasapainosuhteen ollessa yli yhden typpi on rajoittava ravinne, muutoin se on fosfori. Miniravinne oli Kirkkojärvellä kaikilla mainituilla mittareilla fosfori (Taulukko 9.3). Fosforia puoltaa myös nitraattipitoisuuden pysyminen koko tuotantokauden kohtalaisen suurena eli uhkaa nitraatin loppumisesta ei ollut. Yksi hyvä merkki typpirajoitteisuudesta voikin olla juuri nitraatin loppuminen. Jos fosfori silloinkin rajoittaa tuotantoa vähyytensä takia, myöskään sinileväkukintoja ei välttämättä esiinny. Prentinlahti ja Mahnalanselkäkin ovat pysyneet 2000-luvulla fosforirajoitteisina. Esitettyä aiemmissa tuloksissa ko. alueilla on todettu myös typpirajoitteisuutta eli liukoiset typpiyhdisteet ovat loppuneet loppukesällä päällysvedestä kokonaan. Mahnalanselällä tällainen tilanne on todettu vuosien 1994 ja 1997 elokuussa, mutta ei 2000-luvulla.

56 Alhaisen mineraaliravinteiden suhteen on todettu edistävän typpeä sitovien sinilevien esiintymistä, mikäli olot muuten ovat suotuisat (mm. korkea fosforipitoisuus, lämmin ja tyyni sääjakso). Tämäntyyppisessä tilanteessa sinilevät voivat lisääntyä niiden kyetessä käyttämään vedessä olevaa liuennutta molekulaarista typpeä. Edellä mainituista perusteista kokonaisravinteiden suhteeseen perustuvaa tarkastelua on kritisoitu, sillä kokonaisravinteiden määrät eivät kuvaa leville käyttökelpoisten ravinteiden määrää. Myös tasapainosuhteen antaman tuloksen sopivuutta sellaisenaan sisävesialueilla on epäilty. Tasapainosuhde puoltaa typpirajoitteisuutta aina, kun nitraattipitoisuus laskee alhaiseksi. Jos fosforipitoisuuskin on pieni, ei ole kuitenkaan varmaa, kumpi on minimiravinne. Käyttökelpoisin suhteista lienee mineraaliravinnetasapaino, joskin ongelmia aiheuttavat pienet pitoisuudet ja määritystarkkuuden ajoittainen alittuminen, mikä aiheuttaa virhelähteitä laskentaan. Esitetyissä laskentatavoissa mineraaliravinteiden suhteen ja ravinteiden tasapainosuhteen käyttökelpoisuutta voi rajoittaa jakajassa olevan fosfaattifosforin määrityksen epävarmuus. Jos sitä vapautuu näytteeseen säilytyksen aikana, ravinteiden tasapainosuhde kasvaa helposti liian suureksi. Jos fosfaattia on alle määritysrajan, fosfori pysyy minimitekijänä, vaikka liuennut typpi loppuisikin. Pääteltäessä minimiravinnetta tulee ottaa huomioon myös muut laskutavat. Taulukko 9.3. Minimiravinnesuhteet eri asemilla tuotantokaudella kesä-elokuussa 2015. Nt/Pt Nm/Po 01.06.2015 890 430 5 24 4 37,1 108,8 P 0,34 P 13.07.2015 770 310 14 24 3 32,1 108,0 P 0,30 P 24.08.2015 690 200 18 19 1 36,3 218,0 P 0,17 P 05.10.2015 740 310 4 18 4 41,1 78,5 P 0,52 P Prentinlahti Nt/Pt Nm/Po 01.06.2015 810 310 7 35 5 23,1 63,4 P 0,37 P 13.07.2015 910 310 28 44 9 20,7 37,6 P 0,55 P 24.08.2015 730 92 37 32 3 22,8 43,0 P 0,53 P Kirkkojärvi Nt/Pt Nm/Po 01.06.2015 820 380 7 25 4 32,8 96,8 P 0,34 P 13.07.2015 810 310 25 27 4 30,0 83,8 P 0,36 P 24.08.2015 730 180 31 23 2 31,7 105,5 P 0,30 P 05.10.2015 810 320 49 25 7 32,4 52,7 P 0,61 P Nt/Pt Nm/Po 01.06.2015 810 370 11 24 3 33,8 127,0 P 0,27 P 13.07.2015 790 300 19 25 4 31,6 79,8 P 0,40 P 24.08.2015 710 170 30 25 2 28,4 100,0 P 0,28 P 05.10.2015 810 310 32 21 5 38,6 68,4 P 0,56 P Nt/Pt Nm/Po 01.06.2015 810 370 11 24 3 33,8 127,0 P 0,27 P 13.07.2015 740 250 15 26 4 28,5 66,3 P 0,43 P 24.08.2015 700 130 27 23 2 30,4 78,5 P 0,39 P Kyrösjärvi S1 Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Nt/Pt Nm/Po Minimiravinne Minimiravinne Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Nt/Pt Nm/Po Minimiravinne Minimiravinne Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Nt/Pt Nm/Po Minimiravinne Minimiravinne Kallioistenselkä Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Nt/Pt Nm/Po Minimiravinne Minimiravinne Mahnalans. Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Nt/Pt Nm/Po Minimiravinne Minimiravinne 05.10.2015 730 240 5 20 5 36,5 49,0 P 0,74 P

57 9.3 Fosfori- ja klorofyllipitoisuuksien kehitys Tuotantokauden keskimääräiset fosforipitoisuudet ovat olleet yläpuolinen Kyrösjärvi mukaan lukien korkeimmillaan 1980-luvulla (Kuva 9.7), jolloin Prentinlahdelta ei vielä otettu näytteitä. Prentinlahti poikkeaa muista altaista selvästi korkeamman fosforitason myötä. Sielläkin taso on ollut vuosina 2014-2015 hieman aiempaa alhaisempi. Kirkkojärven fosforipitoisuus oli ongelmallisena vuotena 2003 oleellisesti korkeampi kuin 1990-luvulla, jonka jälkeen se on laskenut uudestaan. Levätuotanto on pysynyt Kyrösjärvellä lähes säännöllisesti lievästi rehevän vesityypin rajoissa (Kuva 9.8). Runsaimmin levää on ollut Prentinlahdella, jota voidaan pitää ajoin erittäin rehevänä alueena. Kirkkojärven klorofyllipitoisuudet ovat olleet keskimäärin rehevälle vedelle ominaisia kuitenkin sillä huomiolla, että kesinä 2014 ja 2015 keskitaso on jäänyt lievästi rehevän veden tasolle kuten Mahnalanselälläkin. 60 50 µg P/l Tuotantokauden keskimääräinen kokonaisfosfori 1979-2015 40 30 20 10 0 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 2012 2013 2014 2015 Kyrösjärvi S1 Prentinlahti Kirkkojärvi S3 Kallioistenselkä S4 Mahnalanselkä S5 Lin. (Kirkkojärvi S3) Kuva 9.7. Keskimääräinen fosforipitoisuus eri asemilla kesä-elokuussa vuosina 1979-2015 (2014-2015 3 hav.). 35 30 25 20 15 10 5 µg/l Klorofylli-a tuotantokaudella keskimäärin 1979-2015 0 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 2012 2013 2014 2015 Kyrösjärvi S1 Prentinlahti Kirkkojärvi S3 Kallioistenselkä S4 Mahnalanselkä S5 Lin. (Kirkkojärvi S3) Kuva 9.8. Keskimääräinen klorofyllipitoisuus eri asemilla kesä-elokuussa vuosina 1979-2015 (2014-2015 3 hav.).

58 9.4 Kasviplankton Järvien rehevyystasoa voidaan arvioida päällysveden fosforipitoisuuden ja levien määrää epäsuorasti kuvaavan klorofylli-a:n pitoisuuden lisäksi kasviplanktonin biomassan avulla. Kasviplanktonin biomassaan ja lajien runsaussuhteisiin vaikuttajat useat tekijät kuten valo, lämpötila, ravinnepitoisuudet, eläinplanktonin laidunnus ja aallokko. Kasviplanktonnäytteet otettiin klorofyllinäytteiden tapaan pintavedestä 0-2 metrin kokoomana kesä-, heinä-, elo- ja lokakuussa viimeksi mainitun näytteenoton valuttua syyskuulta lokakuulle. Kasviplanktonin kokonaisbiomassan (käytetään ekologisessa luokituksessa) lisäksi levälajisto antaa tietoa haitallisten sinilevien osuudesta sekä lisäksi lajiston avulla saadaan laskettua ns. TPI-indeksi, joka on yksi ekologisen luokituksen kriteereistä. Kasviplanktonin laskennallisen biomassan (Heinonen 1980) ja klorofylliarvon perusteella vedet voidaan jakaa eri rehevyysluokkiin seuraavasti (luokkia vastaavat ohjeelliset fosforipitoisuudet on myös esitetty rinnalla): Luokka Biomassa mg/l Klorofylli-a µg/l kok.p µg/l Ultraoligotrofinen alle 0,20 Oligotrofinen (karu) 0,21-0,50 alle 4 alle 10 Alkava rehevöityminen 0,51-1,00 4-10 10-20 Mesotrofinen 1,01-2,50 10-20 20-50 Eutrofinen (rehevät vedet) 2,51-10,0 20-50 50-100 Hypereutrofinen (erittäin rehevät) yli 10,0 yli 50 yli 100 Tulokset Vuoden 2015 tulokset on esitetty liiteraportissa 16, joten niitä ei tässä tarkemmin toisteta. Kaikilla alueilla (Kyrösjärvi, Kirkkojärvi, Mahnalanselkä) näytteissä todettiin runsaasti epäorgaanista suttumaista ainesta. Ekologiset luokat kasviplanktonin mukaan Kyrösjärvi sijoittui luokituksessa biomassan ja klorofylli-a:n perusteella luokkaan erinomainen ja TPI:n osalta luokkaan hyvä, mutta haitallisten sinilevien määrä asetti sen luokkaan tyydyttävä (Taulukko 9.4). Kirkkojärven ekologinen luokka oli kaikkien muuttujien osalta hyvä. Mahnalanselkä sijoittui haitallisten sinilevien osalta luokkaan erinomainen ja muiden muuttujien osalta luokkaan hyvä. Taulukko 9.4. Kasviplanktonnäytteiden mukainen ekologinen luokittelu (Zwerver 2016).

59 Mitatut klorofylliarvot jäivät kesä-elokuun keskiarvoina lievästi rehevän veden luokkaan (Kuva 9.9). Kun Kyrosjärven rehevyys oli tällä mittarilla selvästi lievästi rehevien vesien luokassa, Kirkkojärvellä klorofylli-a:n määrä kohosi jo lähelle rehevän veden tasoa. Mahnalanselällä levän määrä oli hieman vähäisempää kuin Kirkkojärvellä. µg/l 16 14 12 10 8 6 4 2 Klorofylli a-pitoisuus 0 0,0 Kyrösjärvi Kirkkojärvi Mahnalanselkä Kyrösjärvi Kirkkojärvi Mahnalanselkä Kuva 9.9. Kyrösjärven, Kirkkojärven ja Mahnalanselän päällysveden (0-2 m) keskimääräiset klorofyllipitoisuudet ja planktonin biomassat samoina päivinä otetuista näytteistä (3 havaintokertaa) kesä-elokuussa 2015. Karun järviluokan maksimiarvo on merkitty sinisellä ja lievästi rehevän maksimiarvo punaisella vaakaviivalla. mg/l 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Kasviplanktonin laskennallinen biomassa Kasviplanktonbiomassojen kehitys Siuron reitiltä on otettu kasviplanktonnäytteitä vuodesta 2000 alkaen. Biomassat jäivät vuonna 2015 keskimääräistä pienemmiksi (Taulukko 9.5). Taulukko 9.5. Kasviplanktonbiomassojen ja klorofyllipitoisuuksien kehitys kesä-elokuussa vuosina 2000-2015. Kesä - elokuu Keskimääräiset kasviplanktonbiomassat (mg/l) Keskiarvo Havaintopaikka vuosi 2000 vuosi 2003 vuosi 2006 vuosi 2009 Vuosi 2012 Vuosi 2015 mg/l Kyrösjärvi S1 0,8 1,8 4,3 1,0 1,2 1,0 1,7 Kirkkojärvi S3 1,5 3,4 2,7 2,3 2,1 1,4 2,2 Mahnalanselkä S5 1,6 2,7 2,7 1,6 1,6 1,4 1,9 Keskimääräiset klorofyllipitoisuudet (µg/l) Keskiarvo Havaintopaikka vuosi 2000 vuosi 2003 vuosi 2006 vuosi 2009 Vuosi 2012 Vuosi 2015 mg/l Kyrösjärvi S1 7,7 11,0 10,3 7,3 7,9 8,0 8,7 Kirkkojärvi S3 15,0 17,0 8,6 10,8 14,0 9,9 12,5 Mahnalanselkä S5 13,0 18,0 8,9 9,3 12,0 7,7 11,5 10. POHJAELÄIMET 10.1 Näytteenotto Pappilanjoen suvantojen pohjaeläinseurantaa on toteutettu kahden vuoden välein vuosina 1997 2011. Pappilanjoen alapuolisella Siuron reitillä mukaan lukien Kirkkojärvi ja Mahnalanselkä pohjaeläimistöä on tarkkailtu vuosina 1982 1992. Uuden ohjelman mukaisesti pohjaeläintarkkailu toteutetaan kolmen vuoden välein alkaen vuodesta 2014.

60 Vuoden 2014 näytteenoton sekä näytteiden poiminnan suorittivat Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen sertifioidut näytteenottajat. Näytteiden määrityksestä ja raportoinnista vastasi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n biologi, FM Anna Väisänen. Pohjaeläinnäytteet otettiin 29.10.2014 (Taulukko 10.1). Pohjaeläinnäytteenotto ja näytteiden käsittely suoritettiin ympäristöhallinnon uusimpien ohjeistusten (Meissner ym. 2013) ja näytteenottostandardin SFS 5076 (1989) mukaisesti. Taulukko 10.1. Näyteasemat ja niiden syvyys, näytemäärä, näytteenotin sekä pohjan laatu v. 2014. Näyteasema Syvyys (m) Näytemäärä Näytteenotin Pohjan laatu Pappilanjoki yläosa 2,3-2,6 3 Pieni Van Veen siltti, hiekka, lieju Pappilanjoki keskiosa 5,4-5,5 3 Pieni Van Veen siltti, hiekka, savi Pappilanjoki alaosa 4,8-5,4 3 Pieni Van Veen hiekka, siltti, sellumaiset palaset Kirkkojärvi syvännealue 15,5-15,8 6 Ekman lieju Mahnalanselkä Enonselkä 24,6-25,0 6 Ekman lieju 10.2 Tulokset Pappilanjoki Jokisuvantojen pohjaeläinnäytteet otettiin joen ylä-, keski- ja alaosalta. Yläosan pohjaeläinlajisto oli vuonna 2014 hieman muita näyteasemia monipuolisempi. RI-indeksi ilmensi keskiravinteista pohjaa kuten myös joen keskiosan RI-indeksi. Joen alaosan näyteaseman pohjan laatu oli hieman rehevämpi. Tutkittujen muuttujien perusteella erot näyteasemien välillä olivat kaiken kaikkiaan pieniä. Vuorokausisäännöstelyn vaikutus ei ole yleensä juuri näkynyt Pappilanjoen keskiosan pohjaeläimistössä ja pohjassa silloin, kun vertailukohtana on joen säännöstelemätön yläosa (Väisänen 2015a). Poikkeuksena on vähävetisen vuoden 2003 suuri pohjaeläinbiomassa ja yksilömäärä, joka ilmeisesti oli seurausta kartonkitehtaan tavanomaista suuremmasta kuormituksesta yhdessä lyhyiden juoksutusten kanssa. Erot näyteasemien pohjien tilassa ovat nykyään pieniä ja tutkittujen muuttujien vaihtelu on hyvin samansuuntaista kaikilla alueilla, mikä kertoo luonnollisesta vaihtelusta. Pappilanjoen keski- ja alaosan pohjien laatu on kohentunut 2000-luvulla yläosan näyteaseman pohjaeläimistön tilan ollessa edelleen hieman paremmassa kunnossa. Kirkkojärven ja Mahnalanselkä Kirkkojärvellä ja Mahnalanselällä pohjaeläinnäytteet otettiin syvänteistä. Kirkkojärven pohjaeläinlajisto oli köyhä koostuen lähinnä sulkasääskien toukista. Tutkitut muuttujat ilmensivät rehevää pohjaa ja ekologinen tila luokittui tyydyttäväksi. Mahnalanselän lajisto oli hieman Kirkkojärveä monipuolisempi sulkasääskien tiheyksien ollessa suuria täälläkin. Pohjan laatu oli rehevä, mutta pohjaeläinyhteisön perusteella laskettu ekologinen tila oli hyvä. Sekä Kirkkojärven että Mahnalanselän syvänteen lajisto oli pitkälti samankaltainen kuin 1980- ja 1990-lukujen tutkimuksissa, joskin Mahnalanselällä aiemmin esiintyneet hieman vaateliaammat lajit puuttuivat lajistosta vuonna 2014.

61 11. PAPPILANJOEN PIILEVÄT Ohjelmasta poiketen Pappilanjoen piilevät tutkittiin vasta syyskuussa 2016, mutta ne on kuitenkin otettu mukaan tähän raporttiin (liite 17). Näytteenottopaikkoja oli 2 (Kuva 11.1). Joen yläjuoksun havaintopaikalla oli kivien pinnalla vähän orgaanista tai saviainesta, mutta ei vesisammalia tai rihmaleviä. Alajuoksun havaintopaikalla oli näytekivillä vähän vesisammalia sekä runsaammin orgaanista tai saviainesta. Vedessä oli molemmilla havaintopaikoilla vähäinen humusväritys. Kuva 11.1. Pappilanjoen piilevähavaintopaikat 28.9.2016. Tulokset Havaintopaikkojen piileväyhteisöt olivat melko monipuolisia ja diversiteetit sekä tasaisuudet kuvastivat suhteellisen tasapainoisia olosuhteita (Eloranta 2017). Veden laatua kuvaavat piileväindeksien (IPS, GDI) arvot olivat molemmilla paikoilla melko samanlaiset (kts. liite 17). Kaikkiin näytteessä todettuihin lajeihin perustuva IPS-indeksi indikoi molemmissa paikoissa erinomaista veden laatua (raja >17). TDI/100 -indeksi kuvastaa lähinnä ravinteisuutta ja tässä suhteessa tulokset kuvastivat joen yläosassa melko niukkaa ravinteisuutta (oligotrofiaa; arvot < 32), mutta joen alajuoksussa todettu kohonnut arvo viittaa rehevyyden noususta mesotrofiseksi. %PT-arvon perusteella orgaanisen kuormituksen vaikutuksia ei ollut osoitettavissa (arvot selvästi < 20). Pappilanjoen ekologinen tila Piileväanalyysin perusteella Siuron reitin Pappilanjoen ekologinen tila on erinomainen (Eloranta 2017). Merkkejä rehevyyden lisääntymisestä ja orgaanisesta kuormituksesta joen alajuoksulla oli kuitenkin todettavissa IPS-arvon alenemisena sekä rehevyyttä ilmaisevan TDI/100-indeksin kohoamisena.

62 12. KALASTO JA KALATALOUS Vuonna 2012 uusittu tarkkailuohjelma sisältää kolmen vuoden välein suoritettavat Kirkkojärven- Kallioistenselän verkkokoekalastukset, vuosittaisen saaliskirjanpidon, joka toinen vuosi tehtävän kalastustiedustelun sekä Pappilanjoen verkkokoekalastukset ja poikasnuottaukset samassa rytmissä Kirkkojärven-Kallioistenselän koekalastusten kanssa. Lisäksi kalojen käyttökelpoisuutta seurataan kolmen vuoden välein aistinvaraisilla arvioinneilla ja elohopeapitoisuusmäärityksin. 12.1 Vuoden 2013 tutkimukset (elohopeapitoisuudet) Vuoden 2013 tuloksista tässä yhteydessä hyödynnetään kalojen elohopeamääritysten tulokset, joita ei aiemmin ole vesistötulosten yhteyteen kirjattu. Kalojen käyttökelpoisuus liittyy joka tapauksessa vesistöön johdettuun kuormitukseen. Elohopeapitoisuuksia seurataan hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti kolmen vuoden välein. Seurattavia lajeja ovat hauki ja ahven. Ahvennäytteet kerätään sekä Kirkkojärveltä että Mahnalanselältä, Kyrösjärven eteläosan toimiessa vertailualueena. Haukinäytteet kerätään tulevaisuudessa vain Kirkkojärveltä. Näytemäärä on 10 kalaa/alue ja määritykset tehdään kalakohtaisesti. Kalojen käyttökelpoisuuden raja-arvot Euroopan yhteisön komission asetuksen mukaisesti elintarvikkeeksi myytävän hauen elohopeapitoisuuden enimmäismäärä on 1,0 mg Hg/kg ja muissa kalastustuotteissa 0,5 mg Hg/kg (Evira 2009). Maailman terveysjärjestön (WHO) on määritellyt metyylielohopealle väliaikaisen siedettävän viikoittaisen saannin raja-arvon (PTWI), mikä on aikuiselle ihmiselle 1,6 µg/kg ruumiinpaino/viikko. Kalan sisältämästä elohopeasta jopa 90 % on metyylielohopea muodossa. Laskelmissa on oletettu, että kaikki elohopea on metyylielohopeaa. Elohopean pitoisuuksien pitkäaikaisten muutossuuntien arvioinnissa käytetään seurantalajina pituudeltaan 15-20 cm ahvenia. Ahventen elohopeapitoisuus on EU:n alueella yksi vesieliöstön ympäristölaatunormi pintavesien ekologisen tilan luokittelussa. Ahventen pitoisuuksille on laskettu ns. laatustandardi mikä on luokiteltu vesistön pintavesityypin mukaisesti (Verta ym. 2010). Tarkkailualue kuuluu pintavesityypiltään keskikokoisiin humusjärviin, joilla laatustandardi on 0,22 mg/kg. Elohopean käyttö limantorjuntaan lopetettiin jo 1960-luvulla, mutta pohjasedimentissä sitä on edelleen. Tarkkailualueen pohjasedimenttien elohopeapitoisuuksia on viimeksi tutkittu vuonna 2002 (Valkama 2003). Kirkkojärven syvänteen näytepisteellä elohopeapitoisuus oli pinnassa (0-6 mc) luonnontasoa ja pitoisuus kohosi siten että korkeimmat pitoisuudet olivat 16-24 cm syvyydessä. Kalojen elohopeapitoisuudet Haukien keskimääräinen elohopeapitoisuus oli Kirkkojärveltä vuonna 2013 pyydetyissä kaloissa 0,30 mg Hg/kg (vaihteluväli 0,20-0,42 mg Hg/kg). Vertailualueena pidettävällä Kyrösjärvellä keskimääräinen elohopeapitoisuus oli hieman korkeampi eli noin 0,37 mg Hg/kg (vaihteluväli 0,14-0,66 mg Hg/kg (Taulukko 12.1).

