KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014

Transkriptio

1 Vesiosasto/MP 9..2 Kirjenumero 798/ NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 2 7 NOKIA KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2 JA 2. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry tutki Kahtalammen vedenlaatua maaliskuussa ja elokuussa vuosina 2 ja 2. Näytteet otettiin vertikaalisesti pääsyvänteen kohdalta, jossa on vettä noin, m. Kahtalammi sijaitsee Nokian kaupungin Kattilaisen kaupunginosan länsipuolella. Se laskee vetensä lammin länsipuolella sijaitsevaan Teernijärveen. Valuma-alue on melko pieni ja se koostuu pellosta ja metsästä. Järven pohjois- ja itäosaan laskee peltojen halki virtaavia ojia. Valuma-alueella sijaitsee jonkin verran asutusta. Vedenlaatutulokset on esitetty liitteessä. 2. SÄÄ JA VESIOLOT Vuoden 2 loppupuoli oli runsassateinen ja virtaamat lähentelivät vuodenvaihteessa tulvalukemia. Myös järvien pinnat kohosivat ja olivat poikkeuksellisen korkeat vuodenvaihteessa. Pienet järvet saivat jääkannen joulukuun alussa. Koska säätyyppi oli erittäin lauha, monet järvet sulivat uudelleen ennen vuodenvaihdetta. Isot selät lainehtivat vapaana vielä tammikuun alkupuolella. Virtaamat olivat lisäksi poikkeuksellisen suuria, joten talvikausi ei muodostunut happitilanteen kannalta kovin vaikeaksi. Toisaalta hajakuormitus lisääntyi selvästi normaaliin verrattuna, ja peltoalueiden läpi virtaavat ojat ja joet olivat voimakkaasti samentuneita. Talvi oli kokonaisuutenakin leuto, joten lumipeitettä ei juuri jään päällä ollut. Näin ollen valo pääsi jäänalaiseen veteen läpi talven ja saattoi pitää levätuotantoa yllä myös jään alla. Tällä on vaikutuksensa happipitoisuuteen, koska perustuotannossa vapautuva happi kertyy jäänalaiseen veteen ja kohottaa happipitoisuuksia. etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( ) 26 PL 26, Tampere

2 2 Koska lumipeite oli talvella ohut, ei sulamisvaiheessa todettu tulvimista. Kaiken kaikkiaan kevätvalumat jäivät etelässä pieniksi ja hajakuormitus sitä myötä vähäiseksi. Normaalia ohuemmat jäät lähtivät jo ennen huhtikuun puoliväliä eli pari viikkoa normaalia aikaisemmin. Huhtikuun lopulla sää oli lämmin, mutta viileni toukokuussa yöpakkasten jatkuessa. Lämpötilakerrosteisuuden muodostuminen siirtyi siten myöhemmäksi ja kevätkierto jatkui pitkään, jolloin alusvesi tuulettui ja hapettui hyvin. Lämmin sää alkoi vasta toukokuun puolivälin jälkeen. Kesäkuu alkoi helteisenä, mutta kuukauden loppupuoli oli poikkeuksellisen kolea. Pintavedet olivat lämmenneet kesäkuun alussa kuitenkin jo sen verran, että lämpötilakerrosteisuus pääsi muodostumaan. Kesäkuussa saatiin runsaita sateita etenkin kuun puolivälissä. Viileä sää ja voimakkaat tuulet estivät sinilevien runsastumista. Kylmää kesäkuuta seurasi harvinaisen lämmin heinäkuu. Lämpötila kohosi hellelukemiin jossain päin Suomea peräti 26 peräkkäisenä päivänä. Kuun loppupuolella lämpötilat kohosivat jopa asteen yläpuolelle. Nopeasti lämmennyt sää mahdollisti sinilevien runsastumisen, mutta levätilanne pysyi silti koko heinäkuun ajan melko tavanomaisena. Sademäärässä oli suuria paikallisia eroja, koska sade oli suurelta osin kuuroittaista. Elokuukin alkoi varsin lämpimänä, mutta kuun loppua kohden lämpötilat laskivat tavanomaisiin lukemiin. Sadanta oli runsainta maan lounaisosassa ja länsirannikolla, jossa sademäärä kohosi jopa yli 2 mm. Kerrosteisuus pysyi järvissä vakaana vielä elokuussakin. Syyskuu oli vähäsateinen ja varsin lämmin. Kuun lopulla sää viileni selvästi. mm Tampere, Pirkkala Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 2.. Sademäärä kuukausittain vuosina 2 ja 2 sekä pitkän ajan keskiarvo Tampere-Pirkkalassa.. TALVITULOKSET Happitilanne muodostuu talvisin Kahtalammessa varsin ongelmalliseksi. Talvella 2 Kahtalammessa todettiin erittäin laaja happikato. Pintavedessäkin happi oli kulunut lähes loppuun (,87 mg/l) ja kahden metrin syvyydeltä eteenpäin vesi oli täysin hapetonta. Talvella 2 tilanne oli hiukan parempi, sillä pintavedessä todettiin tyydyttävästi happea (, mg/l) (kuva.). Kolmen metrin syvyydeltä happi oli kulunut vähiin, ja happikato rajoittui syvimpään vesikerrokseen. Talvella 2 happitilannetta voitiin pitää tyydyttävänä.

