Kirsi Palviainen 29.6.2012 LAUSUNTO 1 (5) Ympäristöministeriö PL 35 00023 Valtioneuvosto kirjaamo.ym@ymparisto.fi Viite: YM6/600/2012 LAUSUNTO LAIKSI MAANKÄYTTÖ JA RAKENNUSLAIN MUUTTAMISEKSI Ympäristöministeriö on 4.6.2012 päivätyllä kirjeellään pyytänyt lausuntoa otsikkoasiassa. Kiitämme lausuntopyynnöstä ja annamme seuraavan lausunnon: 1. Asetuksenantovaltuuden määrittelemiseen liittyvät ongelmat Ehdotuksen mukaan lakiin otetaan uudet 117 a 117 g pykälät, joissa - ensin todetaan, minkälaisten teknisten vaatimusten täyttymistä edellytetään ja - sitten määritellään, mistä asioista tämän tavoitteen suhteen voidaan antaa "tarvittavia tarkempia säännöksiä". Uudet pykälät ovat ainakin osin tiukempia, laajempia ja samalla yleisempiä, kuin mitä vastaavat pykälät nykyisessä maankäyttö- ja rakennusasetuksessa. Mukana on myös uusia pykäliä, joista asetuksessa ei ole aiemmin säädetty. Pykälät eivät tosiasiallisesti määrittele tarkasti yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia. Niistä voi tulla sekä lupa- että vastuukysymysten suhteen ongelmallisia yleispykäliä, joihin saatetaan eri tahojen toimesta vedota, vaikka itse pykälän perusteella annettu rakentamismääräys täyttyy. Esitämme tästä aiheesta pykäläkohtaisia kommentteja jäljempänä. Yleismainintana toteamme, että lakitekstissä tai lain perusteluissa tulisi määritellä, että käytännössä noiden yleisperiaatteiden täyttyminen tarkennetaan määräyksissä. 2. Määräysten yhteensovittaminen Rakentamiseen liittyvä määräyksiä annetaan usean ministeriön toimesta. Voimassaolevan maankäyttö- ja rakennuslain 13 :n mukaan ministeriö huolehtii valtion viranomaisten antamien määräysten yhteensovittamisesta. Määräysten yhteensovittamisen tarve ei jatkossa ainakaan vähene. Tästä syystä katsomme, että Ympäristöministeriöllä tulisi olla lakiin perustuva velvollisuus ja siihen tarvittavat oikeudet tämän tehtävän suorittamiseen. Rakennusteollisuus RT ry Y-tunnus 0215303-5 puh. 09 12991 faksi 09 628 264 Talonrakennusteollisuus ry Y-tunnus 2077854-9 faksi 09 1299 420 Rakennustuoteteollisuus RTT ry Y-tunnus 0896425-0 faksi 09 1299 420 PL 381 (Unioninkatu 14) 00131 Helsinki www.rakennusteollisuus.fi
Rakennusteollisuus RT ry 2 (5) 3. Rakentamismääräysten soveltaminen uudiskohteisiin vrt. korjausrakentamiseen Lakia on nyt tarkoitus muuttaa siten, että korjausrakentamiselle annetaan ja voidaan jatkossa antaa omat rakentamismääräykset. Selvyyden vuoksi esitämme, että omassa erillisessä pykälässä tai ainakin lain yleisperusteluissa todettaisiin, että jatkossakin rakentamismääräyksiä sovellettaisiin lähinnä uudisrakentamiseen, ellei yksittäisessä rakentamismääräyksessä ole nimenomaisesti todettu määräyksen soveltuvan myös korjausrakentamiseen. 4. Huollon tarpeesta lakiin Rakennuksen kunnossapidon ja huollon tulisi olla jokaisen kiinteistönomistajan tai haltijan intressissä. Tosiasiassa kuitenkin monia rakennuksia huolletaan vajavaisesti. Näkemyksemme mukaan rakennuksen asetettavissa vaatimuksissa tulisi jo lakitasolla ja ehdotuksen perusteluissa huomioida se, että rakennus ei kestä siltä vaadittua aikaa, jos kunnossapidosta ei huolehdita. 