Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma Suonenjoen lukiossa (OPS kohta 4.1) 1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Suonenjoen lukio on noin sadan opiskelijan ja kymmenen opettajan muodostama yhteisö. Opiskelijoilla on mahdollisuus terveydenhoitajan,koulupsykologin, kuraattorin ja opinto-ohjaajan palveluihin päivittäin. Lisäksi heillä on mahdollisuus terveyskeskuksen kaikkiin palveluihin sekä Nuorten työryhmän palveluihinmyös koko kouluyhteisön tehtävä on monialaisen opiskeluhuoltoryhmän tukemana toimia opiskeluhuoltoa edistäen ja tukien. 2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat 2.1. Monialainen opiskeluhuoltoryhmä Lukion monialaiseen opiskeluhuoltoryhmään kuuluvat rehtori, terveydenhoitaja,koulupsykologi, kuraattori, opinto-ohjaaja, opettajien, oppilaskunnan ja vanhempainyhdistyksen edustaja. Ryhmä kokoontuu tarvittaessa vähintään kahdesti vuodessa ja se suunnittelee lukion opiskeluhuoltoa ja ennaltaehkäisevää työtä ja siihen liittyviä käytänteitä sekä seuraa opiskeluhuollon toteutumista. Opiskeluhuoltoryhmän johtajan nimeää koulutuslautakunta. 2.2. Opiskeluyhteisön ja ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen 2.3. Opiskelijoiden osallisuus (oppilaskunta, tutorit) Opiskelijoiden osallisuutta pyritään edistämään muun muassa oppilaskunnan toiminnan kautta. Kaikki lukion opiskelijat kuuluvat oppilaskuntaan. Ylintä päätösvaltaa oppilaskunnassa käyttää syyskokous. Kokouksessa valitaan oppilaskunnalle hallitus, joka keskuudestaan valitsee toimihenkilönsä, mm. puheenjohtajan. Syyskokous pidetään syyskuun loppuun mennessä. Oppilaskunta toimii esimerkiksi yhteisten tilaisuuksien järjestelyissä, viihtyvyydenparantajana. Opiskelijat voivat vaikuttaa oppilaskunnan hallituksen kautta. Rehtori voi myös pyytää oppilaskunnan mielipidettä tarpeen mukaan. Oppilaskunnan edustaja voi olla mukana opettajienkokouksessa niissä asioissa, jotka liittyvät opiskelijan etuihin. Tutorit eli tukioppilaat ovat lukion toisen vuoden opiskelijoita, jotka on koulutettu tehtäviinsä jo edelliskevään aikana. Tutoreiden päätehtävänä on ohjata uusia opiskelijoita sopeutumaan lukioon. Tutor neuvoo aloittelevaa lukiolaista koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä: oppiaineiden kurssivalinnoissa, lukujärjestyksen teossa ja arjen käytänteissä. Hän auttaa uutta opiskelijaa ottamaan itse vastuun opiskelustaan jo alkuvaiheessa. Jokainen lukion aloittava saa oman tutorinsa, joka on luotettava ystävä ja jolle voi kertoa opiskeluun liittyvistä ongelmista. Tutorit pyrkivät ryhmänä luomaan mukavan ja turvallisen ilmapiirin, mikä lisää jokaisen viihtyvyyttä koulussa. Lukuvuoden aikana tutorit järjestävät yhteisiä tempauksia, jotka yhdistävät koko koulun väkeä. 2.4. Vanhempien osallisuus (vanhempainyhdistys ja vanhempainillat) Vanhempien osallisuutta ja tietoisuutta opiskelijahuoltotyöstä ja lukion toiminnasta pidetään yllä vanhempainyhdistyksen kautta. Vanhempainilloissa kuraattori, terveydenhoitaja, rehtori ja opintoohjaaja kertovat opiskelijoiden hyvinvointiin ja opiskelijahuoltoon liittyvistä asioista. Tarvittaessa voidaan kutsua myös muita vierailijoita ajankohtaisista asioista esimerkiksi Nuorten työryhmästä tai Etsivästä nuorisotyöstä. 2.5. Opiskeluhuoltoryhmän toiminta yhteisöllisyyden hyväksi Opiskelijahuoltoryhmä seuraa koulun yhteisöllisyyden tilaa ja kartoittaa sitä esimerkiksi kyselyjen avulla. Se voi tehdä myös ehdotuksia ja tukee esimerkiksi ryhmänohjaajia ja opettajia
