Kalasatama liikkeelle

Samankaltaiset tiedostot
Onnistumisen tarinoita.

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki

Ennen haastattelua: Mitä olet kuullut tästä tutkimuksesta opettajaltasi? Oletko saanut kirjallisen tiedotteen?

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Ammattiosaajan työkykypassi

Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

liikkua liikunta laihtua lihoa kunto palautua venytellä lihakset vahva hengästyä treenata treeni pelata peli voittaa hävitä joukkue valmentaja seurata

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS

U N E L M Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

PERSONAL TRAINING HENKILÖKOHTAINEN KUNTOVALMENNUS

D98 LEIRIKOULU Vuokatti Palaute osallistujilta

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste

Tämän kesän harjoitukset alkoivat joka kesäisellä vakiotreenillä pyöräillen Juvalta Savonlinnaan

ILOA JA LIIKETTÄ! SUPERISTI HAUSKAA! LIIKUNTAPASSI. Oma nimi. Suomen Olympiakomitea

Avain terveyteen ja hyvinvointiin

Jaana Kari

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

Tiedän, haluan, pystyn ja osaan - ikääntyneen motivoituminen liikkumaan

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Ohjelmasisällössä huomioidaan kohderyhmä esim. yrittäjät, työttömät, eri ammattiryhmät.

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Paja 3, Tampere

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Valmennusryhmät 2018

Taide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle?

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

HYY:n VIRITYSPÄIVÄ

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

KOKEMUKSIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA LUMIPALLO-TYÖSKENTELYSTÄ TAMPEREELLA

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun.

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen

Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

Virtuaalisesti Voimaa vanhuuteen 6/ /2019 STEA, Järjestö 2.0: mukana muutoksessa -ohjelma. Suunnittelijat Sonja Iltanen ja Teija Vihervaara

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa. Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto

Assari 2.0 Kevät Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen osallistuneille)

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere Elina Sipponen

Vantaan työ- ja päivätoiminnat

Kuka koulun liikunnallistaa ja miten? Näkemys koululiikunnan ajankohtaisiin kysymyksiin Liikkuva koulu -ohjelman näkökulmasta

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

Miksi opinnäytetyön aloittaminen on vaivalloista? TAMK/ Pekka Kaatiala, TkL Matematiikan ja tietotekniikan lehtori

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

Uudistuneet Sinettiseurakriteerit. versio 5

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

Opiskelijahuoltolain toimeenpanon tuki. Heidi Hakkarainen ja Sari Jansson/ Turun kaupungin sivistystoimiala

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

SEURANTAKYSELY ELÄMÄNTAPARYHMÄLÄISILLE

Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa

Millaista muutosta ollaan tekemässä?

TAKUULLA LIIKUNTAA. Mikko Salasuo, Tiina Hakanen, Sami Myllyniemi

Urheiluseurojen yhteiskunnallinen tehtävä lasten ja nuorten toimintakenttänä

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Seuratuen välitilinpäätös

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Mäntsälän Voimistelijat

Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti

Juoksussa kaiken ikää

Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi Kustannusvaikuttavuuden vertaissparraus, sidosryhmäketjut Soste Elina Karvinen ja Pirjo Kalmari

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön

HELSINGIN UIMARIT URHEILULLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN EDISTÄMINEN SEURASSA

Reseptejä asiakassuhteisiin

Green Care lasten ja perheiden tukena GreenCareLab teemapäivä Sosiaalityöntekijä Jaana Aarnio Läheltä tueksi -hanke

TYÖLLISTYMISEN SEURANTA -SELVITYSTEN TULOSTEN KOONTI ( )

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Transkriptio:

Kalasatama liikkeelle Miten tukea aloittamista ja tavan muodostusta? Yhteenveto haastatteluista Kaisa Kaitosalmi

Haastateltavien taustoista Toteutimme yhteensä 7 haastattelua. Osallistujat olivat olivat 29-59 vuotiaita ja edustivat eri tuloluokkia, pienituloisesta opiskelijasta hyvätuloiseen asiantuntijaan. Huomioitavaa, että yksikään haastatelluista ei ollut erityisen liikuntavastainen. Kaikki kokivat liikkumisen aloittamisen/lisäämisen tärkeäksi, mutta toteutus tällä hetkellä ontui. Kenelläkään tavoitteet eivät olleet liikuntasuoritukseen tai sen mittaamiseen vaan omaan oloon ja/tai ulkomuotoon liittyviä: parempi jaksaminen arjessa, parempi olo, painonpudotus. 2

Kuluttajahaastatteluiden ja tekemämme taustatyön perusteella pystyimme tunnistamaan keskeiset ongelmat ja neljä käyttäytymismallia.

