LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2015

Transkriptio

1 Pantone 3

2

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO TARKKAILUVELVOLLISET JA VOIMASSA OLEVAT LUVAT TARKKAILUN SUORITUS VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Yleiskuvaus ja ekologinen tila Hydrologia SÄÄ- JA VESIOLOT Loimijoen alueen sadanta Virtaamat Kuhalankoski Maurialankoski VESISTÖKUORMITUS Asutuksen aiheuttama vesistökuormitus Teollisuuden aiheuttama vesistökuormitus Kokonaiskuormituksen kehitys KUORMITUKSEN KEHITYS KUORMITTAJAKOHTAISESTI Forssan kaupunki Genencor International Oy Pintos Oy (entinen Ofa Oy Ab), Jokioisten tehdas Jokioisten kunta Ypäjän kunta Loimaan kaupunki Loimaan kaupunki, Alastaron taajama Huittisten kaupunki, Vampulan taajama Huittisten kaupunki Lounais-Suomen Putki Oy Loimaan Kromaus Oy Punkalaitumen kunta VESISTÖN TILA Tammelan Pyhäjärvi Pyhäjärven luusua...33

4 8.3 Loimijoki Happipitoisuus Fosforipitoisuus Typpipitoisuus Ammoniumtyppi Nitraattityppi Sameus ja kiintoaine Humuksen määrä Sähkönjohtavuus ja veden ph Klorofyllipitoisuudet Veden hygieeninen laatu Runkoasemien keskimääräinen veden laatu Kuormittajakohtaiset vesistövaikutukset Sivujokien veden laatu Jänhijoki Koenjoki Niinijoki Palojoki Punkalaitumenjoki HAJAKUORMITUS JA AINEVIRTAAMAT YHTEENVETO VIITTEET LIITTEET Liite 1. Vedenlaatutulokset Liite 2. Virtaamataulukot Liite 3. Havaintoasemakartta

5 Vesiosasto/HA Julkaisunumero 761 LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU VUONNA JOHDANTO Loimijoen (Kuva 1.1) alueen veden laadun yhteistarkkailumuotoinen seuranta on aloitettu vuonna Pääuoman lisäksi tarkkailun piiriin ovat kuuluneet jo pitkään siihen laskevat Koenjoki, Niinijoki ja Punkalaitumenjoki. Jänhijoki on ollut mukana seurannassa vuodesta 1998 alkaen ja Loimijoen alajuoksulle laskeva Palojoki vuodesta 21 alkaen. Kuva 1.1. Loimijoen yläosa, Forssan puhdistamon yläpuoli. Harri Perälä. Käytössä oleva tarkkailuohjelma on laadittu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen toimesta vuonna 21. Ohjelma sisältää veden laadun seurannan, pohjaeläin- ja sedimenttitutkimukset sekä pohjan piilevien tarkkailun. Hämeen ympäristökeskus hyväksyi em. ohjelman tietyin tarkistuksin ja täydennyksin (kirje nro 3Y326-13) ja Lounais-Suomen ympäristökeskus (kirje nro 299Y479-13). Tämän jälkeen tarkkailuohjelmasta laadittiin päivitetty versio , johon on lisätty tarkkailupiste L4 Genencor International Oy:n alapuolelle Loimijokeen (kirje nro YLO/lup/73A/4, dnro HAM-23-Y ). Lisäksi piilevätarkkailua muutettiin vuodelle 21 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen suullisesti hyväksymällä tavalla. Vuonna 21 laadittu tarkkailuohjelma ja sitä seuranneet päivitykset ja muutokset koottiin vuonna 216 yhteen ja ohjelmaan esitettiin uudistuksia, jotta tarkkailu vastaisi paremmin Loimijoen alueen tarkkailutarpeiden nykytilannetta. Tarkkailuohjelmaluonnos on viranomaiskäsittelyssä. ( 3 ) PL 265, 3311 Tampere

6 2 Yhteistarkkailuohjelma kattaa jokivarren pistemäiset jätevesikuormittajat, mutta ei alueella sijaitsevia turvetuotantoalueita, kaatopaikkoja eikä Huittisten kaivosta. Lisäksi Forssan Envitech-alueen kuormittajilla on oma, vuonna 211 valmistunut vesistövaikutusten yhteistarkkailuohjelma. 2. TARKKAILUVELVOLLISET JA VOIMASSA OLEVAT LUVAT Loimijoen yhteistarkkailuun osallistuvilla kaupungeilla, kunnilla ja teollisuuslaitoksilla (Taulukko 2.1) on Hämeen ympäristökeskuksen, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Länsi-Suomen ympäristölupaviraston, Etelä-Suomen aluehallintoviraston tai Vaasan hallinto-oikeuden jätevesien laskuluvissa asettamat vesistön tilan tarkkailuvelvoitteet. Taulukko 2.1. Loimijoen yhteistarkkailuun vuonna 215 osallistuneet kuormittajat ja heidän lupapäätökset. Tarkkailuvelvollinen Lupapäätös pvm 1) Forssa kaupunki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto (ESAVI/21/4.8/213, päätös nro 232/214/2) ) Genencor International Oy Hämeen ympäristökeskus (YSO/57/27) lupamääräysten tarkistamiskäsittely meneillään AVI:ssa 3) Pintos Oy, Jokioinen Hämeen ympäristökeskus (YLO/lup/113/5) lupamääräysten tarkistamiskäsittely meneillään AVI:ssa 4) Jokioisten kunta Länsi-Suomen ympäristölupavirasto (LSY-26-Y-22, päätös nro 5/27/1) Etelä-Suomen aluehallintovirasto, muutospäätös (ESAVI/77/4.8/212, päätös nro 171/212/1) ) Ypäjän kunta Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/1/4.8/214) ) Loimaan kaupunki, Loimaa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto (LSY-29-Y-8) Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/214/4.8/211, päätös nro 53/212/1), määräaikojen pidentäminen ) Loimaan kaupunki, Alastaro Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/343/4.8/212, päätös nro 282/213/2) ) Loimaan kaupunki, Mellilä Kuormitus loppunut, tarkkailu jatkunut toistaiseksi - 9) Huittisten kaupunki, Vampula Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/648/4.8/21, päätös nro 74/211/1) ) Huittisten kaupunki, Huittinen Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/775/4.8/21, päätös nro 135/211/1) ) Humppilan kunta Kuormitus loppunut , jälkitarkkailua vuoteen ) Lounais-Suomen Putki Oy Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/269/4.8/212, päätös nro 256/213/1) ) Punkalaitumen kunta Lounais-Suomen ympäristökeskus (LOS, päätös nro 28 YLO) Vaasan hallinto-oikeus (päätös nro 6/29/2, dnro 115/4/217) kuormitus loppunut helmikuussa 214, jälkitarkkailua v

