Opettaja motivoitumisen tukena Anni Loukomies FT, KM Viikin normaalikoulu Helsingin yliopisto 07/09/2017
Miksi oppilaat eivät aina innostu? Opetussuunnitelman tavoitteet ja henkilökohtainen kiinnostus eivät aina kohtaa. Yksilöllinen kokemushistoria onnistumisineen ja epäonnistumisineen Negatiivinen minäkäsitys ja heikot pystyvyysuskomukset Perheen ja vertaisryhmän arvot, ristiriita koulun arvojen kanssa Opettajan kontrolloiva vuorovaikutustyyli Vähäiset resurssit motivoitumisen yksilölliseen tukemiseen Motivoitumisen sekoittaminen tilannekiinnostuksen herättämiseen (Silvia, 2008; Palmer, 2009) 7.9.2017 2
Miksi motivoituminen on tärkeää? Laadukas motivaatio on yhteydessä parempiin oppimistuloksiin ja hyvinvointiin. Opettajan työskentelyolosuhteet, esim. työrauha. Koulussaoloajan tarkoituksenmukainen käyttö, oppilaiden erilaiset toimintaedellytykset ja tarpeet. Osaamisuskomukset ja asenteet ohjaavat toimintaa ja sitoutumista oppimistilanteissa. (Guay, Ratelle, Chanal, 2008; Niemiec & Ryan, 2009; Reeve & Halusic, 2009; Vasalampi, Salmela-Aro & Nurmi, 2009; Tuominen-Soini, 2012, Eccles, 2009) 7.9.2017 3
Opettaja on motivoinnin asiantuntija Opetussuunnitelman perusteissa motivaatio on keskeisessä asemassa. Näkökulmia OPS:n perusteista: Oikeus kasvaa ihmisenä Aktiivinen toimijuus, tavoitteiden asettaminen Oppiminen positiivisten tunnekokemusten herättäjänä Rohkaisu omien taitojen kehittämiseen Henkilökohtainen merkityksellisyyden kokemus Opettaja siirtää opetussuunnitelman periaatteet käytäntöön. (OPH, 2014) 7.9.2017 4
Esimerkki luokkahuoneesta: Tilannekiinnostus Loukomies, A., Juuti, K. & Lavonen, J. (2016). Investigating Situational Interest in Primary Science Lessons (International Journal of Science Education) Alakoulun tutkimuksellinen ympäristöopin tunti Tuntisuunnitelmassa paljon erilaisia elementtejä: lämpökamerademo, opettajajohtoinen dialoginen keskustelu, yhteistoiminnalliset tutkimustehtävät Oppilaat ilmaisivat kiinnostuksensa äänestyslaitteen avulla Tutkijat arvioivat kiinnostuksen kuvista juuri ennen äänestyshetkiä Tilannekiinnostus henkilökohtainen kiinnostus sisäistynyt motivaatio Oppilaita on vaikea tulkita, tyttöjä vielä vaikeampi kuin poikia! Vaihtelu työtavoissa lisää tunnin kiinnostavuutta. Lopputuntia kohti kiinnostus hiipuu kaikilla. 7.9.2017 5
Esimerkki luokkahuoneesta: luonnontiedemotivaation kehittyminen Matematiikkaan ja lukemiseen liittyvä motivaatio alkaa eriytyä jo pienillä koululaisilla, mitä tapahtuu luonnontieteen näkökulmasta? Pitkittäisasetelma, ekaluokkalaisia Itä-Helsingistä, N=300 Kysely (Likert 1-5), videointerventio, face reader software School engagement - school exhaustion Science related values Science related cost experiences Science-related ability self-concept Ekaluokkalaisilla on korkeat osaamisuskomukset luonnontieteisiin liittyen (Mean 4.0) Luonnontiede koettiin tärkeäksi (Means 3.9) Oppilaat sitoutuneita koulunkäyntiin (Mean 4.0) Matala koulu-uupumus (Mean 2.0) Opiskelua ei koeta kovin kuormittavaksi (Mean 2.4) Mutta: Jo ekaluokkalaiset pojat kokevat luonnontieteen opiskelun kuormittavampana ja vähemmän merkityksellisenä kuin tytöt! (Juuti, Loukomies, Salmela-Aro & Lavonen, 2017)
Tutkimusesimerkki: Opettajaopiskelijoiden oppiminen Helsingissä ja Johannesburgissa Opiskelijoiden vaikeus yhdistää luennolla käsiteltyä harjoitteluun. Keskustelut ohjaavan opettajan kanssa merkittävässä roolissa. Mihin käsitykset motivaation tukemisesta perustuvat? (Loukomies, Petersen, Henning & Lavonen, submitted) 7.9.2017 7