yhteisöllisyyden edistämisessä. Opiskelijahuoltoryhmä tekee yhteistyötä oppilaskunnan, tutoreiden ja kaikkien koulun toimijoiden kanssa. 2.6. Yhteistyö nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin sekä muiden opiskelijahuollon kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa Yhteistyötahojen edustajat kutsutaan oppilashuoltoryhmän kokoukseen tai vanhempainiltaan tarvittaessa. 2.7. Terveysneuvonta ja terveystiedon opetus Terveystarkastusten yhteydessä kannustetaan opiskelijaa terveellisiin elämäntapoihin, päihteettömyyteen. Tuetaan harrastuksiin ja hyviin ihmissuhteisiin, seksuaaliterveydestä annetaan tietoa ja ohjataan tarvittaessa ehkäisyneuvonnan piiriin. 2.8. Opiskeluun osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin puuttuminen Oppimisen, jatko-opiskelun ja työelämän kannalta on totuttava säännölliseen ja vastuulliseen työskentelyyn. Oppitunnille ei saa tulla myöhästyneenä. Lukiolain mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Etukäteen tiedossa olevan syyn nojalla opiskelija (18 v.) tai hänen huoltajansa voi hakea poissaololupaa seuraavasti: * yksittäiseksi oppitunniksi asianomaiselta opettajalta, * enintään kolmeksi päiväksi ryhmänohjaajalta, * kolmea päivää pidempään poissaoloon rehtorilta. Etukäteen sovittu tai tiedossa oleva poissaolo on ilmoitettava opettajille. Niiltä kursseilta, jotka arvioidaan jatkuvan näytön perusteella (= ei loppukoetta) ei voi olla poissa. Sairastapauksissa pitää poissaolosta ilmoittaa välittömästi ryhmänohjaajalle tai koulusihteerille puhelimen, sähköpostin tai Wilman välityksellä. Opiskelija ei menetä koekertaa, jos hän tuo koululle terveydenhoitajan tai lääkärin antaman sairaslomatodistuksen koepäivältä.lisäksi opiskelijan pitää antaa kaikista poissaolostaan luotettava selvitys välittömästi poissaolon päätyttyä. Opiskelijan huoltaja voi selvittää poissaolon Wilmassa, mitä varten huoltajille annetaan käyttäjätunnukset.jos ryhmänohjaaja huolestuu opiskelijan liiallisista poissaoloista, hän ottaa yhteyttä huoltajaan. Tarvittaessa oppilas ohjataan keskustelemaan terveydenhoitajan, kuraattori tai psykologin luokse tai tilanteen selvittämiseksi ja oppilaan tukemiseksi perustetaan monialainen asiantuntijaryhmä. 2.9. Esteetön opiskeluympäristö, tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus Lukiorakennuksen opetustilat ja wc-tilat ovat yhdessä kerroksessa, mikä mahdollistaa esteettömän liikkumisen. Esteettömyyden muistilista: vammaistunnuksella merkitty pysäköintipaikka lukion pääoven välittömässä läheisyydessä piha-alue ja sisäänkäynnit selkeästi havaittavissa ja hyvin valaistu rakennuksen sisäänkäynnissä luiska ovet ovat kevyitä ja leveitä rakennuksessa on selkeät opasteet eri tiloihin pyörätuolilla liikkuva pääsee tarvitsemiinsa tiloihin koulussa on pyörätuolin käyttäjälle soveltuva WC koulun käytävillä ei ole turhia kynnyksiä tai muita esteitä kulkuväylät ovat riittävän leveitä ja moniaistillisia (värit, kontrastit, pintamateriaalit) sekä valaistuja portaissa on kaiteet molemmilla puolilla ja kontrastiraidat portaitten laidoilla opiskelupiste on esteetön ja helposti säädettävissä mahdollisimman kaikumaton tila (tarvittaessa akustiikkalevyt) hälyäänien välttäminen
väljä ja selkeä kalusteiden sijoittelu ja sisustus vaatenaulakoita on sopivalla korkeudella Ensiavun järjestämisessä toimitaan liitteen 1 ohjeiden mukaan Tapaturmien ensihoidosta vastaa ensisijaisesti terveydenhoitaja koulussa yhdessä koulun muun henkilökunnan kanssa ja tarvittaessa ohjaus terveyskeskukseen.ensiapukaappien sisällöstä ja huollosta vastaa terveydenhoitaja yhdessä opettajien kanssa. 2.10. Tupakan, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja siihen puuttuminen Tupakkalaki kieltää alle 18-vuotiaan tupakoinnin. Tupakkalain mukaan tupakointi on kielletty koulun alueella. Alkoholin ja huumeiden käyttö ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen koulussa, koulun tilaisuuksissa ja koulun matkoilla on kielletty. 