7 3 Loimaan kaupungin Mellilän taajaman jätevedet johdetaan Loimaan puhdistamolle. Niinijokeen voi kuitenkin tulla kuormitusta Mellilän taajaman alueella olevista viemäreistä ja se on ollut aiemmin mukana tarkkailussa Mellilän kunnan toimeksiannosta ja käytäntö on jatkunut toistaiseksi. Loimijoen vesistöalueella myös sijaitsevan Loimaan Kromaus Oy:n (uusi lupa , Loimaan kaupungin ympäristölautakunta, päätös Y1/212 Ympla ) purkuvesistössä ei suoriteta vesistötarkkailua, eikä se ole ollut mukana yhteistarkkailussa vuosina Sen ylä- ja alapuolisesta vesistöstä on otettu sedimenttinäytteet kolmen vuoden välein vuosina raskasmetallikuormituksen mahdollisten vaikutusten selvittämiseksi. Humppilan jätevedenpuhdistamon toiminta loppui vuonna 211. Jälkitarkkailu loppui vuoteen 214. Punkalaitumen jätevedenpuhdistamon toiminta loppui helmikuussa 214, josta lähtien jätevedet on johdettu Huittisten puhdistamolle. Puhdistamon vesistötarkkailu jatkuu vuosina 214 ja 215 jälkitarkkailuna. Seuranta pisteillä VP1 ja VP2A päättyy vuoteen 215. Punkalaitumenjoen alajuoksulla sijaitseva piste VP3 jää yhteistarkkailuun. Huittinen, Sastamala ja Punkalaidun ovat sopineet jätevesien yhteiskäsittelystä jäsenkuntien omistukseen ostetulla Huittisten kaupungin laajennettavalla puhdistamolla. Huittisten puhdistamo Oy on saanut Etelä-Suomen aluehallintovirastolta luvan (ESAVI/643/4.8/21, päätös nro 16/213/2) em. kuntien jätevesien yhteiskäsittelyyn Pappilannimen saneerattavalla jätevedenpuhdistamolla. Huittisten puhdistamo Oy ei ollut mukana Loimijoen yhteistarkkailussa vielä vuonna 215. Huittisten puhdistamon saneeraus ja laajennus sekä Sastamalan siirtoviemärit valmistuvat vuoden 216 aikana, jolloin yhteiskäsittely alkaa. Edelliseen liittyen Vampulan puhdistamon toiminta loppuu lähivuosien aikana ja alueen jätevedet johdetaan Huittisten keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Ypäjän puhdistamon toiminta loppuu vuoden 216 aikana, ja alueen jätevedet johdetaan Loimaan keskuspuhdistamolle käsiteltäväksi. Myös Alastaron puhdistamolta jätevedet on tarkoitus johtaa Loimaan keskuspuhdistamolle lähivuosien aikana. 3. TARKKAILUN SUORITUS Veden laatua seurataan vuosittain, kun taas sedimenttien kuntoa, pohjaeläimistön tilaa ja piileviä seurataan kolmen vuoden välein. Piilevätarkkailu tehtiin edellisen kerran vuonna 213. Uudessa tarkkailuohjelmaluonnoksessa on esitetty piilevätarkkailun suorittamista jatkossa samassa rytmissä sedimentti- ja pohjaeläintarkkailun kanssa, eli seuraavan kerran vuonna 217. Sedimentti- sekä pohjaeläintutkimukset tehtiin vuonna 214 ja ne raportoidaan erillisinä julkaisuina. Loimijoen pääuoman alueella on 16 virallista havaintoasemaa (Taulukko 3.1). Asemalta L15 otettiin näytteet ainevirtaamien seuraamiseksi lähes kuukausittain. Asema L16 on lisätty Turun Veden tarpeisiin, eikä se ole ainakaan toistaiseksi yhteistarkkailuasema. Pääuoman lisäksi näytteitä otettiin 5 sivujoesta (Taulukko 3.2).

8 4 Taulukko 3.1. Loimijoen pääuoman tarkkailuasemat ja niiden kaikki havaintoajankohdat vuonna 215. Loimijoen Aseman Kuukausi pääuoma 215 laatu L1 x x x x L1A runkopiste x x x x x x x L2 runkopiste x x x x x x x L3 x x x x x L4 x x x x x x x L5 runkopiste x x x x x x x L5A x x x L6 x x L9 runkopiste x x x x x x x L11 runkopiste x x x x x x x L13A x x L13 runkopiste x x x x x x x L14A x x L14 x x L15 runkopiste x x x x x x x x x x* L16 (Turun Vesi) x x x x L17 x x x x x * käyty kahdesti kuun aikana Taulukko 3.2. Loimijoen sivujokien tarkkailuasemat ja niiden havaintoajankohdat vuonna 215. Sivujoet Aseman Kuukausi 215 laatu Sivujokien suut: Jänhijoki J3 runkopiste x x x x x Koenjoki KJ3 runkopiste x x x x x Niinijoki N3 runkopiste x x x x x Palojoki P1 runkopiste x x x x x Punkal.joki VP3 runkopiste x x x x x Mellilän ylä- ja alapuoli: N1 x x N2 x x Punkalaitumen ylä- ja alapuoli: VP1 x x x x VP2A x x x x Eri asemilta määritettiin vähintään tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (Taulukko 3.3). Lisäksi asemalta L15 on tehty lisämäärityksiä (alkaliteetti, TOC, liupo 4 Nucle) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tilauksesta.

9 5 Taulukko 3.3. Loimijoen yhteistarkkailun analyysivalikoima. Loimijoen pääuoma Loimijoen sivujoet Analyysi Runkopisteet Muut pisteet Jokisuut Yläjuoksut Aronoja Lämpötila o C x x x x x Happi mg/l x x x x x Happi kyll % x x x x x Sameus FTU x x x x x Kiintoaine mg/l x x Sähkönjohtavuus ms/m x x x x x ph x x x x x Väri mg Pt/l x *) x COD Mn mg/l O 2 x x x x BOD 7 mg/l x Kokonaistyppi µg/l x x x x x Ammoniumtyppi µg/l x x x x x Nitraattityppi µg/l x x x Kokonaisfosfori µg/l x x x x x Fosfaattifosfori µg/l x x Rauta µg/l x x Fekaaliset kolit kpl/dl x x x x x Fekaaliset streptokokit kpl/dl x x x x x Klorofylli a mg/m 3 x **) *) Väri määritetään seuraavilta runkopisteiltä: L1A, L9 ja L15. **) Klorofylli-a määritys suoritetaan asemilta L1A, L5, L9, L13 ja L15 (kesäkuu ja elokuu). Tarkkailualue, kuormittajien sijainti ja veden laadun havaintopaikat on esitetty liitekartalla 3. Loimijoen yläjuoksun kunnat kuuluvat Hämeen ELY-keskuksen alueeseen. Joen alaosalla valvontaa suorittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. Raja on Ypäjän ja Loimaan välillä. 4. VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS 4.1 Yleiskuvaus ja ekologinen tila Loimijoen yhteistarkkailun piiriin kuuluu pääosa Loimijoen valuma-alueesta Tammelan Pyhäjärven luusuasta alkaen. Tarkkailukohteita ovat Loimijoki ja sen sivujoista Jänhijoki, Koenjoki, Niinijoki, Palojoki ja Punkalaitumenjoki. Peltojen osuus valuma-alueesta (39 %) on Loimijoen alueella Kokemäenjoen vesistöalueen korkein. Loimijoen vedet laskevat Huittisten alapuolella Kokemäenjokeen. Pyhäjärvi kuuluu järvityypiltään mataliin humusjärviin (Mh), ja toissijaisesti se on tyypitelty runsasravinteisiin järviin (Rr). Loimijoen pääuoma on tyypiltään suuri savimaiden joki (Ssa), ja siihen laskevat sivujoet kuuluvat keskisuuriin savimaiden jokiin (Ksa). Pyhäjärven veden ominaispiirteitä ovat samentuneisuus ja rehevyys maatalousvaltaiselta valumaalueelta tulevan voimakkaan hajakuormituksen vuoksi. Valumaolojen vaihtelu heijastuu järven mataluudesta johtuen nopeasti veden laatuun. Talvella pohjan lähellä on ajoittain todettu happivajetta. Pyhäjärven ekologinen tila on tyydyttävä. Pyhäjärven syvännealueella sijainneen valtakunnallisen syvännehavaintoaseman säännöllinen tarkkailu lopetettiin vuoden 1994 jälkeen, mutta aloitettiin uudelleen vuonna 2.