63 Yhtään haukea ei todettu ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi (elohopeapitoisuus yli 1,0 mg Hg/kg). Haitta-aineiden määrityksessä käytetään hauella yleensä noin kilon painoisia yksilöitä, jotka ovat iältään noin 5-vuotiaita. Petokalojen elohopeapitoisuus kasvaa kalan iän ja koon myötä, koska metyylielohopea poistuu kaloista erittäin hitaasti. Metyylielohopean puoliintumisajaksi on arvioitu noin kaksi vuotta. Taulukko 12.1. Tutkittujen haukien painot ja elohopeapitoisuudet osa-alueittain vuonna 2013. Kyrösjärven eteläosa Kirkkojärvi paino pitoisuus paino pitoisuus pvm g mg Hg/kg pvm g mg Hg/kg 12.3.2013 1970 0,31 7.1.2013 900 0,35 22.2.2013 1360 0,40 7.1.2013 900 0,22 2.3.2013 1920 0,58 7.1.2013 800 0,34 29.1.2013 1350 0,60 7.1.2013 1000 0,21 2.2.2013 760 0,23 10.1.2013 900 0,3 29.1.2013 1450 0,37 10.1.2013 1400 0,42 9.3.2013 732 0,17 10.1.2013 1600 0,39 8.2.2013 810 0,14 10.1.2013 1400 0,31 22.2.2013 1110 0,22 10.1.2013 1500 0,26 9.3.2013 705 0,66 10.1.2013 1500 0,20 keskiarvo 1217 0,37 keskiarvo 1190 0,30 keskihajonta 476 0,19 keskihajonta 314 0,08 minimi 705 0,14 minimi 800 0,20 maksimi 1970 0,66 maksimi 1600 0,42 Näyteahventen elohopeapitoisuus oli vertailualueella Kyrösjärven eteläosassa keskimäärin 0,19 mg Hg/kg (Taulukko 12.2). Kirkkojärveltä pyydetyissä ahvenissa elohopeapitoisuus oli keskimäärin 0,21 mg Hg/kg ja Mahnalanselällä 0,31 mg Hg/kg. Mahnalanselän elohopeapitoisuudet ylittävät alueen pintavesityypin mukaisen laatustandardin (0,22 mg Hg/kg). Ahventen keskimääräiset elohopeapitoisuudet eivät ylittäneet kalastustuotteille asetettua elohopeapitoisuuden enimmäismäärää (0,5 mg Hg/kg) millään osa-alueella, tosin yhden Mahnalanselältä pyydetyn ahvenen pitoisuus oli 0,78 mg Hg/kg. Taulukko 12.2. Tutkittujen ahventen painot, pituudet ja elohopeapitoisuudet osa-alueittain vuonna 2013. Kyrösjärven eteläosa Kirkkojärvi Mahnalanselkä paino pituus pitoisuus paino pituus pitoisuus paino pituus pitoisuus pvm g cm mg Hg/kg pvm g cm mg Hg/kg pvm g cm mg Hg/kg 1.7.2013 39 16,5 0,17 2.6.2013 92 19,5 0,21 12.5.2013 78,1 18 0,19 1.7.2013 37 15,5 0,21 4.10.2013 53 17,5 0,16 19.5.2013 84,2 20,5 0,19 1.7.2013 43 16,5 0,18 2.6.2013 54 17,5 0,25 27.5.2013 83,8 22 0,78 1.7.2013 55 17 0,08 4.10.2013 103 20 0,23 3.6.2013 119,5 21 0,31 1.7.2013 37 16 0,28 2.6.2013 58 17 0,17 3.6.2013 116,3 20,5 0,2 1.7.2013 55 17 0,30 2.6.2013 103 20 0,22 1.6.2013 52,9 17,5 0,37 1.7.2013 29 15 0,14 2.6.2013 41 15,5 0,16 1.6.2013 49,6 18 0,14 1.7.2013 42 16 0,15 2.6.2013 36 15,5 0,15 9.6.2013 49,8 18 0,19 1.7.2013 27 15 0,19 4.10.2013 81 19 0,37 9.6.2013 71,9 20 0,32 1.7.2013 41 16 0,22 4.10.2013 39 15,5 0,19 29.6.2013 41,5 17,5 0,37 keskiarvo 41 16 0,19 keskiarvo 66 18 0,21 keskiarvo 75 19 0,31 keskihajonta 9 1 0,07 keskihajonta 26 2 0,07 keskihajonta 27 2 0,19 minimi 27 15 0,08 minimi 36 16 0,15 minimi 42 18 0,14 maksimi 55 17 0,30 maksimi 103 20 0,37 maksimi 120 22 0,78

64 12.2 Vuoden 2014 tutkimukset (kalastustiedustelu) Vuottaa 2014 koskeva raportti (Väisänen 2015b) pitää sisällään vuoden 2014 kirjanpitokalastuksen sekä kalastustiedustelun tulokset, joista kalastustiedustelun tulokset otetaan mukaan tähän ns. laajempaan raporttiin sen kuvatessa vesistöstä pyydettäviä kalansaaliita. Vuonna 2014 Kirkkojärvi-Kallioistenselän alueella kalasti arviolta 96 ruokakuntaa ja Mahnalanselällä 82 ruokakuntaa. Kalastajamäärä oli Kirkkojärvi-Kallioistenselällä samaa tasoa kuin tarkkailun aikana keskimäärin ja Mahnalanselällä hieman pienempi. Jokinenjärvellä kalastusta harrasti 14 ruokakuntaa. Kirkkojärven-Kallioistenselän kokonaissaalis oli vuonna 2014 6295 kg, kun 1990-luvun puolivälissä saalista saatiin parhaimmillaan yli 10000 kg. Kokonaissaalis kasvoi kuitenkin noin 2000 kg:lla edellisestä tarkkailusta ja ruokakuntakohtainen saalis kasvoi 20 kg:lla. Vuoden 2014 hehtaarisaalis oli 5,9 kg/ha, kun vuosien 1988 2011 keskiarvo on 11 kg/ha. 2000-luvun keskimääräinen hehtaarisaalis on 8,6 kg/ha, kun 1990-luvulla hehtaarisaaliin keskiarvo oli 14,8 kg/ha. Runsain saalislaji oli aiempaan tapaan hauki (30 %), jota saatiin ruokakuntaa kohden noin 20 kg. Kuhan osuus kokonaissaaliista oli 22 % eli hieman enemmän kuin edellisvuosina. Särkikalojen osuus alueen kokonaissaaliista väheni noin 27 %:iin. Mahnalanselältä saatiin vuonna 2014 saalista 7388 kg. Hehtaaria kohden saalis oli noin 6 kg/ha, mikä on vähemmän kuin vuosina 1988 2014 (8,4 kg/ha). Kokonaissaalis on pitkällä aikavälillä laskenut; tosin parhaimmillaankin hehtaarisaalis on ollut vain hieman yli 10 kg/ha. Ruokakuntaa kohden saalista kertyi Mahnalanselällä 90 kg, mikä on enemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin (72 kg/rkk). Kirkkojärvi-Kallioistenselän tavoin hauki ja kuha olivat runsaimmat saalislajit. Särkikalojen osuus oli 18 %. Vaikka kummankin alueen kokonaissaalis on pitkällä aikavälillä laskenut, arvostettujen saalislajien hauen ja kuhan osuudet kokonaissaaliissa ovat kasvaneet. Istutusten ansiosta saaliiksi on saatu jonkin verran myös kirjolohta, taimenta ja järvilohta sekä Mahnalanselältä myös muikkua. Rapuja alueelta pyydettiin ja saatiin vain muutamia kymmeniä yksilöitä. 12.3 Vuoden 2015 tutkimukset (kirjanpito ja koekalastukset) Vuodelta 2015 on raportoitu (Kivinen 2015) Pappilanjoen verkkokoekalastusten ja poikasnuottausten tulokset, kirjanpitokalastuksen tulokset sekä Kirkkojärven-Kallioistenselän verkkokoekalastukset. Pappilanjoki Pappilanjoen kalanpoikaskannan tilaa on seurattu 1990-luvulta lähtien poikasnuottauksilla sekä koeverkkokalastuksilla. Pappilanjoen koeverkkopyynnin saalis oli vuonna 2015 hyvin vähäinen ja samalla tarkkailuhistorian alhaisin. Saalis koostui kolmesta lajista (ahven, särki ja kiiski). Poikasnuottausten saalis oli niin ikään hyvin vähäinen aiempaan verrattuna. Vuoden 2015 koekalastussaaliiden perusteella voitiin kuitenkin todeta, että yleisimpien saalislajien lisääntyminen onnistuu Pappilanjoessa normaalisti (Kivinen 2016). Kirkkojärvi Kallioistenselkä - Mahnalanselkä Kirkkojärven sekä Kallioistenselän kalaston koostumusta selvitettiin vuonna 2015 toistaa kertaa Nordic-verkkokoekalastusten avulla.

65 Kuhakanta on voimistunut tällä alueella kirjanpitokalastuksen tulosten perusteella tasaisesti 2000- luvun alusta lähtien, kun taas Mahnalanselällä voimistuminen on tapahtunut vasta viime vuosien aikana. Mahnalanselän kuhakanta oli vielä 2000-luvun alussa selvästi Kirkkojärvi-Kallioistenselkää heikompi, mutta viimeisten viiden vuoden aikana osa-alueiden välinen ero on kaventunut. Tällä hetkellä kummankin alueen yksikkösaaliit olivat noin 200 g/pyydvrk ja reitin kuhakantaa voi pitää vahvana. Kuhakannan vahvistumisesta huolimatta kuhan keskipaino on pysynyt ennallaan noin kilon tuntumassa. Kirkkojärven-Kallioistenselän haukikanta oli selvästi Mahnalanselkää voimakkaampi koko 1990-luvun aina 2000-luvun alkuun asti. Kuhan tavoin myös haukikanta on Mahnalanselällä vahvistunut ja viime vuosien yksikkösaalistaso on ollut eri osa-alueista korkein Mahnalanselällä. Sulkavan yksikkösaaliissa ei ole 2000-luvulla tapahtunut merkittäviä muutoksia kummallakaan osaalueella. Kirkkojärven-Kallioistenselän osa-alueella sulkavakanta on ollut heikko koko tarkkailun ajan, kun taas Mahnalanselällä sulkavakanta oli 1980-luvulla hyvin vahva. Yksikkösaaliiden perusteella sulkavasta ei aiheudu haittaa kalastukselle siinä määrin kuin esimerkiksi Vanajaveden reitillä. Kirkkojärven sekä Kallioistenselän koekalastuksissa ahven oli runsain laji molemmilla alueilla muodostaen noin kolmasosan saaliin kappalemäärästä ja lähes puolet saaliin painosta. Särkikalojen osuus saaliin painosta oli kummallakin osa-alueella noin 50 %. Vuoden 2012 koekalastustuloksiin verrattuna muutokset olivat Kirkkojärvellä hyvin vähäisiä. Särki ja salakka olivat vuonna 2015 Kallioistenselällä hieman aiempaa runsaampia, mutta muutoksia voi tältäkään osin pitää merkittävinä. Pitkän aikavälin muutokset kalansaaliissa ovat olleet osittain positiivisia. Kuhan yksikkösaaliit ovat Kirkkojärven-Kalliostenselän alueella selvästi korkeammat 2000-luvulla kuin 1980- ja 1990-luvuilla. Myös Mahnalanselällä kuhakannat ovat viime vuosina lisääntyneet ja kuhan yksikkösaaliit ovat samaa tasoa kuin 1980-luvulla. Haukikannat ovat olleet melko vakaat, joskin viiden viimeisen vuoden kehityssuunta on ollut Kirkkojärven-Kalliostenselällä lievästi laskeva ja Mahnalanselällä nouseva. Jätevesien vaikutukset kalastoon Särkikalojen katsotaan yleisesti hyötyvän rehevyydestä. Särkikalojen osuus on ollut kahden edellisen kalastustiedustelun perusteella tehdyssä kokonaissaaliarviossa korkeintaan neljänneksen kummallakin osa-alueella. Koeverkkokalastuksissa särkikalojen osuudet ovat korkeammat ja noin puolet kummankin osa-alueen koekalastussaaliin biomassasta on koostunut särkikaloista. Saalislajeista sulkavan hyödynnettävyys on heikoin ja se koetaan runsaslukuisesti esiintyessään verkkokalastuksessa haitallisena lajina. Sulkavan yksikkösaalis sekä osuus kokonaissaaliista ovat Kirkkojärven-Kallioistenselällä pysyneet alhaisella tasolla 1980-luvun alusta lähtien. Mahnalanselällä sulkavan yksikkösaalis on laskenut 1980-luvun tasosta viidesosaan ja sulkavakanta on nykyisellään heikko. Kovin selviä yksilöitäviä kalastovaikutuksia ei edellisen perusteella ole erotettavissa. Jätevesihaittoja on kompensoitu kalatalousmaksuvaroilla tehtävillä istutuksilla. Istutukset näyttävät edesauttaneen kuhakantojen voimistumista. Kuha lisääntyy alueella myös luontaisesti, mutta lisääntymisen voimakkuutta ei tiedetä. Lohikalaistutukset ovat parantaneet kalaston koostumusta ja mahdollisesti lisänneet myös kalastushalukkuutta. Lohikaloista kirjolohi on tuottanut parhaiten tulosta. Taimenella ja järvilohella istutustulos on jäänyt heikoksi.

66 13. PIIDIOKSIDITARKASTELU Piidioksidin mittaaminen vesistöstä aloitettiin uuden ohjelman osittaisen käyttöön oton yhteydessä kesäkuussa 2013 Kirkkojärveltä ja Mahnalanselältä. Vuosilta 2014-2015 piilevätuloksia on koko vuodelta. 13.1 Yleistä piistä Pii on elintärkeä makroravinne piileville (Bacillariophyceae). Piilevät ovat saaneet nimensä piidioksidista koostuvasta soluseinästään, joka muodostaa levälle kaksiosaisen kuoren. Piilevä tarvitsee piidioksidia lisääntyäkseen. Pii onkin piilevien suuren piitarpeen vuoksi ravinne, joka fosforin ja typen jälkeen todennäköisemmin rajoittaa perustuotannon tasoa vesiekosysteemissä. Koska kasviplanktonyhteisö ja vesistön ulappa-alueen ravintoverkko yleensäkin on hyvin nopeasti muuntautuva, pii on vain harvoissa ja yleensä tilapäisissä tilanteissa tuotantoa rajoittava tekijä. Piin saatavuus vaikuttaa kuitenkin hyvin huomattavasti kasviplanktonyhteisön rakenteeseen. Jos piitä on tarpeeksi sopivassa muodossa, se edistää piilevien kilpailukykyä ja voi näin mahdollisesti rajoittaa esimerkiksi sinilevien esiintymistä (Wetzel 2011). Piilevien esiintymisen on todettu olevan yhteydessä veden piidioksidipitoisuuden kanssa. Vastaavasti piidioksidin esiintyminen vesipatsaassa on selvästi yhteydessä piilevien piinoton kanssa. Piilevillä on todettu lisääntymismaksimit keväällä ja alkutalvesta (syksyllä), jolloin piilevät voivat esiintyä valtalajina useiden viikkojen ajan. Keväällä populaation kasvu voi alkaa jo jään alla valon määrän lisääntyessä. Valon määrän lisääntyminen keväällä sekä veden lämpötilan nousu ovat tärkeimmät piilevien kasvun käynnistymiseen vaikuttavat tekijät. Vastaavasti piileville käyttökelpoisen piidioksidin määrän on todettu vähenevän päällysvedessä alkutalvesta sekä kevättäyskierron ja kerrostumisen aikaan. Piilevien kevätmaksimin keston on todettu olevan riippuvainen veden piidioksidipitoisuudesta ja se voi (mikäli piidioksidia riittää tarpeeksi) jatkua pitemmälle kesään. Piilevien lisääntyminen vähenee jyrkästi piidioksidipitoisuuden laskiessa alle 0,5 mg/l (Wetzel 2011). Piilevät runsastuvat jälleen syksyllä veden piidioksidipitoisuuden lisääntyessä syystäyskierron ansioista. Piidioksidia poistuu pinta- ja välivedestä piilevien vajoamisen ja sedimentoitumisen myötä nopeammin kuin sitä tulee lisää. Piidioksidipitoisuus lisääntyykin pohjan lähellä talvi- ja kesäkerrosteisuuden aikaan. Osa piilevien sisältämästä piidioksidista vapautuu piilevien osittain liuetessa vajotessaan, näin etenkin syvien järvien osalta, sekä hajotessa eläinplanktonin ravinnonoton myötä. Matalammista litoraalivyöhykkeen sedimenteistä piidioksidia vapautuu veteen nopeammin kuin syvemmältä, minkä vuoksi piidioksidin määrä välivedessä ja pinnan lähellä, missä veden liikkuvuus on suurempi, voi olla muita kerroksia suurempi. Vedenlaatutulokset kertovat vedessä esiintyvän piidioksidin kokonaismäärän, eikä tuloksista voida erotella onko piidioksidi liukoisessa, leville käyttökelpoisessa muodossa vai assimiloituneena piileviin.

67 13.2 Tulokset Piidioksidin määrä oli korkeimmillaan tammi- ja maaliskuussa niin pintavedessä kuin syvemmissäkin vesikerroksissa (Taulukko 13.1). Pitoisuudet pienenivät tästä kesän mittaan elokuulle saakka etenkin pintavedessä (1 m). Wetzel (2011) on todennut, että piilevien lisääntyminen vähenee jyrkästi piidioksidipitoisuuden laskiessa alle 0,5 mg/l. Tällaisia tilanteita ei vuoden 2015 tarkkailussa lähestytty. Lisäksi piidioksidin voitiin todeta olleen koholla pohjan läheisessä vedessä myös kesäkerrosteisuuden lopulla elokuussa. Tämän jälkeen pintaveden piidioksidipitoisuus lisääntyi hieman lokakuussa täyskierron sekoittaessa vettä tason jäätyä kuitenkin alhaisemmaksi kuin talvella tai alkukesällä. Taulukko 13.1. Piin (Si) ja piidioksidin (SiO 2 ) määrät Kirkkojärvellä ja Mahnalanselällä vuonna 2014. Kirkkojärvi S3 Mahnalanselkä S5 Pvm Syvyys m Si mg/l SiO 2 mg/l Si mg/l SiO 2 mg/l 19.01.2015 1 2,7 5,8 2,8 6,0 5 2,7 5,8 10 2,8 6,0 3,3 7,0 15 3,0 6,4 21 4,3 9,3 10.03.2015 1 2,8 6,1 2,7 5,7 5 2,9 6,2 10 3,1 6,6 4,2 8,9 15 3,9 8,3 21 4,5 9,5 01.06.2015 1 2,6 5,5 2,3 4,9 5 2,6 5,5 10 2,6 5,5 2,3 4,8 15 2,6 5,6 21 2,4 5,2 13.07.2015 1 2,7 5,8 2,3 5,0 5 2,7 5,7 10 2,7 5,9 2,5 5,3 15 3,1 6,6 21 3,2 6,7 24.08.2015 1 2,0 4,3 1,8 3,8 5 2,2 4,6 10 2,7 5,7 2,1 4,6 15 3,0 6,3 21 3,2 6,9 05.10.2015 1 2,5 5,3 2,0 4,4 26.10.2015 1 2,7 5,7 2,3 4,9 5 2,7 5,8 10 2,7 5,7 2,3 4,9 15 2,6 5,7 21 2,2 4,8 14. SIURONKOSKEN AINEVIRTAAMAT 2015 Siuronkosken valuma-alue (3155 km 2 ) on 1,2 kertainen Kyröskoskeen (2627 km 2 ) verrattuna, joten myös virtaamat ovat suurempia. Kyröskosken keskivirtaama oli 20,8 m 3 /s ja Siuronkosken keskivirtaama 28,4 m 3 /s (lähde: Suomen ympäristökeskuksen Hertta-tietokanta). Hajakuormitus on normaaleissa kuormitusoloissa suurin ravinnekuormittaja Siuron reitillä kuten myös vuonna 2014. Lisäksi on huomattava, että Siuronkoskelle esitetyt jätevesien osuudet ovat yläkantissa, koska niissä ei ole huomioitu sedimentaation vaikutusta.

68 14.1 Typpivirtaama Jätevesien typpikuorman osuus Siuronkosken typpivirtaamasta oli ilman sedimentaation vaikutusta noin 3,5 % (Taulukko 14.1). Luonnonhuuhtoutuma pois lukien jätevesien osuus ylimääräisestä kuormituksesta oli luonnollisesti edellä esitettyä suurempi (7,5 %), mitä luokkaa osuus on ollut myös aiemmin 2010-luvulla (vaihteluväli 5-12 %). Taulukko 14.1. Siuronkosken typpivirtaamat v. 2015. Hämeenkyrön kunnan kuormituslukuina on käytetty puolivuotisjaksoja ja Kyron kartonkitehtaan kuormituksena keskimääräistä kuukausittaista vuorokausikuormaa. Kokonaistyppivirtaama kg/d Osuudet ainevirtaamasta % Vuosi 2015 Virt. Q Kok.N Luonn. Jäte- Hajakuor- Yht. Jäte- Hajakuor- Luonnon Kuukausi m 3 /s µg/l huuht. vedet mitus kg/d vedet mitus huuht. Tammikuu 39,3 870 1358 88 1508 2953 3,0 % 51,0 % 46,0 % Helmikuu 42,0 840 1452 105 1492 3048 3,4 % 48,9 % 47,6 % Maaliskuu 60,8 1100 2101 99 3579 5779 1,7 % 61,9 % 36,4 % Huhtikuu 69,7 920 2408 101 3029 5538 1,8 % 54,7 % 43,5 % Toukokuu 31,2 790 1077 105 945 2127 4,9 % 44,4 % 50,6 % Kesäkuu 24,7 790 854 101 731 1686 6,0 % 43,4 % 50,6 % Heinäkuu 26,1 690 901 90 563 1554 5,8 % 36,2 % 58,0 % Elokuu 13,3 650 459 74 213 746 9,9 % 28,5 % 61,5 % Syyskuu 11,3 670 392 101 163 656 15,4 % 24,9 % 59,7 % Lokakuu 14,3 730 494 80 327 901 8,9 % 36,3 % 54,8 % Marraskuu 14,4 750 498 80 355 933 8,6 % 38,1 % 53,3 % Joulukuu 64,0 990 2211 77 3184 5472 1,4 % 58,2 % 40,4 % Keskiarvo 34,2 816 1184 92 1341 2616 3,5 % 51,3 % 45,2 % 14.1 Fosforivirtaama Jätevesien osuutta Siuronkosken fosforivirtaamasta ei voida sedimentaatiota tuntematta tarkasti arvioida, joten arvio tulos (keskimäärin 4 %, Taulukko 14.2) on suuntaa antava. Pistemäisistä kuormittajista Kyron fosforikuormitus oli luokkaa 1,9 kg/d ja Hämeenkyrön fosforikuorma 1,0 kg/d, kun keskimääräiseksi hajakuormitukseksi koko vuodelle tasaisesti jaettuna saatiin 39 kg/d. Pelkästä fosforikuormasta jätevesien osuus oli 7 % ja hajakuormitukseksi luetun muun kuormituksen osuus 93 %. Taulukko 14.2. Siuronkosken fosforivirtaamat v. 2015. Hämeenkyrön kunnan kuormituslukuina on käytetty puolivuotisjaksoja ja Kyron kartonkitehtaan kuormituksena keskimääräistä kuukausittaista vuorokausikuormaa. Kokonaisfosforivirtaama kg/d Osuudet ainevirtaamasta % Vuosi 2015 Virt. Q Kok.P Luonn. Jäte- Hajakuor- Yht. Jäte- Hajakuor- Luonnon Kuukausi m 3 /s µg/l huuht. vedet mitus kg/d vedet mitus huuht. Tammikuu 39,3 24 34 2,7 45 81 3,3 % 55,0 % 41,7 % Helmikuu 42,0 25 36 5,1 49 91 5,6 % 54,4 % 40,0 % Maaliskuu 60,8 27 53 3,5 86 142 2,5 % 60,5 % 37,0 % Huhtikuu 69,7 20 60 3,8 56 120 3,2 % 46,8 % 50,0 % Toukokuu 31,2 28 27 2,8 46 75 3,7 % 60,6 % 35,7 % Kesäkuu 24,7 24 21 1,6 28 51 3,1 % 55,2 % 41,7 % Heinäkuu 26,1 26 23 3,6 32 59 6,2 % 55,4 % 38,5 % Elokuu 13,3 25 11 1,7 16 29 6,0 % 54,0 % 40,0 % Syyskuu 11,3 19 10 4,3 4 19 23,2 % 24,1 % 52,6 % Lokakuu 14,3 20 12 2,4 10 25 9,8 % 40,2 % 50,0 % Marraskuu 14,4 19 12 1,3 10 24 5,6 % 41,8 % 52,6 % Joulukuu 64,0 26 55 1,6 87 144 1,1 % 60,4 % 38,5 % Keskiarvo 34,2 24 29,6 2,9 39 72 4,0 % 54,6 % 41,3 %

69 Laskenta osoittaa siis, että suurin kuormitustekijä niin typen kuin fosforin osalta oli muu kuormitus (Kuva 14.1 ja Kuva 14.2), joka sisältää ylempää Kyrösjärven alueelta tulevan hajakuormituksen, Pappilanjokeen kohdistuvan paikallisen kuorman ja eroosion aiheuttaman kuorman, Prentinlahden vedet, Siuronkosken yläpuolelle kohdistuvan hajakuorman sekä mahdollisen sisäisen kuormituksen. Kuva 14.1. Siuronkosken kuukausittaiset typpivirtaamat ja pitoisuudet vuonna 2015. Hämeenkyrön kunnan kuormituslukuina on käytetty puolivuotisjaksoja ja Kyron kartonkitehtaan kuormituksena vuosikeskiarvoa. Kuva 14.2. Siuronkosken kuukausittaiset fosforivirtaamat ja pitoisuudet vuonna 2015. Hämeenkyrön kunnan kuormituslukuina on käytetty puolivuotisjaksoja ja Kyron kartonkitehtaan kuormituksena vuosikeskiarvoa.