2.11. Yhteistyö ja käytänteet oppilaitoksen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa Ryhmänohjaaja esittelee ryhmänohjaustuokiossa koulun turvallisuussuunnitelman ja poistumistiet. Poistumisteistä on ohjeet luokkien ulko-oven vieressä. Vuosittain järjestetään yhteiset poistumisharjoitukset Lintharjun koulun kanssa. 2.12. Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Tarkemmat ohjeet Suonenjoen lukion Kriisi- ja Turvallisuussuunnitelmissa (2012) 2.13. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Toimintaohjeet Suonenjoen lukion Kriisisuunnitelmassa. 3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen 3.1. Opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja keskinäinen työn ja vastuunjako sekä palvelujen järjestämisessä tarvittava yhteistyö 3.1.1. Kuraattorin ja terveydenhoitajan tarjoamat palvelut Koulukuraattori on helposti lukiolaisten tavoitettavissa yhtenäiskoulun tiloissa. Koulukuraattori luokse opiskelija voi hakeutua itse, huoltajiensa tai lukion työntekijän ohjaamana. Kun opettaja ohjaa nuoren kuraattorin vastaanotolle, neuvottelee hän asiasta ensin opiskelijan kanssa ja alle 18-vuotiaan kohdalla ilmoittaa asiasta myös huoltajalle. Oppilaalla on kuitenkin oikeus painavasta syystä myös kieltää yhteistyö huoltajien kanssa. Koulukuraattori selvittelee nuoren tuen tarvetta ja ohjaa tarvittaessa muiden tukimuotojen piiriin. Koulukuraattorin tukikäynneillä voidaan käsitellä mm. opiskeluun, itsenäistymiseen, perheeseen, kaveri- ja seurustelusuhteisiin tai mielialaan liittyviä huolia. Koulukuraattori voi olla myös mukana opiskelijan monialaisessa asiantuntijaryhmässä vaikkapa tilanteessa kun runsaat poissaolot haittaavat opiskelua Terveydenhoitajantyötä ohjaa ja Sosiaali- ja terveysministeriön antama asetus koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta (380/2009) Terveydenhoitaja on paikalla koulussa päivittäin, joten opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua vastaanotolle ilman ajanvaraustakin. Sairastumistapauksissa opiskelijat saavat terveydenhoitajantodistuksen sairaudestaan /poissaolostaan. Ensimmäisen vuosikurssin lukiolaisille tehdään terveyskysely ja terveystarkastus. Tarkastuksen keskeisenä sisältönä on opiskelijan opiskelukyvyn tukeminen, terveellisten elämäntapojen
edistäminen ja opiskelijan elämäntilanteen kartoittaminen. Terveystarkastuksen pohjalta sovitaan opiskelijan kanssa onko tarvetta mihinkään jatkotutkimuksiin. Jos opiskelija on erityisen tuen piirissä tai hänellä on jokin pitkäaikaissairaus, hänelle järjestetään lääkärintarkastus myös ensimmäisenä opiskeluvuotena Toisen vuosikurssin opiskelijoille järjestetään lääkärintarkastus terveyskeskuksessa. Armeijaa varten tehtävät tarkastukset tehdään myös lukion toisen vuosikurssin miespuolisille opiskelijoille. Opiskelijoiden mielenterveyspalveluista huolehtii terveyskeskuksessa toimiva Nuorten Työryhmä. Se on matalankynnyksen paikka, jonne ei tarvitse lähetettä vaan nuori itse voi varata aikaa. Useimmiten nuori ohjautuu oppilaanohjaajan tai ryhmänohjaajan tai terveydenhoitajan tai kuraattorin ohjaamana Nuorten Työryhmän asiakkaaksi. 3.1.2. Opinto-ohjaus Opinto-ohjauksen tarkoituksena on turvata opiskelijan mahdollisimman hyvä onnistuminen lukio-opinnoissa ja tukea hänen uranvalintaansa, sijoittumistaan jatko-opintoihin sekä henkilökohtaista kehitystään ihmisenä. Opiskelijalla on yhden pakollisen opinto-ohjauskurssin lisäksi mahdollisuus valita myös syventävä opinto-ohjauksen kurssi. Opinto-ohjauksesta huolehtivat rehtori, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaajat ja aineenopettajat sekä toimistosihteeri ja tutorit seuraavan tehtäväjaon mukaisesti: Rehtori vastaa mm. yo-kirjoituksiin liittyvästä informoinnista ja lupaa edellyttävien menettelyjen