10 6 Savisamean Loimijoen ja sen sivujokien ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Ravinnetaso määräytyy paljolti hajakuormituksen mukaan. Loimijoen yläjuoksulla jätevesien osuus on kuitenkin varsinkin alivirtaamilla merkittävä. Jätevedet heikentävät myös joen hygieenistä laatua merkittävästi. Happitilanne on normaalisti tyydyttävä tai hyvä. Loimijoen yläosan ekologinen tila on luokiteltu sekä biologisten että fysikaalis-kemiallisten tekijöiden mukaan tyydyttäväksi. Alaosalla ekologinen tila heikkenee suuremman fosforipitoisuuden vuoksi välttäväksi. Jokiosuudella on kaksi merkittävää nousuestettä sekä yli puolet luontaisesta putouskorkeudesta on rakennettu ja jokiuomaa on perattu noin puolet joen pituudesta, minkä vuoksi Loimijoki on nimetty voimakkaasti muutetuksi. Jokioisten alapuolelle laskevan Jänhijoen fysikaalis-kemiallinen luokka on hajakuormituksesta peräisin olevan raskaan ravinne- ja kiintoainekuormituksen sekä heikon hygieenisen laadun vuoksi välttävä. Monipuolinen biologinen aineisto huomioiden Jänhijoen ekologinen tila on kuitenkin luokiteltu tyydyttäväksi. Muiden Loimijoen sivujokien ekologinen tila on vain välttävä erittäin suuren fosforitason vuoksi, jonka perusteella jokien fysikaalis-kemiallinen luokka on ääriarvoilla laskettuna huono. Mediaanit huomioon ottaen oikeampi luokka on kuitenkin välttävä. Loimijoen vesistöalueen pinta-ala on 314 km 2 ja järvisyys vain 2,8 %. Järvisyysprosentti on vielä Tammelan Pyhäjärven luusuassa normaali (1,8 %), mutta Forssan ja Huittisten välinen osuus on lähes järvetöntä ja voimaperäisesti viljeltyä aluetta. Loimijoen pituus on 114 km ja pudotuskorkeus 54 m. Joessa on kahdeksan säännöstelypatoa, joista kahdella on voimalaitos. Loimijoen keskivirtaama on Forssassa 6,3 m 3 /s, Loimaalla 11,2 m 3 /s ja Huittisissa 26 m 3 /s. Valumaalueen vähäjärvisyyden takia virtaamavaihtelut ovat suuria. Alivirtaamat ovat alajuoksullakin vain muutamia kuutiometrejä sekunnissa, kun taas ylivirtaamat ovat yli 1 m 3 /s. Taulukko 4.1. Loimijoen yhteistarkkailuun kuuluvien vesimuodostumien tyypittely ja vesienhoidon 2. suunnittelukauden päätökseen perustuva ekologinen tila. Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta. Vesimuodostuma; Kunta Pintavesityyppi Ekologinen tila Pyhäjärvi; Tammela Matalat humusjärvet (Mh) tyydyttävä Loimijoki yläosa; Jokioinen Suuret savimaiden joet (Ssa) tyydyttävä Loimijoki alaosa; Huittinen Suuret savimaiden joet (Ssa) välttävä Jänhijoki; Forssa, Jokioinen Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) tyydyttävä Koenjoki (Kojonjoki); Forssa, Humppila, Loimaa Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) välttävä Niinijoki, Loimaa Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) välttävä Palojoki (Kourajoki); Huittinen Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) välttävä Punkalaitumenjoki; Punkalaidun, Huittinen Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) välttävä

11 7 4.2 Hydrologia Loimijoen virtaamia mitataan mm. Kuhalankoskesta (Forssa) ja Maurialankoskesta (Huittinen). Edellä mainituille koskille sekä Loimijoen suurimmille sivujoille voidaan esittää seuraavat perustiedot: Taulukko 4.1. Loimijoen pääuoman ja sivujokien virtaamatietoja. Pääuoma: MHQ MQ MNQ F km 2 L % m 3 /s m 3 /s m 3 /s Kuhalankoski ( ) 696 1,5 18,7 6,3 1,44 Kuhalankoski (1991-2) 696 1,5 17,4 6,1 1,54 Maurialankoski ( ) , ,1 1,85 Maurialankoski (1991-2) , ,4 2,33 Sivujoet: Jänhijoki 25 3,8 14 1,6,2 Koenjoki 47,4 35 3,8,4 Niinijoki 225, 21 2,,1 Palojoki 225,1 18 1,9,2 Punkalaitumenjoki 425,6 31 3,6,4 Jokialueen virtaamavaihtelut ovat vähäjärvisyyden takia suuria, millä on suurta merkitystä tulvahuippujen aiheuttaessa veden samenemista ja ravinteiden huuhtoutumista jokivarsien peltoalueilta. 5. SÄÄ- JA VESIOLOT Vuoden 214 loppupuoli oli lauha. Sadanta oli normaalilla tasolla, joten runsaita valumia ei havaittu. Järvien pinnat olivat jäätymisajankohtana normaalia alempana. Vesimassa tuulettui ja viileni hyvin, koska jäätyminen tapahtui vasta joulukuun 2. päivän kohdalla. Talven kannalta tämä tarkoitti hyvää happitilannetta ja normaalia hitaampaa hapen kulumista vesimassan viileyden takia. Tammikuussa oli pakkasia, joten jääpeite vahvistui normaalisti. Helmikuun sää oli kuitenkin lauha ja kuun puolivälissä lämpötila oli selvästi plussalla. Sade tuli samaan aikaan osin vetenä, mikä sulatti lumia ja sai purot virtaamaan voimakkaasti. Valuma-alueen etelälaidalla tilanne vastasi jopa kevään ylivalumaa. Valumien mukana tuli hapekasta vettä järviin, joten lopputalven happitilanne helpottui tätäkin kautta. Maaliskuun puolivälissä alkoivat yöpakkaset ja päivisin oli aurinkoista. Jääpeite jopa vahvistui maaliskuun pakkaskaudella. Valumat pysähtyivät lähes täysin maaliskuun puolivälin jälkeen. Järvien jäät ja pellot olivat lumettomia, joten keväästä oli odotettavissa niukkavalumainen. Maalis-huhtikuun vaihteessa satoi kuitenkin vettä ja räntää, jonka seurauksena valumat lisääntyivät uudelleen. Järvien jääpeite suli huhtikuun puolivälissä eli pari viikkoa normaalia aikaisemmin. Sen jälkeen säätyyppi oli viileä, joten pintavesi lämpeni hitaasti. Huhtikuun 23. päivä oli voimakastuulinen, mikä sekoitti syvänteet pohjaa myöten. Vesimassa ilmastui siten tehokkaasti. Valumat jäivät huhtikuulla kokonaisuutena vähäisiksi. Säätyyppi jatkui viileänä ja sateisena toukokuulle saakka. Pintavedet läm-