70 15. RAVINNETASO SUHTEESSA MUIHIN VESISTÖIHIN Kyröskosken ja Siuronkosken keskimääräisten ravinnepitoisuuksien suhteutuminen muuhun Kokomäenjoen vesistöalueeseen selviää kuvista 11.1 ja 11.2. Siuron reitin vesissä on niin vesistön yläosalla Kyröskoskessa kuin alaosalla Siuronkoskessa enemmän ravinteita kuin puhtaimmissa vesistöissä. Ravinteita on kuitenkin vähemmän kuin runsasravinteisimmissa jokivesissä (mm. Puujoki - Hiidenjoki, Loimijoki, Kokemäenjoen alaosa, Karvianjoki). µg P/l 140 KOKEMÄENJOEN JA KARVIANJOEN VESISTÖALUEET Fosforipitoisuus vuonna 2015 eri virtapaikoilla 120 115 100 80 60 40 20 12 15 14 8 41 55 36 39 30 17 21 15 31 24 19 37 49 54 31 61 0 Keurusselkä luusua Vilppulankoski Syvinginsalmi Tammerkoski, yläp. Mommilanjärven luusua Puujoki, alapää Hiidenjoki 7310 Lepaanvirta Valkeakoski Konhonvuolle 7300 Kuva 15.1. Keskimääräinen fosforipitoisuus eri virtapaikoilla Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueilla vuonna 2015. Havaintojen lukumäärä (n = noin 4-12 hav/vuosi) vaihtelee. Sotkanvirta Nokianvirta, alaosa Kyröskoski Siuronkoski Liekovesi luusua, Tyrvää Kokemäenjoki, Kolsi Kokemäenjoki, Porin yp. Loimijoki, Forssan alap. Loimijoki, Loimaa Loimijoki, Huittinen Karvianjoki, Kankaanpää µg N/l KOKEMÄENJOEN JA KARVIANJOEN VESISTÖALUEET Typpipitoisuus vuonna 2015 eri virtapaikoilla 3000 2600 2450 2500 2314 2718 2000 1628 1903 1914 1500 1000 500 451 525 536 495 357 647 733 886 732 816 860 1163 1390 1065 0 Keurusselkä luusua Vilppulankoski Syvinginsalmi Tammerkoski, yläp. Mommilanjärven luusua Puujoki, alapää Hiidenjoki 7310 Lepaanvirta Valkeakoski Konhonvuolle 7300 Kuva 15.2. Keskimääräinen typpipitoisuus eri virtapaikoilla Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöalueilla vuonna 2015. Havaintojen lukumäärä (n = noin 4-12 hav/vuosi) vaihtelee havaintopisteittäin. Sotkanvirta Nokianvirta, alaosa Kyröskoski Siuronkoski Liekovesi luusua, Tyrvää Kokemäenjoki, Kolsi Kokemäenjoki, Porin yp. Loimijoki, Forssan alap. Loimijoki, Loimaa Loimijoki, Huittinen Karvianjoki, Kankaanpää

71 16. YHTEENVETO Siuron reitin yhteistarkkailussa olivat mukana Kyröskosken Voima Oy, Metsä Board Kyron kartonkitehdas, Hämeenkyrön kunta (jvp) ja Purso Oy. Kyröskosken Voiman vaikutukset vesistön tilaan kohdistuvat säännöstelyn kautta vaikuttaen jätevesien laimennusoloihin. Purso Oy:n ravinnekuormitus on vähäistä, eikä metallikuormituksellakaan ole näkyviä vaikutuksia vesistön tilaan. Vuoden 2015 sademäärä oli keskimääräisellä tasolla. Kyröskosken keskivirtaama (27,9 m 3 /s) oli vuositasolla niukasti vuosien 1991-2010 keskitasoa 26,0 m 3 /s suurempi. Juoksutukset olivat suuria etenkin maalis-huhtikuussa sekä joulukuussa. Heinäkuun puolivälistä marraskuun loppuun vesitilanne oli niukka. Virtaamavaihteluiden mahdollisia vaikutuksia Pappilanjoen topografiaan selvitettiin vuonna 2015 kaikuluotaamalla jokea 5 mutkan alueelta. Mutkissa havaittiin virtauksen aiheuttamaa rasitusta ja kahden ylimmän mutkan alueella saatiin myös viitteitä pohjassa mahdollisesti olevista tukeista. Työ jatkuu määrävuosina antaen tulevaisuudessa tietoa mahdollisista muutoksista joen uomassa. Kyron kartonkitehtaan typpikuormitus on jäänyt 3 viime vuoden (2013 2015) aikana alle 50 kg/d. Fosforikuormitus on ollut vastaavalla aikavälillä 0,9 1,9 kg/d, kun se oli ongelmavuosina 2002-2003 jopa monikymmenkertaista tasoa tähän nähden. Lupaehdot täyttyivät kaikkina kuukausina. Hämeenkyrön kunnan osalta vuonna 2015 aloitettiin uuden puhdistamon sisäänajo. Fosforikuormitus on ollut viime vuodet tasolla 1 kg/d. Typpikuormitus on lähes kaksinkertaistunut 1980-luvun alkuun verrattuna. Kokonaisuutena typpikuormituksen lasku on kuitenkin ollut pitemmällä aikavälillä kartonkitehtaan typpikuorman pienenemisen myötä huomattava. Vesistöön kohdistuvan BHK-kuormituksen vähenemä on 1980-luvun alkuun verrattuna yli 80 %. Kyron kartonkitehtaan osuus pistemäisestä BHK-kuormituksesta oli 84 %, fosforikuormasta 65 %, typpikuormasta 45 % ja kiintoainekuormasta 88 %. Muu osa pistekuormituksesta tuli lähinnä Hämeenkyrön kunnan puhdistamolta. Kyrösjärvestä laskevat vedet ovat ruskeita, lievästi reheviä humusvesiä. Vaikka fosforitaso on hajakuormituksen takia kohonnut, se on alhaisempi kuin 1980-luvulla. Typpitasossa on tapahtunut 2000- luvulla nousua. Kyrösjärven ekologisen tilan luokka on hyvä. Pappilanjoessa ekologinen tila laskee tyydyttäväksi ja myös Kirkkojärvi sekä Mahnalanselkä kuuluvat tyydyttävään luokkaan. Kirkkojärvi on arvioitu myös fysikaalis-kemiallisten tekijöiden mukaan luokkaan tyydyttävä (fosfori ja typpi tyydyttävä), mutta sen alapuolisten alueiden fysikaalis-kemiallisten tekijöiden mukainen luokka on hyvä. Pappilanjokeen johdettavan jätevesikuormituksen kannalta oleellisimpia tilanteita ovat juoksutusseisokit, jolloin minimijuoksutus on vain 2 m 3 /s ja kokonaisvirtaama jäähdytys- ja jätevedet huomioiden noin 4 m 3 /s. Joen yläjuoksulle juoksutusseisokkien aikana muodostuvan heikosti laimentuneen jäteveden alueen laajuus määräytyy juoksutuskatkon keston mukaan. Juoksutusten käynnistyessä jätevedet virtaavat tulppavirtauksena Kirkkojärveen ja joki puhdistuu. Juoksutusten aikana Pappilanjoen käyttömahdollisuuksia haittaa erityisesti voimakas virtaus, kun taas juoksutusseisokkien aikana vesi voi olla etenkin kunnan puhdistamon alapuolella ulostebakteerien takia uimakelvotonta. Vaikka kartonkitehtaan jätevesillä on normaaliloissakin havaittavia vaikutuksia Pappilanjoen veden laatuun, niin virkistyskäyttöä koskevat vedenlaatuhaitat painottuvat selvimmin juoksutusseisokkien muodostamiin tilanteisiin. Ravinnepitoisuuksissa on joka tapauksessa tapahtunut 2000-luvullakin normaalioloissa nousua. Hämeenkyrön kunnan jätevedet lisäävät edelleen alajuoksulle kohdistuvaa kuormitusta. Typpipitoisuus on kohonnut 2000-luvulla keskimäärin 60 µg/l ja fosforipitoisuus 3 µg/l.

72 Kirkkojärven happitilanne oli talvella hyvä lievän lämpötilakerrosteisuuden ansiosta. Talvisessa happitilanteessa on tapahtunut muutos nykyisen säännöstelykäytännön alkamisen myötä, sillä talvikerrosteisuus ei muodostu enää yhtä selväksi kuin ennen vuotta 1998 tai sitä ei muodostu ollenkaan. Kirkkojärven Kyrösjärveä korkeampi fosforitaso näkyy korkeampana rehevyytenä ja korostuu kesäkerrosteisuuden lopulla alusveden vähähappisuutena. Vaikka happi kuluu vähiin tai loppuu Kirkkojärven alusvedestä kokonaan kesän aikana, niin pohjanläheisen veden fosforipitoisuudet ovat laskeneet pitemmällä aikavälillä 1990-luvulla. Tämä viittaa myönteiseen kehitykseen ja myös siihen, että hapen loppuminen on mahdollisesti siirtynyt myöhemmäksi loppukesää. Myös elokuussa 2015 happi loppui pohjalta, mutta nitraatin esiintyminen ehkäisi fosforin voimakkaamman vapautumista sedimentistä. Kirkkojärven rehevyys ja alusveden happihäiriöt puoltavat yleistilaa tyydyttävä, mihin kategoriaan Kirkkojärven ekologinenkin tila on arvioitu. Pääreitiltä sivussa olevan sameavetisemmän, voimakkaasti hajakuormitetun Prentinlahden tila on Kirkkojärveä heikompi sen ollessa rehevä tai erittäin rehevä. Mahnalanselällä virtausolot eivät vaikuta yhtä voimakkaasti kuin Kirkkojärven ja Kallioistenselän alueella, minkä seurauksena lämpötilakerrosteisuus on talviaikana selvempää. Mahnalanselän kesäaikainen happitilanne on heikentynyt jonkin verran pitemmällä aikavälillä. Rehevintä aluetta Hämeenkyrön alapuolisella pääreitillä (Prentinlahti ei mukana tässä) on sekä nyt että aiemmin tehtyjen rehevyystarkkailujen perusteella Kirkkojärvi. Myös Kallioistenselkää ja Mahnalanselkää on pidetty rehevinä tai ainakin mesotrofisina, mutta kahden viime vuoden aikana Mahnalanselän klorofyllipitoisuudet ovat olleet lievästi rehevän veden tasoa. Levätuotannon kannalta minimiravinne on fosfori, jonka määrä vesistössä on lisäksi laskenut pitkällä aikavälillä. Typpitaso on kohonnut kuormituksen vähenemisestä huolimatta koko alueella Kyrösjärvi mukaan lukien. Kasviplanktontulokset olivat sopusoinnussa vedenlaadun tulosten kanssa. Suurempia leväongelmia ei todettu. Levien biomassat ja klorofylliarvot jäivät pitemmän ajan keskimääräistä tasoa alhaisemmiksi. Kasviplanktonmääritykset osoittivat Kyröjärvelle parametrista riippuen tyydyttävää erinomaista ekologisen tilan luokkaa, joten luokitus ei ollut selvä. Tyydyttävään luokkaan arvio jäi haitallisten sinilevien osuudella mitattuna, vaikkei niiden absoluuttinen määrä ollutkaan suuri. Kirkkojärven ja Mahnalanselän ekologiseksi luokaksi muodostui kasviplanktonin osalta hyvä. Pohjaeläinten osalta ekologisen tilan luokka jäi Kirkkojärvellä tyydyttäväksi. Näytteet ovat järven syvänteestä, joka on loppukesällä vähähappinen/hapeton. Mahnalanselällä pohjaeläimistö oli hieman monipuolisempi ja osoitti hyvää ekologista luokkaa. Säännöstely ei ole vaikuttanut osoitettavasti Pappilanjoen luontaisten kalalajien lisääntymiseen. Joesta saadaan saaliiksi myös kuhaa. Piileväanalyysin perusteella Pappilanjoen ekologinen tila on erinomainen, joten näiltä osin jätevesillä tai säännöstelyllä ei ole ainakaan suurempaa joen tilaa heikentävää vaikutusta. Piilevät kerätään kiviltä, joten ne kuvaavat joessa virtaavan veden laatua. Tärkeimmät saalislajit Kirkkojärvellä ja Mahnalanselällä ovat hauki ja kuha, joiden kannat ovat hyvässä kunnossa. Jätevedet vaikuttavat periaatteessa rehevyyden kautta särkikaloja suosivasti. Kalojen elohopeapitoisuudet eivät rajoita vuonna 2013 tehtyjen tutkimusten valossa tarkkailualueen haukien ja ahventen käyttöä ihmisravinnoksi.

73 Kuloveteen laskevan Siuronkosken happitilanne oli hyvä läpi vuoden. Siuronkosken keskimääräinen fosforipitoisuus oli 24 µg/l, kun vastaava pitoisuus oli Kyröskoskessa 21 µg/l. Nousua tapahtui siten 3 µg/l eli noin 14 %. Siuronkosken pitoisuus 24 µg P/l oli kuitenkin selvästi korkeampi kuin Nokianvirran alapäässä (15 µg P/l), minne tulee huomattavaa jätevesikuormitusta Tampereen ja Nokian seudulta. Keskimääräinen typpitaso (820 µg N/l) jäi pienemmäksi kuin Nokianvirrassa (890 µg N/l). Määräävin tekijä Siuron reitin rehevyyden kannalta on hajakuormitus (sisältäen myös mahdollisen sisäisen kuormituksen), jonka osuus reitille kohdistuvasta fosforikuormituksesta ilman luonnonhuuhtoutumaa oli 93 % ja jätevesien osuus 7 %. Typpikuormasta hajakuormituksen osuus oli myös 93 % ja jätevesien 7 %. Fosforin suhteen vesistössä on ollut havaittavissa lieviä merkkejä laskusta. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Hydrobiologi, FM Harri Perälä Hyväksynyt: Vesiosaston johtaja Jukka Lammentausta LIITTEET: Liitteet 1-11. Tarkkailutulokset 2015 Liite 12. Kyröskosken virtaamat 2015 Liite 13. Siuronkosken virtaamat 2015 Liite 14. Purso Oy:n kuormitustulokset 2012-2015 Liite 15. Pappilanjoen uoman pohjatopografian mittaaminen Liite 16. Kasviplanktonraportti Liite 17. Piilevien tulokset 2016 (Pertti Eloranta)

74 JAKELU: Jakelu postitse: Pirkanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Tampereen kaupungin kirjasto Pirkanmaan maakuntakirjasto Helsingin yliopisto, vapaakappaletoimisto 6 kpl Suomen ympäristökeskus, kirjasto Jakelu sähköpostitse: Hämeenkyrön kunta, kirjaamo (kirjaamo@hameenkyro.fi) Hämeenkyrön kunta, kirjaamo (jari.luoma@hameenkyro.fi) Kyröskosken Voima Oy, Mika Salo (mika.salo@vsv.fi) Metsä Board Oyj, Jaakko Ikonen (jaakko.ikonen@metsagroup.com) Metsä Board Oyj, Sirpa Eskelinen (sirpa.eskelinen@metsagroup.com) Purso Oy, Timo Tuohimaa (timo.tuohimaa@purso.fi) Pirkanmaan ELY-keskus, kirjaamo (kirjaamo.pirkanmaa@ely-keskus.fi) Pirkanmaan ELY-keskus, Anneli Vainonen (anneli.vainonen@ely-keskus.fi) Pohjois-Savon ELY-keskus, kirjaamo (kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi) ELY-keskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut (jorma.kirjavainen@ely-keskus.fi) Oy SCA Hygiene Products Ab (jenni.vainio@sca.com) Pro Agria Pirkanmaan Kalatalouskeskus (pirkanmaan.kalatalouskeskus@kalatalo.fi) Hämeenkyrön kunta, ympäristötoimi (kaisa.pieniluoma@hameenkyro.fi) Nokian kaupunki, ympäristötoimi (ymparistonsuojelu@nokiankaupunki.fi) Ylöjärven kaupunki, ympäristölautakunta (pentti.keskitalo@ylojarvi.fi) Mahnalanselän Kirkkojärven kalastusalue, Seppo Metsähonkala (seppo.metsahonkala@pp.inet.fi) Vammalan seudun kalastusalue (toimisto@vammalanseudunkalastusalue.net) Pirkkalan ympäristöterveydenhuolto (ymparistoterveys@pirkkala.fi)