5. Pykäläkohtaiset kommentit 117 Rakentamiselle asetettavat vaatimukset Vaatimukset pitää kohdistaa rakennukseen, ei pelkkään rakennustyöhön Voimassa olevan pykälän mukaan rakennuksen täytyy täyttää lujuus, vakaus-. paloturvallisuus- ym. vaatimukset. Ehdotetussa pykälässä tekstiä on muutettu siten, että vaatimukset koskevat vain itse rakentamistyötä. Koska 117 toimii eräänlaisena johdantopykälänä teknisen vaatimusten pykäliin, ei sen mukaisia vaatimuksia voida mielestämme kohdistaa vain rakennustyöhön. Rakentaminen ei ole ainoa lopputulokseen ja sen kestävyyteen vaikuttava seikka, vaan myös suunnittelulla, materiaaleilla on merkitystä. Näistä syistä ehdotamme 117 :n 2. momentin kirjoittamista seuraavanlaiseksi: Rakennuksen tulee täyttää 117 a - 117 g :ssä tarkoitetut olennaiset tekniset vaatimukset ottaen huomioon rakennukseen ennakoitavissa oleva kuormitus, käyttötarkoitus ja rakennuksen suunnitelmanmukainen kunnossapito ja huolto. Vanha rakennus ei täytä uusia määräyksiä, vaikka jokin osa korjattaisiin Uuteen 117 pykälään on ehdotuksessa lisätty teksti, jonka mukaan muutos- ja korjaustyöt ja käyttötarkoituksen muutoskin tulisi toteuttaa siten, että rakennus täyttää uusien 117 a g pykälien vaatimukset. Tekstiä pitäisi tarkentaa sen selkeyttämiseksi, ettei rakennuksen tarvitse yksittäisen korjauksen myötä kokonaisuudessaan vastata esimerkiksi nykyisin voimassa olevia esteettömyysvaatimuksia tai muita olennaisia teknisiä vaatimuksia, jotka lakiin nyt kirjoitetaan.
Rakennusteollisuus RT ry 3 (5) 117 b Paloturvallisuus Paloturvallisuuden määritelmä Pykälän ensimmäisen lause edellyttää, että rakennus tulee suunnitella ja rakentaa paloturvalliseksi. Määräys ja myös sen perustelut ovat melko ehdottomia, eikä täsmennä sitä, että käytännössä paloturvallisuus tarkoittaa ensimmäistä lausetta seuraavien vaatimusten ja niiden perusteella annettavien määräysten täyttämistä. Näillä perusteluilla ehdotamme, että pykälän 1. momentin 1. lause muutettaisiin seuraavaan muotoon: Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan paloturvallisuus huomioiden. Perustelutekstin osalta esittäisimme tarkennettavan seuraavia tekstiosioita: - Jos henkilöturvallisuuden tai vahinkojen suuruuteen nähden on tarpeellista, rakennuksen on kestettävä sortumatta koko palokuorman palaminen ja jäähtyminen. (Ristiriita itse pykälään, jonka mukaan rakennuksen on kestettävä sortumatta asetettu vähimmäisaika). - rakennuksessa on käytettävä rakennustuotteita, jotka eivät myötävaikuta palon kehittymiseen vaaraa aiheuttavalla tavalla. (Tämä jää hieman tulkinnanvaraiseksi ja on eri sanamuodoilla kuin pykälässä). Rakennushankkeeseen ryhtyvälle tieto selvitystarpeesta lupavaiheessa Haluaisimme korostaa viranomaisen velvollisuutta ottaa paloasioihin kantaa jo rakennushankkeen alkuvaiheessa. Tästä syystä ehdotamme, että pykälän 2. momenttia täsmennettäisiin siten, että siinä tai sen perusteluissa mainittaisiin, että lupaviranomaisen on tehtävä ratkaisunsa turvallisuusselvityksen vaatimisesta ennen rakennusluvan myöntämistä. Ehdotamme, että 3. momentin viimeinen lause muutettaisiin seuraavaan muotoon: Poistumisturvallisuuden kannalta erittäin vaativiin kohteisiin lupaviranomainen voi ennen rakennusluvan myöntämistä edellyttää laadittavaksi turvallisuusselvityksen. 