12 8 penivät siten hitaasti, eikä jyrkkää kerrosteisuutta muodostunut kovin aikaisessa vaiheessa. Sadanta oli keväällä normaalia runsaampaa, mutta valumat pysyivät silti vähäisinä. Kesäkuussa sää oli edelleen viileää ja hyvin tuulista. Sateet jäivät vähäisiksi. Voimakkaat tuulet sekoittivat tehokkaasti vesimassaa ja järvien kerrosteisuuden muodostuminen viivästyi. Säätyyppi pysyi normaalia viileämpänä koko heinäkuun. Sadanta oli keskimääräistä runsaampaa. Pintavedet pysyivät selvästi normaalia kylmempinä, eikä levien pintakukintoja juurikaan havaittu. Säätyyppi muuttui vasta elokuussa, jolloin koettiin parin viikon hellekausi. Pintavedet lämpenivät tuolloin korkeimmilleen. Sateet olivat hellejaksolla hyvin vähäisiä, joten valumat tyrehtyivät ja järvien pinnat laskivat. Syyskuun alussa ilma viileni jälleen, ollen kuitenkin edelleen keskimääräistä lämpimämpi. Syyskuu oli normaalia sateisempi. Haihdunta piti valumat kuitenkin vähäisinä. Lokakuun alkupuoli oli lähes sateeton, joten valumat olivat hyvin niukkoja ja järvien pinta laski edelleen. Sateet tulivat marraskuussa edelleen vetenä. Lämpötila laski alle 6 asteeseen, joten syyskierto oli käynnissä ja syvänteet hapettuivat ennen talven tuloa. Kuun puolivälissä satoi lunta, joka suli kuitenkin nopeasti aiheuttaen valumahuipun. Sateet jatkuivat kuun lopullakin runsaina, joten vesitilanne parani nopeasti lisäten selvästi virtaamia puroissa ja jokivesissä. Joulukuun alku oli erittäin tuulinen ja sateinen. Pienten järvien jäätyminen tapahtui Suuret selät jäätyivät vasta vuoden 216 alkupuolella. Taulukko 5.1. Sadanta Kokemäenjoen vesistöalueella (Harjavalta) vuonna 215 sekä prosentteina (%) pitkän ajan (1971-2) sademääristä. Sade mm tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vuosi % normaalista (vuosien vertailupohjana käytetty keskiarvoa ja 24 alkaen keskiarvoa )

13 9 5.1 Loimijoen alueen sadanta Loimijoen alueelta on sadantatietoja mm. Jokioisten alueelta (Taulukko 5.2), missä vuotuinen sademäärä (v mm) oli samaa luokkaa kuin Harjavallassa (v mm). Vuoden 215 sademäärä oli hieman pitkän ajan keskiarvoa suurempi (Jokioinen : 66 mm). Taulukko 5.2. Sadanta (mm) Jokioisissa vuosina sekä vertailu vuosien , ja keskiarvoihin. Sade mm tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yht Runsaimmat sateet ajoittuivat vuonna 215 tammi-, kesä- ja joulukuulle (Kuva 5.1). Elokuussa ja syksyllä sademäärä jäi selvästi alle keskimääräisen tason. mm 16 Jokioinen Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 5.1. Vuosien 214 ja 215 kuukausisadannat Jokioisten säähavaintoasemalla pitkän ajan (1971-2) keskiarvoon verrattuna.

14 1 5.2 Virtaamat Kuhalankoski Vuonna 215 Kuhalankosken juoksutukset olivat suurimmillaan runsaiden sateiden jäljiltä tammimaaliskuussa sekä joulukuussa (Taulukko 5.3, Kuva 5.2). Virtaamat olivat jälleen alkutalvella edellisen syksyn runsaiden sateiden jäljiltä suuria. Keväällä valumat jäivät leudon talven vuoksi hieman tavanomaista pienemmiksi ja varsinainen kevätvalumahuippu oli jo maaliskuussa. Virtaamat hiipuivat aiempaan tapaan kesällä ja runsastuivat vasta aivan loppuvuodesta. Suurimmillaan virtaamat olivat tammikuussa 15 m 3 /s, helmikuussa 12,9, maaliskuussa 13 m 3 /s ja joulukuussa 15 m 3 /s. Pienin virtaama oli 1, m 3 /s, jolla juoksutus pysyi elokuun lopusta lokakuun loppuun. Vuositasolla Kuhalankosken keskivirtaama oli vuonna 215 6,2 m 3 /s vastaten vuosien keskiarvoa 6,1 m 3 /s. Taulukko 5.3. Kuhalankosken keskimääräinen juoksutus kuukausittain ajanjakson aineistosta laskettuna sekä kuukausittaiset juoksutukset 2-luvulla. tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu k.arvo , 5,5 4,9 8,8 13,1 6,4 2,8 3,3 4,2 5,3 7,4 7,9 6, ,3 5,5 6,3 11,3 12,6 4,9 4, 2,9 3,4 3,3 5,7 7, 6,1 2 1,4 9,1 9,2 15,1 9,5 3, 1,9 2,3 3,2 1,2 1,9 13,2 7,4 21 7,5 5,9 4, 8, 9,4 3,8 2, 1,2 5,6 7, 5, 5, 5,4 22 4,5 7,9 1, 11,4 7,9 1,7 2,9 2,7 1,2 1,2 1,2 1,2 4,5 23 1,2 1,2 1,2 1,2 3,1 2,8 1,6 1,2 1,2 1,2 1,2 1,4 1,6 24 5,2 7, 7, 8,4 5,4 4,8 12,4 13,1 6,6 5,3 6,1 7,6 7, ,6 12,8 5, 6,5 3,8 2, 1,3 6,5 4,1 1,4 6,8 6,9 6, 26 3, 3, 3, 8,7 9,4 3,9 1,9,8,8,8 3,8 12,8 4,3 27 1,8 6,4 4,7 5,9 4,7 1,2 1,2 1,6 3,5 3,5 6,9 1,6 5, , 13,9 12, 15,2 5,1 1,5 1,7 1,2 1,2 3,8 12,5 15,4 8, 29 6,9 6,8 2,5 7,7 3,7 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 2,3 6,1 3,5 21 4, 4, 5, 14,6 1,9 4,7 2,5 1,6 1,2 1,2 2,1 3,5 4, ,5 3,5 4,3 12,2 7,6 2,7 1,6 1,6 2,3 3,5 4, 11,7 4, ,7 8, 8, 13,1 15,5 3,6 3, 1,6 3,9 9,1 1,4 8, 8, ,3 6, 5,4 4,8 6,9 2,3 1,9 1,5 1,2 2,1 3,8 7,3 4, ,8 4, 5,7 3,9 3,5 3, 2,9 2, 3,2 3, 3, 6, 4, ,6 11,4 12,8 1,9 8,2 2, 1,5 1,7 1, 1, 1,4 12, 6,2 % vv tasosta