75 KIRJALLISUUS: Eloranta, P. 2017. Siuron reitin Pappilanjoen tarkkailu. Piileväanalyysien tulokset 2016. Moniste, 4.2.2017 Jyväskylä. Evira 2009. Elintarvikkeiden ja talousveden kemialliset vaarat. Eviran julkaisuja 13/2009. 148 s. Heinonen, P. 1980. Quantity and composition of phytoplankton in Finnish inland waters. Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 37, 1-91. Vesihallitus 1980, Helsinki. Kivinen, S. 2014. Pappilanjoen ja Siuron reitin kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2013. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere. Julkaisu nro 712. 22s + liitteet. Kivinen, S. 2016. Pappilanjoen ja Siuron reitin kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2015. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere. Julkaisu nro 765. 37s + liitteet. Koponen, H. 2016. Hämeenkyrön kunnan jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja käyttötarkkailun vuosiyhteenveto 2015. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere. Kirje nro 572/16, 2.6.2016. Moniste, 9s + liitteet. Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S. M., Kuoppala, M., Mykrä, H. ja Vuori, K-M. 2013: Jokien ja järvien biologinen seuranta näytteenotosta tiedon tallentamiseen. - Moniste, versio 13.11.2013. Oravainen, R. ja Mattila, J. 2013. Pappilanjoen tilan tarkastelu vuosina 2000-2012 ja jätevesien purkupaikkojen siirtämisien mahdolliset vaikutukset veden laatuun. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere. Kirje nro 372/13, 29.06.2013. Moniste, 22s. SFS 1989: SFS 5076. Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto Ekman-noutimella pehmeiltä pohjilta. - Suomen standardisoimisliitto. Valkama, J. 2003. Kyröskosken voimalaitoksen vuorokausisäännöstelyn vaikutusten erillistarkkailu. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirje nro 872/JV. 17 s. + liitteet. Verta, M., Kauppila, T., Londesborough, S., Mannio, J., Porvari, P., Rask, M., Vuori, K.-M. & Vuorinen, P.J. 2010. Metallien taustapitoisuudet ja haitallisten aineiden seuranta Suomen pintavesissä Ehdotus laatunormidirektiivin toimeenpanosta. Suomen Ympäristökeskuksen raportteja 12/2010. Suomen ympäristökeskus. 45 s. Vesihallitus 1978. Kokemäenjoen ja Karvianjoen vesistöjen vesien käytön kokonais-suunnitelma, I osa. Vesihallituksen tiedotus 142. 187 s. Väisänen, A. 2015a. Siuron reitin pohjaeläintarkkailu 2014. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere. Kirje nro 747/15. Moniste, 24s + liitteet. Väisänen, A. 2015b. Siuron reitin kalataloudellinen tarkkailu vuonna 2014. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere. Julkaisu nro 748. 42s + liitteet. Wetzel, R. 2011. Limnology. Lake and River Ecosystems. London: Academic Press.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kyröjärvi, Santanenä S1 2015. Liite 1, sivu 1/1 Siuron reitin yht.tarkkailu (ohjelma uusittu 2013) (SIRE2) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj *ph *KHT_titr *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Fe *Klorof *Al.entero *Lämpkolif Syvyys (m) mg/l % FNU ms/m mg/l O2 mg/l Pt µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l mg/m3 kpl/100 ml kpl/100 ml 10.3.2015 SIRE2 / S1 Kyrösjärvi Santanenä Kok.syv. 26,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Lumi 0 dm; Jää 2 dm; Klo 13:50; Näytt.ottaja TK; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 2,1 12,0 87 1,7 4,7 6,8 16 110 830 23 0 0 10,0 2,2 11,5 84 1,4 4,6 6,9 15 760 21 15,0 2,5 10,8 79 1,8 21 20,0 2,7 10,3 76 1,7 23 25,0 3,3 6,6 50 2,6 4,9 6,6 14 700 33 1.6.2015 SIRE2 / S1 Kyrösjärvi Santanenä Kok.syv. 26,2 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 9,6 10,5 92 2,4 4,5 6,7 17 110 890 430 5 24 4 1 0 10,0 8,5 10,6 91 2,0 4,5 6,7 18 840 22 25,0 8,3 10,3 88 2,6 4,6 6,7 17 860 23 0-2 1,7 13.7.2015 SIRE2 / S1 Kyrösjärvi Santanenä Kok.syv. 26,5 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 13:10; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 330; 1,0 18,1 9,0 95 3,4 4,6 7,0 16 100 770 310 14 24 3 0 0 0-2 14 24.8.2015 SIRE2 / S1 Kyrösjärvi Santanenä Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 15:00; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 130; 1,0 20,4 9,0 100 3,7 4,5 7,2 16 93 690 200 18 19 <2 460 0 1 10,0 17,1 6,3 65 2,1 4,6 6,7 16 770 17 510 15,0 14,0 5,9 57 1,9 19 20,0 13,3 5,6 54 2,1 22 25,0 11,8 5,5 51 2,5 4,8 6,5 17 880 25 690 0-2 8,4 5.10.2015 SIRE2 / S1 Kyrösjärvi Santanenä Kok.syv. 26,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 360; 1,0 11,8 8,7 81 3,2 4,7 6,9 16 97 740 310 4 18 4 1 0 0-2 3,7 26.10.2015 SIRE2 / S1 Kyrösjärvi Santanenä Näk.syv. 1,8 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 300; 1,0 9,1 9,4 81 2,5 4,7 6,9 16 96 740 17 520 0 1 10,0 9,0 9,3 81 2,4 4,8 6,9 15 740 17 510 25,0 8,9 9,2 80 2,7 4,7 7,0 15 740 17 540 0-2 4,3 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kyöskoski 2015. Liite 2, sivu 1/1 Siuron reitin yht.tarkkailu (ohjelma uusittu 2013) (SIRE2) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Sähkonj *ph *KHT_titr *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Al.entero *Lämpkolif Syvyys (m) mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l O2 mg/l Pt µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l kpl/100 ml kpl/100 ml 19.1.2015 SIRE2 / KK Kyrösjärven luusua Klo 10:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 50; 1,0 0,7 11,9 83 1,7 <1 4,5 6,9 16 97 670 300 <3 21 8 0 1 10.3.2015 SIRE2 / KK Kyrösjärven luusua Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 14:20; Näytt.ottaja TK; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 2,2 11,1 81 1,4 <1 6,5 6,8 16 100 740 350 3 21 8 0 0 1.6.2015 SIRE2 / KK Kyrösjärven luusua Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 9,5 10,6 93 2,3 1,3 4,6 6,8 17 110 830 400 4 23 4 0 1 13.7.2015 SIRE2 / KK Kyrösjärven luusua Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 14:00; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 330; 1,0 17,6 8,8 93 3,9 3,7 4,6 7,0 15 100 720 280 11 23 3 0 2 24.8.2015 SIRE2 / KK Kyrösjärven luusua Kok.syv. 2,6 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 15:30; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 130; 1,0 22,0 8,9 100 3,5 3,7 4,5 7,3 17 90 700 210 26 18 <2 0 0 26.10.2015 SIRE2 / KK Kyrösjärven luusua Näk.syv. 1,4 m; Klo 14:15; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 300; 1,0 8,2 9,5 81 3,0 1,8 4,7 6,9 15 95 730 310 6 19 3 1 0 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Pappilanjoki, Kyron kartonkitehtaan alapuoli 2015. Liite 3, sivu 1/1 Siuron reitin yht.tarkkailu (ohjelma uusittu 2013) (SIRE2) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Sähkonj *ph *KHT_titr *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Al.entero *kolif. *Lämpkolif *E.coli Syvyys (m) mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l O2 mg/l Pt µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l kpl/100 ml MPN/100ml kpl/100 ml MPN/100ml 19.1.2015 SIRE2 / P4 Pappilanjoki 4 Klo 10:55; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 50; 1,0 1,1 12,0 84 1,9 1,1 4,9 6,9 16 96 650 310 <3 21 8 1 8 0 0 10.3.2015 SIRE2 / P4 Pappilanjoki 4 Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 14:40; Näytt.ottaja TK; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 2,2 11,6 85 1,6 1,1 6,5 6,9 16 100 740 340 4 21 8 3 41 22 0 1.6.2015 SIRE2 / P4 Pappilanjoki 4 Näk.syv. 1,2 m; Klo 16:50; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 9,5 10,8 94 2,3 1,8 4,9 6,7 17 110 810 410 8 23 4 1 7 0 2 13.7.2015 SIRE2 / P4 Pappilanjoki 4 Kok.syv. 5,6 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 330; 1,0 17,6 8,6 91 4,2 4,0 5,0 6,9 16 100 770 290 13 23 3 4 130 5 <1 24.8.2015 SIRE2 / P4 Pappilanjoki 4 Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 130; 1,0 19,7 8,3 91 2,7 3,3 4,8 7,0 17 91 710 230 18 20 <2 8 130 7 2 26.10.2015 SIRE2 / P4 Pappilanjoki 4 Näk.syv. 1,5 m; Klo 15:35; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 300; 1,0 8,2 10,0 85 2,9 2,0 5,3 6,9 15 95 750 310 5 18 3 1 79 47 2 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Pappilanjoki, KyHkyrön kunnan jvp:n alapuoli 2015. Liite 4, sivu 1/1 Siuron reitin yht.tarkkailu (ohjelma uusittu 2013) (SIRE2) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Sähkonj *ph *KHT_titr *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Al.entero *kolif. *Lämpkolif *E.coli Syvyys (m) mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l O2 mg/l Pt µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l kpl/100 ml MPN/100ml kpl/100 ml MPN/100ml 19.1.2015 SIRE2 / S2 Pappilanjoki S2 (F) Klo 11:25; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 50; 1,0 0,8 12,0 84 2,0 1,2 5,0 6,9 15 96 670 300 13 21 8 12 93 ~10 42 10.3.2015 SIRE2 / S2 Pappilanjoki S2 (F) Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 15:45; Näytt.ottaja TK; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 2,2 11,8 86 2,3 2,3 5,0 6,9 15 100 800 350 21 24 10 190 2400 ~1600 1700 1.6.2015 SIRE2 / S2 Pappilanjoki S2 (F) Näk.syv. 1,2 m; Klo 16:35; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 9,5 10,5 92 2,5 2,2 5,0 6,9 17 110 810 410 14 23 4 38 220 150 62 13.7.2015 SIRE2 / S2 Pappilanjoki S2 (F) Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 330; 1,0 17,7 8,3 87 5,3 7,3 5,5 7,0 16 100 770 290 19 25 3 37 390 ~180 75 24.8.2015 SIRE2 / S2 Pappilanjoki S2 (F) Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 130; 1,0 19,7 8,0 88 4,1 5,5 5,2 7,0 16 91 740 240 16 20 <2 17 340 ~26 5 26.10.2015 SIRE2 / S2 Pappilanjoki S2 (F) Näk.syv. 1,4 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 300; 1,0 8,2 9,8 84 3,2 2,5 5,3 7,0 15 95 760 320 12 17 3 3 35 9 4 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Prentinlahti 2014-2015. Liite 5, sivu 1/1 Siuron reitin yht.tarkkailu (ohjelma uusittu 2013) (SIRE2) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj *ph *KHT_titr *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Fe *Klorof *Al.entero *Lämpkolif Ulkonäkö Syvyys (m) mg/l % FNU ms/m mg/l O2 mg/l Pt µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l mg/m3 kpl/100 ml kpl/100 ml 12.3.2014 SIRE2 / PRENT Kirkkojä Prentinlahti 3 Kok.syv. 6,1 m; Näk.syv. 0,8 m; Lumi 0 dm; Jää 2 dm; Klo 12:10; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 270; 1,0 1,8 11,8 85 11 5,5 6,8 18 130 880 30 180 ~360 5,0 1,8 10,4 75 38 7,4 6,8 18 1500 76 5.6.2014 SIRE2 / PRENT Kirkkojä Prentinlahti 3 Kok.syv. 5,8 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja ji; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 90; 1,0 16,7 9,2 94 4,2 6,7 7,3 17 110 600 220 50 29 <2 ~4 ~93 5,0 12,4 6,6 62 7,0 6,9 6,8 16 730 33 0-2 8,9 7.7.2014 SIRE2 / PRENT Kirkkojä Prentinlahti 3 Kok.syv. 5,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 06:50; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 19,6 9,4 100 3,4 5,7 7,2 19 110 800 130 78 40 4 1 8 0-2 18 18.8.2014 SIRE2 / PRENT Kirkkojä Prentinlahti 3 Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 18,9 7,4 79 5,1 6,4 7,1 17 96 500 22 39 34 4 710 4 21 5,0 16,4 0 0 30 10,7 6,7 20 940 54 3800 0-2 22 10.3.2015 SIRE2 / PRENT Kirkkojä Prentinlahti 3 Kok.syv. 5,9 m; Näk.syv. 0,3 m; Lumi 0 dm; Jää 0,3 dm; Klo 15:10; Näytt.ottaja TK; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 1,5 11,9 85 38 11,1 6,7 25 180 3500 77 110 ~62 5,0 2,2 9,2 67 35 12,5 6,9 16 3900 76 1.6.2015 SIRE2 / PRENT Kirkkojä Prentinlahti 3 Kok.syv. 5,8 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 16:15; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 12,9 10,0 94 8,2 6,1 7,2 17 120 810 310 7 35 5 3 ~4 5,0 12,9 9,8 93 7,8 6,0 7,2 17 790 33 0-2 12 13.7.2015 SIRE2 / PRENT Kirkkojä Prentinlahti 3 Kok.syv. 5,3 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 08:15; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 300; 1,0 17,2 7,4 77 6,5 6,1 6,9 20 140 910 310 28 44 9 11 27 0-2 13 24.8.2015 SIRE2 / PRENT Kirkkojä Prentinlahti 3 Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 09:00; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 130; 1,0 19,2 9,0 98 3,4 6,6 7,3 17 99 730 92 37 32 3 600 1 3 5,0 16,7 0,85 9 17 8,4 6,8 18 870 55 2700 samea 0-2 20 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kirkkojärvi 2015. Liite 6, sivu 1/1 Siuron reitin yht.tarkkailu (ohjelma uusittu 2013) (SIRE2) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj *ph *KHT_titr *Mn *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Fe *Klorof Si SiO2 *Al.entero *Lämpkolif *E.coli *kolif. Ulkonäkö Haju Syvyys (m) mg/l % FNU ms/m mg/l O2 µg/l mg/l Pt µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l mg/m3 mg/l mg/l kpl/100 ml kpl/100 ml MPN/100ml MPN/100ml 19.1.2015 SIRE2 / S3 Kirkkojärvi S3, syvänne Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Lumi 0,1 dm; Jää 2 dm; Klo 12:05; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 50; 1,0 0,5 11,9 82 2,3 5,2 7,0 16 100 750 350 26 23 8 2,7 5,8 28 ~65 77 240 5,0 0,8 11,9 84 2,1 5,1 6,9 15 22 2,7 5,8 10,0 0,9 11,8 83 2,5 5,4 7,0 15 750 370 28 24 2,8 6,0 13,0 1,7 10,1 72 3,0 5,5 6,7 790 410 22 27 15,0 2,4 8,7 64 3,7 5,6 6,7 16 820 400 50 32 3,0 6,4 10.3.2015 SIRE2 / S3 Kirkkojärvi S3, syvänne Kok.syv. 16,1 m; Näk.syv. 1,7 m; Lumi 0 dm; Jää 2 dm; Klo 12:00; Näytt.ottaja TK; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 2,1 11,5 84 3,2 5,4 6,9 15 27 100 980 520 30 27 10 680 2,8 6,1 110 ~270 240 920 5,0 2,1 11,6 84 4,6 7,7 6,9 15 25 2,9 6,2 10,0 2,2 11,8 85 6,5 5,9 6,9 17 33 1000 570 31 28 830 3,1 6,6 13,0 2,2 11,5 83 6,7 6,1 6,9 1100 590 35 29 15,0 2,3 10,5 76 9,8 8,7 6,9 16 87 1200 720 38 33 930 3,9 8,3 1.6.2015 SIRE2 / S3 Kirkkojärvi S3, syvänne Kok.syv. 15,8 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 15:40; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 11,2 10,4 95 3,3 5,1 7,0 16 110 820 380 7 25 4 3800 2,6 5,5 18 59 39 120 5,0 11,2 10,3 94 3,4 5,1 7,0 16 24 2,6 5,5 10,0 11,1 10,3 94 3,4 5,1 7,0 16 800 380 8 25 3700 2,6 5,5 13,0 11,1 10,2 93 3,2 5,1 7,0 24 15,0 11,0 10,2 93 3,2 5,1 7,0 17 800 380 8 25 790 2,6 5,6 0-2 6,8 13.7.2015 SIRE2 / S3 Kirkkojärvi S3, syvänne Kok.syv. 15,7 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 08:20; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 300; 1,0 17,3 8,2 86 3,5 5,5 6,9 15 110 810 310 25 27 4 640 2,7 5,8 6 13 7 99 5,0 17,1 8,0 83 3,7 5,5 6,8 16 28 2,7 5,7 10,0 12,8 6,4 60 2,1 5,7 6,5 16 830 340 83 25 690 2,7 5,9 13,0 11,8 4,9 46 3,1 6,0 6,5 34 15,0 11,3 3,2 29 5,1 6,4 6,5 16 1000 290 200 44 1400 3,1 6,6 0-2 8,8 24.8.2015 SIRE2 / S3 Kirkkojärvi S3, syvänne Kok.syv. 15,7 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 09:30; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1,0 19,6 8,4 92 2,7 6,6 7,2 8,1 34 92 730 180 31 23 2 570 2,0 4,3 0 ~2 <1 31 5,0 18,4 6,2 66 1,9 7,0 6,9 8,2 19 2,2 4,6 10,0 14,1 1,0 10 3,3 6,2 6,6 16 470 930 510 24 28 1200 2,7 5,7 13,0 12,0 0 0 8,7 6,5 6,6 42 15,0 11,6 0 0 14 6,7 6,7 16 1600 910 240 200 44 2800 3,0 6,3 samea H 0-2 14 5.10.2015 SIRE2 / S3 Kirkkojärvi S3, syvänne Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 14:40; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 360; 1,0 11,9 8,1 75 3,4 6,5 6,9 16 97 810 320 49 25 7 3300 2,5 5,3 2 18 11 150 0-2 4,2 26.10.2015 SIRE2 / S3 Kirkkojärvi S3, syvänne Näk.syv. 1,4 m; Klo 16:50; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 300; 1,0 7,8 9,8 83 3,0 6,7 7,1 14 94 810 360 31 20 6 600 2,7 5,7 2 3 3 35 5,0 7,8 9,7 82 3,0 6,7 7,1 14 20 2,7 5,8 10,0 7,8 9,7 82 2,8 6,6 7,0 15 800 360 29 19 590 2,7 5,7 15,0 7,8 9,6 81 3,2 6,8 7,1 14 810 370 28 20 620 2,6 5,7 0-2 4,8 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kallioistenselkä 2015. Liite 7, sivu 1/1 Siuron reitin yht.tarkkailu (ohjelma uusittu 2013) (SIRE2) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj *ph *KHT_titr *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *Klorof *Al.entero *Lämpkolif Syvyys (m) mg/l % FNU ms/m mg/l O2 mg/l Pt µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l mg/m3 kpl/100 ml kpl/100 ml 19.1.2015 SIRE2 / S4 Kallioistenselkä Kok.syv. 22,1 m; Näk.syv. 1,8 m; Lumi 0,1 dm; Jää 2 dm; Klo 13:20; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 50; 1,0 0,3 12,2 84 2,2 5,3 7,0 15 100 740 22 23 30 10,0 0,6 11,8 82 2,8 5,5 6,8 15 810 24 15,0 1,7 10,7 77 3,2 5,7 6,8 15 870 25 21,0 2,2 8,4 61 3,6 5,8 6,7 15 840 31 10.3.2015 SIRE2 / S4 Kallioistenselkä Kok.syv. 21,5 m; Näk.syv. 1,4 m; Lumi 0 dm; Jää 2 dm; Klo 11:20; Näytt.ottaja TK; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 2,1 11,5 83 4,2 5,6 6,9 15 100 1000 25 89 ~220 10,0 2,1 11,6 84 4,7 7,6 6,9 16 1100 26 15,0 2,1 11,5 83 4,5 5,6 6,9 15 1100 25 21,0 2,1 11,2 81 5,0 7,7 6,8 16 1100 26 1.6.2015 SIRE2 / S4 Kallioistenselkä Kok.syv. 21,8 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 15:10; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 11,9 10,2 95 2,9 5,4 7,1 16 100 810 370 11 24 3 ~2 6 10,0 11,8 10,2 94 3,0 5,4 7,0 16 840 27 15,0 11,7 10,1 93 2,6 5,4 7,0 16 830 25 21,0 9,0 7,9 69 5,2 5,9 6,8 16 920 38 0-2 E 13.7.2015 SIRE2 / S4 Kallioistenselkä Kok.syv. 21,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 09:00; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 300; 1,0 18,0 8,3 87 3,7 5,6 7,0 15 100 790 300 19 25 4 <2 1 10,0 13,9 7,1 69 2,5 5,8 6,7 15 800 20 15,0 12,3 6,1 57 2,1 5,7 6,5 15 840 26 21,0 10,5 2,0 18 4,5 6,4 6,5 15 950 45 0-2 6,6 24.8.2015 SIRE2 / S4 Kallioistenselkä Kok.syv. 21,2 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1,0 20,2 9,3 100 2,0 6,5 7,4 16 92 710 170 30 25 2 4 0 10,0 16,6 4,2 44 2,0 6,0 6,7 16 810 23 15,0 12,0 2,1 19 2,5 6,2 6,6 15 890 33 21,0 10,6 0 0 8,9 7,2 6,7 18 960 41 0-2 9,1 5.10.2015 SIRE2 / S4 Kallioistenselkä Näk.syv. 1,5 m; Klo 15:20; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 360; 1,0 12,2 7,9 74 3,1 6,8 7,0 15 99 810 310 32 21 5 2 5 0-2 0,7 26.10.2015 SIRE2 / S4 Kallioistenselkä Kok.syv. 21,7 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 16:30; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 300; 1,0 7,7 9,4 79 3,0 8,9 7,0 15 91 800 20 0 2 10,0 7,7 9,5 80 2,7 7,0 7,1 14 800 20 15,0 7,7 9,4 79 2,9 8,4 7,1 14 800 21 21,0 7,7 9,4 79 3,2 8,9 7,1 14 800 21 0-2 4,6 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Mahnalanselän tutlokset 2015. Liite 8, sivu 1/1 Siuron reitin yht.tarkkailu (ohjelma uusittu 2013) (SIRE2) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj *ph *KHT_titr *Väri *Kok.N *NH4-N *NO23-N *Kok.P *PO4-P SiO2 Si *Klorof *Al.entero *Lämpkolif Syvyys (m) mg/l % FNU ms/m mg/l O2 mg/l Pt µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l mg/l mg/l mg/m3 kpl/100 ml kpl/100 ml 19.1.2015 SIRE2 / S5 Mahnalanselkä Kok.syv. 21,9 m; Näk.syv. 1,8 m; Lumi 0,1 dm; Jää 2 dm; Klo 14:15; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 50; 1,0 0,2 11,5 79 2,4 5,5 7,0 15 96 790 15 410 23 9 6,0 2,8 29 44 5,0 1,0 11,4 80 3,5 25 10,0 1,5 11,1 79 4,1 6,1 6,9 15 920 <3 530 27 7,0 3,3 15,0 1,8 10,3 74 4,1 28 21,0 2,5 5,3 39 11 6,8 6,7 15 990 120 450 58 9,3 4,3 10.3.2015 SIRE2 / S5 Mahnalanselkä Kok.syv. 21,5 m; Näk.syv. 1,7 m; Lumi 0 dm; Jää 2 dm; Klo 10:40; Näytt.ottaja TK; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 2,0 11,0 79 3,3 7,7 6,9 15 97 930 21 520 24 10 5,7 2,7 22 44 5,0 2,0 10,5 76 3,1 25 10,0 2,3 10,6 77 4,4 31 15,0 3,0 8,8 65 8,2 7,4 6,8 14 1100 13 620 51 8,9 4,2 21,0 3,8 2,5 19 22 9,3 6,9 14 1400 18 910 49 9,5 4,5 1.6.2015 SIRE2 / S5 Mahnalanselkä Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 14:40; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 12,4 10,0 94 5,1 5,6 7,1 16 97 810 11 370 24 3 4,9 2,3 1 3 5,0 12,3 9,9 93 4,5 24 10,0 12,2 9,8 92 4,7 5,6 7,1 15 780 12 360 23 4,8 2,3 15,0 11,0 9,5 87 3,2 24 21,0 10,6 9,0 81 6,3 5,5 6,9 15 820 31 390 28 5,2 2,4 0-2 7,5 13.7.2015 SIRE2 / S5 Mahnalanselkä Kok.syv. 21,8 m; Näk.syv. 1,4 m; Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 10:00; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 330; 1,0 18,3 8,4 89 4,8 5,8 7,1 15 89 740 15 250 26 4 5,0 2,3 1 5 5,0 18,1 8,1 86 5,0 22 10,0 16,0 6,7 68 5,3 5,8 6,7 15 730 44 280 21 5,3 2,5 15,0 13,7 5,6 54 3,1 22 21,0 13,2 3,8 37 8,2 6,3 6,6 15 860 160 270 38 6,7 3,2 0-2 8,6 24.8.2015 SIRE2 / S5 Mahnalanselkä Kok.syv. 21,4 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1,0 20,4 8,6 95 2,9 5,9 7,3 16 84 700 27 130 23 2 3,8 1,8 0 1 5,0 18,7 6,3 67 2,7 18 10,0 17,6 4,8 50 3,3 6,0 6,8 15 680 35 250 18 4,6 2,1 15,0 13,3 1,4 14 4,4 27 21,0 12,6 0 0 9,2 7,8 6,9 17 970 110 370 37 6,9 3,2 0-2 7,1 5.10.2015 SIRE2 / S5 Mahnalanselkä Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 15:50; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 360; 1,0 12,0 8,7 80 4,7 6,4 7,2 14 84 730 5 240 20 5 4,4 2,0 3 1 0-2 5,3 26.10.2015 SIRE2 / S5 Mahnalanselkä Kok.syv. 21,9 m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 16:10; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 300; 1,0 7,7 9,6 80 3,4 6,5 7,2 13 83 720 <3 290 19 5 4,9 2,3 5 2 10,0 7,7 9,7 81 3,6 6,6 7,2 13 710 20 4,9 2,3 21,0 7,6 9,5 80 3,7 9,0 7,2 14 710 20 4,8 2,2 0-2 3,2 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Murhasaari, Purso Oy:n yläpuolinen asema. Liite 9, sivu 1/1 Siuron reitin yhteistarkkailu, vanha päivittämätön (SIRE) Siuron reitin yht.tarkkailu (ohjelma uusittu 2013) (SIRE2) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Sähkonj *ph *SO4(H) *Al Syvyys (m) ms/m mg/l µg/l 29.3.2010 SIRE / MS Jokisjärvi Murhasaari 1 Klo 15:10; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 1,1 6,4 6,9 10 270 26.8.2010 SIRE / MS Jokisjärvi Murhasaari 1 Kok.syv. 2,4 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 16:45; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 20; 1,0 18,3 5,9 7,1 6,8 140 28.3.2011 SIRE / MS Jokisjärvi Murhasaari 1 Klo 16:05; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -1 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 13 m/s; Tuulsuunt. 320; 1,0 6,2 6,9 6,3 200 22.8.2011 SIRE / MS Jokisjärvi Murhasaari 1 Kok.syv. 2,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 17:00; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 19 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 19,3 6,1 7,2 6,7 97 26.3.2012 SIRE / MS Jokisjärvi Murhasaari 1 Klo 08:45; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 3 /8; 1,0 0,4 5,7 6,9 5,8 250 20.8.2012 SIRE / MS Jokisjärvi Murhasaari 1 Klo 17:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 50; 1,0 5,2 7,1 5,2 180 18.3.2013 SIRE / MS Jokisjärvi Murhasaari 1 Klo 10:30; Näytt.ottaja pw; Ilm.lt. -11 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 90; 1,0 0,7 5,6 6,6 5,7 330 26.8.2013 SIRE2 / MS Jokisjärvi Murhasaari 1 Kok.syv. 2,7 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 19,4 5,5 7,2 5,5 200 12.3.2014 SIRE2 / MS Jokisjärvi Murhasaari 1 Klo 15:35; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 10 m/s; Tuulsuunt. 270; 1,0 6,9 6,9 5,3 360 18.8.2014 SIRE2 / MS Jokisjärvi Murhasaari 1 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 15:00; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 19,8 5,9 7,1 6,3 120 10.3.2015 SIRE2 / MS Jokisjärvi Murhasaari 1 Klo 9:10; Näytt.ottaja TK; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 2,1 5,8 6,9 5,5 310 24.8.2015 SIRE2 / MS Jokisjärvi Murhasaari 1 Kok.syv. 3,6 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:40; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1,0 20,0 6,1 7,2 6,2 150 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Siuronkoski 2015. Liite 10, sivu 1/1 Siuron reitin yht.tarkkailu (ohjelma uusittu 2013) (SIRE2) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Sähkonj *ph *KHT_titr *Al *Väri *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *PO4-P *SO4 *Al.entero *Lämpkolif Syvyys (m) mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l O2 µg/l mg/l Pt µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l mg/l kpl/100 ml kpl/100 ml 19.1.2015 SIRE2 / SK Siuronkoski 8400 Klo 15:25; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 50; 1,0 0,1 11,6 80 2,9 1,3 5,7 6,9 15 97 870 450 12 24 24 ~28 18.2.2015 SIRE2 / SK Siuronkoski 8400 Klo 11:05; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 270; 1,0 0,2 11,7 80 3,5 5,8 6,8 15 840 25 10.3.2015 SIRE2 / SK Siuronkoski 8400 Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 9:20; Näytt.ottaja TK; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 1,9 11,5 83 5,2 3,4 5,9 6,9 15 340 100 1100 630 20 27 5,8 48 44 7.4.2015 SIRE2 / SK Siuronkoski 8400 Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 08:30; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 12 m/s; Tuulsuunt. 360; 1,0 2,6 12,1 89 4,4 5,4 6,8 16 920 20 7.5.2015 SIRE2 / SK Siuronkoski 8400 Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 08:10; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 120; 1,0 8,3 10,8 92 4,1 5,6 7,1 14 790 28 1.6.2015 SIRE2 / SK Siuronkoski 8400 Klo 17:45; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 15 m/s; Tuulsuunt. 180; 1,0 12,7 9,9 93 4,7 5,7 7,2 15 94 790 350 7 24 <2 1 13.7.2015 SIRE2 / SK Siuronkoski 8400 Klo 15:45; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 330; 1,0 18,9 8,4 90 5,1 5,1 5,9 7,1 15 89 690 220 9 26 5 ~2 7 24.8.2015 SIRE2 / SK Siuronkoski 8400 Klo 18:35; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 130; 1,0 20,8 7,8 87 3,2 6,0 7,2 15 150 80 650 110 15 25 6,3 4 4 8.10.2015 SIRE2 / SK Siuronkoski 8400 Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 09:00; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. -7 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1,0 9,3 9,3 81 4,0 6,7 7,2 13 670 19 26.10.2015 SIRE2 / SK Siuronkoski 8400 Näk.syv. 1,8 m; Klo 09:05; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1,0 7,4 9,8 82 2,9 1,9 6,8 7,2 14 78 730 270 5 20 2 1 17.11.2015 SIRE2 / SK Siuronkoski 8400 Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 10:05; Näytt.ottaja TeK; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 140; 1,0 5,9 10,6 85 2,9 6,8 7,1 13 750 19 9.12.2015 SIRE2 / SK Siuronkoski 8400 Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 10:15; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 270; 1,0 3,0 11,2 83 6,8 10,1 7,2 14 990 26 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Lyhytaikaissäännöstelyn tarkkailu 2015. Liite 11, sivu 1/2 PVO- KYRÖSKOSKEN VOIMALA (PVOKYR) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Sähkonj *ph *COD(Cr) *KHT_titr *Väri *Kok.N *NH4-N *Kok.P *Al.entero *kolif. *Lämpkolif *E.coli Syvyys (m) mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l mg/l O2 mg/l Pt µg/l µg/l N µg/l kpl/100 ml MPN/100ml kpl/100 ml MPN/100ml 17.5.2015 PVOKYR / A Kyröskoski Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 16:00; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 70; 1.0 10,5 11,6 100 3,5 2,9 4,6 7,2 16 100 750 <3 31 50 110 2 <1 17.5.2015 PVOKYR / B Pappilanjoki, alakanav. 0,5 km Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 1,6 m; Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 14:10; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 70; 1.0 8,5 11,1 95 3,0 2,1 4,7 6,9 16 100 770 <3 31 2 38 9 1 17.5.2015 PVOKYR / C Pappilanjoki, alakanav. 1,5 km Kok.syv. 5,5 m; Näk.syv. 1,6 m; Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 13:50; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 70; 1.0 9,3 10,7 93 3,0 2,1 10,4 7,1 17 100 950 <3 28 6 37 6 7 4.5 8,9 10,6 91 2,9 2,2 10,5 7,2 15 900 8 27 17.5.2015 PVOKYR / D Pappilanjoki, alakanav. 3,5 km Kok.syv. 3,7 m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 13:30; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 70; 1.0 9,0 10,6 91 3,7 3,4 10,9 7,1 17 100 790 9 30 11 100 28 23 3.5 8,9 10,6 91 11,3 7,1 9 17.5.2015 PVOKYR / E Hkyrön puhdistamon alap Kok.syv. 9,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 12:50; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 70; 1.0 9,3 10,4 91 3,2 3,0 12,5 7,2 18 100 830 11 32 68 730 ~180 150 9.0 8,7 10,2 87 3,2 7,0 13,6 7,2 16 1600 370 48 17.5.2015 PVOKYR / F Alajuoksu S2 Kok.syv. 4,5 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 12:30; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 70; 1.0 8,5 10,5 89 2,9 3,2 11,0 7,2 18 100 1100 120 35 130 1700 630 490 3.5 8,4 10,4 88 11,0 7,1 140 13.7.2015 PVOKYR / 7 Kirkkojärvi S3, syvänne Kok.syv. 15,7 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 8:25; Näytt.ottaja EH; 1.0 17,3 8,2 86 3,6 3,4 5,5 7,0 38 16 100 780 27 2 15 5.0 17,1 8,0 83 3,7 3,7 5,4 6,9 33 17 100 800 26 10.0 12,8 6,4 60 2,1 2,6 5,7 6,7 35 16 98 850 23 15.0 11,3 3,2 29 5,4 3,8 6,3 6,6 38 17 130 980 43 13.7.2015 PVOKYR / A Kyröskoski Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 13:50; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 330; 1.0 17,6 8,8 93 3,8 3,7 4,6 6,9 16 100 720 12 24 2 40 0 3 13.7.2015 PVOKYR / B Pappilanjoki, alakanav. 0,5 km Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,4 m; Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 07:30; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 330; 1.0 18,0 8,5 90 3,7 3,6 10,1 7,1 16 100 770 26 24 9 390 160 2 13.7.2015 PVOKYR / C Pappilanjoki, alakanav. 1,5 km Kok.syv. 5,3 m; Näk.syv. 1,4 m; Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 07:15; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 330; 1.0 18,0 8,7 92 4,5 4,1 10,8 7,2 16 100 750 24 24 14 210 54 4 5.0 17,4 8,8 91 4,5 4,7 10,1 7,1 16 760 28 24 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Lyhytaikaissäännöstelyn tarkkailu 2015. Liite 11, sivu 2/2 PVO- KYRÖSKOSKEN VOIMALA (PVOKYR) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Sähkonj *ph *COD(Cr) *KHT_titr *Väri *Kok.N *NH4-N *Kok.P *Al.entero *kolif. *Lämpkolif *E.coli Syvyys (m) mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l mg/l O2 mg/l Pt µg/l µg/l N µg/l kpl/100 ml MPN/100ml kpl/100 ml MPN/100ml 13.7.2015 PVOKYR / D Pappilanjoki, alakanav. 3,5 km Kok.syv. 3,7 m; Näk.syv. 1,4 m; Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 06:55; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 330; 1.0 17,7 8,3 87 3,9 4,1 10,6 7,1 16 100 760 17 24 ~10 260 ~22 13 3.5 17,4 8,2 86 10,9 7,1 20 13.7.2015 PVOKYR / E Hkyrön puhdistamon alap Kok.syv. 9,2 m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 06:40; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 330; 1.0 17,7 8,2 86 3,7 3,9 10,5 7,1 16 100 770 27 24 ~15 330 75 46 8.5 17,5 7,7 81 5,7 6,8 12,4 6,9 16 2400 780 62 13.7.2015 PVOKYR / F Alajuoksu S2 Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 1,3 m; Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 06:15; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 330; 1.0 17,7 8,3 87 4,3 4,3 10,0 7,1 16 110 910 72 28 80 1700 ~1500 340 3.5 17,5 8,3 87 9,9 7,0 66 24.8.2015 PVOKYR / A Kyröskoski Kok.syv. 2,6 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 15:35; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 120; 1.0 22,0 8,9 100 E 3,7 E E E E E E E 3 38 0 <1 24.8.2015 PVOKYR / B Pappilanjoki, alakanav. 0,5 km Kok.syv. 2,5 m; Näk.syv. 1,8 m; Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 8:30; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 18,5 7,9 84 2,3 2,4 6,9 7,1 16 90 750 30 20 20 1000 ~6 <1 24.8.2015 PVOKYR / C Pappilanjoki, alakanav. 1,5 km Kok.syv. 5,7 m; Näk.syv. 1,8 m; Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 08:15; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 18,3 7,3 78 2,6 2,5 11,8 7,2 17 91 1000 26 25 120 1700 ~98 4 5.0 18,2 7,0 75 2,6 2,7 11,3 7,1 16 1000 53 23 24.8.2015 PVOKYR / D Pappilanjoki, alakanav. 3,5 km Kok.syv. 3,7 m; Näk.syv. 1,9 m; Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 8:00; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 18,1 7,3 77 2,6 2,7 10,2 7,1 16 91 880 25 21 16 410 16 9 3.5 16,7 7,5 78 10,4 7,2 20 24.8.2015 PVOKYR / E Hkyrön puhdistamon alap Kok.syv. 9,3 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 07:45; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 18,2 7,3 77 2,5 2,7 10,3 7,2 16 90 800 30 22 ~10 250 ~22 3 9.0 18,1 6,4 68 4,0 4,2 10,7 7,1 17 920 15 47 24.8.2015 PVOKYR / F Alajuoksu S2 Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 07:30; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 18,0 7,3 77 2,4 3,4 10,8 7,2 16 90 910 34 36 ~26 >2400 200 69 3.5 18,4 7,1 76 10,7 7,0 17 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE (NRO 35) LIITE 12. MITTAUSPAIKKA: 3508250 KYRÖSKOSKI VUODEN 2015 VIRTAAMAT (lähde SYKE:n Hertta tietokanta) KOORDINAATIT (YK): 6845955-3298403 VUOSI 2015 VALUMA-ALUE F KM 2 2627,0 JÄRVISYYS L % 8,9 PV TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU 1 27,1 2,3 2,3 62,6 31,9 30,3 29,7 2,3 6,8 11,9 2,3 18,5 2 27,1 29,6 47,0 62,6 6,8 39,9 29,4 2,3 6,7 11,8 9,0 47,1 3 2,3 42,3 47,0 62,6 2,3 39,9 9,5 29,7 6,8 2,3 9,3 47,2 4 2,3 47,3 46,9 62,6 30,4 39,9 9,3 29,4 2,3 2,3 9,1 47,1 5 42,4 44,5 46,9 62,6 30,4 39,9 2,3 17,0 2,3 14,3 9,3 47,1 6 63,2 47,2 46,7 47,0 19,4 9,1 29,7 17,0 2,3 14,3 9,3 47,2 7 63,1 11,8 21,9 62,6 19,4 2,3 29,7 17,0 6,8 14,0 2,3 52,4 8 55,4 2,3 14,3 62,6 19,5 27,2 29,7 2,3 6,5 14,3 2,3 42,3 9 39,4 47,2 47,0 62,6 2,3 27,2 29,8 2,3 6,8 14,3 9,2 52,5 10 9,3 47,2 46,0 62,6 2,3 27,2 29,7 16,7 6,3 14,3 9,2 52,6 11 9,3 47,2 46,4 62,6 9,3 25,2 2,3 17,0 2,3 14,4 9,3 52,3 12 39,0 45,1 47,0 62,6 2,3 27,2 2,3 14,4 2,3 14,3 9,3 63,3 13 41,2 47,1 62,7 47,1 2,3 9,4 29,7 4,1 2,3 14,3 9,3 63,4 14 32,7 11,8 62,8 62,7 2,3 2,3 29,9 14,4 6,8 14,4 2,3 63,4 15 42,2 2,3 62,8 62,7 2,3 22,1 29,8 2,3 16,6 14,0 2,3 63,4 16 42,2 42,1 62,7 62,7 2,3 22,1 29,7 2,3 16,8 13,9 9,3 63,4 17 14,4 42,1 62,7 62,8 2,3 22,1 29,7 14,4 14,4 2,3 9,3 63,4 18 14,5 42,0 62,7 62,8 12,0 22,1 2,3 14,4 16,9 2,3 9,3 63,4 19 39,8 42,0 62,7 62,7 11,9 22,0 2,3 12,0 2,3 14,3 9,3 63,4 20 39,8 41,7 62,7 47,0 40,0 2,3 29,7 11,9 2,3 14,3 9,3 48,1 21 39,7 11,8 62,7 62,7 63,5 2,3 29,2 11,9 16,8 14,3 2,3 62,9 22 42,3 2,3 47,6 62,7 63,4 21,9 29,8 2,3 16,9 14,3 2,3 63,4 23 42,2 42,6 62,1 62,7 63,3 22,1 21,3 2,3 16,9 14,3 11,8 63,5 24 14,2 44,5 62,6 62,7 2,3 22,1 22,9 12,0 16,9 2,3 11,8 63,5 25 14,1 44,5 62,6 62,7 12,0 22,2 2,3 12,0 16,9 2,3 11,8 63,5 26 47,4 44,4 62,5 62,6 12,0 22,0 2,3 11,8 2,3 14,3 11,8 63,5 27 47,3 44,4 62,5 42,0 39,8 2,3 29,7 12,0 2,3 14,3 11,8 48,2 28 47,3 11,8 2,3 62,7 63,5 2,3 29,4 11,9 13,7 14,3 2,3 63,0 29 47,2 2,3 32,0 63,4 29,8 29,7 2,3 14,4 14,3 2,3 63,5 30 47,2 47,1 32,0 63,3 29,8 29,7 2,3 14,4 14,4 18,0 63,5 31 11,5 62,6 2,3 29,7 6,8 2,3 60,8 KESKIARVO M 3 /S 33,8 33,3 48,3 58,4 22,6 21,2 21,7 10,7 8,9 11,4 7,9 56,2 VALUMA R L/SKM 2 12,9 12,7 18,4 22,2 8,6 8,1 8,3 4,1 3,4 4,3 3,0 21,4 KESKIARVO MQ (koko vuosi) 27,9 M 3 /S KESKIARVO R (koko vuosi) 10,6 L/SKM 2

KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE (NRO 35) LIITE 13. MITTAUSPAIKKA: 3508400 SIURO, YLÄ VUODEN 2015 VIRTAAMAT (lähde SYKE:n Hertta tietokanta) KOORDINAATIT (YK): 6824291-3304827 VUOSI 2015 VALUMA-ALUE F KM 2 3155,0 JÄRVISYYS L % PV TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU 1 31,0 41,0 64,0 65,0 41,0 63,0 32,0 14,0 8,0 13,0 8,0 32,0 2 26,0 41,0 58,0 65,0 42,0 34,0 41,0 13,0 8,0 13,0 8,0 32,0 3 30,0 34,0 64,0 65,0 26,0 38,0 26,0 13,0 8,0 2,0 8,0 44,0 4 32,0 41,0 42,0 65,0 26,0 34,0 13,0 25,0 8,0 8,0 14,0 39,0 5 41,0 41,0 61,0 65,0 31,0 35,0 13,0 14,0 8,0 8,0 14,0 38,0 6 41,0 41,0 64,0 65,0 25,0 26,0 13,0 26,0 2,0 13,0 9,0 75,0 7 44,0 44,0 65,0 67,0 25,0 24,0 34,0 26,0 8,0 13,0 8,0 75,0 8 38,0 41,0 64,0 65,0 24,0 22,0 30,0 14,0 8,0 13,0 9,0 75,0 9 38,0 36,0 64,0 72,0 19,0 22,0 35,0 13,0 8,0 13,0 9,0 76,0 10 43,0 41,0 60,0 70,0 13,0 24,0 42,0 13,0 8,0 13,0 15,0 61,0 11 26,0 41,0 59,0 71,0 13,0 24,0 36,0 13,0 8,0 19,0 15,0 61,0 12 30,0 42,0 60,0 71,0 13,0 24,0 25,0 13,0 8,0 14,0 15,0 60,0 13 42,0 42,0 58,0 73,0 11,0 24,0 13,0 13,0 8,0 21,0 14,0 61,0 14 44,0 42,0 71,0 74,0 14,0 14,0 31,0 9,0 8,0 19,0 13,0 61,0 15 37,0 41,0 73,0 71,0 20,0 14,0 30,0 9,0 8,0 19,0 13,0 61,0 16 44,0 29,0 74,0 72,0 14,0 26,0 23,0 9,0 8,0 19,0 13,0 61,0 17 44,0 41,0 65,0 71,0 13,0 25,0 31,0 8,0 20,0 13,0 13,0 61,0 18 41,0 41,0 66,0 71,0 13,0 24,0 26,0 13,0 20,0 13,0 14,0 61,0 19 40,0 41,0 66,0 71,0 20,0 23,0 13,0 13,0 14,0 13,0 15,0 66,0 20 42,0 38,0 66,0 73,0 20,0 24,0 12,0 13,0 14,0 13,0 15,0 80,0 21 41,0 38,0 60,0 75,0 43,0 13,0 24,0 13,0 8,0 13,0 21,0 79,0 22 41,0 38,0 65,0 72,0 65,0 13,0 31,0 13,0 20,0 13,0 14,0 76,0 23 41,0 38,0 66,0 74,0 72,0 24,0 32,0 13,0 24,0 20,0 14,0 75,0 24 42,0 44,0 68,0 73,0 65,0 19,0 35,0 13,0 24,0 20,0 14,0 75,0 25 41,0 44,0 65,0 72,0 37,0 22,0 15,0 13,0 2,0 19,0 14,0 75,0 26 35,0 44,0 67,0 73,0 34,0 25,0 14,0 13,0 14,0 8,0 14,0 75,0 27 41,0 64,0 67,0 73,0 23,0 24,0 14,0 13,0 13,0 8,0 14,0 76,0 28 41,0 67,0 43,0 75,0 35,0 13,0 30,0 13,0 13,0 8,0 33,0 75,0 29 42,0 41,0 75,0 41,0 13,0 24,0 8,0 19,0 19,0 26,0 66,0 30 49,0 37,0 46,0 63,0 31,0 35,0 8,0 13,0 30,0 26,0 65,0 31 50,0 42,0 65,0 35,0 8,0 13,0 66,0 KESKIARVO M 3 /S 39,3 42,0 60,8 69,7 31,2 24,7 26,1 13,3 11,3 14,3 14,4 64,0 VALUMA R L/SKM 2 12,5 13,3 19,3 22,1 9,9 7,8 8,3 4,2 3,6 4,5 4,6 20,3 KESKIARVO MQ (koko vuosi) 34,2 M 3 /S KESKIARVO R (koko vuosi) 10,8 L/SKM 2