Käyttöteoria Opettajan toimintaa ohjaa käyttöteoria Arvot Uskomukset Kokemukset Tutkimukseen perustuva tieto Mihin päätöksenteko perustuu? Uskomukset vai teoria? Opettajankoulutus! Onko käyttöteoriassasi motivaatioon liittyviä näkökulmia? Mihin ne perustuvat? (Stenberg, 2011; Lunenberg & Korthagen, 2009; Shulman, 2007) 7.9.2017 8
Attribution theory Kausaaliattribuutiot eli uskomukset tapahtumien syistä Pysyvyys kontrolloitavuus - sijainti Achievement Goal Orientationtheory Tavoiteorientaatio Miksi tiettyyn toimintaan sitoudutaan? Motivaation synty ja kehittyminen Tehtävään liittyvät arvot -kiinnostavuus -merkityksellisyys -hyöty Expectancyvalue theory Pystyvyysuskomukset Perustarpeet -autonomia -kompetenssi -yhteenkuuluvuus Selfdetermination theory Sosiaalinen ympäristö Tehtävän kustannukset -sosiaaliset -tunnepuoli -aika Yksilöllinen kokemushistoria 7.9.2017 (Schunk, Pintrich & Meece, 2007; Eccles, 2005; Weiner, 1986; Ryan & Deci, 2002, Dweck, 9 1986)
Motivaation laatu Self-determination theory: Amotivation (amotivaatio) Extrinsic motivation (ulkoinen motivaatio) External Introjected Identified Integrated Intrinsic motivation (Sisäinen motivaatio) Kontrolloitu motivaatio Autonominen motivaatio Motivaation kehittyminen ja säätelyn sisäistyminen tapahtuvat samanaikaisesti Motivaation laatu paranee, kun perustarpeet täyttyvät Achievement Goal Orientation Theory Avoidance orientation (vaivannäön välttäminen) Performance orientation (hyvät arvosanat, epäonnistumisen välttäminen) Success orientation (hyvät arvosanat, muiden päihittäminen, oppiminen) Masteryorientation (oppiminen, kehittyminen, hyvät arvosanat) 7.9.2017 10
Miten motivaation kehittymistä voi tukea? Anna palaute toiminnasta ja korosta muutoksen ja kehittymisen mahdollisuutta sekä omaa vastuuta (growthmindset). Huomioi oppilaiden näkökulmat. Ota oppilaiden ajatukset ja ehdotukset toiminnan suuntaajiksi. Tunnista oppilaiden valmiudet ottaa vastuuta ja säädellä toimintaansa. Tue oppilaan olemassa olevia motivaatioresursseja, älä sammuta. Perustele toiminta. Älä käytä kontrolloivaa tai pakottavaa kieltä. Anna oppimiselle ja sisäistämiselle tarpeeksi aikaa. Suunnittele toiminta niin, ettei tule kiire. Huomioi ja hyväksy negatiiviset tunteet. Luo toiminnalle struktuuri! (Dweck, 2016; Reeve & Halusic, 2009) 7.9.2017 11
Struktuuri ei ole kontrollointia! Selkeän struktuurin avulla Oppilaat tietävät toiminnan tavoitteet. Oppilailla on selkeät toimintaohjeet. Oppilaat eivät osaa automaattisesti ilman ohjeita esim. tehdä ryhmätyötä! Oppilaat tietävät, mitä heiltä odotetaan. Oppilaat tietävät, mitä tekemättä jättämisestä seuraa. Struktuuri tekee tilanteesta ennustettavan ja johdonmukaisen. Struktuurin määrä riippuu oppilaan itsesäätelytaidoista. Opettajan täytyy uskoa itsesäätelytaitojen kehittymiseen! Struktuuri on positiivinen asia! Struktuuri on turvallisuutta! Ilman struktuuria toiminta on puuhastelua ja pahimmillaan heitteillejättöä! 7.9.2017 (Guay, Ratelle & Chanal, 2008) 13
Miten toiminnan struktuuria voi lisätä? Ensimmäinen askel on oppilaiden säätelytaitojen tason tunnistaminen. Tavoitteiden paloittelu osatavoitteisiin Tavoitteen kommunikointi selkeästi Uskottava ja kannustava palaute toiminnasta Riittävän yksityiskohtaiset muutosehdotukset Selkeästi kommunikoitu aikataulu, kirjoitettuna ja piirrettynä Sopivan mittaiset työskentelyrupeamat ja tauot Ryhmätyössä ryhmäläisten roolit Palkkiot, joiden käyttöä ja laatua kannattaa tarkasti miettiä 7.9.2017 14