Forssan kaupungin HENKILÖSTÖ- KERTOMUS 2016 Kaupunginhallitus Yhteistoimintaryhmä
Sisällys Henkilöstömäärä... 1 Henkilöstön määrä palvelussuhdetyypeittäin... 1 Henkilöstön sukupuolijakauma... 2 Henkilöstön sukupuolijakauma palvelussuhdetyypeittäin... 2 Henkilötyövuosien vuosivertailu... 3 Henkilötyövuodet palvelualueittain... 3 Henkilöstön ikärakenne ikäryhmittäin... 4 Koko- ja osa-aikaisuus... 4 Lähtövaihtuvuus... 5 Vanhuuseläkeiän (63 -vuotta) täyttävien henkilöiden lukumäärä... 5 Poissaolokustannukset... 6 Erimittaisten sairauspoissaolojen suht.osuus sairauspoissaolojen lukumäärästä... 7 Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen vuosivertailu palvelualueittain... 7 Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen vuosivertailu palveluyksiköittäin... 8 Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen vuosivertailu päiväkodit... 8 Työterveyshuollon ennaltaehkäisevä toiminta... 9 Työterveyshuollon sairaanhoito... 9 Työtapaturmat vamman laadun mukaan... 10 Työmatkatapaturmat vamman laadun mukaan... 10 Henkilöstökulujen vuosivertailu... 11 Varhaiseläke- ja eläkemenoperusteisen maksun vuosivertailu... 11 Virkistysmäärärahan käyttö 2013 2016... 12 Henkilöstön tila... 13 Henkilöstötalous... 13 Seuranta... 14
Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä vuoden viimeisenä päivänä ilman vesihuoltoliikelaitosta on ollut 685 henkilöä, joista vakituisia on ollut 464 ja määräaikaisia 221. Vuoteen 2015 verrattuna henkilöstön määrä on vähentynyt ollen lähes samaa tasoa kuin vuonna 2014. Henkilöstön määrä palvelussuhdetyypeittäin Vakituisia ja muita määräaikaisia työntekijöitä on vuoden viimeisenä päivänä ollut vähemmän kuin aikaisempina kolmena vuonna. Työllistettyjen määrä on tasaantunut noin 45 työntekijään. Sijaisten määrä on kasvanut edellisiin vuosiin verrattuna. Sijaisten lukumäärän lisääntymistä selittää osittain poissaolojen lukumäärän lisääntyminen, jonka vuoksi on jouduttu palkkaamaan sijaistyövoimaa.
Henkilöstön sukupuolijakauma Naisten lukumäärä on vuosina 2014 2016 ollut noin 490 henkilöä. Miesten lukumäärän ollessa vastaavana aikana noin 190 henkilöä. Henkilöstön sukupuolijakauma palvelussuhdetyypeittäin Sijaiset ovat vuosina 2014 2016 olleet pääosin naisia. Työllistettyjen kohdalla miehiä on ollut vastaavina vuosina keskimäärin enemmän kuin naisia.
Henkilötyövuosien vuosivertailu Tavoitteena on ollut, että henkilötyövuodet eivät lisääntyisi vuoteen 2014 verrattuna. Vuoden 2016 HTV1 luku (643) on 9 korkeampi kuin vuoden 2015 HTV1 luku (634). HTV3 luku, joka huomioi poissaolot on taas lähes sama molempina vuosina (527/528), samoin on HTV2 luku (608/611), joka ilmoittaa palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärän. Henkilötyövuodet palvelualueittain Eniten henkilötyövuosia on perusopetuksen palvelualueella ja toiseksi eniten varhaiskasvatuksen palvelualueella. Sen jälkeen tulevat työllisyyden hoidon palvelut ja Wahren keskuksen palvelualueet.
Henkilöstön ikärakenne ikäryhmittäin Suurin ikäryhmä on kuten aikaisimpinakin vuosina 50 59 -vuotiaat. Heitä on vuoden viimeisenä päivän ollut 233 henkilöä, joka on samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Alle 30 vuotiaiden määrä on vuoteen 2014 verrattuna lisääntynyt ja pysynyt noin 65 70 henkilön lukumäärässä vuosina 2015 2016. Koko- ja osa-aikaisuus Kokoaikaisten määrä on kahtena viime vuonna ollut reilut 550 henkilöä. Osa-aikaisten virkojen tai toimien ja sivuvirkojen tai toimien määrä on vähentynyt vuoteen 2014 verrattuna. Osa-aikaeläkeläisiä on vuosittain 6-10 henkilöä.