PURSO OY Liite 14. Jätevedet 2012-2015 NäytePvm TutkOhj HavPaik Näytteen nimi *ph, jv *sähkönj. *Co kk-kuorma Sn kk-kuorma *Typpi,jv kk-kuorma *K-aine,jv kk-kuorma *Al kk-kuorma *Ni kk-kuorma *COD(Cr) kk-kuorma *F kk-kuorma *SO4 kk-kuorma *Kok.P kk-kuorma m3/kk ms/m µg/l kg mg/l kg mg/l kg mg/l kg mg/l kg mg/l kg mg/l kg mg/l kg mg/l kg mg/l kg 7.2.2012 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte; 386,1 6,6 3020 5,0 0,002 0,001 0,0004 1,1 0,4 21,0 8,1 0,13 0,05 0,018 0,007 30 11,6 16.3.2012 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 7,2 2140 73,0 0,000 0,004 0,0000 59,0 0,0 30,0 0,0 1,60 0,00 0,11 0,000 320 0,0 10.4.2012 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 6,6 1550 27,0 0,000 0,001 0,0000 24,0 0,0 11,0 0,0 0,88 0,00 0,095 0,000 120 0,0 3.5.2012 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 6,6 1010 79,0 0,000 0,002 0,0000 13,0 0,0 9,0 0,0 0,24 0,00 0,21 0,000 30 0,0 6.6.2012 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 1253,0 7,1 2410 36,0 0,045 0,001 0,0013 15,0 18,8 9,3 11,7 0,39 0,49 0,039 0,049 57 71,4 3.7.2012 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 1353,0 7,1 1880 110,0 0,149 0,002 0,0027 23,0 31,1 59,0 79,8 0,51 0,69 0,14 0,189 88 119,1 14.8.2012 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 6,0 2090 310,0 0,000 0,015 0,0000 26,0 0,0 10,0 0,0 0,32 0,00 0,42 0,000 98 0,0 14.9.2012 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 1402,0 6,1 1860 85,0 0,119 0,015 0,0210 27,0 37,9 26,0 36,5 0,60 0,84 0,22 0,308 97 136,0 10.10.2012 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 1235,0 6,8 1770 35,0 0,043 0,005 0,0062 25,0 30,9 14,0 17,3 0,15 0,19 0,17 0,210 93 114,9 15.1.2013 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 388,5 6,8 1440 72,0 0,028 0,006 0,00233 30,0 11,7 60,0 23,3 0,16 0,06 0,15 0,058 57 22,1 7.2.2013 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 752,5 6,6 1580 38,0 0,029 0,002 0,00151 36,0 27,1 140,0 105,4 0,18 0,14 0,16 0,120 110 82,8 7.3.2013 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 556,5 6,5 1200 27,0 0,015 0,005 0,00278 28,0 15,6 68,0 37,8 0,10 0,06 0,14 0,078 73 40,6 5.4.2013 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 560,0 6,6 1940 36,0 0,020 0,002 0,0011 45,0 25,2 11,0 6,2 0,17 0,10 0,17 0,095 120 67,2 6.5.2013 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 802,4 6,8 2130 17,0 0,014 0,002 0,0016 45,0 36,1 17,0 13,6 1,30 1,04 0,097 0,078 180 144,4 3.6.2013 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 832,9 6,7 2410 29,0 0,024 0,001 0,0008 41,0 34,1 44,0 36,6 0,33 0,27 0,086 0,072 180 149,9 9 7,5 17000 14159 0,01 0,00 2.7.2013 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 406,2 6,7 2920 36,0 0,015 0,003 0,0012 79,0 32,1 25,0 10,2 0,19 0,08 0,059 0,024 290 117,8 19 7,7 20000 8124 0,01 0,00 6.8.2013 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 630,8 7,0 2570 31,0 0,020 0,001 0,0003 38,0 24,0 44,0 27,8 0,36 0,23 0,17 0,107 150 94,6 5,7 3,6 20000 12616 0,01 0,00 5.9.2013 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 938,6 6,9 2190 44,0 0,041 0,006 0,0056 57,0 53,5 19,0 17,8 0,23 0,22 0,24 0,225 200 187,7 9,1 8,5 16000 15018 0,01 0,00 1.10.2013 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 1101,0 7,1 1740 68,0 0,075 0,002 0,0022 51,0 56,2 7,6 8,4 0,10 0,11 0,23 0,253 170 187,2 8,1 8,9 13000 14313 0,02 0,03 7.11.2013 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 1007,0 6,6 1400 80,0 0,081 0,008 0,0081 36,0 36,3 9,2 9,3 0,91 0,92 0,21 0,211 120 120,8 5,6 5,6 8900 8962 0,01 0,01 2.12.2013 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 931,1 6,6 1380 66,0 0,061 0,001 0,0009 36,0 33,5 8,0 7,4 0,73 0,68 0,21 0,196 180 167,6 7,1 6,6 10000 9311 0,01 0,00 8.1.2014 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 855,3 6,4 2520 14,0 0,012 0,001 0,0004 54,0 46,2 27,0 23,1 0,11 0,09 0,047 0,040 210 179,6 10 8,6 19000 16251 0,01 0,00 5.2.2014 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 1035,0 6,7 2200 9,8 0,010 0,001 0,0005 54,0 55,9 91,0 94,2 0,10 0,10 0,043 0,045 210 217,4 8,9 9,2 16000 16560 0,01 0,01 4.3.2014 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 1042,0 6,6 2270 12,0 0,013 0,020 0,0208 47,0 49,0 61,0 63,6 0,11 0,11 0,023 0,024 140 145,9 6,7 7,0 18000 18756 0,01 0,01 2.4.2014 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 1289,0 6,7 1740 6,7 0,009 0,001 0,0006 75,0 96,7 19,0 24,5 0,42 0,54 0,02 0,026 370 476,9 20 25,8 12000 15468 0,01 0,01 6.5.2014 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn jätevesinäyte 1168,0 7,0 2040 5,7 0,007 0,001 0,0012 57,0 66,6 79,0 92,3 0,10 0,12 0,03 0,035 200 233,6 10 11,7 14000 16352 0,01 0,01 2.6.2014 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 1154,0 6,7 1890 19,0 0,022 0,008 0,0092 32,0 36,9 17,0 19,6 0,12 0,14 0,1 0,115 43 49,6 1,1 1,3 14000 16156 0,01 0,01 3.7.2014 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 978,0 6,9 1720 11,0 0,011 0,003 0,0029 60,0 58,7 13,0 12,7 0,13 0,13 0,057 0,056 120 117,4 7,1 6,9 12000 11736 0,01 0,00 11.8.2014 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 1175,0 7,0 1150 5,0 0,006 0,002 0,0024 47,0 55,2 11,0 12,9 0,22 0,26 0,024 0,028 120 141,0 5,7 6,7 6600 7755 0,00 0,00 9.9.2014 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 839,3 6,9 1830 13,0 0,011 0,001 0,0004 51,0 42,8 3,6 3,0 0,10 0,08 0,093 0,078 210 176,3 9,7 8,1 13000 10911 0,00 0,00 2.10.2014 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 855,3 6,7 2810 27,0 0,023 0,002 0,0017 39,0 33,4 120,0 102,6 0,22 0,19 0,12 0,103 140 119,7 7,9 6,8 20000 17106 0,00 0,00 4.11.2014 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 1044,0 6,8 2370 23,0 0,024 0,005 0,0052 47,0 49,1 42,0 43,8 0,45 0,47 0,11 0,115 130 135,7 6,4 6,7 16000 16704 0,03 0,03 4.12.2014 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 949,1 6,9 2270 18,0 0,017 0,008 0,0076 41,0 38,9 76,0 72,1 0,32 0,30 0,085 0,081 97 92,1 4,4 4,2 16000 15186 0,03 0,03 5.1.2015 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 1081,0 6,6 2240 15,0 0,016 0,002 0,0022 35,0 37,8 19,0 20,5 0,17 0,18 0,078 0,084 76 82,2 3,2 3,5 15000 16215 0,05 0,05 3.2.2015 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 987,9 6,7 2610 60,0 0,059 0,004 0,0040 42,0 41,5 31,0 30,6 0,38 0,38 0,18 0,178 97 95,8 5,2 5,1 17000 16794 0,01 0,01 5.3.2015 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 932,0 6,8 2440 16,0 0,015 0,003 0,0026 33,0 30,8 14,0 13,0 0,41 0,38 0,087 0,081 100 93,2 3,9 3,6 18000 16776 0,00 0,00 7.4.2015 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 481,8 6,5 1930 14,0 0,007 0,003 0,0013 47,0 22,6 54,0 26,0 0,12 0,06 0,083 0,040 130 62,6 5,9 2,8 14000 6745 0,00 0,00 4.5.2015 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 1315,6 6,6 2220 15,0 0,020 0,001 0,0018 37,0 48,7 100,0 131,6 0,20 0,26 0,086 0,113 91 119,7 5,2 6,8 16000 21050 0,01 0,01 4.6.2015 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn jätevesi 1200,4 6,9 2040 80,0 0,096 0,003 0,0030 38,0 45,6 24,0 28,8 0,05 0,06 0,19 0,228 68 81,6 3,2 3,8 14000 16806 0,01 0,01 1.7.2015 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 800,3 7,0 2100 49,0 0,039 0,001 0,0004 35,0 28,0 27,0 21,6 0,13 0,10 0,21 0,168 82 65,6 5,6 4,5 13000 10404 0,00 0,00 3.8.2015 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 982,2 6,8 2460 26,0 0,026 0,005 0,0044 42,0 41,3 28,0 27,5 4,20 4,13 0,16 0,157 120 117,9 6,7 6,6 20000 19644 0,00 0,00 1.9.2015 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 865,9 6,8 2140 31,0 0,027 0,001 0,0009 28,0 24,2 38,0 32,9 0,17 0,15 0,15 0,130 60 52,0 2,6 2,3 15000 12989 0,01 0,01 7.10.2015 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 754,1 6,8 2220 24,0 0,018 0,001 0,0008 50,0 37,7 16,0 12,1 0,05 0,04 0,14 0,106 44 33,2 0,92 0,7 15000 11312 0,02 0,01 3.11.2015 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 694,7 7,0 1900 53,0 0,037 0,001 0,0010 29,0 20,1 14,0 9,7 0,10 0,07 0,26 0,181 74 51,4 4,2 2,9 14000 9726 0,01 0,01 2.12.2015 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 605,2 7,1 2250 50,0 0,030 0,004 0,0022 30,0 18,2 15,0 9,1 0,05 0,03 0,25 0,151 88 53,3 4,9 3,0 15000 9078 0,00 0,00 5.1.2015 1PURSO Pintakäs Pintakäsittelyn vesinäyte 1109,0 6,8 2090 35,0 0,039 0,006 0,0068 30,0 33,3 48,0 53,2 0,12 0,13 0,15 0,166 100 110,9 5,6 6,2 15000 16635 0,00 0,00 Keskiarvo 2015: 894,1 6,8 2200 37,8 0,034 0,003 0,0024 36,8 32,7 34,1 33,0 0,50 0,48 0,162 0,142 88 78,1 4,5 4,0 15500 13996 0,01 0,01 Koko vuoden kuormat 0,41 0,03 392,0 396,2 5,79 1,70 937,2 48,40 167957 0,07 Kuormitus kg/d 0,001 0,000 1,074 1,085 0,016 0,005 2,57 0,13 460 0,000

VRT Finland Oy Pappilanjoen uoman pohjatopografian mittaaminen 25.2.2016

TARKASTUSRAPORTTI Pappilanjoki 25.2.2016 2 / 13 Sisällys 1. Kohde... 3 1.1 Kohteen kuvaus... 3 1.2 Tarkastusajankohta... 3 1.3 Työn kuvaus... 4 2. Havainnot... 4 2.1 Mutka 1... 4 2.2 Mutka 2... 6 2.3 Mutka 3... 8 2.4 Mutka 4... 9 2.5 Mutka 5... 11 3. Liitteet... 13 VRT Finland Oy Nordea Pankki Ruokkeentie 17 IBAN: FI6410573000224190 40660 Jyväskylä, Finland BIC: NDEAFIHH www.vrt.fi Y-tunnus: 2343968-1

TARKASTUSRAPORTTI Pappilanjoki 25.2.2016 3 / 13 1. Kohde 1.1 Kohteen kuvaus Tarkastuskohteena olivat Hämeenkyrössä sijaitsevan Pappilanjoen mutkien pohja-alueet. Työn tilaajana oli Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry / Jukka Mattila, toiminnanjohtaja. Tarkastuksella selvitettiin Pappilanjoen pohjatopografiaa pohjan muotojen tarkkailuohjelmaan liittyen. Tarkastettavaan alueeseen sisältyi viisi Pappilanjoessa sijaitsevaa mutkaa, alueen laajuus oli kokonaisuudessaan n. 1,9 km. (Kuva 1) Kuva 1. Kartta tarkastusalueesta (Kartta-aineisto, MML 02/2016) 1.2 Tarkastusajankohta Kohteen kenttätyöt suoritettiin 11-12.11.2015. VRT Finland Oy Nordea Pankki Ruokkeentie 17 IBAN: FI6410573000224190 40660 Jyväskylä, Finland BIC: NDEAFIHH www.vrt.fi Y-tunnus: 2343968-1

TARKASTUSRAPORTTI Pappilanjoki 25.2.2016 4 / 13 2. Havainnot 1.3 Työn kuvaus Työn suorittajina toimivat VRT Finland Oy:n insinööri Mikael Sundqvist ja mittausteknikko Ari Hämäläinen. Vedenalaisista rakenteista tuotettiin kaikuluotaimella 3D-pistepilviaineisto. Aineiston mittaamiseen käytettiin R2Sonic kaikuluotain- ja Trimble GNSS paikannusjärjestelmiä. Mitattu aineisto on sidottu N2000 korkeusjärjestelmään ja ETRS-GK23 koordinaattijärjestelmään. Kaikuluotaaminen suoritettiin liikkuvasta veneestä. Tarkastusalueeseen sisältyi viisi Pappilanjoessa sijaitsevaa mutkaa. Havaintojen paikantamisen helpottamiseksi alueet nimettiin mutkiksi 1-5 etelästä pohjoiseen. 2.1 Mutka 1 Mittausalue mutkassa 1 sijaitsee koordinaattien 23510834; 6836464 23510746; 6836231 välillä (ETRS-GK23; N2000). Joen uomaa kartoitettiin mutkassa 1 kokonaisuudessaan n. 280 m:n matkalta. (Kuva 2) VRT Finland Oy Nordea Pankki Ruokkeentie 17 IBAN: FI6410573000224190 40660 Jyväskylä, Finland BIC: NDEAFIHH www.vrt.fi Y-tunnus: 2343968-1

TARKASTUSRAPORTTI Pappilanjoki 25.2.2016 5 / 13 Kuva 2. Mittausalue mutkassa 1 Pohjataso 0 90 m:n etäisyydellä tarkastusalueen alkupäästä on pääosin tasaista. Uoman pohja sijaitsee korkeudessa n. +55.4 +56.0 (N2000) Välillä 90 180 m pohjatasossa on havaittavissa merkittävästi syvempi alue. Pohjataso sijaitsee syvimmillään korkeusasemassa n. +49.2 (N2000) Mutkassa on havaittavissa jyrkkiä rinteitä, jotka ovat mahdollisesti virtauksen aiheuttamia. (Kuva 3) VRT Finland Oy Nordea Pankki Ruokkeentie 17 IBAN: FI6410573000224190 40660 Jyväskylä, Finland BIC: NDEAFIHH www.vrt.fi Y-tunnus: 2343968-1

TARKASTUSRAPORTTI Pappilanjoki 25.2.2016 6 / 13 Kuva 3. Pohjatason vaihtelua mutkan kohdalla Kohdasta 190 eteenpäin pohjataso madaltuu ja pohjan korkeusasema on välillä n. +56.7 +57.1 (N2000). 2.2 Mutka 2 Mittausalue mutkassa 2 sijaitsee koordinaattien 23511110; 6837323 23511141; 6837026 välillä (ETRS-GK23; N2000). Joen uomaa kartoitettiin mutkassa 2 kokonaisuudessaan n. 400 m:n matkalta. (Kuva 4). VRT Finland Oy Nordea Pankki Ruokkeentie 17 IBAN: FI6410573000224190 40660 Jyväskylä, Finland BIC: NDEAFIHH www.vrt.fi Y-tunnus: 2343968-1

TARKASTUSRAPORTTI Pappilanjoki 25.2.2016 7 / 13 Kuva 4. Mittausalue mutkassa 2 Merkittävimmät syvennykset mittausalueella sijaitsevat välillä 180 240, jossa uoman pohjataso sijaitsee korkeusasemassa n. +51.1 (N2000). Uoman reunat ovat myös paikoin hyvin jyrkät. (Kuva 5) Kuva 5. Poikkileikkaus alavirran suuntaan mutkan kohdalta (~kohta 210, kuvassa 4) Mutkan ylävirranpuoleisella osuudella on havaittavissa n. 0,5 m korkea kynnys, joka sijaitsee virtaussuuntaan katsottuna uoman oikealla laidalla. (Kuva 6) VRT Finland Oy Nordea Pankki Ruokkeentie 17 IBAN: FI6410573000224190 40660 Jyväskylä, Finland BIC: NDEAFIHH www.vrt.fi Y-tunnus: 2343968-1

TARKASTUSRAPORTTI Pappilanjoki 25.2.2016 8 / 13 Kuva 6. Uoman oikealla laidalla sijaitseva kynnys pohjatasossa 2.3 Mutka 3 Mittausalue mutkassa 3 sijaitsee koordinaattien 23510735; 6838489 23510756; 6838138 välillä (ETRS-GK23; N2000). Joen uomaa kartoitettiin mutkassa 3 kokonaisuudessaan n. 460 m:n matkalta. (Kuva 7) Kuva 7. Mittausalue mutkassa 3 VRT Finland Oy Nordea Pankki Ruokkeentie 17 IBAN: FI6410573000224190 40660 Jyväskylä, Finland BIC: NDEAFIHH www.vrt.fi Y-tunnus: 2343968-1

TARKASTUSRAPORTTI Pappilanjoki 25.2.2016 9 / 13 Syvimmät alueet mutkassa 3 sijaitsevat alueen alkupäässä n. 50 80 m:n etäisyydellä mittausalueen alusta uoman ulkolaidalla ja välillä 220 280. Pohjataso syvennyksissä sijaitsee korkeudella n. +55.2 (N2000). Sisäkaarteen puoleinen sivu uomasta on muodoiltaan tasaisempi ja loivempi ulkokaarteeseen verrattuna. Ulkokaarteen luiskissa on havaittavissa paikoin epätasaista muotoa, joka johtuu todennäköisesti virtauksen aiheuttamasta rasituksesta. (Kuva 8) Kuva 8. Pohjan muotoa mutkassa 3 2.4 Mutka 4 Mittausalue mutkassa 4 sijaitsee koordinaattien 23510728; 6838784 23510937; 6838693 välillä (ETRS-GK23; N2000). Joen uomaa kartoitettiin mutkassa 4 kokonaisuudessaan n. 300 m:n matkalta. (Kuva 7) VRT Finland Oy Nordea Pankki Ruokkeentie 17 IBAN: FI6410573000224190 40660 Jyväskylä, Finland BIC: NDEAFIHH www.vrt.fi Y-tunnus: 2343968-1

TARKASTUSRAPORTTI Pappilanjoki 25.2.2016 10 / 13 Kuva 9. Mittausalue mutkassa 4 Syvimmät kohdat mittausalueella sijaitseva n. 0 50 m:n ja 80 140 m:n etäisyydellä tarkastusalueen alkupäästä. Pohjataso näillä väleillä sijaitsee korkeudella n. +53.8 54.9 (N2000). Merkittävimpiä pohjatasossa sijaitsevia epätasaisuuksia on havaittavissa n. 70 90 m:n etäisyydellä mittausalueen alkupäästä. Epätasaisuus johtuu todennäköisesti virtauksen aiheuttamasta rasituksesta. (Kuva 10) VRT Finland Oy Nordea Pankki Ruokkeentie 17 IBAN: FI6410573000224190 40660 Jyväskylä, Finland BIC: NDEAFIHH www.vrt.fi Y-tunnus: 2343968-1

TARKASTUSRAPORTTI Pappilanjoki 25.2.2016 11 / 13 Kuva 10. Epätasaista pohjaa mutkassa 4 Mittausalueen pohjatasossa on havaittavissa paikoitellen kappaleita, jotka ovat todennäköisesti virtauksen mukana tulleita tukkeja tms. (Kuva 11) Kuva 11. Pohjatasossa sijaitsevia kappaleita 2.5 Mutka 5 Mittausalue mutkassa 5 sijaitsee koordinaattien 23510145; 6839522 23510515; 6839422 välillä (ETRS-GK23; N2000). Joen uomaa kartoitettiin mutkassa 5 kokonaisuudessaan n. 450 m:n matkalta. (Kuva 12) VRT Finland Oy Nordea Pankki Ruokkeentie 17 IBAN: FI6410573000224190 40660 Jyväskylä, Finland BIC: NDEAFIHH www.vrt.fi Y-tunnus: 2343968-1

TARKASTUSRAPORTTI Pappilanjoki 25.2.2016 12 / 13 Kuva 12. Mittausalue mutkassa 5 Syvimmät alueet pohjatasossa sijaitsevat n. 240 m:n etäisyydellä mittausalueen alkupäästä alkaen. Mutkan alkupään osalta uoman pohjataso sijaitsee tasolla n. +56.9 +58.3 (N2000). Kohdasta 240 eteenpäin pohjatason on syvimmillään tasolla n. +55.2 (N2000). Mutkan ulkoreunan luiskassa on havaittavissa karkeampaa kiviainesta. Sisäkaarteessa on havaittavissa uurteita, jotka johtuvat todennäköisesti virtauksen aiheuttamasta rasituksesta. (Kuva 13) VRT Finland Oy Nordea Pankki Ruokkeentie 17 IBAN: FI6410573000224190 40660 Jyväskylä, Finland BIC: NDEAFIHH www.vrt.fi Y-tunnus: 2343968-1

TARKASTUSRAPORTTI Pappilanjoki 25.2.2016 13 / 13 Kuva 13. Karkeampaa kiviainesta ja luiskan uurteita Mittausalueen pohjatasossa on havaittavissa paikoitellen kappaleita, jotka ovat todennäköisesti virtauksen mukana tulleita tukkeja tms. 3. Liitteet Havainnekuvat 69 kpl Pappila_M1.dwg Pappila_M2.dwg Pappila_M3.dwg Pappila_M4.dwg Pappila_M5.dwg VRT Finland Oy Olli Auer, COO Tommi Karhu, Projekti-insinööri VRT Finland Oy Nordea Pankki Ruokkeentie 17 IBAN: FI6410573000224190 40660 Jyväskylä, Finland BIC: NDEAFIHH www.vrt.fi Y-tunnus: 2343968-1

Object 1 SIRE 2015 kasviplankton Kokemänejoen vvsy Zwerver.odt SIRE 2015 Kasviplankton - lajisto ja biomassa Raportti vuoden 2015 näytteiden määrityksistä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen toimeksiannosta ajankohta: huhtikuu 2016 raportti nro: 2016 09 1 Zwerver planktonmääritykset Arkadiantie 2, 25700 Kemiö 040-707 9385 info@zwerver.fi www.zwerver.fi

Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 2.1 NÄYTTEET...3 2.2 MIKROSKOOPPI...4 2.3 MENETELMÄ...4 2.3.1 Näytteen esikäsittely...4 2.3.2 Runsauden arviointi ja lajien määritys...4 2.3.2.1 Runsauden arviointi...4 2.3.2.2 Laskennan tarkkuus...5 2.3.2.3 Biomassa...5 2.3.2.4 Lajinmääritys...5 2.4 TIETOJEN KÄSITTELY... 5 3. TULOKSET...6 3.1 YHTEENVETO TULOKSISTA...6 3.2 KAAVIOT YHTEENVEDOISTA...7 3.3 TAULUKOT LEVÄRYHMIEN JAKAANTUMISESTA...9 3.3.1 Biomassa, µg/l...9 3.3.2 Biomassa, %...9 3.3.3 Tiheys, kpl/ml...10 3.3.4 Tiheys, %...10 3.4 LEVÄRYHMIEN JAKAANTUMINEN, KAAVIOT...11 3.4.1 Biomassat...11 3.4.2 Tiheydet...11 3.5 EKOLOGINEN LUOKITTELU...12 3.6 VALOKUVAT NÄYTTEISTÄ...12 4. NÄYTEPAIKKOJEN KUVAUS KASVIPLANKTONIN PERUSTEELLA...14 4.1 KYRÖSJÄRVI...14 4.2 KIRKKOJÄRVI... 14 4.2 MAHNALANSELKÄ, KIRKKOJÄRVI...15 5. KIRJALLISUUS...16

1. Johdanto Tässä raportissa esitetään SIRE-hankkeeseen kuuluvien näytteiden kasviplanktonlaskentojen aineisto, menetelmät ja tulokset sekä annetaan lausunto näytepaikoista. Taulukko 1: Näytteet. 2. Aineisto ja menetelmät 2.1 Näytteet Näytteitä toimitettiin määritettäväksi 12 kpl. Näytteet oli otettu kokoomanäytteinä 0-2 metrin syvyydeltä kesä-, heinä- ja elokuussa 2015. Näytteet oli kestävöity happamella lugolin liuoksella ja niitä säilytettiin jääkaapissa n. 6 C:n lämpötilassa määrityksen alkuun asti. Pinta- Pohjan Laskeutetun Näyte Vesistöalue vesi- halkaisija näytteen Nro Kunta Vesimuo-dostuma pvm nro tyyppi (mm) tilavuus (ml) Paikka KKJ / MK 15985 Hämeenkyrö Kyrösjärvi 01.06.2015 35.521 Rh 24 10,05 61 43,01-23 12,86 15986 Hämeenkyrö Kyrösjärvi 13.07.2015 35.521 Rh 12,65 1,24 61 43,01-23 12,86 15987 Hämeenkyrö Kyrösjärvi 24.08.2015 35.521 Rh 12,65 1,18 61 43,01-23 12,86 15988 Hämeenkyrö Kyrösjärvi 05.10.2015 35.521 Rh 24 10,06 61 43,01-23 12,86 15989 Hämeenkyrö Kirkkojärvi 01.06.2015 35.511 Kh 12,65 1,16 61 36,74-23 13,39 15990 Hämeenkyrö Kirkkojärvi 13.07.2015 35.511 Kh 12,65 0,7 61 36,74-23 13,39 15991 Hämeenkyrö Kirkkojärvi 24.08.2015 35.511 Kh 12,65 0,71 61 36,74-23 13,39 15992 Hämeenkyrö Kirkkojärvi 05.10.2015 35.511 Kh 12,65 1,18 61 36,74-23 13,39 15993 Hämeenkyrö Mahnalanselkä Kirkkojärvi 01.06.2015 35.511 Kh 12,65 1,1 61 31,94-23 18,75 15994 Hämeenkyrö Mahnalanselkä Kirkkojärvi 13.07.2015 35.511 Kh 12,65 1,12 61 31,94-23 18,75 15995 Hämeenkyrö Mahnalanselkä Kirkkojärvi 24.08.2015 35.511 Kh 12,65 0,87 61 31,94-23 18,75 15996 Hämeenkyrö Mahnalanselkä Kirkkojärvi 05.10.2015 35.511 Kh 12,65 1,19 61 31,94-23 18,75 3 +