Tarpeen tunnistamisesta on matkaa toteutukseen

Yhteenveto koetuista ongelmista ja esteistä Esteitä liikkumisen aloittamiselle Huonot aikaisemmat kokemukset, esim. koululiikunnan ikävät muistot Alemmuuden tunne Joutuminen naurunalaiseksi Ei juuri kokemusta, muodostunutta tapaa, ei saa aikaiseksi En ole ryhmäliikkuja/joukkuepelaaja En osaa Palvelut (lähinnä kuntosalit) ei itseä varten En tiedä, miten pitäisi liikkua järkevästi/jotta siitä olisi hyötyä Ei helposti samaistuttavia esimerkkejä, ne bodaajat Liian vaikealta kuulostavat suunnitelmat Esteitä liikkumisen jatkamiselle Arjessa tapahtuvat muutokset (kiire, loma, stressi, sairastuminen, rahatilanteen muutos) Liian monimutkaiseksi osoittautuva suunnitelma Epärealistiset / vääränlaiset tavoitteet Alkuhuuma laantuu ennen kuin tapa ehtii muodostua Liian raju aloitus (loukkaantumiset) Vääränlainen PT Ei kiinnosta/omaa lajia ei löydy Hyödyt eivät heti konkretisoidu Kehityksen hidastuminen/pysähtyminen hyvän alun jälkeen Muun elämän takapakit 5 Ei ole tilivelvollinen kenellekään

Aloittaminen helppoa Jojoilijat Innostujat Tavan muodostus vaikeaa Tavan muodostus helppoa Selittelijät Rutinoitujat 6 Aloittaminen vaikeaa

Innostuja Jojoilija Rutinoituja Selittelijä Nykytilanne Löytää kokeilujen kautta oman lajin (ja porukan), josta aidosti innostuu. Rutinoituminen suhteellisen helppoa aidon sisäisen motivaation ja innostuksen kautta. Jatkuva aloittaja. Saattaa innostua esim. muiden suositusten, sopivan seuran tai lukemansa perusteella kokeilemaan liikkumista eri lajien parissa. Tavan muodostus kuitenkin hyvin vaikeaa. Jos liikkuu, niin tekee sitä lähinnä velvollisuudentunteesta tai koska se lukee kalenterissa. Liikkuminen itsessään ei tuota iloa tai nautintoa. Liikkumiseen ei ole tapaa eikä rutiinia. Ei koe liikuntaa omaksi jutukseen. Saattaa pohtiakin sitä, mutta aloitusaikeet kaatuvat lukuisiin syihin, joita itsekin pitää selittelynä. Ongelma Liian nopea ja intensiivinen aloitus, heikolla tekniikalla tehdyt liikkeet. Yhtäkkisen kuorman aiheuttamat kiputilat, suuri loukkaantumisriski. Aloittamiset jäävät yrityksiksi. Liikkuminen loppuu eri syiden (flunssa, lomakausi ) takia ennen kuin rutiinia on ehtinyt muodostua. Motivaatio saattaa loppua myös kehityksen hidastumiseen. Aloittaminen vaikeaa. Lisäksi liikkuminen loppuu hyvin helposti, mikäli arkeen tulee muutoksia (muutto, lomat, matkat, sairastelut, stressi) Mukavuudenhalu, tekee aina ennemmin jotain muuta. Korkea kynnys aloittaa, ei koe liikuntapaikkoja omakseen ja kokee poikkeavansa niitä käyttävistä urheilijoista. Ratkaisu ja tuki Terveysliikuntaan perehtynyt ohjaaja, huolellinen alkukartoitus, räätälöity myös tukilihaksia vahvistava ohjelma. Oikeanlainen harrastusryhmä tärkeää ei huonommuuden tunnetta Tuki rutiininmuodostuksessa ja liikkumisen sovittamisessa arkeen. Avainasemassa oikeanlainen ja sopivantasoinen seura (sparrauspari), joka patistaa liikkeelle ja estää liian pitkien taukojen syntymisen. Erityisesti hyötyliikunnan lisääminen. Tuki liikkumisen sovittamiseen muuttuviin (elämän)tilanteisiin ja arjen haasteisiin. Kokeilujen kautta mahdollisuus löytää (hyöty)liikkumisen muoto, jossa tekemiseen liittyy intoa ja onnistumisen tunnetta. Starttivaiheessa keskeistä löytää oikeanlainen tukihenkilö, jonka kanssa laaditaan yksinkertainen suunnitelma ja liikutaan aluksi yhdessä. Mahdollisuus lähteä liikkeelle hyötyliikunnasta ja riittävän pienistä (jopa vain muutaman minuutin mittaisista) suorituksista. Terveydelliset perustelut tärkeitä.