Lähtövaihtuvuus Vakinaisessa palvelussuhteessa olevista työntekijöistä eläkkeelle siirtyi vuonna 2016 yhteensä 18 työntekijää. Muun työnantajan palvelukseen tai muun syyn vuoksi siirtyneitä oli 7 työntekijää. Vanhuuseläkeiän (63 -vuotta) täyttävien henkilöiden lukumäärä Ennusteen mukaan vakituista henkilöstöä jää vanhuuseläkkeelle vuosina 2017 2021 keskimäärin 18 henkilöä vuodessa. Kaupungin palveluksessa on vuoden viimeisenä päivänä ollut 23 vakituista työntekijää, jotka ovat jo täyttäneet 63- vuotta.
Poissaolokustannukset Vuosilomakustannukset ovat suurin poissaolokustannusryhmä. Sairauspoissaolot ovat seuraavaksi suurin kustannuksia aiheuttava poissaoloryhmä. Sairauspoissaolokustannukset ovat kohonneet edelliseen vuoteen verrattuna 45 000. Työtapaturmakustannukset ovat kohonneet 30 000. Työtapaturmakustannukset ovat lisääntyneet eniten prosentuaalisesti (418 %)
Erimittaisten sairauspoissaolojen suht.osuus sairauspoissaolojen lukumäärästä Pitkien sairauspoissaolojen kalenteripäivien lukumäärät ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna. Lyhyiden sairauspoissaolojen kalenteripäivien lukumäärät ovat vähentyneet. Kaiken kaikkiaan sairauspoissaolopäivät ovat lisääntyneet 13,7 päivästä 16,6 päivään henkilötyövuotta kohden laskettuna. Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen vuosivertailu palvelualueittain Edelliseen vuoteen verrattuna sairauspoissaolokalenteripäivät ovat vähentyneet keskushallinnossa, lukiokoulutuksessa ja Wahren keskuksessa. Muilla palvelualueilla sairauspoissaolopäivät ovat lisääntyneet.
Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen vuosivertailu palveluyksiköittäin Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen vuosivertailu päiväkodit Sairauspoissaolokalenteripäivät ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna Axelin esiopetuksessa, Vasikkahaan päiväkodissa ja Kurjenpesän päiväkodissa
Työterveyshuollon ennaltaehkäisevä toiminta Työpaikkaselvitykseen on käytetty vuonna 2016 19 tuntia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ryhmän neuvontaan ja ohjaukseen käytetyt tunnit ovat vähentyneet yhdellä tunnilla edelliseen vuoteen verrattuna. Yksilön neuvonnan ja ohjauksen kappalemäärät ovat nousseet 15 kpl. Muiden terveystarkastusten kappalemäärä on lisääntynyt 67 kpl. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevä toiminta 2014 2015 2016 Muutos Työpaikkaselvitykset (t) 265 278 259-19 Ryhmän neuvonta ja ohjaus (t) 15 20 19-1 Yksilön neuvonta ja ohjaus (kpl) 219 174 189 15 Terveystark. erit. sair.vaara (kpl) 3 4 7 3 Muut terveystarkastukset (kpl) 320 282 349 67 Työterveyshuollon sairaanhoito Vuonna 2016 lääkärillä käyntejä on yhteensä 1018, mikä on 282 käyntiä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Terveydenhoitajalla käyntejä on 670, mikä on 88 käyntiä enemmän kuin edellisenä vuonna. Työterveyshuollon sairaanhoito Lääkäri Terv.h. Käynnit 2010 1676 882 Käynnit 2011 1642 795 Käynnit 2012 1651 909 Käynnit 2013 1792 786 Käynnit 2014 1230 553 Käynnit 2015 1300 582 Käynnit 2016 1018 670 Muutos ed.vuoteen -282 88