2.2 Mikroskooppi Määrityksissä käytettiin käänteismikroskooppia (Leitz Diavert). Määritykset tehtiin kirkaskentässä. Mikroskooppi täyttää kirkkaasti eurooppalaisen standardin (SFS-EN 15204) asettamat vaatimukset, joka ilmenee seuraavasta taulukosta: Taulukko 2: Mikroskoopin ominaisuudet. EN 15204 2.3 Menetelmä Määritys- ja laskentamenetelmä perustui Suomen ympäristökeskuksen (Järvinen, toim., 2011), Utermöhlin (1958) ja eurooppalaisen standardin (SFS-EN 15204, 2006) kuvaamille menetelmille. Kaikki näytteet laskettiin SYKEn laajaa menetelmää (Järvinen, toim., 2011) käyttäen. Tarkempi kuvaus menetelmästä löytyy kohdassa 2.3.2. Runsauden arviointi ja lajien määritys. 2.3.1 Näytteen esikäsittely Zwerver valaistus 50-100 W 75 W kondensorin NA objektiivit Eurooppalainen suositus > 0,5 0,6 10x (faasi) tai 20x (faasi) 20x, NA>0,5 40x faasi 60x plan apo, öljy tai 100x plan apo, öljy, NA > 0,9 okulaarit 10x tai 12,5 x 10 x NA 0,22 Plan, Zeiss 25x NA 0,8 Neofluor, öljy, Zeiss 40x NA 0,75, Neofluor, faasi, Zeiss 63x NA 1,4 plan apo, öljy, Zeiss 10x Ennen näytteen valmistelua näytepullo otettiin jääkaapista ja sen lämpötilan annettiin nousta huoneenlämpötilaa vastaavaksi vähintään 12 tunnin ajan. Näyte sekoitettiin näytepulloa kääntelemällä muutaman minuutin ajan rauhallisesti, jonka jälkeen näyte laskeutettiin kyvetissä. Näytemäärä laskeutettiin Zwerverin 10 ml:n tai Koeman en Bijkerk -yrityksen 1 ml:n planktonkyvetissä. Näytteen annettiin laskeutua Järvinen ym. (2011) ohjeistuksen mukaisen ajan. Näytteet pyrittiin laskemaan 10 ml:n kyvettiä käyttäen, mutta useimmissa näytteissä oli niin paljon epäorgaanista ainesta, että näyte jouduttiin laskemaan pienemmästä määrästä eli 1 millilitrasta. 2.3.2 Runsauden arviointi ja lajien määritys 2.3.2.1 Runsauden arviointi Näyte tutkittiin kolmea suurennusta käyttäen. Ensiksi tarkastettiin näytteen tasainen jakautuminen kyvetin pohjalle pienellä (100x) suurennuksella. Jos näyte oli epätasaisesti laskeutunut, laskeutettiin uusi näyte. Itse määritys aloitettiin pienimmistä levistä. Kaikkein pienikokoisimmat (< 2 µm) taksonit laskettiin erikseen 630x-suurennuksella 7 näkökentästä. Tämä askel on ylimääräinen SYKEn ohjeistukseen verrattuna. Se antaa kuvan aivan pienimpien planktoneliöiden (picoplankton) määrästä. Osa näistä voi olla bakteereitakin, koska bakteerien ja levien erottaminen ei ole mahdollista tavallisella valomikroskoopilla. Picoplanktonin määrä on kuitenkin tärkeä ekologinen suure, joten ne eroteltiin tässä. Seuraavaksi laskettiin ja määritettiin hieman suuremmat taksonit (2-20 µm) samalla (630x) suurennuksella vähintään 50 näkökentästä, ohjeistuksen mukaan. Tämän jälkeen laskettiin ja määritettiin suurikokoiset (>20 µm) sekä aikaisemmin havaitsemattomat taksonit 250xsuurennuksella, niin ikään vähintään 50 näkökentästä. 630x suurennuksella kerättiin vähintään 400 havaintoa. Eniten esiintyvästä taksonista pyrittiin keräämään vähintään 50 havaintoa, vähintään 20:stä näkökentästä, sekä 630x- että 250x -suurennuksella. Lopuksi laskettiin vähintään puolen kyvetin alalta suurimmat ja harvalukuisimmat taksonit 100x suurennuksella, käyttäen tarvittaessa suurempaa suurennusta määritykseen. 4 +

Mainitut suurusluokat ovat vain suuntaa antavia. Levät määritettiin sillä suurennuksella, jossa tuntomerkit olivat luotettavasti havaittavissa. SYKEn Phyto-ohjelmassa ei ole mahdollisuutta ottaa mukaan laskennan ulkopuolella havaittuja taksoneita, joten osa harvakseltaan esiintyvistä taksoneista ei pääse rekisteriin. Laaja laskentayksiköiden Vähintään suurennus koko näkökenttiä yksiköitä 630x 0-2 µm 5-10 630x 2-20 50 400 250x > 20 µm 50 100x/250x/630x > 20 µm 1/2 kyvettiä Runsaimmin esiintyvää taksonia väh. 50 kpl, väh. 20 näkökentältä, 630x- ja 250x- suurennoksilla. Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteenvetona yllä selvitetyn laskentamenetelmän keskeiset numerot. Taulukko 3: Laskentamenetelmä. 2.3.2.2 Laskennan tarkkuus Laskennan tarkkuus vaihtelee laskentayksiköiden määrän mukaan seuraavasti: Taulukko 4: Laskennan tarkkuus. 2.3.2.3 Biomassa Levien biomassa saadaan kertomalla laskentayksiköiden lukumäärä niiden tilavuudella (Lepistö, L. toim., 2006). Laskennassa on käytetty Suomen ympäristökeskuksen kasviplanktonrekisterin tilavuusarvoja. 2.3.2.4 Lajinmääritys Lajit pyrittiin määrittämään lajitasolle. Luettelo tärkeimmästä käytetystä määrityskirjallisuudesta löytyy kirjallisuusluettelosta. Lajilistana käytettiin SYKEn ylläpitämää lajilistaa. 2.4 Tietojen käsittely Näytteen laskentaan käytettiin planktonlaskentaohjelmaa Count 6.2, jossa on käytössä SYKEn lajilista. Laskennan jälkeen tulokset vietiin SYKEn kasviplanktonrekisteriin Env-Phyto-ohjelman avulla. Tämän jälkeen tulokset haettiin SYKEn Herttapalvelusta ja toimitettiin toimeksiantajalle taulukkomuodossa. Hertta palvelusta haettiin myös klorofylli-a -tulokset. Niitä ei määritetty tässä tutkimuksessa. 5 +

3. Tulokset Laskentatulokset on viety SYKEn kasviplanktonrekisteriin. Liitteenä olevassa excel-tiedostosta (Kasviplanktontulokset SIRE 2015.xlsx) löytyvät kasviplanktonrekisteristä haetut tulokset. Tiedosto käsittää sivut 1) lajilistat kasviplanktonrekisteristä 2) luokkalistat kasviplanktonrekisteristä 3) yhteenvetolista kasviplanktonrekisteristä Tulokset ilmoitetaan siinä muodossa, kuin ne ovat SYKEn rekisterissä tai siinä muodossa kuin luokituksen raja-arvot on annettu. 3.1 Yhteenveto tuloksista 6 +

3.2 Kaaviot yhteenvedoista 7 +

8 +

3.3 Taulukot leväryhmien jakaantumisesta 3.3.1 Biomassa, µg/l Suurin ryhmä tummanharmaalla, seuraavaksi suurin ryhmä vaaleanharmaalla. 3.3.2 Biomassa, % Suurin ryhmä tummanharmaalla, seuraavaksi suurin ryhmä vaaleanharmaalla. 9 +

3.3.3 Tiheys, kpl/ml Suurin ryhmä tummanharmaalla, seuraavaksi suurin ryhmä vaaleanharmaalla. 3.3.4 Tiheys, % Suurin ryhmä tummanharmaalla, seuraavaksi suurin ryhmä vaaleanharmaalla. 10 +

3.4 Leväryhmien jakaantuminen, kaaviot 3.4.1 Biomassat 3.4.2 Tiheydet 11 +

3.5 Ekologinen luokittelu Ohjeistuksen (Aroviita ja muut 2012) mukainen ekologisen tilan luokittelu kasviplanktonille tehdään laskemalla biomassan, haitallisten sinilevien, TPI:n ja klorofyllin kesän keskiarvot ja vertaamalla näitä annettuihin luokkarajoihin. Biomassa ja TPI on laskettava kesä-elokuun näytteiden keskiarvoista, sinileville riittää heinäelokuun keskiarvo, klorofyllille arvot taas otetaan kesä-syyskuulta. Syyskuulta ei näytteitä ollut. Klorofyllitiedot on haettu SYKEn rekisteristä, niitä ei tämän tutkimuksen puitteissa ole määritetty. Lopullista ekologista luokitusta varten tulee ottaa myös muut muuttujat (kuten mm. vesikasvit, kalat ja haitalliset aineet) huomioon. Taulukossa näkyy näytepaikkojen ekologinen luokittelu kasviplanktonin perusteella käytössä olevien tietojen perusteella. 3.6 Valokuvat näytteistä Valokuvat on otettu 10x-kertaisella suurennuksella 10 ml:n näytteestä. Kuvista saa yleiskäsityksen näytteistä ja niiden runsaudesta toisiinsa verrattuna. Kuvien tummuusasteiden ja yleisvärityksen erot aiheutuvat valotuksesta. Kyrösjärvi 12 +

Kirkkojärvi Mahnalanselkä 13 +

4. Näytepaikkojen kuvaus kasviplanktonin perusteella 4.1 Kyrösjärvi Kaikki näytteet olivat erittäin suttuisia, kuten kuvien pienien pisteiden suuresta määrästä näkee. Suttuisuus johtui lähinnä epäorgaanisen aineksen suuresta määrästä, ei pienistä levistä, bakteereista tai humusaineksesta. Ekologisessa luokituksessa (kts. 3.5) Kyrösjärvi pääsi biomassan ja klorofylli-a:n perusteella luokkaan erinomainen, TPI:n osalta luokkaan hyvä, mutta haitallisten sinilevien määrä asetti sen luokkaan tyydyttävä. Kyrösjärven biomassa vaihteli suuresti. Kesä- ja lokakuun arvot olivat hyvin alhaisia, vain 0,2-0,3 mg/l, kun taas heinä-elokuun näytteissä se oli 1,4-1,5. Nämä nostivat koko jakson keskiarvon melko korkealle eli 0,9 mg/l. Runsashumuksisille (Rh) järville arvo on kuitenkin alhainen. Ja sen takia ekologinen luokitus oli korkea. Koska klorofylli-arvot yleensä seuraavat biomassaarvoja, oli tämäkin luokassa erinomainen. TPI-arvo oli ensimmäisessä näytteessä hyvin alhainen, viitaten ravinneniukkuuteen, mutta kahdessa viimeisessä näytteessä TPI oli hyvin korkea, johtuen sinilevien määrästä. Sinileviä oli lähinnä elo- ja lokakuussa (37% (0,5 mg/l ja 52% (0,17 mg/l)). Suurin osa näistä oli haitallisiksi luokiteltuja, rihmamaisia, ilmakehän typpeä hyväksi käyttämään pystyviä Anabaena ja Aphanizomenon -lajeja. Sinilevien absoluuttinen määrä ei ollut kovin suuri, alle 0,5 mg/l. Taksonien määrä oli hiukan alakanttiin, 47-64 kpl. Puolet biomassasta muodostui 4-7 taksonista, joten mikään taksoni ei ollut yksinään hallitseva. Eri leväryhmät olivat hyvin edustettuina heinä- ja elokuussa, kun taas ensimmäisessä ja viimeisessä näytteessä, biomassan ollessa alhaisimmillaan, puolet biomassasta muodostui vain yhdestä leväryhmästä: piilevät kesäkuussa ja sinilevät lokakuussa. Laskentayksikköjen laskennallinen keskikoko oli keskivertoluokkaa, 31-70 µm3. Tiheys vaihteli välillä 6500 ja 25 000/ml. Kesäkuun ensimmäisenä päivänä otetussa näytteessä oli ylivoimaisesti eniten Aulacoseira subarctica -piilevää. Laji on tunnettu vesistä, joissa fosforipitoisuus on hiukan noussut ja joka häviää, kun rehevyys kasvaa edelleen (Gibson ym. 2003). Heinäkuussa suurin leväryhmä oli nielulevät, jotka ovat yleisiä hyvin monenlaisissa vesissä. Nielulevät pystyvät liikkumaan aktiivisesti vesimassassa eivätkä näin siis ole suoraan riippuvaisia päällyskerroksen ravinnemäärästä. Niistä osa on miksotrofisia, eli eivät suoraan riippuvaisia veden ravinteista. Ne ovat tyypillisiä hiukan reheville, usein matalille vesille (Padisák ym. 2009). Lepistön ym. 2004 ja Lepistö & Holopainen 2003 mukaan isokokoiset nielulevät, kuten Kyrösjärven kohdalla, ovat tyypillisiä hiukan nousseille ravintoarvoille ja ne voivat olla merkki ulkoisesta kuormituksesta. Nielulevät ovat myös hyvää eläinplanktonruokaa. Elokuussa nielulevät olivat antaneet tilaa sinileville, joita oli tällöin eniten. Lokakuussa sinilevät olivat ryhmänä selkeästi suurin, mutta niiden kokonaisbiomassa oli enää vaivaiset 0,17 mg/l. Erikoista oli, ettei yleensä niin yleisiä viherleviä ei näytteissä ollut juuri nimeksikään. Limalevä Gonyostomum semeniä tavattiin vain vähäisessä määrin. Kuten ekologisesta luokituksesta ilmenee, Kyrösjärven kasviplankton antaa kuvan sekä positiivisista että hieman negatiivisemmista asioista. Hyviä puolia ovat järvityypille melko alhaiset biomassat ja tiheydet, lajiston ja leväryhmien tyydyttävän suuri rikkaus ja laskentayksiköiden suhteellisen pieni koko. Toisaalta hiukan korkea TPI-arvo enteilee yhdessä Aulacoseira subarctican esiintymisen ja sinilevien osuuden kanssa sitä että, ravinnepitoisuus saattaa olla nousussa. A. subarctican ja sinilevien määrän kehitystä kannattaa seurata. 4.2 Kirkkojärvi Kirkkojärvelläkin kaikki näytteet olivat erittäin suttuisia epäorgaanisen aineksen takia. Ekologisessa luokittelussa Kirkkojärvi sijoittui kaikkien muuttujien osalta luokkaan hyvä. Kirkkojärven biomassa oli 1-2 mg/l välillä kolmena ensimmäisen näytteenottona, mutta putosi lokakuussa arvoon 0,4 mg/l. Koko sarja keskiarvoksi tuli 1,2 mg/l, kesä-elokuulle (jolta ekologinen luokitus lasketaan) 1,4 mg/l. Sinileviä oli huomattavassa määrin ainoastaan elokuun näytteessä (0,3 mg/l = 17%). Lähes kaikki 14 +

olivat haitallisiksi luokiteltuja rihmamaisia leviä, eniten Aphanizomenon yezoensestä. Taksoneita oli täälläkin melko vähän (42-60). Puolet biomassan määrästä koostui 5-7 taksonista. Leväryhmistä suurin oli piileviä muissa näytteissä paitsi elokuussa, jolloin kultalevät yllättäen olivat valtaryhmänä (31%). Laskentayksikköjen laskennallinen keskikoot (12-57) olivat hiukan alhaisempi kuin Kyrösjärvellä. Luku oli huomattavan alhainen (12) lokakuussa. Tällöin näytteessä oli erityisen paljon ns. picoplanktonia eli alle 2 µm:n kokoisia soluja. Kesäkuussa yli 60% biomassasta oli piileviä. Eniten oli Aulacoseira subarcticaa (22%) sekä Asterionella formosaa (15%) ja Tabellaria flocculosaa (12%). Heinäkuussa A. subarctican määrä oli pudonnut kuuteen prosenttiin. Muita piileviä (mm. Rhizosolenia longiseta, Aulacoseira cf distans ja Asterionella formosa )oli kuitenkin niin paljon, että piilevät muodostivat lähes 50% biomassasta. Vedessä täytyi olla virtausta, että nämä raskaat solut pysyivät vesimassassa. Elokuussa biomassa oli korkeimmillaan ja suurin ryhmä oli kultalevät, eniten oli Synuraa. Lokakuun biomassa oli paljon alhaisempi, vain 0,4 mg/l ja koostui pääosin piilevistä. Aulacoseira subarctica oli palannut, sitä oli 20% biomassasta. Täälläkin oli hyvin vähän viherleviä. Limalevä Gonyostomum semeniä tavattiin muutaman prosentin verran biomassasta kahdessa viimeisessä näytteessä. Kirkkojärven hyvää ekologista luokitusta tukevat niin suhteellisen matala biomassa ja klorofylli-a kuin sinilevien määrä. Levälajien määrä oli hiukan alhainen, mutta leväryhmien jakautuminen ja vuorottelu antoivat kuvan tasapainoisesta tilanteesta. Sinilevien määrä oli melko vähäinen, mutta niiden määrää on hyvä pitää silmällä. Täällä, vielä vahvemmin kuin Kyrösjärvellä Aulacoseira subarctica on lisääntynyt ja sen määrän kehittymistä kannattaa tarkkailla, koska laji ilmentää rehevöitymistä (Gibson ym. 2003). 4.2 Mahnalanselkä, Kirkkojärvi Kirkkojärven Mahnalanselkä oli hyvin samantapainen kuin edellinen Kirkkojärven näytepiste. Näytteissä oli hyvin paljon epäorgaanista materiaalia. Ekologisessa luokittelussa Kirkkojärvi sijoittui kaikkien haitallisten sinilevien osalta luokkaan erinomainen ja muiden muuttujien osalta luokkaan hyvä. Mahnalanselän biomassa vaihteli välillä 0,4-2 mg/l. Koko sarja keskiarvo oli 1,2 mg/l. Sinileviä oli kaikissa näytteissä alle 5% biomassasta. Lajeista eniten oli Aphanizomenon yezoensestä Woronichinia naeglianaa, molemmat haitallisiksi luokiteltuja. Sinilevien vähäinen määrän vaikutti myös biomassan ja TPI:n alhaiseen arvoon. Taksoneita melko vähän (45-69). Puolen määrään biomassasta mahtui 3-7 taksonia. Piileviä oli selkeästi eniten kesä- ja lokakuussa, heinäkuussa nielulevät ja elokuussa kultalevät olivat valtaryhmänä. Laskentayksikköjen keskikoot vaihtelivat välillä 26-66 µm3 eli olivat normaaleja. Laskenta-yksikköjen tiheydet vaihtelivat välillä 15 000 ja 30 000 /ml. Kesäkuussa yli 70% biomassasta oli piileviä. Aulacoseira subarctica muodosti yksinään 50% biomassasta. Heinäkuussa A. subarctican määrä oli pudonnut 14% prosenttiin, piileviä kokonaisuudessaan oli vain 33%. Niiden paikalle oli tullut nieluleviä (37%). Elokuussa kultaleviä oli eniten (28%). Eniten oli tällä kertaa Uroglenaa. Nielulevät ja piilevät jakoivat kakkospaikan vajaalla 20%:n osuudella. Mahnalanselällä tavattiin limalevä Gonyostomum semeniä elokuussa 8% biomassasta. Lokakuun biomassa koostui pääosin piilevistä (59%). Aulacoseira subarctica oli palannut, sitä oli 25% biomassasta. Viherleviä ei näytteissä ollut juuri nimeksikään. Mahnalanselän ekologinen luokitus saa hyvin tukea kasviplanktonlajistosta. Pienempi sinilevien määrä aiheuttaa paremman tuloksen kuin Kirkkojärvellä. Limalevää ei ollut niin runsaasti, että se vaikuttaisi merkittävästi luokitukseen, ainakaan negatiivisesti. Levälajien määrä oli täälläkin hiukan alhainen, mutta samoin kuin Kirkkojärvellä antoivat leväryhmien jakautuminen ja vuorottelu kuvan melko tasapainoisesta tilanteesta. Erityisesti Mahnalanselällä Aulacoseira subarctican määrä huomattavan suuri. Sen on todettu viittaavan ravinnepitoisuuden lisääntymiseen (Gibson ym. 2003). 15 +