15 m 3 /s Kuhalankoski TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU Kuva 5.2. Kuhalankosken kuukausivirtaamat vuosina sekä pitkänajan keskiarvona Maurialankoski Maurialankosken keskivirtaamaksi muodostui vuonna ,6 m 3 /s, mikä vastasi vuosien keskiarvoa 24 m 3 /s (Taulukko 5.4). Virtaamat olivat kuitenkin alkutalvella erittäin suuria. Kevätvalumahuippu ajoittui maaliskuulle ja huhti-toukokuussa virtaamat olivat tavallista niukempia. Kesäheinäkuu olivat sademäärältään ja virtaamiltaan tavanomaisia, mutta elokuussa virtaama oli niukka. Syksy oli syyskuuta lukuun ottamatta niukkavirtaamainen, mutta joulukuussa virtaama runsastui selvästi pitkän ajan keskiarvoa suuremmaksi (Kuva 5.3). Alajuoksun veden laadun vaihtelua kuvaavat parhaiten aseman L15 tulokset. Veden sameusarvojen perusteella voimakkaimmat eroosiopiikit ajoittuivat runsaiden sateiden aikaan. Vuonna 215 Loimijoen sameus oli enimmillään marras-joulukuussa 16 FNU. Pienimmillään sameusarvot olivat noin 2 3 FNU.

16 12 Taulukko 5.4. Maurialankosken keskimääräinen juoksutus kuukausittain ajanjakson aineistosta laskettuna sekä kuukausittaiset juoksutukset 2-luvulla. tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu k.arvo ,1 15,6 19,1 7, 39, 12,1 9,3 1,5 14,2 23, 35, 25, 24, ,2 16,3 29,1 71,9 3,1 14,8 1,7 1,6 8,9 19,7 29,5 28,4 24,4 2 48, 19,5 33, 15, 16,9 6,7 9,3 18, 6,9 6,8 64, 49, 32, 21 15,1 16,1 15,7 63, 25, 7,8 4,5 3,2 31, 21, 33, 12,2 2, 22 14, 59, 48, 49, 16,1 5,8 1,6 5,6 3,2 3,1 3,5 3,6 18,1 23 2,8 2,5 11,9 12,6 29, 8,5 4, 3,6 3,2 5,2 11,7 24, 1, 24 15,6 15,9 27, 48, 12,3 8, 31, 22, 27, 18,6 24, 42, 24, , 25, 1,3 33, 11,4 6,6 4, 27, 9,4 1,7 34, 19,6 22, 26 15,7 7,3 5,9 77, 23, 9,9 4,1 2,3 2,4 21, 48, 55, 23, 27 43, 11,5 35, 22, 1,6 5,9 4,5 6,1 8,9 11,7 34, 46, 19, , 44, 4, 56, 1,7 8,7 7, 1,6 1,2 33, 64, 58, 32, 29 15,6 9,4 5,4 56, 11,8 8,1 4,7 4,5 3,6 5,4 19,6 14,4 13,1 21 3,7 4,7 7, 91,1 31,8 13,9 4, 3,5 9,2 5,4 2,3 5,4 16, ,1 4,9 4,8 83,7 13,4 7,7 11,6 7,6 21,3 21, 22, 76,6 23, ,5 12,4 52,5 52,6 24,5 12,8 8,3 7,1 14,3 63,2 38,5 12,7 27, ,9 11,4 1,3 73,3 21,1 6,6 5, 6,5 3,9 13, 35,8 33,8 2, ,5 13,4 25,4 15, 9,2 11, 6,2 9,9 7,8 8,4 18,7 39, ,1 33,9 54,2 27,8 22,2 11,3 1,6 6,2 7,4 6, 15,6 61,5 24,6 % vv tasosta m 3 /s Maurialankoski TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU Kuva 5.3. Maurialankosken kuukausivirtaamat vuosina sekä pitkänajan keskiarvona. 6. VESISTÖKUORMITUS 6.1 Asutuksen aiheuttama vesistökuormitus BHK-kuormitusta tuli viemäröidyn asutuksen piiristä vuonna 215 keskimäärin 139,5 kg/d ja kuormitus säilyi edellisvuoteen nähden samansuuruisena (Taulukko 6.1). Kuormitus oli alimmillaan sitten vuosien 29 (13 kg/d) ja 21 (18 kg/d). Kuormitus painottui Forssaan, Huittisiin ja Loimaalle.

17 13 Reduktioprosentit vaihtelivat vuonna 215 välillä %. Poistotehot olivat keskimäärin paremmat kuin vuonna 213. Vampulan osalta vuotta 213 uudempia kuormitustietoja ei ole käytettävissä. Fosforikuormitusta tuli asutuksen piiristä vuonna 215 4,9 kg/d, mikä oli edellisvuotta vähemmän (v , kg/d). Fosforista poistettiin %, eli puhdistustulos oli erittäin hyvä. Typpikuormitusta tuli asutuksesta vuonna 215 keskimäärin 515 kg/d, mikä oli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Viimeksi vuosien kuormitustasolla oltiin vuonna 21 (589 kg/d). Typpikuormasta 84 % oli peräisin kahdelta suurimmalta puhdistamolta (Forssa ja Loimaa). Forssan typpikuorma on lisääntynyt vuodesta 211 lähtien voimakkaasti, mutta vuonna 214 kuormitus laski 39 % edellisestä vuodesta ja vuonna 215 laskua tapahtui edelleen hieman. Myös Loimaan typpikuormitus oli jälleen vähentynyt hieman edellisvuodesta. Typen osalta reduktioprosentit vaihtelivat välillä %. Paras tulos saavutettiin Huittisissa ja Jokioisilla. Suurimmalla puhdistamolla Forssassa typpireduktio oli 47 % ja nitrifiointiaste 59 %. Taulukko 6.1. Asutuksen jätevesikuormitus vuonna 215 sekä sen kehitys vuosina Q BHK 7 -ATU Kok.P. Kok.N. Nitrif.aste KUNTA m 3 /d mg/l kg/d % m g/l kg/d % mg/l kg/d % % Forssa ,43 2, Jokioinen 126 3,5 4,4 98,19, Ypäjä 25 5,2 1,3 96,22, , Loimaa 41 2,7 11, 99,9, Alastaro 362 4,7 1,7 96,17, , -5-2 Vampula , 3,1 93,97, , Huittinen 36 11, 35, 98,42 1, Yhteensä: ,5 4, Keskiarvot: ,3 9, ,3 11, ,3 8, ,2 6, ,2 11, ,1 6, ,1 7, ,6 3, ,2 5, ,8 6, ,6 14, , 7, , 6, ,5 4, Teollisuuden aiheuttama vesistökuormitus Teollisuuden puolella ainoa merkittävä orgaanisen aineen ja ravinteiden kuormittaja on Genencor International Oy (Taulukko 6.2). Senkin osalta orgaanisen aineen keskikuormitus on laskenut ja oli vuonna 215 vain,7 kg/d, kun se vielä vuonna 21 oli 1, kg/d. Teollisuuden aiheuttama fosforikuormitus oli vuonna 215 yhteensä,83 kg/d, ja muutokset kuormituksessa ovat olleet viime vuosi-