hyväksymisestä sekä antaa henkilökohtaista ohjausta. Opinto-ohjaaja pitää sekä luokkatunteja että antaa henkilökohtaista ohjausta. Hän auttaa lukio-opintoihin liittyvissä ongelmissa ja ohjaa jatkokoulutuksen suunnittelussa sekä työelämään ja opiskelupaikkoihin tutustumisessa. Ryhmänohjaaja pitää ryhmänohjaustuokioita, joissa hän mm. perehdyttää lukio-opiskelun käytäntöihin ja tiedottaa ajankohtaisista asioista. Lisäksi hän seuraa opiskelijoiden poissaoloja, kurssikertymää, ohjaa ryhmänsä toimintaa ja pitää tarvittaessa yhteyttä huoltajiin. Aineenopettaja neuvoo oman aineen opiskelutekniikkaa ja kertoo kurssiensa arvosteluperusteet. Hän myös antaa ohjeet itsenäiseen opiskeluun. Lisäksi hän esittelee oman aineensa valinnaiset kurssit ja mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin. Toimistosihteerin toimistosta saa mm. opintotukilomakkeita ja ohjeita niiden täyttämiseen. Tutorit eli tukioppilaat ohjaavat ensimmäisen vuoden opiskelijoita opintojen suunnittelussa ja koulun arkipäivään liittyvissä asioissa. Jokaisella uudella opiskelijalla on oma tutorinsa. 3.1.3. Psykologin tarjoamat palvelut. Koulupsykologin palvelut ovat lukiolaisten tavoitettavissa yhtenäiskoulun tiloissa. Opiskelija voi hakeutua koulupsykologin luo itse, huoltajien tai lukion työntekijän ohjaamana. Psykologin työn tavoitteena on tukea opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia. Koulupsykologin tapaamisissa nuori saa keskustelutukea esim. kouluun liittyvään stressiin, tunne-elämän vaikeuksiin tai elämän kriisitilanteisiin. Koulupsykologin tapaamissa voidaan selvitellä myös oppimiseen liittyviä pulmia. Keskustelut koulupsykologin kanssa ovat luottamuksellisia ja vapaaehtoisia. Psykologilla käyntien määrä ja tiheys vaihtelevat yksilöllisesti. Koulupsykologi arvioi nuoren tuen tarvetta ja tarvittaessa ohjaa muiden tukitoimien piiriin. 3.1.4. Monialainen tapauskohtainen opiskeluhuoltoryhmä
Lukiolla kokoontuu tarvittaessa monialainen opiskelijahuoltoryhmä käsittelemään ajankohtaista tilannetta tai opiskelijaa koskevaa asiaa. Opiskelijalla on oikeus ehdottaa, ketä tähän ryhmään kuuluu. Opiskelija voi myös kieltäytyä ryhmän palveluista. 3.1.5. Opiskeluhuoltokertomus Oppilashuoltokertomukset laaditaan ja tallennetaan Suonenjoen koulutoimen tai valtakunnallisten ohjeiden mukaan. 3.2. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa esim. Nuorten työryhmä, etsivä nuorisotyö, sosiaalitoimi, poliisi, TE-toimisto, seurakunnat ja järjestöt Opiskelijahuollon puitteissa voidaan tapauskohtaisesti opiskelijan suostumuksella tehdä yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. 4. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa 4.1. Osallisuus, tiedotus, opiskelijan asema asiakkaana Koulun viikoittaisista tapahtumista ilmoitetaan kotisivuilla, info-ruudussa ja ryhmänohjaustuokioissa ja Wilman kautta. Wilma on oppilaitoksen hallinto-ohjelman wwwliittymä. Opiskelijat valitsevat Wilmassa kursseja, seuraavat suorituksiaan, lukevat tiedotteita ja viestivät opettajien kanssa. Opettajat syöttävät Wilman kautta arvioinnit ja poissaolot, päivittävät henkilötietojaan ja viestivät opiskelijoiden ja huoltajien kanssa. Huoltajat seuraavat ja selvittävät Wilman kautta opiskelijan poissaoloja, viestivät opettajien kanssa ja lukevat koulun tiedotteita. Wilmaa käyttävät myös oppilaitoksen muu henkilökunta ja johto. 4.2. Ryhmänohjaus Ryhmänohjaajalla on omalle ryhmälleen viikoittain ohjaustuokio, jolloin käsitellään sekä koko koululle yhteisiä että ohjausryhmän asioita. Ohjaustuokion aiheina voivat olla mm. ajankohtaiset ilmoitusasiat, kurssien esittelyt ja valinnat, ylioppilaskokeiden yleiset periaatteet, opiskelutaidot sekä juhlien ja vanhempainiltojen järjestäminen. Ryhmänohjaaja perehdyttää opiskelijat lukion käytänteisiin sekä seuraa ryhmänsä opiskelumenestystä ja kurssien riittävyyttä. Hän toimii lähiohjaajana ja pyrkii edistämään ryhmänsä sosiaalisia suhteita. Ryhmänohjaaja toimii ryhmän ja opettajakunnan välisenä yhdyshenkilönä sekä kodin ja koulun välisen yhteistyön edistäjänä. 