Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus
Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin eri kehitysvaiheissa olevia puita, nuorta puustoa enemmän kuin varttuneempaa. Ryhmittäisyyttä: tiheämpiä ja harvempia kohtia. Suuri vaihtelu luonteenomaista. Tasaisuuteen ei tarvetta. Uudistuminen perustuu luontaisen taimettumisen ylläpitämään alikasvokseen. Isojen puiden hakkuun jälkeen pienemmät puut lisäävät kasvuaan vapautuneen kasvutilan ansiosta. Harvapuustoiset kohdat tarpeen uudistumiselle. Pieniä puita oltava reservissä, koska osa vaurioituu suurempien puiden korjuussa. 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 2
Eri-ikäisrakenteisen metsän Poimintahakkuu hakkuutavat Ylläpidetään ja kehitetään eri-ikäisrakennetta poistetaan suurimpia puita poistetaan myös viallisia, sairaita ja huonolaatuisia puita tehdään tilaa elinvoimaisille pienemmille puille tehdään kasvutilaa kenttäkerrokseen uusien taimien syntymiseksi Pienaukkohakkuu Metsään hakataan pieniä (alle 0,3 ha) luontaisesti taimettuvia aukkoja Aukkojen välialuetta harvennetaan esim. poimintahakkuin Pienaukkoja voidaan laajentaa ja tehdä uusia aukkoja Poiminta- ja pienaukkohakkuiden yhdistelmät 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 3
Poimintahakkuukohde Keski- Suomessa Ennen hakkuuta Hakkuun jälkeen 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 4
Otantamenettely Metsänkäyttöilmoitusten perusteella valittiin poimintaja pienaukkohakkuukohteet (min. 1 ha) Kuvioiden mitattavat koealat valittiin satunnaisotannalla Aarni-ohjelman avulla Mittaukset tehtiin elo-syyskuussa 2014 Mitattavien kohteiden määrä 1-2 hehtaarin alat: 20 kpl ppa koealoja (kerroin=2) ja viisi kiinteäsäteistä runkolukukoealaa (r= 5,64 m, 100 m2) Runkolukukoealoja joka neljäs ppa koeala, aloitus toisesta ppa koealasta Yli 2 hehtaarin alat: ppa koealoja (kerroin=2) 30 kpl ja 10 kpl kiinteäsäteisiä runkolukukoealaa (r=5,64 m, 100 m2) Runkolukukoealoja joka kolmas ppa koeala, aloitus toisesta ppa koealasta 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 5
Koealat merkittiin maastoon Koealoja siirrettiin, jos liian lähellä käsittelyalueen rajaa tai viereistä koealaa Koealoilta määritettävät tunnukset Kasvupaikkatiedot Ppa-koealat Pohjapinta-ala puulajeittain rinnankorkeudeltaan yli 7 cm puista, relaskooppikerroin 2 Hakattujen kantojen lahoprosentti 10 % tarkkuudella Runkolukukoealat Pituudeltaan yli 1,3 m:n puista Puulaji, läpimitta 1 cm.n tasaavalla luokituksella, pituus 1 dm:n tarkkuudella, kehityskelpoisuus Pituudeltaan 0,1-<1,3 m:n puista Lukumäärä puulajeittain viiden kappaleen luokin Kehityskelpoisten osuus 10 %:n luokin 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 6
Esimerkki otannasta, Keski-Suomi Musta piste: ppa-koeala Musta piste ja ympyrä: ppa- ja runkolukukoeala 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 7
Poimintahakkuu Yhteensä 22 pomintahakkuukuviota Sijainti: Rannikko, Lounais-Suomi, Häme-Uusimaa, Kaakkois-Suomi, Pirkanmaa, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi Kasvupaikat Lehtomainen kangas (OMT) 7 kpl Tuore kangas (MT) 8 kpl Mustikkaturvekangas (Mtkg) 2 kpl Tuore/kuivahko kangas (MT/VT) 2 kpl Kuivahko kangas (VT) 2 kpl Puolukkaturvekangas 1 kpl Pohjapinta-alat ja puuston tilavuudet vaihtelivat paljon 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 8
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 9
PPA/lakiraja alueittain Neljällä kohteella ppa alle lakirajan Kuudella kohteella ppa niin suuri, että eri-ikäisrakenteisen metsän uudistuminen on vaarassa 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 10
PPA/lakiraja kasvupaikoittain Lakirajan alitukset viljavilla kasvupaikoilla 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 11
PPA/lakiraja pääpuulajeittain Lakirajan alitukset enimmäkseen kuusikoissa 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 12
Runkolukujakauma Runkolukusarjat vaihtelivat muodoiltaan erittäin paljon Vertailussa optimaaliset runkoluvut: Pukkala ym. 2011: Metsän jatkuva kasvatus 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 13
Esimerkki Etelä-Savo (kuusivaltainen tuore kangas, ppa 19 m2/ha) Pieniläpimittainen puusto vähäistä, suuria puita paljon Pieniä kuusia (0,1-<1,3 m) 400 kpl/ha 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 14