117 c Rakennuksen terveellisyys Pykälän mukaan rakennuksesta ei saa aiheutua terveyden vaarantumista mm. syistä, jotka liittyvät ilmassa oleviin vaarallisiin hiukkasiin, mikrobeihin ym. Lisäksi pykälässä todetaan, että rakennuksessa ei saa käyttää tuotteita, jotka rakennuksen suunnitellun käyttöiän aikana eivät aiheuta sallittuja rajoja suurempia päästöjä. Pyydämme ministeriötä tarkentamaan pykälää tai ainakin sen perusteluja siten, että - todettaisiin, että rakennusta ei kuitenkaan pidetä virheellisenä siltä osin, kun o hiukkaset, mikrobit ym. tulevat rakennukseen normaalin sisä- ja ulkoilman vaihtumisen myötä tai kun o sinänsä määräystenmukaisesta hyvän rakennustavan mukaan toteutetusta rakennuksesta aiheutuu terveyshaittaa erityisen herkistyneille ihmisille. Vertailukohtana mainitsemme, että esimerkiksi asuntokauppalain virhesäännös-
Rakennusteollisuus RT ry 4 (5) 117 e Esteettömyys ten mukaan asunnon terveellisyyttä arvioidaan ns. keskivertoasukkaan näkökulmasta, ellei rakennusta ole markkinoitu erikseen muun tasoisena. - todettaisiin, että rakennusmateriaalit arvioidaan suunnitteluvaiheessa käytettävissä olevan tiedon ja voimassaolevien raja-arvojen perusteella. Pykälän mukaan rakennus- ja piha-alueet tulee toteuttaa esteettöminä. Kannatamme esteettömyyden huomioimista, mutta katsomme, että yleismääräyksenä esitetyssä muodossaan pykälä on liian lavea. Esitämme pykälän 1. momenttia muutettavaksi seuraavaan muotoon: Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus ja niiden piha- ja oleskelualueet suunnitellaan ja rakennetaan niiden käyttötarkoitus, käyttäjämäärä ja kerrosluku huomioiden keskeisiltä osin siten, että esteettömyys ja käytettävyys otetaan huomioon erityisesti lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden kannalta. Lisäksi esitämme, että pykälään lisättäisiin asetuksenantovaltuus myös piha-alueiden osalta. 117 f Meluntorjunta ja ääniolosuhteet 117 g Energiatehokkuus Pykälän mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa mm. siitä, että rakennuksessa olevien uni ja lepo eivät häiriinny. Kannatamme luonnollisesti näidenkin vaatimusten täyttämistä, mutta katsomme, että vaatimukset on muotoiltu liian ehdottomasti ottaen huomioon sen, että ihmisten kokemukset häiriöstä ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä. Esitämme pykälän 1. ja 2. momenttia muutettavaksi seuraavaan muotoon: Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus ja sen oleskelu- ja piha-alueet käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan melualtistuksen, ääniolosuhteiden, rakenteiden ääneneristävyyden ja taloteknisten laitteiden äänitasojen ja asennusten osalta siten, että melu, jolle rakennuksessa tai sen lähellä olevat altistuvat rajoitetaan tasolle, joka ei vaaranna terveyttä ja antaa mahdollisuuden nukkua, levätä ja työskennellä hyväksyttävissä olosuhteissa. Rakennuksen ääniolosuhteet määritetään äänitason ja kaiuntaisuuden avulla sekä piha- ja oleskelualueilla äänitasojen avulla. Mahdollisuus parantaa energiatehokkuutta Pykälän mukaan energiatehokkuutta on parannettava, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti mahdollista. Pykälän perusteluosiossa todetaan, että taloudellisesti mahdollisella tarkoitetaan tarkastelun perusteella kustannustehokkaasti toteutettavissa olevaa ratkaisua. Esitämme, että lain perusteluihin lisättäisiin teksti, jonka mukaan lailla ei ole lähtökohtaisesti tarkoitus saattaa energiatehokkuusnormien soveltamisen piiriin esimerkiksi tilanteita, joissa alle uudehkoja tai peruskorjattuja rakennuksia tai niiden peruskorjattuja osia korjataan selvästi ennen normaalia huolto- tai korjausväliä esimerkiksi rakennusvirheen vuoksi.