18 14 na pieniä (Taulukko 6.2). Typpikuormitus oli yhteensä 9,6 kg/d, josta 77 % tuli Genencor International Oy:ltä. Myös fosforikuormituksesta suurin osa muodostuu Genencor International Oy:llä. Genencor International Oy:n kuormitus on keventynyt oleellisesti jo vuodesta 28 lähtien. Sillä on silti edelleen lievää rehevöittävää vaikutusta Jokioisten kohdalla. Selvimpiä vaikutukset ovat alivirtaamilla. Metallikuormittajia on kolme. Suoraan Loimijokeen johdettiin vain Pintos Oy:n Jokioisten tehtaan vedet. Kahden muun metallikuormittajan (Loimaan Kromaus Oy ja Lounais-Suomen Putki Oy) käsitellyt vedet johdettiin Koenjokeen. Teollisuuden aiheuttama sinkkikuormitus oli vuonna 215 yhteensä,18 kg/d, kromikuormitus oli,1 kg/d ja nikkelikuormitus oli,5 kg/d. Taulukko 6.2. Teollisuuden aiheuttama vesistökuormitus vuonna 215 sekä sen kehitys vuosina Kuormitus on laskettu kalenterivuoro-kautta kohti koko vuodelle (365 d) jaettuna. Q BHK 7 Kok.P Kok.N Sinkki Kromi Cr 6+ Nikkeli Lyijy Syanidi Yritys m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Genencor International Oy 334,71,68 7,4 Pintos Oy, Jokioinen: 75,3,96,113,2,2,4,5 L-S Putki Oy 115,15 1,22,17,6,2 Loimaan Kromaus Oy *) 5,33,42,3,2 Yhteensä: 529,7,83 9,6,181,1,5,2, ,9 2,4 11,4,346,158,52, ,2 2,5 13,7 1,171,118,118, ,5 2,3 16,9 1,36,94,47, ,9 3,2 22,7,984,315,58, ,4 2,8 18,,391,17 1,72, ,5 3,5 24,9,218,85,58, ,2 2,9 25,2,221,87,34, , 2,5 18,8,136,88,44,18 21 *) 81 9,4 3,2 2,5,262,15,39,15 22 *) 816 3,6 2, 21,,26,21,24,32 23 *) 889 2,8 3,4 33,2,17,28,14,18 24 *) 175 3,5 3,8 44,5,16,22,17,17 25 *) 169 5,9 3,4 45,3,127,17,66,49 26 *) , 4,3 38,5,185,2,39,58 27 *) ,5 7, 24,2,212,17,13,6 28 *) 984 7,8 1,8 4,8,121,32,2,71 29 *) 77 41,6 3,9 9,9,99,12,8,25 21 *) 436 1,,9 5,8,84,1,6,12,2,1 211 *) 437 1,8,6 11,7,47,14,7,27,,1 212 *) 393,6,5 5,5,72,7,6,5, 213 *) 362,7,6 6,4,42,7,4,13, 214 *) 425,5,6 6,9,54,4,3,3,1 215 *) 529,7,8 9,6,181,1,5,2,1 *) Vuodesta 21 alkaen!

19 Kokonaiskuormituksen kehitys BHK-kuormitus on alentunut aikavälillä huomattavasti (Taulukko 6.3). 197-luvun tasoon verrattuna vähenemä on ollut yli 9 % (Kuva 6.1). Alhaisimmillaan kuormitus on ollut vuosina 21, ja 29 luokkaa kg/d. Samoin vuonna 215 BHK-kuormitus oli edellisvuoden tavoin alimmillaan (14 kg/d). Fosforikuormitus väheni myös pitkään, mutta vuosina kuormitus lisääntyi väliaikaisesti ja uudelleen vuosina Tämän jälkeen fosforikuorma on jäänyt alle 1 kg/d, johon vuosi 212 teki poikkeuksen (15,3 kg/d). 198-luvun alussa fosforikuormitus oli vielä tasolla 6 kg P/d. Vuonna 215 fosforin kokonaiskuormitus oli ennätysalhainen. Typpikuormituksessa ei ole ollut havaittavissa yhtä suurta muutosta kuin orgaanisen aineksen tai fosforin kohdalla. Lievä lasku 198-luvun alkuun verrattuna on ollut todettavissa. Vuosien aikana kuormitus oli kuitenkin voimakkaasti kasvussa, mutta vuosina typen kuormitus väheni mm. puhdistamoiden tulokuorman vähenemisen myötä. Typen poistoon Loimijoen alueella ei vielä ole suuresti pyritty. Suurin typpikuormittaja alueella on maatalous.

20 16 Taulukko 6.3. Loimijoen yhteistarkkailu, kuormituksen (kg/d) kehitys vuosina BHK 7 kg/d Kokonaistyppi kg/d Kokonaisfosfori kg/d VUOSI Asutus Teollisuus Yhteensä Asutus Teollisuus Yhteensä Asutus Teollisuus Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 13,5 22, , ,8 2,2 12, ,3 2,4 11, , ,3 2,5 12, , ,2 2,3 12, , ,8 3,18 15, , ,2 2,82 12, , , 3,53 14, , ,8 2,93 15, , , 2,51 11, , ,4 3,2 12, , ,6 2, 12, , ,9 3,4 11, , ,2 3,8 1, , ,4 3,4 9, , ,9 4,3 16, , ,7 7, 13, , , ,8 1,8 9, , , ,9 3,88 7, , , ,7,86 6, , , ,7,63 7, , , ,8,46 15, , , ,1,63 7, , ,9 55 6,1,55 6, , , ,9,83 5,7

21 17 Kuva 6.1. BHK-, fosfori- ja typpikuormituksen kehitys Loimijoen vesistöalueella vuosina kg/d LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU BHK-kuormitus Teollisuus Asutus kg/d LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU Fosforikuormitus Teollisuus Asutus kg/d LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU Typpikuormitus Teollisuus Asutus