Esimerkki Häme-Uusimaa (kuusivaltainen mustikkaturvekangas, ppa 7 m2/ha) Hieskoivuylispuusto, alla kuusikko Pieniä kuusia (0,1-<1,3 m) 300 kpl/ha 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 15
Esimerkki Rannikko (kuusivaltainen tuore kangas, ppa 13 m2/ha) Kuusen suojuspuuasento, edellytykset eriikäiskasvatukseen hyvät Pieniä kuusia ja mäntyjä (0,1-<1,3 m) 530 kpl/ha 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 16
Esimerkki Pohjois-Karjala (Mäntyvaltainen kuivahko kangas, ppa 14 m2/ha) Männyn suojus/siemenpuuasento Pieniä mäntyjä (0,1-<1,3 m) 1460 kpl/ha 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 17
Etelä-Suomen tuoreet kankaat keskimäärin (ppa 13 m2/ha) Pientä puustoa liian vähän, suurta liian paljon optimiin nähden 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 18
Taimettuminen (pienet taimet 0,1-<1,3 m) 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 19
Taimettuminen (lpm alle 7 cm ja pienet taimet 0,1-<1,3 m) 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 20
Kantojen lahovikaisuus Koealoittain kantojen lahovikaisuus vaihteli 10-100 % välillä Maantieteellisellä sijainnilla ei merkitystä 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 21
Pienaukkohakkuut Pienaukkoja ei erikseen kartoitettu etukäteen, vaan ne tulivat mukaan otantaan Pienaukkohakkuu, välialueet käsitelty poimintahakkuulla (eri-ikäisharvennuksella) Kuusi käsittely-yksikköä (Rannikko, Kaakkois-Suomi, Etelä- Savo, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Kainuu) Pienaukkohakkuu, välialueet käsitelty tasaikäisharvennuksella Yksi käsittely-yksikkö (Kainuu) Pienaukkohakkuu, välialueita ei käsitelty Kaksi käsittely-yksikköä (Kaakkois-Suomi, Etelä- ja Keski- Pohjanmaa) 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 22
21.10.2014 Suomen metsäkeskus 23
PPA/lakiraja alueittain Lakiraja alittui vain yhdellä alueella (sekin vähäinen) 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 24
Runkolukujakauma: esimerkki Etelä- ja Keski-Pohjanmaa (Mtkg, PPA 9 m2/ha) Runkolukujakauma epätasainen, pieniä läpimittaluokkia vähän 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 25
Runkolukujakauma: esimerkki Keski- Suomi (MT, PPA 14 m2/ha) Muistuttaa kuusen suojuspuuasentoa Edellytykset kehittää eri-käisrakennetta melko hyvä 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 26
Pienaukkohakkuut Etelä-Suomen tuoreilla kankailla keskimäärin (PPA 12 m2/ha) Pieniä läpimittaluokkia liian vähän, suuria liian paljon 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 27
Taimettuminen (pienet taimet 0,1-<1,3 m) 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 28
Taimettuminen (lpm alle 7 cm ja pienet taimet 0,1-<1,3 m) 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 29
Kantojen lahovikaisuus pienaukkohakkuissa Koealoittain lahovikaisuus vaihteli 10-100 %:n välillä 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 30
Johtopäätöksiä Poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeinen puusto ei vastannut yhdessäkään tapauksessa eri-ikäisrakenteisen metsän puuston rakennetta, tosin joissain tapauksissa lähellä sitä Pientä puustoa liian vähän, suurta puustoa liian paljon Lähtökohta ei ole vastannut eri-ikäisrakenteista metsää Metsiköitä on käsitelty eri-ikäisrakenteisen poimintahakkuun lisäksi tasaikäisrakenteisella yläharvennuksella ja suojuspuuhakkuulla Joissakin tapauksissa on hyvät edellytykset kehittää eriikäisrakennetta tulevissa hakkuissa Taimettuminen oli keskimäärin kohtalaista, mutta vaihtelu erittäin suurta Pienaukkojen taimettuminen selviää vasta vuosien kuluttua Lahovikaisuus on ongelma 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 31
Kehittämisehdotuksia Syksyllä tehdyt otantamittaukset olivat vasta harjoittelua ja tulokset hyvin alustavia Poiminta- ja pienaukkohakkuiden seurantaa tulee jatkaa, laajentaa ja menetelmiä kehittää mm. ympyräkoealojen ja kantojen lahovikaisuuden suhteen Yhteistyö Metlan ja metsäkeskuksen välillä Eri-ikäisrakenteisen hakkuun oikeaan kohdevalintaan kiinnitettävä huomiota (neuvonta, koulutus) 21.10.2014 Suomen metsäkeskus 32