Työtapaturmat vamman laadun mukaan Työtapaturmia on vuonna 2016 sattunut 40kpl, mikä on 16kpl enemmän kuin edellisenä vuonna. Laadultaan vammat ovat useimmiten sijoiltaanmenoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä, joita on 12kpl. Korvauksien yhteismäärä vuonna 2016 on 93655, joista luunmurtumista on aiheutunut eniten (44561 ) korvauksia. Työtapaturmat vamman laadun mukaan Vahinkoja Sairaspäivät Korvaus 2014 2015 2016 2014 2015 2016 2014 2015 2016 01 Haavat ja pinnalliset vammat 15 5 6 11 0 0 2033 77 3624 02 Luunmurtumat 4 1 5 132 59 392 48734 7770 44561 03 Sijoiltaanmenot, nyrjähdykset ja venähdykset 12 11 12 45 25 18 4281 2230 20930 05 Tärähdykset ja sisäiset vammat, ruhjevammat 3 6 8 10 0 48 1070 221 4823 06 Palovammat, syöpymiset ja paleltumat 2 1 0 0 0 0 197 0 0 99 Muut, yllä luokittelemattomat vammat 0 0 2 0 0 0 0 0 93 Tuntematon tilastointiarvo 4 0 7 0 0 0 0 0 19624 40 24 40 198 84 458 56315 10298 93655 Työmatkatapaturmat vamman laadun mukaan Työmatkatapaturmia on vuonna 2016 sattunut 7 kpl, mikä on 2 kpl enemmän kuin edellisenä vuonna. Korvauksien yhteismäärä vuonna 2016 on 72707, joista tuntemattomasta tilastointiarvosta on aiheutunut (47386 ) eniten kustannuksia. Työmatkatapaturmat vamman laadun mukaan Vahinkoja Sairaspäivät Korvaus 2014 2015 2016 2014 2015 2016 2014 2015 2016 010 Haavat ja pinnalliset vammat 0 1 0 0 0 0 0 58 0 020 Luunmurtumat 0 0 1 0 0 149 0 0 23693 030 Sijoiltaanmenot, nyrjähdykset ja venähdykset 3 3 2 4 10 9 735 816 494 050 Tärähdykset ja sisäiset vammat, ruhjevammat 1 1 2 0 0 4 0 0 1134 Tuntematon tilastointiarvo 1 0 2 0 0 0 67 0 47386 5 5 7 4 10 162 802 874 72707
Henkilöstökulujen vuosivertailu Palkkoja/palkkioita on maksettu vuonna 2016 noin 160 tuhatta euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Eläkekulut ovat vähentyneet noin 270 tuhatta euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Muut henkilösivukulut ovat kasvaneet noin 130 tuhatta euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstökorvauksia on tullut 70.000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Varhaiseläke- ja eläkemenoperusteisen maksun vuosivertailu Varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat kasvaneet 10 tuhannella eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Eläkemenoperusteiset maksut ovat vähentyneet 140 tuhatta euroa edelliseen vuoteen verrattuna.
Virkistysmäärärahan käyttö 2013 2016 Henkilöstön virkistystoimintaan käytettiin vuonna 2016 yhteensä 36 410 euroa, mikä on 1920 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Määrärahasta 19 992 on kulunut liikuntaseteleihin. Liikuntaseteleitä käytetään eniten Kutomon liikuntatoimintoihin. Liikuntasetelien käyttömäärä on vähentynyt 508 kpl edelliseen vuoteen verrattuna. Yhteensä liikuntasetelejä on käytetty 4888 kpl vuonna 2016. Muuta suosittua virkistystoimintaa on Vesihelmessä (2441 kpl) sekä elokuvissa (614 kpl) käynnit. Virkistysmäärärahan käyttö 2013-2016 2013 2014 2015 2016 Virkistykseen käytetyt määrärahat 45150 38627 38330 36410 Seteleitä käytetty, kappaletta 5872 5195 5396 4888 Henkilöä hakenut seteleitä/lkm 310 226 264 258 Keskiarvo, seteliä/henkilö 19 23 20 19 Määrärahan käyttö liik.seteleihin 23488 20780 21584 19552 Koko virkistysmäärärahasta % 52 54 56 54 Liikuntaseteleiden yhteistyötahot: Vanhan Kutomon fysioterapia 3411 2540 2782 2288 Yleisjumppa Päivi Salminen 324 115 77 49 KKI/Liikuntatoimen ryhmät mm. vesihelm 881 675 690 656 KuntoForssa 403 411 377 464 Tanssiurheiluseura Fortus 68 202 56 154 L-H Rasti, suunnistus 15 47 34 32 Ote Sali Oy; kahvakuula 89 93 100 52 Wahren opisto, eri ryhmät 103 42 45 20 Leenafit-kuntosali 0 457 619 468 Keilaus 102 195 139 