22 7. KUORMITUKSEN KEHITYS KUORMITTAJAKOHTAISESTI 7.1 Forssan kaupunki 18 Pitkällä aikavälillä tapahtuneesta positiivisesta kuormituksen kehityksestä (BHK ja fosfori, Kuva 7.1) huolimatta Forssan jätevesillä on edelleen merkittäviä vesistövaikutuksia. Vuosina vesistökuormituksessa näkyy selvä teollisuusjätevesien aiheuttama kasvutrendi, joka ainakin toistaiseksi on kääntynyt laskuun. Kuormitus heijastelee suoraan tulokuormassa tapahtuvia muutoksia. kg/d BHK BHK7-ATU BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l mg/l kg/d Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l mg/l 1,6 1,4 1,2 1 1, 8,8 6,6 4,4 2, , kg/d Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d m 3 /d Kuva 7.1. Forssan puhdistamon vesistökuormitus vuosina

23 Genencor International Oy Vesistökuormituksen määrä on nykyisin merkittävästi 198-luvun tilannetta pienempi (Taulukko 7.1). Vuonna 215 käsitelty vesimäärä nousi hieman edellisvuosista, mutta vesistökuormitus oli orgaanisen aineen osalta edellisvuosien tasoon nähden normaali. Fosforikuormitus oli vuonna 215 edellisvuosien tapaan vähäistä ja typen poisto tehokasta. Taulukko 7.1. Vesistökuormituksen kehitys ja aktiivilietelaitoksen poistotehot vuosina Virtaama Q BHK 7 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Vuosi m3/d kg/d red % kg/d red % kg/d red % , 35,9 14, , 38, 7, , 53, 116, , ,1 5 18, , , , ,1 21,9 33, , 85 8, , , 47,7 57, , 3,7 32, , 21,1 34, , 9,9 23, ,7 13,5 27, ,9 2,2 14, ,9 97 2,4 92 8, ,2 99 2,5 93 9, ,7 99 2, , ,8 98 2, , ,1 99 2, , ,5 99 2, , ,2 98 2, , , 98 2,5 9 15, ,4 96 3, , ,6 99 2, 95 18, ,8 99 3, , ,5 99 3, , ,9 99 3, , , 98 4, , ,5 97 7, 9 22, ,8 1 1,7 95 3, ,6 98 3,8 83 8, , 1,7 95 4, ,8 1, , ,6 1,3 96 4, ,7 1,6 94 5, ,5 1,5 95 6, ,7 1,7 95 7,4 71 Keskiarvot: , , , , , , ,3 98 6, , ,9 99 2, , ,7 98 3, 92 24, , 98 4, 91 22, ,7 1,5 95 6,5 69

24 2 Samalle alueelle jätevetensä purkavaan Jokioisten kuntaan verrattuna Genencor International Oy on edelleen hieman suurempi fosforikuormittaja. Kummankaan BHK-kuormituksella ei ole nykyisellä (normaalilla) tasollaan vaikutusta Loimijoen happitalouteen. Häiriötilanteessa vesistössä voi syntyä ongelmia. On huomattava, että Genencorin tehtaan BHK 7 -määritys on tehty ilman ATU-lisäystä, joten nitrifioivan laitoksen ammoniumtypen aiheuttava hapenkulutus lisää määritystulosta BHK 7 -ATU määritykseen nähden. Ravinnekuormituksen merkitys on suurimmillaan alivirtaama-aikoina. Ylivalumakausina kuormitus peittyy osin hajakuormitukseen ja sen vesistövaikutuksia on vaikeampi todeta. 7.3 Pintos Oy (entinen Ofa Oy Ab), Jokioisten tehdas Pintos Oy ei ole nykyisellään suuri kuormittaja. Ravinnekuormitus on Loimijoen kannalta merkityksetöntä, eikä metallikuormituksellakaan ole selvää vaikutusta veden laatuun. Pohjasedimenttien ja sinne mahdollisesti kertyvien metallien määrää seurataan erikseen. Jotta Loimijoen veden pitoisuus kohoaisi Jokioisten kohdalla edes keskialivirtaamalla (1,5 m 3 /s) 1 µg/l, kuormitustason pitäisi olla,12 kg/d. Fosfori- ja metallikuormitus ovat huomattavasti tätä pienempää (Taulukko 7.2). Nykyisin ainoastaan typpikuormitus ylittää tämän tason. Taulukko 7.2. Pintos Oy Jokioisten tehtaan vesistökuormitus vuosina Virt.Q K-aine Kok.P Kok.N Rauta Fe Kromi Cr Sinkki Nikkeli Vuosi m 3 /a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a , 2, 345, 17, 7, , 3,1 414,5 51,7 17, , 15,6 346, 75, 41, , 3,8 276, 39,9 21, , 3, 154,7 55,3 15, , 2,8 47, 63,6 87, , 1,6 426, 32,9 2, , 1,5 826, 43,6 25, , 1,6 861, 34,8 24, ,7 1,5 159,1 57,9 1,3 85, ,4 1,1 271,6 3,1 6,8 14, ,7 1,2 29,3 63,2 24, 1, ,1 2,6 355,7 95,2 23, 29, ,1,9 465,3 42,3,1 15, ,5 1, 452,9 87,9,2 2, ,8,7 235,1 72,9 3,1 17, ,9,6 187,7 26,8 6, 5, ,,7 238,7 19,4 4,5 8, ,3,4 126,6 6,6,3 3, ,51 137,7 5,1,29 2, ,46 168,5 13,8,3 8, ,63 78,3 28,6,15 18, ,28 163, 3,2,14 1, ,25 166,8 3,3,13 3,9, ,26 154,8 3,,11 1,33, ,2 57, 3,7,1 1,28, ,16 112,3 1,9,8,78, ,24 19,5 2,1,9,98, ,8 21,6 2,9,3 1,89,6 Kuormitus kg/d: 214 5,7,3,58,3,27, ,2,58,8,1,52,2

25 21 kg/a 1 Pintos Oy, Jokioinen 9 Sinkki kg/a 8 7 Kromi kg/a Kuva 7.2. Pintos Oy Jokioisten tehtaiden sinkki- ja kromikuormitus vuosina Jokioisten kunta Vesistökuormituksen tasossa ei ole tapahtunut viime vuosina suurta muutosta (Kuva 7.3). Vesistökuormitus on pysynyt alhaisella tasolla koko 2-luvun. Saavutettu käsittelytulos on ollut vuodesta toiseen erinomainen, ja puhdistamosaneerauksen (v. 213) myötä myös vesistöön päätyvä typpikuormitus puolittui aiemmasta tasosta. kg/d BHK BHK7-ATU BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l mg/l

26 22 kg/d 1,2 Kokonaisfosfori mg/l 1,2 1,,8,6,4,2, Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l ,,8,6,4,2, kg/d Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d m 3 /d Kuva 7.3. Jokioisten kunnan vesistökuormitus vuosina Ypäjän kunta Ypäjän kunta ei ole suuri kuormittaja, eikä kuormituksen tasossa ole nähtävissä muutoksia (Kuva 7.4). Vesistökuormitus on pysynyt pitkään samalla vaihteluvälillä vuosittaisen vaihtelun ollessa kuitenkin suhteessa melko suurta.