5. Kirjallisuus Menetelmät: Aroviita, Jukka,Seppo Hellsten, Jussi Jyväsjärvi, Lasse Järvenpää, Marko Järvinen, Satu Maaria Karjalainen, Pirkko Kauppila, Antton Keto, Minna Kuoppala, Kati Manni, Jaakko Mannio, Sari Mitikka, Mikko Olin, Jens Perus, Ansa Pilke, Martti Rask, Juha Riihimäki, Ari Ruuskanen, Katri Siimes, Tapio Sutela, Teppo Vehanen ja Kari-Matti Vuori 2012. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012 2013 päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012.Suomen ympäristökeskus (SYKE). s. 144. Järvinen, Marko ym. (toim) 2011. Kasviplanktonin tutkimusmenetelmät. Suomen ympäristökeskus. http://www.ymparisto.fi/download.asp? contentid=25750&lan=fi Lepistö, Liisa. (toim) 2006. Kasviplanktonin tutkimusmenetelmät. Suomen ympäristökeskus. SFS-EN 15204 (2006). Water quality Guidance standard on the enumeration of phytoplankton using inverted microscopy (Utermöhl technique). European standard. CEN, Brussels. 42s. Utermöhl, Hans 1958. Zur Vervollkommnung der quantitativen Phytoplankton-Methodik. Mitteilungen InternationaleVereinigung für Theoretische und Angewandte Limnologie 9: 1-39. Ekologia: Gibson, C.E., Anderson, N.J., Haworth E.Y., 2003. Aulacoseira subarctica: taxonomy, physiology, ecology and palaeoecology. J. Phycol. 38 83-101. Lepistö, Liisa & Anna-Liisa Holopainen, 2004. Occurrence of Cryptophyceae and katablepharids in boreal lakes. Hydrobiologia 502: 307 314, 2003. Lepistö, Liisa, Anna-Liisa Holopainen, Heidi Vuoristo 2004. Type-specific and indicator taxa of phytoplankton as a quality criterion for assessing the ecological status of Finnish boreal lakes. Limnologica 34,236-248. Padisak, Judit, Crossetti Luciane O., Naselli-Flores Luigi (2009) Use and misuse in the application of the phytoplankton functional classification: a critical review with updates. Hydrobiologia 621:1 19. Perusmäärityskirjallisuus: Bijkerk, Ronald, Ton Joosten, Reinoud Koeman 1996 Documentatie van centrale diatomeën uit Nederlandse eutrofe wateren. Koeman en Bijkerk bv, Haren. 23 s. Ciugulea, Ionel & Triemer, Richard, E., 2010. A color atlas of photosynthetic Euglenoids. Michican State university Press. 204 p. Cleve-Euler, Astrid, 1951, Die diatomeen von Schweden und Finnland. Part I: Kungliga Svenska vetenskapsakademiens handlingar, ser. 4, no. 1: Stockholm, Almqvist and Wiksell, 163 p. Cleve-Euler, Astrid, 1953, Die diatomeen von Schweden und Finnland. Part II, Arraphideae, Brachyraphideae: Kungliga Svenska vetenskaps-akademiens handlingar, ser. 4, v. 4, no. 1: Stockholm, Almqvist and Wiksell, 158 p. 16 + Cleve-Euler, Astrid, 1953, Die diatomeen von Schweden und Finnland. Part III, Monoraphideae, Biraphideae 1: Kungliga Svenska vetenskaps-akademiens handlingar, ser. 4, v. 4, no. 1: Stockholm, Almqvist and Wiksell, 255 p. Cleve-Euler, Astrid, 1955, Die diatomeen von Schweden und Finnland. Part IV, Biraphideae 2: Kungliga Svenska vetenskaps-akademiens handlingar, ser. 4, v. 5, no. 4: Stockholm, Almqvist and Wiksell, 232 p. Cleve-Euler, Astrid, 1952, Die diatomeen von Schweden und Finnland. Part V,: Kungliga Svenska vetenskapsakademiens handlingar, ser. 4, v. 3, no. 3: Stockholm, Almqvist and Wiksell, 153 p. Coesel, Peter F.M. & Meesters, Koos (J.) 2007. Desmids of the Lowlands. Mesotaeniaceae and Desmidiaceae of the European Lowlands. KNNV, Zeist. 351 s. Cronberg, Gertrud, Heléne Annadotter 2006. Manual on aquatic cyanobacteria. A photo guide and synopsis of their toxicology. ISSHA, Copenhagen. 106 s. Ettl, Hanuš 1978. Xanthophyceae 1. Teil. Julk.: Ettl H., Gerloff J., Heynigh H. (toim.). Süsswasserflora von Mitteleuropa Band 3. Gustav Fischer Verlag, Stuttgart, New York. 530 s. Ettl, Hanuš 1983. Chlorophyta 1. Teil: Phytomonadina. Julk.: Ettl H., Gärtner G., Heynigh H., Mollenhauer D. (toim.). Süsswasserflora von Mitteleuropa Band 9. Gustav Fischer Verlag, Stuttgart, New York. 807 s. Ettl, Hanuš, Georg Gärtner 1988. Chlorophyta 2. Teil: Tetrasporales, Chlorococcales, Gloeodendrales. Julk.: Ettl H., Gärtner G., Heynigh H., Mollenhauer D. (toim.). Süsswasserflora von Mitteleuropa Band 10. Gustav Fischer Verlag, Jena. 436 s. Hegewlad, E, Hindák, F 1990. Studies on the genus Scenedesmus MEYEN (Chlorophyceae, Chlorococcales) from South India, with special reference to the cell wall structure. Beiheft zur Nova Hedwigia, Heft 99. Hindák, František 1977. Studies on the chlorococcal algae (Chlorophyceae). I. Biol. Práce., XXIII/4, p. 190. Hindák, František 1980. Studies on the chlorococcal algae (Chlorophyceae). II. Biol. Práce., XXVI/6, p. 196. Hindák, František.1984. Studies on the chlorococcal algae (Chlorophyceae). III. Biol. Práce., XXX/1, p. 310. Hindák, František 1988. Studies on the chlorococcal algae (Chlorophyceae). IV. Biol. Práce., XXXIV/1-2, p. 264. Hindák, František 1990. Studies on the chlorococcal algae (Chlorophyceae). V. Biol. Práce., XXXVI/4, p. 192. Hindák, František 2008. Colour Atlas of Cyanophytes. Veda. Bratislava. 253 s. Hoppenrath, Mona; Elbrächter, Malte; Drebes, Gerhard, 2009: Marine Phytoplankton. Selected microphytoplankton species from the North Sea around Helgoland and Sylt. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung,264 pages, 87 figures. Houk, Vaclav 2003. Atlas of freshwater centric diatoms with a brief key and descriptions. Part 1. Melosiraceae, Orthoseiraceae, Paraliaceae and Aulacoseiraceae. Czech Phycology Supplement 1, 112 pp. Hustedt, Friedrich 1985 (1959). The Pennate Diatoms. Koeltz Scientific Books. 918 s. Håkansson, Hannelore 2002. A compilation and evaluation of species in the general Stephanodiscus,

Cyclostephanos and Cyclotella with a new genus in the family Stephanodiscaseaé. Diatom Research 17. 1-139. Hällfors, Guy, 2004. Checklist of the Baltic Sea Phytoplankton Species. Baltic Sea Environment Proceedings No. 95. Helsinki Commission Baltic Marine Environment Protection Commission 2004. John, D.M., Whitton B.A. and Brook A.J., 2008. The Freshwater Algal Flora of the British Isles. An Identification Guide to Freshwater and Terrestial Algae. Cambridge University Press. 702 s. John, D.M. & Williamson D.B. 2009. A practical guide to the Desmids of the West of Ireland. MRI. 196 p. Joosten, A.M.T 2006. Flora of the blue-green algae of the Netherlands I The non filamentous species of inland waters. KNNV Publishing, Utrecht. 239 s. Järnefelt, H., Naulapää, A. & Tikkanen, T. 1963. Planktonopas, Kalavesitutkimus II, Suomen Kalastusyhdistys N:o 34. 133 s. Kadlubowska, Joanna 1984. Teil: Chlorophyta VIII Zygnemales. Julk.:.: Ettl, H., Gerloff, J., Heynig, H. & Mollenhauer D. (toim.). Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 16. Stuttgart, Gustav Fischer Verlag, Stuttgart, New York. 532 s. Komárek, Jirí. 2013. Cyanoprokaryota, Teil 3: Heterocytous Generea. Süßwasserflora von Mitteleuropa, Band. 19. Springer Spectrum, 1130 s. Komárek, Jirí, Anagnostidis, Konstantinos 1999. Cyanoprokaryota, 1.Teil: Chroococcales. Süsswasserflora von Mitteleuropa Band 19.Gustav Fischer Verlag, Jena. 548 s. Komárek, Jirí, Anagnostidis, Konstantinos 2007. Cyanoprokaryota, 2. Teil: Oscillatoriales. Süßwasserflora von Mitteleuropa, Band. 19. Elsevier, München. 759 s. Komárek J., Fott B.1983 Chlorophyceae (Grünalgen), Ordnung Chlorococcales.. In: Huber-Pestalozzi G. (Ed.): Das Phytoplankton des Süsswassers, Die Binnengewässer 16, 7/1: 1-1044, Schweizerbart Verlag, Stuttgart 1983 Komárek, J. & Jankovská, V. 2001. Review of the Green Algal Genus Pediastrum; Implication for Pollenanalytical Research. Bibliotheca Phycologica, Band 108. 127 s. Komárek, J. & Zapomelová, E. 2008 Planktic morphospecies of the cyanobacterial genus Anabaena = subg. Dolichospermum 1. part: coiled types. - Fottea 7(1): 1 31. Komárek, J. & Zapomelová, E. 2008 : Planktic morphospecies of the cyanobacterial genus Anabaena = subg. Dolichospermum 2. part: straight types. - Fottea 8(1): 1 14. Krammer, K. & H. Lange-Bertalot, 1997. Bacillariophyceae. 1.Teil: Naviculaceae. Julk.: Ettl, H., Gerloff, J., Heynig, H. & Mollenhauer D. (toim.). Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 2. Stuttgart, Gustav Fischer Verlag, Jena. 876 s. Krammer, K. & Lange-Bertalot, H. 1988. Bacillariophyceae. 2.Teil: Bacillariaceae, Epithemiaceae, Surirellaceae. Julk.: Ettl, H., Gerloff J., Heynig, H. & Mollenhauer, D. (toim.). Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 2. Stuttgart, Gustav Fischer Verlag, Jena. 596 s. Krammer, K. & Lange-Bertalot, H. 1991. Bacillariophyceae. 3.Teil: Centrales, Fragilariaceae, Eunotiaceae. Julk.: Ettl, H., Gerloff, J., Heynig, H. & Mollenhauer, D. (toim.), Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 2. Stuttgart, Gustav Fischer Verlag, Jena. 576 s. Krammer, K. & Lange-Bertalot, H. 1991. Bacillariophyceae. 4.Teil: Achnanthaceae. Kritische Ergänzungen zu Navicula (Lineolatae) und Gomphonema. Julk.: Ettl, H., Gärtner, G., Gerloff, J., Heynig, H. & Mollenhauer, D. (toim.), Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 2. Stuttgart, Gustav Fischer Verlag, Jena. 437 s. Krammer, K. & Lange-Bertalot, H. 1991. Bacillariophyceae. 5.Teil. Julk.: Ettl, H., Gärtner, G., Krieniz, K., Lokhorst G.M. (toim.), Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 2. Spektrum Akademischer Verlag, Heidelberg, Berlin. 311 s. Kraberg, Alexandra, Marcus Baumann & Claus-Dieter Dürselen 2010. Coastal Phytoplankton.Photo Guide for Northern European Seas. 204 p Lange- Bertalot H., Metzeltin D. 1996. Indicators of Oligotrophy. 800 taxa representative of three ecologically distinct lake types. Carbonate buffered - Oligodystrophic - Weakly buffered soft water Iconographia Diatomologica: Annotated Diatom Micrographs.Volume 02: Ecology- Diversity-Taxonomy..1996. 2428 figures on 125 plates.390 p. Lange-Bertalot, H. 2001. Diatoms of Europe, Volume 2: Navicula Sensu Stricto, 10 Genera Separated from Navicula Sensu Lato,Frustulia. A.R.G Gantner Verlag K.G.,Ruggel. 526s. Lenzenweger, Rupert 1996. Desmidiaceenflora von Österreich. Teil 1. Bibliotheca Phycologica, Band 101. J. Cramer. Lepistö, Liisa, Gertrud Cronberg, Toini Tikkanen 1996. Records of some algal species. Nordic Phytoplankton Workshop 7.-10.6. 1994. Finnish Environment Institute 20. 34 s. Middelhoek, A. 1962. Flagellaten. Overzicht van een 50- tal soorten van Trachelomonas en Strombomonas in Nederland. KNNV no. 45. 59 s. Mrozinska, Teresa 1985. Chlorophyta, 4.Teil: Oedogoniophyceae: Oedogoniales. Julk.: Ettl H., Gärtner G., Heynigh H., Mollenhauer D. (toim.). Süsswasserflora von Mitteleuropa Band 14. Gustav Fischer Verlag, Stuttgart, New York. 624 s. Popovsky Jiří, Lois Ann Pfiester 1990. Dinophyceae (Dinoflagellida). Julk.: Ettl H., Gerloff J., Heynigh H., Mollenhauser D. (toim.). Süsswasserflora von Mitteleuropa Band 6. Gustav Fischer Verlag, Jena, Stuttgart. 272s. Rieth, Alfred 1980. Xanthophyceae, 2.Teil. Julk.: Ettl H., Gärtner G., Heynigh H. (toim.). Süsswasserflora von Mitteleuropa Band 4. Gustav Fischer Verlag, Stuttgart, New York. 147 s. Ravanko, Orvokki 1974. Kurssimoniste piileväkurssia varten Turun Yliopiston Kasvitieteen laitoksella. Ruzicka, J., 1977. Die Desmidiaceen Mitteleuropas. Band 1, Lief. 1. - E.Schweizerbart, Stuttgart Ruzicka, J., 1981. Die Desmidiaceen Mitteleuropas. Band 1, Lief. 2. - E.Schweizerbart, Stuttgart 17 +

Schmidt, Antal & Fehér Gizella 1999. A zöldalgák Chloroccales rendjének kishatározója 2. 2. (átdolgozott) kiadás. Vízi természet és környezetvédelem 10. Budapest. Skuja, H. (1948). Taxonomie des Phytoplanktons einiger Seen in Uppland, Schweden. Symbolae Botanicae Upsalienses 9(3): 1-399. Skuja, H. (1964). Grundzüge der Algenflora und Algenvegetation der Fjeldgegenden um Abisko in Schwedisch-Lappland. Nova Acta Regiae Societatis Scientiarum Upsaliensis, Series 4, 18(3): 1-465. Starmach, Karol 1983. Eugelenophyta. Flora Slodkowodna Polski. Tom 3. Polska Akademia Nauk. Insytut Botaniki. 594 s. Starmach, Karol 1985. Chrysophyceae und Haptophyceae. Julk.: Ettl H., Gerloff J., Heynigh H., Mollenhauser D. (toim.). Süsswasserflora von Mitteleuropa Band 1. Gustav Fischer Verlag, Stuttgart, New York. 515 s. Tikkanen, Toini 1986. Kasviplanktonopas. Suomen Luonnonsuojeluliiton tuki Oy. Helsinki. Tomas, Carmelo R. (ed.) 1997. Identifying Marine Phytoplankton Academic Press, New York, 858 p. Tsarenko P.M., Wasser S.P., Nevo E. (eds) 2009. Algae of Ukraine, Volume 2: Diversity, Nomenclature, Taxonomy, Ecology and Geography: Bacillariophyta. Ruggell: A.R.A. Gantner Verlag K.-G. 413 p. Wehr, John D. & Sheath, Robert G (ed.) 2003. Freshwater Algae of North America. Ecology an Classification. 918 s. Wołowski, Konrad & Hindák, František 2005. Atlas of Euglenophytes. Veda. 136 s. Yamagishi, Takaaki 2013. Lepocinclis (Euglenophyta) Taxonomical review. Bishen Singh Mahendra Pal Singh.141 p. 18 +

Siuron reitin Pappilanjoen tarkkailu Piileväanalyysien tulokset 2016 Pertti Eloranta, emer.prof.

Siuron reitin Pappilanjoen tarkkailu 2016 Biologinen tarkkailu Piileväanalyysien tulokset Havaintopaikat Piilevätutkimus tehtiin vuonna 2016 vuoden vedenlaadun tarkkailuasemilla joen yläjuoksulla Kyrösjärven luusuassa (KK), sekä joen alapäässä sen laskiessa Kirkkojärveen (F/ S2). Näytepaikkojen välillä ovat Kyröskosken ja Hämeenkyrön taajamat. Joen pituus on noin 7 km. Näytteenotossa, näytteiden käsittelyssä ja analysoinnissa noudatettiin päällyslevästön seurantaan kehitettyä piilevämenetelmää, joka on kuvattu standardissa SFS-EN 14407 (2005) sekä julkaisussa Piileväyhteisöt jokivesien tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet (Eloranta, Karjalainen & Vuori 2007). Piilevänäytteet otettiin kiviltä 28.9.2016. Taulukko 1. Pappilanjoen tarkkailun piilevänäytteiden ottopaikat. Uoman lev. P-koord. I-koordin. Näytesyv. Virtaus- Pohjan laatu m (YKJ) cm nop.lk Pappilanjoki yläj. KK 50 6846956 3298286 10 40 II hiekkaa + kiviä alaj. F/S2 100 6841986 3298678 30 50 II III hiekkaa + kiviä Joen yläjuoksun havaintopaikalla oli kivien pinnalla vähän orgaanista tai saviainesta, mutta ei vesisammalia tai rihmaleviä. Alajuoksun havaintopaikalla oli näytekivillä vähän vesisammalia sekä runsaammin orgaanista tai saviainesta. Vedessä oli molemmilla havaintopaikoilla vähäinen humusväritys. Kuva 1. Pappilanjoen piilevähavaintopaikat. Näytteiden käsittely ja analysointi Piilevänäyte puhdistettiin hapettamalla se väkevässä typpihapon ja rikkihapon seoksessa kuumassa vesihauteessa keittäen. Keiton jälkeen näytteestä pestiin hapot pois kolmeen kertaan tislatulla vedellä, välillä sentrifugoiden ja lopuksi vesi korvattiin väkevällä etanolilla.

Pisara leväsuspensiota siirrettiin peitinlasille ja kuivumisen jälkeen näyte petattiin objektilasille petaushartsilla (Naphrax). Valmiit preparaatit mikroskopoitiin 1500x suurennusta ja vaihevastakohtaoptiikkaa käyttäen (Olympus BX50) ja näytteistä laskettiin vähintään 400 kuorta lajilleen määrittäen. Tulokset käsiteltiin päivitetyn Omnidia 5.3- tietokannan avulla, mikä laskee useita veden laatuindeksejä sekä tulostaa lajien indikaattoriarvojen mukaan myös eri ekologisiin ryhmiin kuuluvien lajien suhteelliset osuudet. Tulosten arvioinnissa käytettiin veden Suomen oloihin soveltuvia laatuluokkarajoja. Tulokset Havaintopaikkojen piileväyhteisöt olivat melko monipuolisia ja diversiteetit sekä tasaisuudet kuvastivat suhteellisen tasapainoisia olosuhteita (taulukko 2). Taulukko 2. Tutkimuspaikkojen näytteissä todetut taksonimäärät, diversiteetit ja yhteisöjen tasaisuudet sekä laskennalliset happamuudet (Renberg & Hellberg (9-lk)). Hav.paikka Laskettu solumäärä Taksoniluku Diversiteetti Tasaisuus Laskennall. ph Pappilanjoki yläj. 470 73 2,69 0,43 7,33 Pappilanjoki alaj. 460 89 4,66 0,72 6,85 Veden laatua kuvaavat piileväindeksien (IPS, GDI) arvot olivat molemmilla paikoilla melko samanlaiset (taulukko 3). Taulukko 3. Veden laatua (orgaanista kuormitusta ja rehevyyttä) kuvastavien piileväindeksien arvot. Hav. paikka IPS GDI TDI/100 %PT Pappilanjoki yläj. 19,0 17,2 29,4 1,7 Pappilanjoki alaj. 17,1 16,3 41,7 3,3 Kaikkiin näytteessä todettuihin lajeihin perustuva IPS-indeksi indikoi molemmissa paikoissa erinomaista veden laatua (taulukko 3) (raja >17). TDI/100 -indeksi kuvastaa lähinnä ravinteisuutta ja tässä suhteessa tulokset kuvastivat joen yläosassa melko niukkaa ravinteisuutta (oligotrofiaa; arvot < 32), mutta joen alajuoksussa todettu kohonnut arvo viittaa rehevyyden noususta mesotrofiseksi. %PT-arvon perusteella orgaanisen kuormituksen vaikutuksia ei ollut osoitettavissa (arvot selvästi < 20). Ekologiset luokitukset Jos tarkastellaan piileväyhteisöjen lajien jakautumista eri ekologisiin ryhmiin phpreferenssien, typen sidonnan muotojen, trofialuokkien (rehevyyttä kuvastavien luokkien) ja orgaanista kuormitusta kuvastavien saprobialuokkien suhteen, tulokset osoittivat joen veden olevan jokseenkin neutraalia (kuva 2; laskennalliset piileviin perustuvat ph-arvot 7,3 ja 6,9) ja orgaanisen kuormituksen olevan lievää (taulukko 4). Happamuutta suosivien lajien (acb+acf) osuus oli yläjuoksun havaintopaikalla vain noin 6 % ja alajuoksun 16 %, kun taas alkalifiilien lajien osuus oli vastaavasti yläjuoksun havaintopaikalla 12,6 % ja alajuoksulla 26,5 %.

Taulukko 4. Pappilanjoen piileväyhteisöjen jakautuminen veden ph-lukua, typen sidontaa, trofiaa ja saprobiaa kuvastaviin luokkiin (Van Dam 1994). ph-luokat Pappilanjoki yläjuoksi Pappilanjoki alajuoksu asidobiontit 0,0 0,2 asidofiilit 5,7 15,4 neutrofiilit 77,9 51,1 alkalifiilit 12,6 26,5 alkalibiontit 0,2 0,4 Typen sidontaryhmät N-autotrofit 16,4 35,2 N-aut-tolerantit 77,0 50,7 fak.n-aut/n-heterotrofit 0,2 0,9 obl.n-heterotrofit 0,6 1,7 Trofiaryhmät oligotrofit 6,4 9,3 ol-mesotrofit 4,0 12,4 mesotrofit 4,0 5,4 meso-eutrofit 5,7 17,6 eutrofit 1,7 6,5 hypertrofit 0,6 0,9 ol-eu 72,1 38,3 Saprobiaryhmät oligosaprobit 13,4 24,8 β-mesosaprobit 78,5 59,6 α-meso 1,5 3,0 α-meso-polysaprobit 0,9 2,4 polysaprobit 0,2 0,9 Joessa ovat vallitsevina typpiautotrofit tolerantit lajit kuvastaen orgaanisen kuormituksen vähyyttä ja melko hyviä hapellisia olosuhteita (taulukko 4, kuva 2). Orgaanisia typpiyhdisteitä hyödyntäviä lajeja on molempien havaintopaikkojen yhteisössä hyvin vähän. Trofiavaatimuksiltaan laaja-alaisten, indifferenttien lajien osuus oli joen yläjuoksulla yhteisöistä perätu 78 %. Joen alajuoksulla trofiavaatimuksiltaan laaja-alaisten, indifferenttien lajien osuus väheni ja siellä oli enemmän eutrofiaa ilmaisevia lajeja (me-eu + eu) (kuva 2). Orgaanisen kuormituksen vaikutus näkyi heikosti alajuoksu näytteessä voimakkaampaa saprobiaa indikoivien lajien suhteellisen osuuden vähäisenä kasvuna (kuva 2).

Kuva 2. Pappilanjoen piileväyhteisöjen jakautuminen ph-luokkiin, typenkäyttöluokkiin, rehevyyttä ilmaiseviin luokkiin (trofia) sekä saprobialuokkiin. Selkeyden lisäämiseksi taulukon 4 trofialuokista on yhdistetty oligo-meso- ja mesotrofiset omaksi luokakseen sekä meso-eutrofiset ja eutrofiset omaksi luokakseen. Yhteenveto Piileväanalyysin perusteella Siuron reitin Pappilanjoen ekologinen tila on erinomainen. Merkkejä rehevyyden lisääntymisestä ja orgaanisesta kuormituksesta joen alajuoksulla oli kuitenkin todettavissa IPS-arvon alanemisena sekä rehevyyttä ilmaisevan TDI/100-indeksin kohoamisena. Piileväanalyysien tulostiedosto (.prn) on lähetetty SYKE/ Ouluun Satu Maaria Karjalaiselle, jolle on myös toimitettu luettelo analyyseissä käytetystä kirjallisuudesta sekä toimitetaan arkistoitaviksi näytteiden preparaatit. Jyväskylä 4.2.2017 Pertti Eloranta s-posti: pertti.eloranta@elisanet.fi p. 0400 550771 Liite: Piileväanalyysien Omnidia-tuloslomakkeet