Rakennusteollisuus RT ry 5 (5) Käyttötarkoituksen muutos, johon ei tarvita lupaa Selvyyden vuoksi ehdotamme täsmennettäväksi, että energiatehokkuutta ei tarvitse parantaa tilanteissa, joissa käyttötarkoituksen muutos ei edellytä rakennuslupaa. 120 Rakennuksen suunnittelu Pykälän 1. momentin mukaan rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että rakennus täyttää olennaiset tekniset vaatimukset tavanomaisella kunnossapidolla rakennuksen suunnitellun käyttöiän ajan. Haluaisimme kiinnittää huomioita siihen, että rakennuksia huolletaan perinteisesti liian huonosti. Tässä mielessä myös määritelmä tavanomaisen huollon riittävyydestä on liian vähättelevä. Esitämme, että lause muutettaisiin muotoon: Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että rakennus täyttää olennaiset tekniset vaatimukset rakennuksen käyttötarkoitus, tekniset ratkaisut ja rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen mukaiset ohjeet huomioiden suoritetulla kunnossapidolla rakennuksen suunnitellun käyttöiän ajan. 134 a Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Ehdotettu teksti näyttäisi johtavan siihen, että lupaa edellyttävä korjaus- ja muutostyökin edellyttäisi käyttö- ja huolto-ohjeen laatimista koko rakennukselle. Teksti vastaa nykyistä maankäyttö- ja rakennusasetuksen sanamuotoa, mutta on ristiriidassa voimassa olevan RakMK A4:n kohdan 1.1.1. kohdalla esitetyn ohjeen kanssa. Ohjeen mukaan luvanmukainen rakennuksen osan korjaaminen ei välttämättä johda huoltokirjan laatimiseen koko rakennukselle vaan käyttö- ja huolto-ohjeen laadintavelvoite koskee rakennusluvan kohteena olevaa rakennusosaa tai rakennuksen osaa tai rakennusta. Voimaantulopykälän siirtymäsäännös Ehdotuksen mukaan lakiin otettaisiin siirtymäsäännös, jonka mukaan vanhan lain 13 :n mukaan annettuja lakia täydentäviä rakentamista koskevia teknisiä ja niitä vastaavia yleisiä määräyksiä ja 13 :n 3. momenttia voidaan määräysten yhteydessä soveltaa viiden vuoden ajan lain voimaantulosta. Tämän siirtymäsäännöksen merkitys jää epäselväksi. Ymmärrämme pykälän siten, että vanhoja rakentamismääräyksiä ja uudistuotantosääntöä saa soveltaa 5 vuotta. Jos tällä ei tarkoiteta sitä, että näin saa tehdä, vaikka samasta asiasta tulisi tuon viiden vuoden sisällä uusia määräyksiä, täytynee pykälä muotoilla toisella tavalla. RAKENNUSTEOLLISUUS RT RY Tarmo Pipatti toimitusjohtaja