27 23 kg/d BHK BHK7-ATU , 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l mg/l kg/d,8 Kokonaisfosfori mg/l 1,6,7 Fosfori lähtevä kg/d 1,4,6 Fosfori lähtevä mg/l 1,2,5 1,,4,8,3,6,2,4,1,2, , kg/d 25 2 Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d Kokonaistyppi m 3 /d Kuva 7.4. Ypäjän kunnan vesistökuormitus vuosina

28 Loimaan kaupunki Loimaan kaupungin jätevesikuormitus on vähentynyt pitemmällä aikavälillä, joskin typen osalta viime vuosina on ajoittain ollut havaittavissa myös kasvua tulokuormituksen kasvun myötä (Kuva 7.6). Loimaalla otettiin vuoden 215 aikana käyttöön täysin uusi jätevedenpuhdistamo, joka rakennettiin vanhan puhdistamon viereen. Uusi puhdistamon prosessi on tyypiltään typpeä poistava DN aktiivilieteprosessi. Uuden puhdistamon käyttöönotto ehti vaikuttaa vuoden 215 vesistökuormitukseen ainoastaan osittain, sillä puhdistamon käyttöönotto tapahtui vasta toisen vuosineljänneksen alussa ja typenpoistoprosessi käynnistyi vasta kesällä. Typen keskimääräisen vesistökuormituksen voidaan odottaa jatkossa vähenevän ja vesistöön päätyvän typen olevan kokonaisuudessaan nitraattimuotoista. kg/d BHK BHK7-ATU BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l mg/l kg/d 7, Kokonaisfosfori mg/l 1,4 6, 5, 4, 3, 2, 1,, Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l ,2 1,,8,6,4,2, Kuva 7.5. Loimaan kaupungin BHK- ja fosforikuormitus vuosina

29 25 kg/d Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d m 3 /d Kuva 7.6. Loimaan kaupungin typpikuormitus vuosina Loimaan kaupunki, Alastaron taajama Alastaron taajama kuuluu pieniin kuormittajiin, joiden kuormitus on vähentynyt (Kuva 7.7). Vuonna 214 hyvä puhdistustulos laski vesistökuormituksen ennätysalhaiselle tasolle, josta vuosi 215 ei juuri poikennut. kg/d BHK BHK7-ATU BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l mg/l

30 26 kg/d 2,5 2, 1,5 Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l mg/l 2,5 2, 1,5 1, 1,,5,5, , kg/d Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d m 3 /d Kuva 7.7. Loimaan kaupungin Alastaron taajaman vesistökuormitus vuosina Huittisten kaupunki, Vampulan taajama Vampulan taajaman vesistökuormituksella (Kuva 7.8) ei ole merkittäviä vesistövaikutuksia. Laitoksella on ollut toimintahäiriöitä ja viime vuosina runsaat ohitukset ovat heikentäneet tulosta. Vuotta 213 uudempia tuloksia ei ole käytettävissä.

31 27 kg/d BHK BHK7-ATU , 4,5 BHK7-ATU lähtevä kg/d mg/l , 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1, BHK7-ATU lähtevä mg/l , kg/d,5,45,4 Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l mg/l 5, 4,5 4,,35 3,5,3 3,,25 2,5,2 2,,15 1,5,1 1,,5,5,, kg/d 8 Kokonaistyppi m 3 /d 32 7 Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d Kuva 7.8. Huittisten kaupungin Vampulan taajaman vesistökuormitus vuosina Huittisten kaupunki Huittisten kaupungin puhdistamo on yksi Loimijoen suurimmista kuormittajista, vaikka kuormitustaso on laskenut (Kuva 7.9). Vuonna 215 ympäristöluvan vaatimustaso saavutettiin puhdistamolla lukuun

32 28 ottamatta fosforin jäännöspitoisuuden luparajan lievää ylitystä toisella laskentajaksolla, jolloin puhdistamon toiminta heikkeni hieman jälkiselkeyttämön käyttökatkoksen vuoksi. kg/d BHK BHK7-ATU BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l mg/l kg/d 5, 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l Kokonaisfosfori mg/l 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, kg/d Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d m 3 /d Kuva 7.9. Huittisten kaupungin vesistökuormitus vuosina

33 Lounais-Suomen Putki Oy Uuden lupapäätöksen (ESAVI ) mukaan siirryttiin pitoisuusarvojen osalta neljännesvuosikeskiarvojen tarkastelusta puolivuosikeskiarvoihin. Enimmäispitoisuusarvojen osalta lupamääräyksiin ei tullut muutoksia. Kuormituksen osalta siirryttiin vuosikuormitusten tarkasteluun. Luvassa on esitetty seuraavat enimmäispitoisuudet puolivuosikeskiarvoina kalenteripäivää kohden: Zn 2, mg/l (4 kg/a), Cr,5 mg/l (1 kg/a), Cr +6,1 mg/l (2 kg/a). Nikkeli ja syanidi poistettiin tarkkailun analyysivalikoimasta valvontaviranomaisen päätöksellä keväällä 211. Vuonna 215 mitatut kuormitukset alittivat em. lupaehdot lukuun ottamatta sinkkipitoisuutta, joka ylitti lupaehdon lievästi (Taulukko 7.3). Taulukko 7.3. Lupaehtojen toteutuminen vuonna 215. Zn Cr Cr+6 Q mg/l mg/l m g/l m3/jakso PITOISUUSLUPAEHTO 2,5,1 1.vuosip. 2,1,7, vuosip.,9,3, Zn Cr Cr+6 kg/a kg/a kg/a KUORMITUSLUPAEHTO Vuosikuormitus 28,5,9,3 Veden laatua ja sen kehitystä kuvaavat tiedot löytyvät kuormitustarkkailuraporteista. Metallikuormituksen (Taulukko 7.4) vaikutukset alapuolisten jokien pitoisuuksiin ovat pieniä (Taulukko 7.5). Nykyinen kuormitustaso on aiempaa alhaisempi (Kuva 7.1 ja Kuva 7.11). Taulukko 7.4. Lounais-Suomen Putki Oy:n tehtailta vesistöön johdettu tarkkailuajankohtien keskimääräinen kuormitus vuosina Virtaama Kok.P Kok.N Kromi Sinkki Nikkeli Cr +6 Syanidi Vuosi m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d ,57 3,35,136 1,69,18 -, ,212 3,24,16 1,6,8,1, ,276 3,83,44 1,15,9,246, ,145 2,78,11,43 2,14,37, ,46 3,79,24,29,9,3, ,32 2,9,36,24,6,8, ,13 4,5,138,15,7,31, ,5 3,55,15,18,3,1, ,3 3,68,17,17,4,9, ,2 3,23,15,8,2,3, ,1 2,96,8,8,2,2, ,2 4,47,7,13,9,3, ,59 3,43,29,21,6,7, ,58 2,54,24,29,1,9, ,153 1,49,51,2,1,14, ,134,85,14,16,1,5, ,263,9,5,12,3,2, ,162,45,4,7,1,2, ,235,79,4,12, ,115,64,6,7, ,128 1,1,2,9, ,15 1,22,6,17,2