24 Miian liikuntapalvelut 10 0 0 0 Kuntoutumisasema OTE 89 107 251 247 Meelin vesijumppa 39 37 30 94 Rentoutuskeskus Kehrä 137 274 125 250 Katin MP Pilates 60 0 0 0 Mirja Luuppala, jooga 18 0 15 52 Mini Golf Puttaamo 0 0 56 38 Yhteensä 5749 5195 5396 4888 Muuta virkistystoimintaa: Vesihelmen uinnit (4 ), käyntiä/vuosi 2673 2722 2046 2441 Elokuvalipun tukeminen 4 /hlö/kk 621 564 627 614 Suvi-iltatapahtuma 36 35 25 27 TYKY-ryhmät, hlöitä yht. 14 12 14 15 Henkilökuntajuhla osallistujat 80 60 0 0 Forssan Teatteri 142 100 100 100 Konsertit, lippuja/hlöitä 0 0 0 0 Nice Run, osallistujat 78 60 84 60
Henkilöstön tila Tavoitteen mukaiset saavutukset + Lähtövaihtuvuus on melko pieni + Palkalliset palveluksessaolopäivät eivät ole lisääntyneet + Alle 30 -vuotiaiden lukumäärä on lisääntynyt + Osa-aikaisten tehtävien määrä on vähentynyt + Eläkemenoperusteiset maksut ovat vähentyneet Kehittämiskohteet - Tapaturmat ja tapaturmakustannukset ovat lisääntyneet - Sairauspoissaolot ja sairauspoissaolokustannukset ovat lisääntyneet - Liikuntaseteleiden käyttö on vähentynyt Henkilöstötalous Yhteenvetotaulukossa esitetään Forssan kaupungin henkilöstöä koskevat keskeiset luvut. Taulukosta voi seurata henkilöstötalouden kehittymistä edellisiin vuosiin verrattuna. Henkilöstötalous 2014 2015 2016 Henkilötyövuodet Htv1 623 634 643 Htv2 (palkalliset poissaolot) 599 608 611 Htv3 (vähennetty poissaolot) 520 527 528 Henkilöstön lukumäärä 31.12. 683 703 685 joista naisia, % 72 70 72 joista miehiä, % 28 30 28 Vakinainen henkilöstö,lkm 471 465 464 prosenttia % 69 66 68 Määräaikainen henkilöstö, lkm 212 238 221 prosenttia % 31 33 32 joista työllistettyjä 43 59 45 Työtapaturmat, kpl 40 24 40 Työmatkatapaturmat, kpl 5 5 7 Varhaiseläkemaksut (1000 ) 208 180 190 Eläkepoistuma (hlöä) 13 17 18 Lähtövaihtuvuus % 10 7 7 Henkilöstön keski-ikä (v) 46,8 46,1 46,9 Sairauspoissaolot kal.pvä/hlö/v 13,9 12,5 15,6 Palkat ja palkkiot (milj. ) 20,8 21,4 21,5 Sairauspoissaolokust. (1000 ) 580 572 618
Seuranta Yhteistoimintamenettely käsitellään Forssan kaupungin yhteistoimintaryhmässä. käsitellään myös kaupunginhallituksessa ja lähetetään valtuustolle tiedoksi. Yhteistoimintaryhmä antaa kannanottonsa henkilöstökertomuksesta ja toimenpiteistä, joihin henkilöstökertomuksen johdosta on syytä ryhtyä. Yhteistoimintaryhmässä keskustellaan siitä, mitä henkilöstökertomus kertoo henkilöstöasioiden tilasta Forssan kaupungissa tällä hetkellä, miten asioiden pitäisi olla ja miten siihen päästään. Yhteistoimintaryhmässä pohditaan, miten vahvistetaan henkilöstökertomuksen osoittamia vahvuuksia ja kehitetään tai käännetään parempaan kehityssuuntaan ne asiat, joissa henkilöstökertomuksen mukaan on ongelmia tai kehittämisen varaa. Henkilöstökertomuksesta tiedottaminen 2016 on nähtävissä kaupungin intranet sivuilla eli Vornetissa ja kaupungin internet sivuilla osoitteessa www.forssa.fi käsitellään työpaikkakokouksessa yhdessä henkilöstön kanssa. kehittämistyössä Henkilöstökertomuksen tietoja käytetään kaupungin strategisen johtamisen, ohjauksen ja kehittämisen tukena. Henkilöstökertomuksen hyödyntämisen tavoitteena on ennen kaikkea tarjota organisaation johdolle riittävän kattava ja selkeä tietopohja päätöksenteon tueksi. Toinen tavoite on kuntatyönantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoimintamenettelyssä yhteinen arvio henkilöstöasioiden tilasta kunnassa.