3 Liuenneiden suolojen määrä (sähkönjohtavuus) on Kahtalammessa keskimääräistä suurempi. Tähän voi olla syynä tienvarsivalumien suolaisuus (tiesuolaus). Suolaisempi vesi pyrkii Kahtalammessa alusveteen suuremman tiheytensä takia. Suolapitoisuuden nousu alusvedessä heikentää täyskiertojen tehokkuutta ja vaikuttaa sitä kautta happitilanteeseen. Kahtalammin vesi on lievästi ruskeaa ja veden humusleima on kohtalainen. Happamuustaso pysyy talviaikaankin normaalina. Lisäksi veden puskurikyky happamoitumista vastaan on alkaliniteetin perusteella hyvä. Kahtalammiin kohdistuu valuma-alueelta ravinnekuormitusta, sillä järven pohjois- ja itäosaan laskee peltojen halki virtaavia ojia. Veden viipymä on Kahtalammessa melko lyhyt, joten valuma-alueelta tuleva kuormitus vaikuttaa nopeasti lammen vedenlaatuun. Ravinnepitoisuuksissa todetaankin voimakasta vaihteluna eri vuosina ja vuodenaikoina. Talviaikaan myös sisäinen kuormitus kohottaa ravinnepitoisuuksia syvemmissä vesikerroksissa. Typpipitoisuudet ovat olleet talviaikaan voimakkaasti luonnontasoa suurempia. Typpipitoisuudet olivat talvina 2 ja 2 pintavedessä peräti -7- kertaiset luonnontasoon nähden. Fosforipitoisuus oli talvella 2 lievästi rehevien vesien tasolla, mutta oli kohonnut talvella 2 erittäin reheville vesille ominaiseksi. Veden hygieeninen laatu oli talvella erinomainen molemmilla havaintopaikoilla. Lämpökestoisia koliformisia bakteereja ei todettu lainkaan. mg/l Kuva.. Kahtalammen happitilanne lopputalvella vuosina KESÄTULOKSET Happitalouden häiriöt eivät rajoitu vain talvikerrosteisuuden loppuun, sillä ongelmia on ollut todettavissa myös kesällä (kuva.). Vesimassassa todettiin lämpötilakerrosteisuus sekä kesällä 2 että 2. Happitilanne oli molempina kesinä kokonaisuutena tyydyttävä. Vesimassassa todettiin päällysvedessäkin happivajetta (68-8 %) ja syvemmälle siirryttäessä happivaje voimistui. Pohjan lähellä

4 todettiin happikato. Kesällä 2 vesi oli vähähappista jo metrin syvyydellä. Happikadon seurauksena havaittiin sisäistä kuormitusta, joka oli kohottanut ravinnepitoisuuksia pohjan lähellä. mg/l Kuva.. Kahtalammen happitilanne loppukesällä vuosina Kahtalammen pintaveden fosforipitoisuus oli kesäaikaan vuosina 2 ja 2 lievästi reheville vesille ominainen (kuva.2). Syvemmissä vesikerroksissa fosforipitoisuudet kohosivat noin kaksinkertaiseksi pintaveteen nähden sisäisen kuormituksen seurauksena. Typpipitoisuudet olivat selvästi pienemmät kuin talvella ja ne olivat järvivesien luonnontasolla (kuva.). Etenkin typen pitoisuudet kohosivat voimakkaasti syvemmällä ollen --kertaiset pintaveteen verrattuna. Levää todettiin klorofyllipitoisuuden perusteella molempina kesinä reheville vesille ominaisesti. Hygieeninen laatu oli kesälläkin hyvä. Lämpökestoisten bakteerien pienet määrät (- kpl/dl) kertoivat kuitenkin lievästä nuhraantumisesta. µg/l 6 KAHTALAMMI NOKIA Päällysveden fosforipitoisuus 2 Kuva.2. Kahtalammen pintaveden fosforipitoisuus vuosina 99-2.

5 µg/l 2 2 KAHTALAMMI NOKIA Päällysveden typpipitoisuus Kuva.. Kahtalammen pintaveden typpipitoisuus vuosina mg/l 2 KAHTALAMMI NOKIA Päällysveden COD Mn -arvot Kuva.. Kahtalammen pintaveden COD Mn -arvot vuosina 99-2.

6 6 KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Limnologi Marika Paakkinen Hyväksynyt: Vesiosaston johtaja Jukka Lammentausta LIITTEET: Liite Vuoden 2 vedenlaatutulokset TIEDOKSI: Pirkanmaan ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat

7 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite, sivu / Nokian järvitutkimukset (NOKIA) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *Sähkonj *Alkalin *ph *COD(Mn) *NH-N *Kok.P *Väri,Lac *Kok.N *Klorof *Lämpkolif Syvyys (m) mg/l % FNU ms/m mmol/l mg/l O2 µg/l µg/l mg/l Pt µg/l mg/m kpl/ ml NOKIA / KAHTAL Kahtalampi Kok.syv.,6 m; Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 2 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. 6;.,,87 6, 2,8, 6,6 8, ,.,., 7,7 2, 6, , 2 2, 6, NOKIA / KAHTAL Kahtalampi Näk.syv., m; Klo :; Näytt.ottaja VS; Ilm.lt. 2 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; Tuulsuunt. 8;. 8,6 7,8 8,9 8,2,9 7, 7, < ,8 2,6 27 2, 9,2 6,8 7, 22.,,2 2. 7, 27,9 6, NOKIA / KAHTAL Kahtalampi Kok.syv., m; Näk.syv., m; Klo 9:; Näytt.ottaja RO; Ilm.lt. - C; Pilv. /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 7;.,, 8 8, 2,, 6,6 7, ,,28 2., 9, 26, 6, NOKIA / KAHTAL Kahtalampi Kok.syv., m; Näk.syv.,6 m; Klo :; Näytt.ottaja TK; Ilm.lt. 9 C; Pilv. /8; Tuulnop. m/s;., 6,8 68 2,2 2,,7 7, 7, < 27 7.,6,8 7 E E E E E.,2,. 9,9 8,8,6 6, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T6 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.