4.3. Vanhempainyhdistys ja vanhempainillat Koulun ja kodin yhteistyön tavoitteena on edistää nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun toiminnan suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Tätä varten lukiolla on vanhempainyhdistys, jonka tarkoituksena on edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä yhteistoimintaa. Suonenjoen lukiossa opiskelijoiden sekä kodin ja koulun välinen yhteistyö pohjautuu keskinäiseen luottamukseen, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä vaikeuksia oppimisessa ja sosiaalisessa ympäristössä. Yhteistyön lähtökohtana on avoin ja monipuolinen yhteydenpito osapuolten kesken. Lukio tiedottaa koteja vuotuisista yhteistyönsä muodoista ja koulun käytänteistä heti koulutyön alettua kirjeitse ja kotisivuillaan. Koulu rohkaisee koteja sekä muita yhteistyötahoja välittömästi tiedottamaan opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Koulun ja kodin yhteistyön tavoitteena on edistää nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun toiminnan suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Tätä varten lukiolla on vanhempainyhdistys, jonka tarkoituksena on edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä yhteistoimintaa.
Huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun toiminnan suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Tätä varten lukiolla on vanhempainyhdistys, jonka tarkoituksena on edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä yhteistoimintaa. Lisäksi se osallistuu lukion ulkopuolisena yhteistyöelimenä lukion arviointiprosessiin, tekee esityksiä ja aloitteita sekä tuo yleensäkin esille vanhempien kannanottoja lukiota ja lukion kasvatustavoitteita koskevissa kysymyksissä. Tämän lisäksi lukiossa järjestetään riittävä määrä vanhempainiltoja tai muun tyyppisiä tapaamisia tai keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia, joiden tarkoituksena on mahdollistaa tutustuminen koulun kulttuuriin sekä antaa mahdollisuus huoltajille olla osaltaan vaikuttamassa koulua koskevissa keskusteluissa. Koulun tiedotteissa esitellään lukion järjestyssäännöt, joissa mm. määritellään käytännöt poissaolojen seurannasta (järjestyssäännöt liitteenä). Lukio vaatii alaikäisen opiskelijan poissaoloselvityksiin ja jaksoarviointeihin huoltajan allekirjoituksen. Henkilökunnan, opiskelijoiden ja huoltajien välittömän yhteistyön lisäksi on Suonenjoen lukiossa yhtenä yhteistyön muotona monialainen opiskeluhuoltoryhmä 4.4. Wilma Wilman ympäristön kautta koulun eri toimijat ja ryhmät voivat tiedottaa ja pitää yhteyttä toisiinsa. Opiskelijoille jaetaan 2. ja 5. jakson päätyttyä jaksotuloste, jossa on arvioitu edellisten jaksojen aikana suoritetut kurssit. Näihin arviointeihin vaaditaan ala-ikäisiltä opiskelijoilta huoltajan allekirjoitus. Sekä opiskelija että huoltaja voivat nähdä kurssien suoritukset Wilmasta 5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen 5.1. Lukion aloittaneille tehtävä kysely Ensimmäisen jakson alussa ryhmänohjaajat toteuttavat Wilman kautta kyselyn, jossa kartoitetaan lukion aloittaneiden opiskelua ja viihtyvyyttä. 5.2. Hyvinvointi ja kouluterveyskyselyt Kyselyjä tehdään valtakunnallisten ohjeiden mukaan. 5.3. Muu seuranta ja kirjaaminen Opiskelijahuoltosuunnitelman toteutumista päivitetään opettajien antamien kurssipalautteiden yhteydessä ( 5 kertaa/lukuvuosi). Valtakunnalliset seuranta- ja kirjaamisohjeet tulevat OPS 2016 mukana.