Olin mä pitkään miettinyt, että pitäisi liikkua enemmän, kun ikääkin tulee lisää ja tärkeää olisi olla paremmassa kunnossa. Sitten liityin Fressiin ja aloin käydä jumpissa. Yllätyin, kuinka kivaa se oli. BodyCombatia, tanssillista jumppaa ja semmoista. Niissä käy porukkaa ihan laidasta laitaan. Osa on tälläisia kompelömpiä, osa ohjaajaakin parempia. Mutta ei se mitään haittaa. Paino putosi ja huomasin että jaksoin paljon paremmin. Sitten kävi niin, että polven kierukka hajosi. Siihen loppui se liikkuminen sitten. Sain personal trainerilta oheet kuntosalille, mutta niitä liikkeitä oli ainakin 80, enkä osannut tehdä niistä yhtäkään. Olisi pitänyt ymmärtää, että mä olen ihan aloittelija näissä hommissa. - Liisa 49v. 8

Kyllä tiedän, että pitäisi liikkua. Haluaisin jaksaa töissä paremmin ja nukkua kunnolla öisin. Välillä olen yrittänyt käydä lenkillä. Pari kertaa olen onnistunut, mutta sitten on tullut huonot kelit. Vaimo kyllä lenkkeilee ja raahaa mullekin lenkkarit siihen sohvan viereen. En oikein tiedä miksi se tuntuu niin vaikealta. Työnantaja tukisi liikkumista rahallisesti ja olisin päässyt mukaan sellaiseen kuntoremonttiinkin. En kuitenkaan sitten varannut sitä aikaa. Samoin työpaikan spinningkerhoon en sitten mennyt, koska olin ensimmäisellä kerralla kipeä. Kaverini on PT ja sanonut monesti, että tehdään nyt ne ohjelmat ja suunnitelmat. Siihen pitäisi se sellainen alkukartoituslappu täyttää, niin siihen se on jäänyt. Vähän tuntuvat sellaisilta pintaliitopaikoilta monet kuntosalit. - Jaakko 41v. 9

Kaikki ryhmät hyötyvät liikkumisen aloittamisen sekä rutiininmuodostuksen tuesta Ohjaus ja alkusysäys liikkumisen aloittamiseen voi tulla terveysaseman kautta, omasta oivalluksesta tai muita reittejä. Aloittamisessa avainroolissa on ohjaajan tai muun tukihenkilön ymmärtäväinen ja henkilökohtainen ote liikkumaan aloittavaa asiakasta kohtaan. Rutiini voi muodostua oman lajin tai arkisen aktiivisuuden ympärille. Rutiininmuodostuksessa apuna voi toimia joko vertaisliikkujista tai ammattilaisista muodostunut ryhmä / pari. 10

Kehoitus ei riitä Ohjaus ja alkusysäys liikkumisen aloittamiseen voi tulla terveysaseman kautta, omasta oivalluksesta tai muita reittejä. 11

Liikkumisen aloittamiseen tarvitaan tukea, mutta kohderyhmän kokemukset liikunta-alan ammattilaisista eivät ole kovinkaan imartelevia. Aloittamisessa avainroolissa on ohjaajan tai muun tukihenkilön ymmärtäväinen ja henkilökohtainen ote liikkumaan aloittavaa asiakasta kohtaan. 12

13 Seurannan osalta motivoivat itse tunnistettavat terveysvaikutukset ja parempi olo ei itse suorituksen tai liikuntatulosten mittarointi.

14 Pelilliset elementit, kuten kisat ja haasteet voivat auttaa rutiininmuodostuksessa, mutta niihin osallistumisen tulee olla täysin vapaaehtoista.

Tavoitteena huomioida sekä ryhmä- että yksilömuotoisesta tuesta hyötyvät Rutiini voi muodostua oman lajin tai arkisen aktiivisuuden ympärille. Rutiininmuodostuksessa apuna voi toimia joko vertaisliikkujista tai ammattilaisista muodostunut ryhmä / pari 15